En oo rakennusmies, mutta isän kanssa yhden kesämökin rakentanut niin mielenkiintoa on aina löytynyt.. tällaset videot on ihan törkeen hyviä ja tämäkin on tehty niin selkeesti että tällainen vähän tyhmempikin ymmärtää 😂👍 Kiitos, nää on tosi hyödyllisiä!
Hyvä video! Hyvin tuntuu kuitenkin menevän valesokkelitalot kaupaksi tänäkin päivänä pkseudulla ja hyvään hintaan. Toki kengitettyjä valesokkelitalojakin on ollut myös myynnissä, mutta todella paljon vähemmän. Vanhaa taloa ostaessa kannattaisi miettiä, että suunniteltu käyttöikä niissä on yleensä ollut max50v joten niitä pitää peruskorjata isolla rahalla. Saisi näkyä myös kauppahinnoissa, mutta kun ei.
Todellinen raha edellä tehty toteutus, edullinen valmistus ja hyvä myyntikate talon tai rakennuksen valmistuttua. Kapitalismi ottaa voitot ja nauraa matkalla pankkiin
Joitain vuosia sitten taloon tehtiin tarkastus, jossa todettiin osin tuon alajuoksun olevan niin laho, että sen sai kerätä harjalla ja kihvelillä pois. Ihmeellisesti hometta ei ollut ja rakenne kengitettiin XPS-levy, terästolppa yhdistelmällä. Samalla parannettiin ulkopuolista salaojitusta, asennettiin patolevyt ja muokattiin pihaan kaadot seinistä pois päin. Riskirakenne edelleen, mutta kenties vähemmän nyt.
No, jos alajuoksu kihvelillöä lähti pois, niin kyllä siellä sitten ainakin lahottajasientä oli. Ja home on yleisnimi vähän kaikelle sienirihmastolle sekä muulle mikrobistolle, mitä kuolleessa orgaanisessa materiaalissa kasvaa. Kyllä Terästolpallakin rakennetta saa nuorennettua, vaikkei se sisäilmaremonttiin helpolla käykään.
@@sisailmasepatoy457 Lyhyt terästolppa on vain uuden alajuoksulankun kannake ja aikaisemmin ajoittainen lahon haju sittemmin katosi. Tällä kertaa toimi.
Jos on valesokkeli talo ja ei ole oireita tai haju haittoja mitä, suurimmassa valesokkelitalossa ei ole niin, elelee menemään kuten ennenkin ja huolehtii riittävistä kaadoista seinänvierellä, sala-ojista ja ei anna heinien kasvaa seinän vierellä. Valesokkelitaloja on järjetön määrä Suomessa ja suurimmassa osassa on hyvä asua. Tietenkään valesokkelitaloa ei kannata ostaa jos ei halvalla saa ja se on hajuton ja muutenkin ok.Yleensä valesokkeli/maanvaraisen laatan päälle rakenettu on puurunkoisia taloja, joissa ei ole ns. valesokkelia vaan antura ja työlaatta. Muuten sama systeemi kun tiiliverhoilussa. Ongelmana on monesti lattiapinnan siirtyminen maanpinnan tasalle aikojen kuluessa ja maan viettäminen talon seinää kohti.
