Hyvä, mielenkiintoinen ja paljon infoa sisältänyt video hyvin vähän puhutusta ja tunnetusta aiheesta. Iso kiitos. Jos jotakuta kiinnostaa enemmän tutustua Suomen sukellusveneisiin niin voin suositella Markku Melkon kirjaa 'Suomen sukellusveneet', Minerva 2008.
Heh, miten oppilaasi ottavat nämä videotuokiot vastaan? Yksi opettaja kiitteli että jos tarvitsee käydä jossakin 5-10 minuuttia niin nämä videot riittävät pitämään oppilaat juurin sen ajan keskittyneenä.
Voinen pienen salaisuuden videon tekemisen taustoilta paljastaa: Vaikka tiedän että ovat eri alus, niin jostakin syystä itsellä Saukko ja Vesikko menevät puheessa jatkuvasti ristiin. Video ääniraita piti oikolukea (oikokuunnella?) moneen kertaan huolella, ja kaksi osiota piti nauhoittaa uusiksi väärän termin vuoksi.
Näin on marjat.Tein joskus esitelmän noista ja siinä tuli ilmi mm se että noihin meni aivan järkyttävän iso osa puollustusvudjettia eikä ne teoriassakaan ollut kovinkaan hyödyllisiä.
@herrakaarme @@juhopuhakka2351 Olen luonnostellut panssarilaivoista jonkinlaista "hitti vai huti" -videota. Niiden hankintapäätös oli todella kummallinen prosessi, ne olivat enemmän poliittinen kuin sotilaallinen hanke. Ja periaatteessa Laivastolaki oli erillisrahoitus eli rahat eivät olleet poissa muusta puolustusbudjetista, mutta eihän se aikuisten oikeasti niin toimi. Panssarilaivojen käyttöhistoria kertoo jotakin Merivoimien toimintakulttuurista, ja se ei ole pelkästään kovin positiivista tarinaa.
Jos en ihan väärin muista niin sukellusveniden ja Ilmarisen ja Väinämöisen hankinta sai alkunsa 20-luvulla kun torpedovene S2 upposi vieden mukanaan koko miehistön. Tämän seurauksena niin kansan kuin päättäjienkin huomio kiinnittyi laivaston alusten surkeaan kuntoon ja laivaston alusten uusimista alettiin valmistella erillisellä laivastolailla. Taidettiinpa varoja näihin aluksiin hankkia ihan kansalaiskeräyksilläkin. Se miten hyvin noiden uusien alusten kanssa onnistuttiin onkin sitten ihan eri juttu.
No ei jäänyt aivan siihen, kun 1980-luvulla kehitettiin ja myytiin neukuille "liian hyviä" sukellusveneitä, niin CIA kielsi moiset kaupat. #raumarepola #MIR1
Olivat ne kyllä taisteluista syrjässä ollessaankin paljon huomattavampi voimatekijä, kuin yksi teknisesti kehno pienoissukellusvene, varsinkin aikana, jolloin Itämerellä ei ollut juurikaan kohteita sukellusveneille ylipäätään. Suomalaiset sukellusveneet olivat käytännössä hyödyllisimpiä miinakenttien läpi soluttautuneiden Neuvostosukellusveneiden torjunnassa, mikä ei varmaankaan ollut alkuperäinen ajatus.
Väkisin vaikuttaa rakenteeseen. Ei se ilmeisesti mitään hajoamisuhkaa ole aiheuttanut, mutta ilman purkamis-optiota rakenteet olisi voitu optimoida paremmin merenkululle.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Niin... Aiheuttiko purettavuus hajoamisuhkaa, vai kenties joustoa rakenteisiin ja lisäsi kestävyyttä esim. syvyyspommituksessa? Mene ja tiedä.
