Ahdistuksen hallintakeinot - Elämän nälkään -podcast

Mitä tehdä, kun ruokailu ahdistaa? Vieraana ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen. Ravitsemusterapeutin työ on paljon muutakin kuin ohjeiden antamista - ollaan paljon myös tunteiden kanssa tekemisissä.
Tehdään lyhennetty rentoutusharjoitus, myötätuntokeskeisen terapian mukaisesti, jolla haetaan luottamusta itseen.
Ravitsemusterapeutin asiakkaita usein pelottaa nimenomaan syöminen. Ennen syömistä, tai syömisen aikana on hyvä olla keinoja, joilla tasataan olotilaa.
Miksi syömishäiriöstä toipuva ihminen ahdistuu?
Ahdistus ylipäänsä on kimppu erilaisia tunteita. Siinä on usein kyse pelosta (ruokaa tai syömistä kohtaan), mukana voi olla myös levottomuutta ja huolestuneisuutta.
Mitä mielessä tapahtuu, kun pelottaa? Pelko on ihmiselle myös hyödyllinen tunne, se saa reagoimaan vaaran hetkellä. Keho menee taistele tai pakene -tilaan, joka on evoluution myötä kehittynyt suojaamaan ihmistä. Syömishäiriön yhteydessä aivot saattavat tulkita ruokailutilanteen vaaralliseksi. Ruoka-annos voidaan kokea uhkana, joka aiheuttaa vaistonvaraisen taistele tai pakene -reaktion.
Tähän tilanteeseen tarvitaan erilaisia rauhoittumiskeinoja, joiden avulla hahmotuskyky laajenee, ja voidaan toimia järkevästi, vaikeista tunteista huolimatta.
Mitä voi tehdä päästäkseen pelosta yli? Vireystilat vaikuttavat toimintaan valtavasti. Kun olemme taistele tai pakene -tilassa, olemme ylivirittyneitä. Hengitys on pinnallista ja nopeaa, syke nousee, lihakset jännittyvät, ruoansulatus ei toimi ja suuta kuivaa. Vireystilaa tasaamalla päästään tilaan, jossa ruoansulatus ja mieli toimivat paremmin. Hyvinvointivireystila on siis tavoitteena. Siihen pääsemiseksi on olemassa paljon harjoituksia.
Mielikuvat toimivat joillekin. Keholliset teot, kuten itsensä tai vaikkapa koiran silittäminen voivat auttaa. Hengitysharjoitukset auttavat joitakin. Yksikään harjoitus ei välttämättä toimi kerrasta, vaan tarvitaan keinojen toistuvaa kokeilemista eri tilanteissa. Hengitysharjoituksen voi tehdä milloin vain, vaikkapa bussissa. Pidennetty uloshengitys rauhoittaa. Alivireystilassa sen sijaan voi kokeilla pidennettyjä sisäänhengityksiä.
Ahdistuksen vastapuoli on rentous. Ahdistuneena ihminen on hyvin jännittynyt. Rentoutumista tarvitaan ahdistuksen käsittelyyn. Rentoutuneessa kehossa myös mieli rauhoittuu.
Jos olet todella stressaantunut, voit kokeilla laittaa kädet jalkojen väliin ja puristaa niitä jaloilla laskien samalla viiteen. Kun päästät irti keho rentoutuu. Saman tyyppisiä jännitä ja vapauta -tyyppisiä harjoituksia voi tehdä rentoutumiseen.
Usein ahdistusta pelätään ja se on totuttu sysäämään sivuun. Ahdistus on niin epämiellyttävä tunne, että sitä halutaan välttää keinolla millä hyvänsä.
Syömishäiriöstä toipumiseen liittyy kuitenkin ahdistuksen kohtaaminen. Ahdistuksenhallintaharjoitusten tavoitteena on säätää ahdistus siedettävälle tasolle, mutta ei poistaa sitä kokonaan. Ahdistus on henkisesti rankka tunne, mutta se ei kuitenkaan suoraan vahingoita kehoa. Kun on keinoja ahdistuksen hillitsemiseksi, se ei myöskään pelota yhtä vahvasti kuin ennen.
Mitä paremmin oppii käyttämään ahdistuksenhallintakeinoja ruokailutilanteissa, sitä helpompaa syömisestä ennen pitkää tulee. Keinojen opettelu vaatii toistokertoja.
Oman tunnerekisterin kanssa on hyvä tulla tutuksi, jotta oppii käsittelemään vaikeita tunteita.
Syömishäiriön hoidon tarkoitus ei ole poistaa ikäviä tunteita, vaan että niiden kanssa opitaan olemaan ja niitä opitaan käsittelemään turvallisesti. Turvallinen olotila on tunteiden käsittelyssä eduksi.
Ravitsemusterapiakäynneillä ei tehdä pelkkää ateriasuunnitelmaa, vaan tuetaan potilaita myös käytännön toteutuksessa monilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi ahdistuksenhallintakeinojen avulla. Riikka työskentelee myös kuntoutus- ja hoitoyksikössä osastohoidossa olevien potilaiden kanssa ja tekee mm. heidän ateriasuunnitelmansa. Muutokset ateriasuunnitelmassa voivat olla ahdistavia tilanteita potilaille, jos ruokaa esimerkiksi lisätään ravitsemuskuntoutuksen edistämiseksi. Läheisyys ja rohkaiseva, lempeä ote hoidossa auttaa eteenpäin.
Jos ruokailu ahdistaa, Riikka ohjeistaa opettelemaan muutaman itselle sopivan ahdistuksenhallintakeinon jo hyvissä ajoin ennen vaikeaa tilannetta.