Juurikin näin, että jos ei ole ongelmia, niin ei välttämättä kannata varta vasten lähteä "kaivamaan verta nenästään". Kyllä vanhemmista taloista aina jokin ongelma löytyy, jos etsimään lähdetään. Tyuypillinen periaatteessa terveydensuojelulain toimenpiderajan ylittävä asia on ilmayhteys maaperästä sisäilmaan, joka toteutuu käytännössä lähes kaikissa maanvaraisella laatalla olevista valesokkelilla varsutetuista rakennuksista. Tämä ei tietenkään tarkoita, että siitä olisi havaittavaa haittaa sisäilmaan tai terveydelle. Toisaalta muistan lapsuudesta, kuinka monissa aloissa oli raittiista ilmasta selkeästi erottuva, lämpimän tunkkainen sisäilma, jota sitten oppi pitämään kodikkaana. Nyt työn puolesta olen tullut siihen tulokseen, että kyseessä oli mineraalivillan haju, joka pääsi sisäilmaan epätiiviin höyrynsulun takia seinistä ja katosta. Tätä sisäilman tuntua ei välttämättä erota tai huomaa, ennen kuin höyrynsulku on saatu tiiviiksi ja korvasuilma virtaamaan sisään oikeista paikoista. Sen jälkeen ero aiempaan onkin todella selkeä. Ja peruskorjaamatonta valesokkelitaloa hankkiessa hinassa todellakin kannattaa ottaa huomioon peruskorjaus, sillä 45+ ikäiseen, puurankaiseen valesokkelirakennukseen remontti on kyllä tulossa.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että jos tuommoinen rakenne oli ihan ajan hengen mukainen ja laillinen. Niin kuinka persiillään ovat tänä päivänä rakennetut talot 50-60v päästä? Todennäköisesti talojen eliniäksi ei lasketa tänäpäivänä noin pitkää aikaa.
Kyllä nykyisissä taloissa on monta asiaa huomioitu paremmin, kuin 50 vuotta sitten.. Alajuoksun sijainti suhteessa lattiatason korkoon ehkä niitä oleellisimpia. Alapohjan puolelta veikkailisin uusissa taloissa tulevan ongelmaa rakenneliitoksien kautta, sekä aina vain hienojakoisempien mineraalipuhallusvillojen vuoksi yläpohjan pienempienkin ilmavuotojen kautta. Nykyinen tapa käyttää kapillaarikatkosepeliä talon alla ja vieressä luo melko tehokkaan ilmareitin talon alle, jolloin maaperän kautta sisään tulevaa korvausilmaa estää ainoastaan sokkelin ja lattialaatan välisen liitoksen tiiveys. Esimerkkinä, jos/kun maapohjan savipedille on rakentamisen aikana varissut parin Haavan ja Koivun lehdet ennen sepelitäyttöä ja ne alkavat muhimaan talon alla, niin hyvä tulee. Talojen elin-iäksi pitää kyllä vielä laskea 50 vuotta suunnittelussa. Ja olettaisin, että suurempi prosentti 2000-luvulla rakennetuista asunnoista selviää tuohon ikään ennen peruskorjausta, kuin 50 vuotta sitten rakennetuista.
@@sisailmasepatoy457 Tuo on harmi ettei nykypäivänä enää osata arvostaa kunnonlla tehtyä tuuletettua rossipohjaa vaan järjestään kaikki ok-talot tehdään maavaraisella valulattialla. Tossa syksyllä tuli korjattua pieni lahovaurio omasta ns. rintamamies talosta, oli alajuoksusta lahonnut n. puolen metrin pätkä kokonaan ja parista tolpasta alapäät. 'Tolpat poikki, alajuoksu poikki ehjästä kohdasta, uusi alajuoksu ja tolpat sidontapuineen kiinni, uudet kivivillat ja ja tervapaperi, vinolaudoitus päälle. Tuli samalla nähtyä millainen lattiarakenne oli. Valusokkeliin oli valettu sisäpuolelle ulokkeet jotka oli n.15cm korkeammat mitä itse sokkeli ja lattiavasat niiden päällä.
Lastulevyä ja kipsilevyä löytyy molempia -70-luvulta lähtien. Lastulevyn käyttö väheni huomattavasti -80 -luvulle päästäessä. Molemmat kuitenkin toimivat hyvin mikrobien kasvualustana, jos kosteutta vain löytyy.
Kovasti tuntuu myös olevan alueellisia eroja siinä, onko käytössä ollut kipsi- vai lastulevy. Eripuolilla Suomea asuessa ja työskennellessä on ollut alueita, joilla kipsilevy on ollut suosiossa jo 70-luvulla ja taas on ollut alueita, joissa kipsiä ei tahdo löytää vielä 80-luvun taloistakaan. Pienillä paikkakunnilla materiaalia on määrännyt myös saatavuus.