Näin jälkeenpäin ajatellen, nykyaikaisella teknologialla pienoissukellusveneet saattaisivat olla Suomenlahdella jopa harkinnan arvoinen hanke. Jopa miehittämättömät paatit ovat teknisten mahdollisuuksien rajoissa.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta jostakin syystä pienet sukellusveneet tuntuvat olevan ongelmallisia. En pysty muistamaan ainuttakaan onnistunutta itsenäiseen toimintaan kykenevää pien-sukellusvenettä. Samaten drone-tyyppiset vehkeet tuntuvat olevan enempi puolisukeltavia-malleja, eli runko veden alla mutta pinnalla on aina joku ilmanotto/hallintalaitteet.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Droonityyppisen paatin ei periaatteessa tarvitse kyetä muuhun kuin partioimaan ilmaa hengittämättömällä voimalähteellä, kohteen seurantaan kykenevillä sensoreilla varustettuna ja mahdollisen kohteen löytäessään kommunikoimaan löytö ihmiselle maalla tai toisella aluksella, jotta voidaan tehdä päätös aseiden käytöstä. Tulenjohto-tyyppinen drooni saattaisi olla kätevä lisä muille rannikkolaivaston tavoille ohjata meritorjuntaohjus oikeaan osoitteeseen.
@@herptek Tuollainen itsekseen merta kyntävä puolisukeltava tiedusteludrone kuullostaa merenkulun vaaratekijältä. Sehän on teknisesti motorisoitu uppotukki. Eli rauhan aikana PV ei sellaisia hanki. Mutta konseptina pidän kyllä mahdollisena.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Siitä en tiedä mitä PV hankkii tai keneltä, mutta varmaan valmistajapäädyssä tuotekehitysvaiheessa joku saattaisi tulla ajatelleeksi autonomista kykyä välttää törmäyskursseja toisten kelluvien kappaleiden kanssa. Pienikokoisen aluksen luulisi pystyvän tähän melko alkeellisenkin tekoälyn turvin, varsinkin kun syvyysulottuvuuskin on sille peliliikkeitä ajatellen käytettävissä. Mitä pienempi alus sitä ketterämpi. Etäisyyden pitäminen olisi kaiketi suunnitteluvaiheessa yksi niistä kaikkein perustavanlaatuisimmista autonomisista kyvyistä, jota on pakko ajatella. Laite, joka ei itsenäisesti kykene välttämään nokkakolareita ei varmastikkaan olisi kykenevä myöskään väijymään ja varjostamaan seurantaa varten optimaalisella etäisyydellä mahdollisia kohteita. Myös navigaatiota varten käytettävien sensorien on oltava melko tarkkoja, mikäli pyritään kykyyn toimia matalissa vesissä sukkeluksissa, taikka muuallakaan pohjan muotoja myötäillen. En varma ole, mutta luulisi törmäyksien estämisen olevan aika helposti ratkaistavissa vähänkään joka kodin itsenäistä pölynimurirobottia kehittyneemmälle tekoaälylle.
täyty nyt ilmoita että on vain kaksi kuukautta että minusta tulle 24 kukkautta että minusta tulle yli vääpeli vai nilkuin meillä päin yli pursimies ja rupe arvot lopuman kesken että miten olisi sotilasmestari ja sotilasylijumala. ja kyllä joutuu kiitellä että olet jaksanut tehdä tätä kanava
Heh, oletkin jo ohittanut allekirjoittaneen sotilasarvon! Aikanaan kun tätä kanavajäsenyys-toimintoa otin käyttöön niin vähän jännitti että liittyykö sinne ketään. Oikeastaan samalla lailla aikanaan mietin että kiinnostaakohan ketään näitä harrastevideoita katsoa.
CV 707 eli myöhemmin Vesikko. Se rakennettiin Turun telakalla mutta saksalaisten laskuun. Idea oli rakentaa n 250tn liikekannallepano / rannikkosukellusvene.
CV 707 eli myöhemmin Vesikko oli turkulaisen Crichton-Vulcan telakan oma hanke jossa Suomen valtiolla oli etuosto-oikeus, jonka valtio myöhemmin myös lunasti.
