Ansaitsenko hoitoa syömishäiriöön? - Usein kysytyt kysymykset - Elämän nälkään -podcast

Tässä jaksossa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin koskien hoitoa Syömishäiriökeskuksessa.
Jos olet huolissasi omasta tai läheisen tilanteesta, kannattaa soittaa Syömishäiriökeskuksen palvelevaan puhelimeen. Neuvoja saa jo heti ensimmäisen puhelun aikana. Tilannetta kartoitetaan aluksi, jonka jälkeen voi varata aikoja. Puhelimeen vastaa aina syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja.
Terapiayksikön puolella suurin osa maksaa itse hoidon, mutta hoitomaksuihin voi tosinaan hakea korvausta vakuutuksen kautta. Joskus hoitoon voi saada myös maksusitoumuksen toisesta hoitoyksiköstä. Osa palveluista kuuluu Kela-korvauksen piiriin (Kela-terapiat). Terapiapalveluita tarjotaan myös etänä, kotimaahan tai ulkomaille.
Syömishäiriökeskuksen Terapiayksikkö sijaitsee Hesingin Malmilla ja sen peruspalvelu on hoitokäynnit sairaanhoitajien vastaanotoilla. Hoidon pääsee yleensä aloittamaan nopeasti, 1-2 viikon sisällä. Terapiayksiköstä löytyy myös mm. ravitsemusterapeutin ja psykiatrin vastaanotot. Terapiayksikköön ei tarvita lähetettä.
Helsingin Malmilla toisessa toimipisteessä on 7-paikkainen Kuntoutus- ja hoitoyksikkö, jossa on mahdollisuus pitkäaikaisiin, yhtäjaksoisiin hoitoihin. Yksikkö on psykiatrisen osaston kaltainen, mutta luonteeltaan kodinomaisempi. Sinne tullaan yleensä oman hyvinvointialueen hoitotahon lähetteellä ja maksusitoumuksella, mutta hoidon voi toki maksaa myös itse.
Hoitoa on tarjolla myös ruotsin kielellä. Syömishäiriöiden ennaltaehkäisyyn satsaava Livslust-projekti on ollut käynnissä jo 10 vuotta.
Syömishäiriökeskus tarjoaa myös erilaisia verkkokursseja, kuten Kesytä stressi -verkkokurssi kaikille stressaantuneille ja Urheilu ja syömishäiriöt -kurssi valmentajille ja urheilun parissa toimiville. Eväitä tukemisen tielle -verkkokurssi on tarkoitettu syömishäiriöön sairastuneen lapsen vanehmmille. Kurssilla vanhemmat voivat keskustella toisten verkkokurssille osallistuvinen vanhempien kanssa sekä esittää kysymyksiä kurssin ylläpitäjille.
Syömishäiriökeskuksessa kokoontuu kerran kuukaudessa myös läheisten ryhmä. Ryhmä kokoontuu etäyhteyden välityksellä, jolloin myös kauempana asuvilla läheisillä on mahdollisuus päästä mukaan.
Oman Elämänsä Urheilija -projekti on tuottanut ilmaiset materiaalit urheiluvalmentajille, vanhemmille ja urheilijoille. Syömishäiriökeskuksessa on kehitetty myös urheilijan hoitomalli, jossa urheilijoiden erityispiirteet on otettu hoidossa huomioon.
Ansaitsenko hoitopaikan Syömishäiriökeskuksessa?
- Meillä ei ole mitään karsintaa. Jos tarvitset apua, ansaitset saada apua.
Miksi kuntoutus- ja hoitoyksikön hoitoaika on niin pitkä?
- Meille tullaan yleensä pitkään jatkuneiden oireiden kanssa. Ahdistuksenhallintakeinojen omaksuminen vaatii aikaa. Hoitoa ei lopeteta siinä vaiheessa, kun paino alkaa olla normaalilla tasolla, vaan sitten kun potilas osaa tehdä kestäviä ja terveyttä edistäviä valintoja itsenäisesti.
Mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen hoito?
- Hoidetaan rinnakkain monia oireiden syitä. Hoidetaan sekä psyykettä että käyttäytymisessä näkyviä oireita yhtä aikaa.
Mitä paranemisella tarkoitetaan?
- Kun syömishäiriön ajatukset eivät muutu enää toiminnaksi.
Voiko syömishäiriöstä parantua vielä vanhempanakin?
- Ehdottomasti voi. Etenkin jos syömishäiriöön on sairastunut vuosien normaalin syömisen jälkeen, on helpompaa löytää keinoja ja toimivia esimerkkejä myös omasta menneisyydestään. Syömishäiriö ei katso ikää eikä sukupuolta.
Painoa ei usein näytetä potilaalle ainakaan hoidon alkuvaiheessa - miksi?
- Lukemaan on helppo takertua, mutta sen tietäminen ei auta paranemisessa. Se on helppo kääntää itseä vastaan, riippumatta painosta. Hoidon myöhemmässä vaiheessa paino ei enää samalla tavalla ole tunnekysymys, jolloin siitä voidaan puhua helpommin.
Miksi liikkumista on tarpeellista rajata hoidon alussa?
- Jos on heikossa fyysisessä kunnossa, on vaarana saada esimerkiksi sydänkohtaus tai jokin muu vakava oire. Potilaan liikkumista rajataan hänen oman turvallisuutensa vuoksi.
Kuinka perheet ja läheiset otetaan huomioon hoidossa?
- Osastohoidossa on perhetapaamisia yksiköllisen tilanteen ja tarpeen mukaisella tiheydellä. Vanhemmat tai läheiset ovat yleensä tiiviisti mukana, ja sairastunut tarvitseekin heidän tukeaan paljon.
Pääseekö Syömishäiriökeskukseen hoitoon, vaikka olisi normaalipainoinen?
- Meille saa tulla painosta riippumatta. Paino ei koskaan ole ainut asia, joka kertoo voinnin vakavudesta.

[@essimytkaniemi4361]

Olen katsonut nyt kaikki nämä teidän podcastit (tai viimeisintä juuri katsomassa) ja koen itsekin hyötyväni näistä paljon, kun olen jo miltei 100 % terve syömishäiriöoireilusta siinä vaiheessa, kun mun sairaalahoidosta anoreksian takia on jo 8 vuotta. En ole kuitenkaan vielä ihan täysin terve/kaikki ajatukset ei ole vielä ihan täysin ”terveitä”, koska edelleen esim. päässä on miltei jatkuvasti ajatus, että syöminen ja juominen toisten seurassa olisi jotenkin ”hävettävää”. Tiedän, ettei näin kuitenkaan oikeasti ole, jne. Ja aina oma keho ei näytä ”vain” kauniilta, jne. Näistä ja joistain muista haitta-ajatuksista haluaisin vielä päästä eroon. Mutta onneksi omassa terapiassa käsittelenkin hyvin monipuolisesti myös näitä kehoaiheita, vaikkei ole enää suoraan eritoten syömisasioihin liittyvä terapia, mutta niihin toki myös. Teette tärkeää työtä! ❤️

[@kristamuhonen]

❤️‍🩹