@@pelimies1818 Julkiset kohteet ovat isoilla puljuilla, enkä koe kaipaavani siihen suuntaan. Itse tykkään omakoti- ja rivitaloista, sillä niissä pystyy olemaan hyödyksi ihan tavan ihmisille ja auttamaan suoraan ongelmien ratkomisessa.
Tuossa rakenteessa pitäs varmaan olla työ laattakki mukana sen yleisyyden takia. Ja päinvittua asennettu tuulensuoja levy kun lähes kaikissa ulkoseinissä mitä on aukastu niin ne tuulen suoja levyt on siellä pallolla ulkopintaa vaste tukkien tuuletusvälit ja jättäen eristeiden väliin ison ilma taskun.
Työlaatta on melko usein lattian eristeen alla, mutta sillä ei korjaukseen ole juurikaan vaikutusta. Jos vaikuttaa, niin silloin lähtee laatan yläpuolinen lattiakin vaihtoon. Esim. maata vasten olevan laatan päälle tehty puukoolattu lattia. Tavallisesti myös tuulensuojan ongelmakohdat ja pullistumat sekä laastipurseet sijoiuttuvat lattian tasoon, tai 20 cm korkeammalle ja ne lähtevät kaikki pois korjauksen yhteydessä.
Kyllä siinä muovi rikkoutuu, mutta onneksi reikä itsessää on sen verran pieni, ettei siitä kovin paljoa ilmaa kulje läpi. Ja naula vielä tukkii reiän suurimmalta osin. Kyllä kosteusvaurioiden syntyminen ylemmäs seinille tai yläpohjaan edellytää aika isoa reikää ja runsasta sisäilman kosteuspitoisuutta.
No siitä pitäisi varmaan tehdä oma videonpätkä, kuten aika monesta muustakin rakenteesta. Hieman yrittäjän ja perheen isän hommat hidastaa... Tiilitalo on kuitenkin lähtökohtaisesti verrannollinen betonirunkoiseen, eli ilmareittejä on vähemmän ja ne ovat helpompia sulkea kuin puurunkoisessa talossa. Yläpohja on yleensä puurunkoinen vanhemmissa tiilirunkoisissa pientaloissa ja siihen tehoaa höyrynsulun uusiminen sekä tiivistäminen.
Voi vain ihmetellä kuka tämän rakenteen on keksinyt ja Miksi!? Meillä juurikin tällä tavalla rakennettu talo jonka hölmöyksissä ostin muutama vuosi takaperin, täysin tietämättä mitä olin ostamassa. Tässä talossa kuitenkin tiiliverhoilu sekä ulkona että sisällä. Entinen asukki oli onneksi asennuttanut salaojat mutta, nyt olen vasta ymmärtänyt että sekin on tehty aivan päin v****a! Itse salaojaputksistosta en tiedä mutta, hän onnistui olemaan laittamatta eristyksiä sokkelille ja sen lisäksi vielä tunki samat vanhat mullat aivan seinää vasten jonka tilalle olisi tietysti pitänyt laitta vettä läpäisevää sepeliä. Eli nyt sokkeli vuotaa lämpöä kuin mikäkin märkä villapaita ja salaojat aivan tukkeessa hiekasta ja mullasta.