I'll pass the question on to the experts, let's see if anyone has accurate information. My guess: Due to balance or some technical reason, the middle ship must have been widened. There are no such bulges in the blueprints I have access. Those were apparently added to the structure already after the construction work had already began.
@@RobMcGinley81 I got information that those bulges were balance tanks. Not ballast tanks for diving, but some kind extra tanks to maintain better dimensional balance.
Mielenkiintoista. Todella korkea tuotantolaatu!
Kiitos mielenkiintoisesta Saukon tarinasta.
Todella hienoa että joku tekee tämänkaltaista sisältöä suomeksikin
Kiitos tuesta ja kannustamisesta.
Itsellä olisi toiveena että nämä videot rohkaisivat muitakin kokeilemaan.
Hyvä, mielenkiintoinen ja paljon infoa sisältänyt video hyvin vähän puhutusta ja tunnetusta aiheesta. Iso kiitos. Jos jotakuta kiinnostaa enemmän tutustua Suomen sukellusveneisiin niin voin suositella Markku Melkon kirjaa 'Suomen sukellusveneet', Minerva 2008.
Kiitos kirjaehdotuksesta!
Kiitos taas mielenkiintoisesta videosta. Näytän tämän(kin) oppilaille.
Heh, miten oppilaasi ottavat nämä videotuokiot vastaan?
Yksi opettaja kiitteli että jos tarvitsee käydä jossakin 5-10 minuuttia niin nämä videot riittävät pitämään oppilaat juurin sen ajan keskittyneenä.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Kyllä kiitos ihan mielenkiinnolla, heissä on myös pari sotahistorian eksperttiä. Olen näyttänyt mm. 130K54 videon.
Kiitos mielenkiintoisesta videosta!
Hyvä video, vähemmän tunnetusta paatista. Toivottavasti tulee videot, myös muista sukellusveneistä.
Vetehisistä itseä kiinnostaa eniten niiden käyttö sukellusvenejahdissa. Sehän sisälsi kaikenlaisia taktisia ja teknisiä erikoisuuksia. Ehkä joskus.
Vetehinen puski Neuvostoliiton sukellusveneen (SC-305) upoksiin.Tämä oli aikamoinen teko tiukassa tilanteessa.@@Satunnaistasotilashistoriaa
Hyvin mielenkiintoista asiaa mielenkiintoisella tavalla esitettynä.
Todellakin
Tässä opin itsekkin uusia asioita, ja sivussa tuli selventävää tietoa useampaan muuhunkin aiheeseen.
Mä olen luullut että Saukko ja Vesikko oli yksi ja sama. Aina sitä viisastuu!
Voinen pienen salaisuuden videon tekemisen taustoilta paljastaa: Vaikka tiedän että ovat eri alus, niin jostakin syystä itsellä Saukko ja Vesikko menevät puheessa jatkuvasti ristiin. Video ääniraita piti oikolukea (oikokuunnella?) moneen kertaan huolella, ja kaksi osiota piti nauhoittaa uusiksi väärän termin vuoksi.
Kiitos
Kiitos 🎥👀👍🙂
Suuret kiitokset Aimo Kanervon kuvista!
Iso kiitos perikunnalle kuvien tarjoamisesta!
Hyödyllinen alus teknologian kehittämisen osalta, mutta siihenpä se sitten jäikin. Siitä huolimatta parempi hankinta kuin Ilmarinen ja Väinämöinen.
Näin on marjat.Tein joskus esitelmän noista ja siinä tuli ilmi mm se että noihin meni aivan järkyttävän iso osa puollustusvudjettia eikä ne teoriassakaan ollut kovinkaan hyödyllisiä.
@herrakaarme @@juhopuhakka2351 Olen luonnostellut panssarilaivoista jonkinlaista "hitti vai huti" -videota.
Niiden hankintapäätös oli todella kummallinen prosessi, ne olivat enemmän poliittinen kuin sotilaallinen hanke. Ja periaatteessa Laivastolaki oli erillisrahoitus eli rahat eivät olleet poissa muusta puolustusbudjetista, mutta eihän se aikuisten oikeasti niin toimi.
