Oikosulkuvirta ja yli 100 m jatkojohtoa (!!)
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 27 ม.ค. 2025
- Oikosulkuvirta pienenee aina johdon pituuden kasvaessa. Testasin tilannetta jossa otin ulkopistorasiasta jatkojohtoja peräkkäin yli 100 m ketjutettuna. Mittasin oikosulkuvirran ja näytti 49 A. Sitten jännite laski alle 200 V kun laitoin kunnolla kuormaa kiinni. Se oli alimmillaan 160 V tienoilla kun laitteet kytkettiin verkkoon. Tämän takia pitää pitkillä matkoilla olla iso poikkipinta-ala.
![[72h] Aggregaatit - Saarna oikosulkuvirrasta](/img/n.gif)
Tuon 1,5 neliöisen ja 2,5 neliöisen johdon eron huomaa kyllä hitsatessa useamman roikan päässä. Minusta on jopa vähän erikoista että tuommosia ohutta jatkojohtoa ei tarvitse senkummemmin merkitä että se sopii vain kevyeen käyttöön, moni pitää että jatkoroikka kuin jatkoroikka.
Siinäpä se, totta!
Uutta hienoa tietoa, vaikkakin "hepreaa" meikäläiselle oikosulkuvirta ja se toinen. Koitan opiskella/ keksiä kun joudan taikka tulee kohdalle..
Jokaisella alalla on omat erikoisterminsä. Sähköalan teoreettisessa osassa on monta TANSSIA. Resistanssi, induktanssi, kapasitanssi, konduktanssi, impeDanssi jne.
Semmoinen täsmennys, että riittävän suuri oikosulkuvirta (PE-L välillä) on tarpeen vain vikasuojauksen takia eli eläviä olentoja varten, ettei maadoitettuun laitteen rungon ja ympäröivän maan välinen suuri jännite oikosulkutilanteessa vaikuttaisi tuossa välissä mahdollisesti olevaan käyttäjään liian kauan. Eli nopean poiskytkennän tarkoitus ei ole suojata johtoja tai laitteita, se hoituu muuta kautta. L-N välillehän ei ole edes oikosulkuvirtavaatimuksia. Vikavirtasuoja on kyllä ihan hyvä juttu ylipitkien jatkojohtojen kanssa.
Ammattilaisetkin tuntuu toisinaan sotkevan vikasuojauksen ja oikosulku/ylikuormitussuojauksen vaatimukset ja tarkoituksen keskenään. Ehkä sitä ei tarpeeksi opinnoissa teroiteta, mikä ero noilla on ja mikä niiden tarkoitus on.
Hmm.. tarkoitatko, että riittämättömällä oikosulkuvirralla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi kaapelipalojen osalta? En nyt aivan ymmärrä tätä täsmennystä. Jos oikosulkuvirta on tuota luokkaa, kun esimerkissä, ei johdonsuoja tule laukeamaan ennen kun jatkoroikka sulaa. 100% varma asia. Ja tällä ei taas ole henkilösuojauksen tai vikavirran kanssa mitään tekemistä.
@@janis617 Oikosulkuvirralla ei ole mitään merkitystä johtojärjestelmän ylikuormitussuojauksen kiinteän asennuksen osalta oikein mitoitettuna, kun suojalaitteen tulee täyttää myös ylikuormitussuojauksen osalta vaatimukset, eli se terminen "hidas" alue nopean poiskytkentävirran alapuolelta. Olisihan varsinainen järjettömyys jos esim. 3x ylikuormituksella voisi polttaa talon. Johto kestää kyllä huomattavan kauan ylikuormaa, olkoonkin että kovin kuumaksi menee.
Onneksi on kuitenkin niin, että sekä gG-sulakkeiden että johdonsuojakatkaisijoiden termiset ominaisuudet on mitoitettu niin, että mikäli johdon kuormitettavuus täyttää sulakkeen vaatimukset, suojalaite toimii kaikilla kuormitusvirroilla ennen johtimien termistä tuhoutumista. Kannattaa lukea SFS 6000-4-43 tarkkaan. Se, että oikosulkuvirta jää nopean laukaisun kynnyksen alapuolelle, ei tarkoita etteikö se reagoisi lainkaan. Jos nyt otetaan esimerkiksi vaikka tuossa näkyvä 50 A C-tyypin 16 A johdonsuojakatkaisijalla niin toiminta-aikakäyrästöä tarkastelemalla käy ilmi että ko. johdosuojakatkaisija toimii 50 A virralla jotain 4-30 sekunnin aikana.