Panssarilaivojen käyttöhistoria kertoo jotakin Merivoimien toimintakulttuurista, ja se ei ole pelkästään kovin positiivista tarinaa.
Jos en ihan väärin muista niin sukellusveniden ja Ilmarisen ja Väinämöisen hankinta sai alkunsa 20-luvulla kun torpedovene S2 upposi vieden mukanaan koko miehistön. Tämän seurauksena niin kansan kuin päättäjienkin huomio kiinnittyi laivaston alusten surkeaan kuntoon ja laivaston alusten uusimista alettiin valmistella erillisellä laivastolailla. Taidettiinpa varoja näihin aluksiin hankkia ihan kansalaiskeräyksilläkin. Se miten hyvin noiden uusien alusten kanssa onnistuttiin onkin sitten ihan eri juttu.
No ei jäänyt aivan siihen, kun 1980-luvulla kehitettiin ja myytiin neukuille "liian hyviä" sukellusveneitä, niin CIA kielsi moiset kaupat. #raumarepola #MIR1
Olivat ne kyllä taisteluista syrjässä ollessaankin paljon huomattavampi voimatekijä, kuin yksi teknisesti kehno pienoissukellusvene, varsinkin aikana, jolloin Itämerellä ei ollut juurikaan kohteita sukellusveneille ylipäätään. Suomalaiset sukellusveneet olivat käytännössä hyödyllisimpiä miinakenttien läpi soluttautuneiden Neuvostosukellusveneiden torjunnassa, mikä ei varmaankaan ollut alkuperäinen ajatus.
Kiitoksia videosta.
Tuo purkamisoption sisällyttäminen toimintaan lienee aiheuttanut kaikenlaista ylimääräistä teknistä komplikaatiota.
Väkisin vaikuttaa rakenteeseen. Ei se ilmeisesti mitään hajoamisuhkaa ole aiheuttanut, mutta ilman purkamis-optiota rakenteet olisi voitu optimoida paremmin merenkululle.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Niin... Aiheuttiko purettavuus hajoamisuhkaa, vai kenties joustoa rakenteisiin ja lisäsi kestävyyttä esim. syvyyspommituksessa? Mene ja tiedä.
Kiitos hyvästä videosta ja innolla odotellaan seuraavaa. Päivämäärän suhten näpyttely virhe videon kohdassa 9:47 😄
Kappas, niinpä onkin. Harmi että videosta ei virheitä saa korjattua.
Näin jälkeenpäin ajatellen, nykyaikaisella teknologialla pienoissukellusveneet saattaisivat olla Suomenlahdella jopa harkinnan arvoinen hanke. Jopa miehittämättömät paatit ovat teknisten mahdollisuuksien rajoissa.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta jostakin syystä pienet sukellusveneet tuntuvat olevan ongelmallisia. En pysty muistamaan ainuttakaan onnistunutta itsenäiseen toimintaan kykenevää pien-sukellusvenettä.
Samaten drone-tyyppiset vehkeet tuntuvat olevan enempi puolisukeltavia-malleja, eli runko veden alla mutta pinnalla on aina joku ilmanotto/hallintalaitteet.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Droonityyppisen paatin ei periaatteessa tarvitse kyetä muuhun kuin partioimaan ilmaa hengittämättömällä voimalähteellä, kohteen seurantaan kykenevillä sensoreilla varustettuna ja mahdollisen kohteen löytäessään kommunikoimaan löytö ihmiselle maalla tai toisella aluksella, jotta voidaan tehdä päätös aseiden käytöstä. Tulenjohto-tyyppinen drooni saattaisi olla kätevä lisä muille rannikkolaivaston tavoille ohjata meritorjuntaohjus oikeaan osoitteeseen.
@@herptek Tuollainen itsekseen merta kyntävä puolisukeltava tiedusteludrone kuullostaa merenkulun vaaratekijältä. Sehän on teknisesti motorisoitu uppotukki.
Eli rauhan aikana PV ei sellaisia hanki. Mutta konseptina pidän kyllä mahdollisena.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Siitä en tiedä mitä PV hankkii tai keneltä, mutta varmaan valmistajapäädyssä tuotekehitysvaiheessa joku saattaisi tulla ajatelleeksi autonomista kykyä välttää törmäyskursseja toisten kelluvien kappaleiden kanssa. Pienikokoisen aluksen luulisi pystyvän tähän melko alkeellisenkin tekoälyn turvin, varsinkin kun syvyysulottuvuuskin on sille peliliikkeitä ajatellen käytettävissä. Mitä pienempi alus sitä ketterämpi.
Etäisyyden pitäminen olisi kaiketi suunnitteluvaiheessa yksi niistä kaikkein perustavanlaatuisimmista autonomisista kyvyistä, jota on pakko ajatella. Laite, joka ei itsenäisesti kykene välttämään nokkakolareita ei varmastikkaan olisi kykenevä myöskään väijymään ja varjostamaan seurantaa varten optimaalisella etäisyydellä mahdollisia kohteita. Myös navigaatiota varten käytettävien sensorien on oltava melko tarkkoja, mikäli pyritään kykyyn toimia matalissa vesissä sukkeluksissa, taikka muuallakaan pohjan muotoja myötäillen.
En varma ole, mutta luulisi törmäyksien estämisen olevan aika helposti ratkaistavissa vähänkään joka kodin itsenäistä pölynimurirobottia kehittyneemmälle tekoaälylle.
Karl Bartenbach oli itse komentanut Flanderin sukellusvenelaivuetta joka koostui pääosin melko pienistä UC-tyyppisostä rannikkosukellusveneistä.
Kiitos tarkennuksesta.
Olipa melkonen työmaa
täyty nyt ilmoita että on vain kaksi kuukautta että minusta tulle 24 kukkautta että minusta tulle yli vääpeli vai nilkuin meillä päin yli pursimies ja rupe arvot lopuman kesken että miten olisi sotilasmestari ja sotilasylijumala.
ja kyllä joutuu kiitellä että olet jaksanut tehdä tätä kanava
Heh, oletkin jo ohittanut allekirjoittaneen sotilasarvon!
Aikanaan kun tätä kanavajäsenyys-toimintoa otin käyttöön niin vähän jännitti että liittyykö sinne ketään. Oikeastaan samalla lailla aikanaan mietin että kiinnostaakohan ketään näitä harrastevideoita katsoa.
Onko kellään pointteria tuosta "lilliput"-projektista, mitään ei tunnu Googlesta löytyvän
CV 707 eli myöhemmin Vesikko. Se rakennettiin Turun telakalla mutta saksalaisten laskuun.
Idea oli rakentaa n 250tn liikekannallepano / rannikkosukellusvene.
CV 707 eli myöhemmin Vesikko oli turkulaisen Crichton-Vulcan telakan oma hanke jossa Suomen valtiolla oli etuosto-oikeus, jonka valtio myöhemmin myös lunasti.
Kuulostaa aika Suomalaiselta tuo sähköhitsaus juttu. Ei tuu yleistymään mokoma systeemi🤣🤣🤣
Kaikenlaisia nykyajan hömpötyksiä....
Nice video! Could you please explain what those unusual bulges on the waterline are?
I'll pass the question on to the experts, let's see if anyone has accurate information.
My guess: Due to balance or some technical reason, the middle ship must have been widened. There are no such bulges in the blueprints I have access. Those were apparently added to the structure already after the construction work had already began.
@@Satunnaistasotilashistoriaa Thankyou!
@@RobMcGinley81 I got information that those bulges were balance tanks. Not ballast tanks for diving, but some kind extra tanks to maintain better dimensional balance.
Veikkaan että vika oli merimiehissä eikä veneessä.