Oma lukunsa on sitten taas jatkojohdon oma kuormitettavuus, joka ei taas kuulu SFS 6000 piiriin. Yleensä kyllä jatkojohdolla auki kelattuna on aika hyväkin kuormitettavuus, joten se ei varmaan ensimmäisenä ole vioittumassa. Pistorasiat on varmaan heikoin lenkki tässäkin suhteessa.
@@jahonen Kiitos selvennöksestä. Juurikin tuota mietin itse, että tuo 46A oikosulkuvirta kertoo jo itsessään sen, että jokin tulee menemään rikki, kun päässä on kuormaa tarpeeksi. Joko roikka, tai pistorasia jommasta kummasta päästä. Pääsääntöisestihän noista virityksissä sulaa pistorasian "banaanin" pitimet löysäksi, ja sitten syntyy valokaari liitoksen välille. Huolimatta, että oikosulkuvirta mitataan PE:n ja L:n väliltä, mutta pääsääntöisesti N-L väli on ihan saman paksuista johdinta noissa roikissa, ja muissakin asennuksissa. Toki, tärkeää on, että riittävän nopea poiskytkentäaika suojaa käyttäjää ja laitetta, mutta tällaisissa ääritapauksissa voisi oikosulkuvirran mittausarvo pelastaa palolta.
Et tainut mainita ulkopistorasian sulaketta? Veikkaisin että kyseessä on C16A, niin sehän vaatisi laskennallisesti 160A oikosulkutehoa. Mitattuna arvona tuohon tarvitsi laittaa jokin % määrä päälle. En muista nyt paljonko se oli, mutta jotain 5-20% välillä se on. Eli seinästä tulisi saada mitattua vähintään 168-192A
En tainnut mainita mikä se oli, enkä tältä istumalta tiedä kumpi se oli siis 10 tai 16. No idea oli toisaalta se johdon pituus ja sitä kautta oikkarin pieneneminen radikaalisti.
Kun sähkökuormaa on kelan päässä, johto purettava kelalta. Muutoin kohta katsellaan sulanutta kaapelia.
Näin on ja niissä lukee että avattuna tietty kW ja kelalla joku pieni kW.
Eikö keloissa yleensä ole lämpösuojat
@@Hypertraxx Niin se pikku painike siinä kelassa? On mutta eipä ole itellä ainakaan koskaan lauennut. En osaa sanoa missä virrassa tai tilanteessa se toimisi.
@@Sahkotekniikka Välillä ne suojat toimii tai ei toimi 😀 raksalla aika tyypillistä että niitä käytetään virheellisesti, johto kelassa ja 16 sulake jatkuvaan rasitukseen esim. päälle 3kw ja 24/7
@@Hypertraxx Tuo kuormitusasia on monelle mysteeri. Ja se että jos tuollaista kelaa kuormittaa 16A niin ei se samantien kuumene. Hetken päästä kyllä. Olen nähnyt tapauksen, jossa 3vaiheroikka oli toinen pää 63A ja toinen 32 koska tarvittiin erääseen hommaan pakosti virrat. Ja kaapeli oli muistaakseni 5x6 niin oli lämmin, sanotaan että 40-50 asteinen. Ei lämmennyt kuitenkaan että olisi sulanut. Liitos eri asia. Ollessani telakalla 2000 alussa niin ruotsinlaivojen maistasyöttökaapelit olivat myös kovalla kuormalla, yli 1200 A ja kosteus hävisi pinnalta. Olivat 1x120 mm2 kuparia useampi per vaihe.
215V on aivan kelvollinen jännite. Jos menee alle 200V saattaa jotkut sähkömoottorit kärsiä, jos kuormitusta on paljon. Muuten ei mitään merkitystä mihinkään
Aikoinaan käytin tuota oikosulkuvirtaa varaajan nopeampaan lämmittämiseen. Enää en ole sitä harrastanut kun sähkö on alkanut maksamaan mansikoita...
OK kerrotko muutamalla sanalla lisää järjestelystäsi, ihan vaan kiinnostaa.
👍👍
🤟🤟
49 A ei riitä edes B-tyypin johonsuojalle (16 A) se katkeaa 48-80 A:lla. Menisi kymmenisen sekuntia ennenkuin katkeasi. Onneksi nykyään on vikavirtasuojat, ne toki ei oikosulussa auta.
Jälkeepäin ajatellen, mitattu 140 A seinässä olleesta pistorasiasta oli aika pieni. Voi olla löysä liitos tai jotain muuta häikkää..... En sitten alkanut selvittää asiaa sen enempää. Ehkä talossa oli siinä vaiheessa sitten just käytössä muutama kW tehoa.
Pudotus 140A arvoon tapahtuu 1,5mm2 ryhmäjohdolla yllättävän nopeasti. Tuossa kohteessa 20m ryhmäjohdolla arvo pitäisi laskennallisesti olla n. 195A luokkaa. Pitkän jatkojohdon päästä mitattu 49A ei riittäisi edes B10 johdonsuojalle (62,5A) vaan oikea suojalaite olisi B6 (37,5A).
@@oh7evlKyllä ihmettelin jälkeenpäin alkuperäista oikosulkuvirtaa. Voi olla löysä liitos kun pituus ei ole kummoinen. Mittauskeskuksesta saatiin sitten kunnon lukemat.
Mitään merkitystä mihinkään. Ja 16 mallin lentää aivan heti.
@@warreguru Ihan käytännössä vikakeikalla sattunut, että eipä välttämättä lennä sulake. Johdon päässä viallinen sähkölaite, rungossa jännite mutta sulake ei palanut. Tai paloi, mutta noin kahden minuutin päästä vasta. Tilanne muuten suurinpiirtein sama. Ja asiakas vaan uutta sulaketta aina kun paloi. Onneksi ei mennyt sitä sähkölaitetta koskettelemaan. Ja kannattaa muuten kokeilla miten hitsausmuuntaja toimii noin pitkän johdon päässä. Jos ei muuta, niin ainakin roikka kuumenee mukavasti. Että siinä mielessä merkitystä on.
Mutta joo, aina kannataa väheksyä sähköasioita, niin perikunta saa hautajaisissa muistella että oli se itsepäinen kaveri.
Eli jos joutuisin raksalla sähköä käyttää, voima virta puol väliin ja siittä vasta 2.5m2 10-20m jatkojohto eikö?
Periaatteessa näin kyllä. Sanonta "voimavirta" sisältää tavallisesti siis 3 kappaletta 16 A lähtöjä. Se on tehty 2,5 neliömillisellä johtimella. Se on sen yhden neliömillin isompi kun 1,5 ja homma toimii vähän pidemmälle. Sitä ei voi sanoa miten pitkä matka pitää olla mitäkin. Raksalla kun tekee tuolla kansalaiset niin ei niitä paljoa kiinnosta asia. Toisaalta rälläkän käynnistys voi polttaa sulakkeen vaikka olisi ihan vieressä. Siksi työmaakeskuksiin tuodaan 32 tai jopa 63 A syöttö ja siitä jaetaan sitten vaikkapa 16 A eteenpäin. Kiitos kommentista!
Tämä on hyvä näyttö taas miten jatkot vaikuttaa tai johto on puolen kelalla...😱
Kelalla oli ei suoraan vaikuta vastukseen vaan kyse on johdon jäähtymisestä. Toki pidempään, jos pitää kelalla, niin hohto lämpenee ja vastus kasvaa.
Noissa keloissa muuten lukee joku tällanen, että avattuna 3 kW ja kelalla 1 kW. Tämä tuli muuten kerran ilmi kun ajoin aggregaatin sähköllä erästä lämmitintä 3m päässä. Oli kyllä lämmin koko kela ja pistotulppa oli niin kuuma että poltti sormia. Oli kyllä kämänen ja löysä rasia kelassa missä liitos todella huono.
miksi mulla tallilla ei sulake laukea oikosulusta. sulake palaa kotona josta on maakaapelilla tallille sähkö ja pituutta jotain 100m. tallilla on nykyaikaset pikasulakeet ja vikavirtasuoja. talossa on vanhan aikaset vaihettavat 16a sulakkeet.
Kiitos! Valitettavasti en voi antaa tällä kanavalla ohjeita kansalaisten sähköongelmiin, sorry. Siinä on tiettyjä vastuukysymyksiä edessä jos sattuu sitten niiden takia joku sattumus/onnettomuus jne.
Tämä on huono kanava selvittää vikaa. Paikalle tarvitaan sähköasentaja. Sähköasentaja tulee ja ensimmäiseksi mittaa oikosulkuvirran sekä jännitteen. Sen jälkeen aletaan selvittämään, miksi oikosulkuvirta ja jännite on tässä tapauksessa liian alhaisia.
Oikosulkuvirta riippuu monesta tekijästä. Kuinka kaukana on taloasi syöttävä muuntaja on, ja kuinka paljon kyseisellä muuntajalla on liittyjiä. Kuinka paksu syöttökaapeli talosi ja muuntajan välillä on. vs. etäisyys. Onko kaapeli maassa vai ilmassa. Onko oikosulkuvirta riittävä edes talon pääkeskuksella. Kuinka pitkä matka on sinun talostasi talliin (100m), ja kuinka paksua kaapelia syöttökaapeli talon ja tallin välillä on. Myös liitokset ja jatkot vaikuttavat impedanssiin. Eli todella hankala löytää vastausta ongelmaan etänä.