Ikävän tutun kuuloinen tilanne. Tuon tilanteen välttämiseksi pyrinkin oman toimen ohella tuomaan tietoa rakenteista ja niiden toiminnasta esiin, että vastaavilta voisi jatkossa joku välttyäkin. Mikäli talossa on massiiviulkoseinät (tiili-villa-tiili), niin ainakin korjattavia kohtia on reilusti vähemmän kuin puurankaisissa taloissa. Tiilimuuri etenkin sisätilojen puolelta rapattuna pitää hajut ja muut aineet lähtökohtaisesti hyvin poissa sisäilmasta ja se on helppo korjata. Silloin korjaukseen jää lattialiittymät, mahdollisesti pistorasiat ym. läpiviennit/upotukset sekä yläpohjan suunta, joka on tyypillisesti kuitenkin puurakenteinen. Ja tietysti, jos alapohjasta löytyy puukoolattu lattia, niin siinä on melko iso työ muuttaa uudeksi. Alunperin valesokkelirakenne on esitelty 1957 ilmestyneessä RT-kortissa RT-820.1. Alaosan ongelma juontuu siitä, että ulkoseinän lämmöneristys piti saada limiin alapohjan eristeen kanssa ja samalla sen aikaisen esteettisyyden nimissä talon lattia piti saada lähelle maan pintaa. Tämän yhdistelmän seurauksena ulkoseinän alaosa sijoittuu melko lähelle maan pintaa tai sen alapuolelle. Jos salaojitus on tehty uusiksi ja pieleen, niin siinä on todennäköisesti kyseessä rakennusvirhe sekä keskustelun paikka myyjän kanssa ojituksen korjaamisesta. Jos on tarvetta konsultointiin tai ihan vain mielipiteiden vaihtoon asian tiimoilta, niin laita sähköpostia tai soittele. Lyhyehköstä ensipuhelusta en yleensä jaksa laskua kirjoittaa ja puhelun aikana voi kuitenkin löytyä hyviäkin ideoita korjauksiin ja jatkotoimiin.
@@sisailmasepatoy457 Tattista vaan. Ikävä kyllä ostosta on ehtinyt kulua jo reilu viisi vuotta joten kaikki ongelmat taitaa olla omalla vastuulla... en tiedä miksen jaksanut ruveta tutkimaan taloa tarkemmin aiemmin. Taisin sattumalta vasta nyt herätä tähän talon parantelemiseen kun tasakatto alkoi vuotamaan ja piti uusia koko höskä. Ikävää etten ole miljonääri jolloin voisin tehdä kaikki mahdolliset korjaukset. Pitää vain yrittää miettiä missä järjestyksessä yrittäisi asioita tehdä. Lämmitys nimittäin on melkoinen menoerä. Tiedä sitten kannattaisiko ensin yrittää eristellä paikkoja vaiko vaihtaa öljylämmitys johonkin järkevämpään kuten ilma-vesi lämpöpumppuun.
@@sisailmasepatoy457 Nyt teet vuonna 2022 talon, niin joku on viturallaan vuonna 2045. Koskaan ei ole hyvä, koska täytyyhän firmojen jotka ns. korjaa virheitä tehdä tiliä.
@@TeroAijala Onhan taloissa virheitä ja "virheitä". Jälkimmäisiä voidaan korjailla tarpeettomasti röyhkeiden firmojen toimesta, mutta kyllähän oikeat virheet (joita valesokkelin tapauksessa on yleensä riittävästi) on pakko korjata. Valesokkeli on tosiaankin ollut käytössä kahdesta syystä: (1) ulkonäkö/sisälattian saaminen käytännössä maanpinnan tasolle ja (2) kustannukset. Valesokkeleita on laitettu joihinkin 1970-1980 -luvun grynderien rakentamiin rivitaloihin, koska betonia tarvittiiin vähemmän ja saatiin siten tehtyä talo halvemmalla. Samasta syystä tehtiin myös ns. matalaperustuksella ja maanvaraisella laatallakin taloja, joissa on ihan vastaavia ongelmia vaikka teknisesti ei käytettykään valesokkelia. Valesokkeli voisi oikeasti toimia vain jossain hiekkaharjun (jossa vieläpä kohtuullisen karkea hiekka) huipulla, jossa maan rakenne varmistaa, että vettä ei nouse kapillaarisesti mihinkään kohtaan perustusta. Silloinkin talven lopussa sulamisvedet aiheuttavat kosteusvaurion riskin.
Itseasiassa valesokkelirakennuksissa ei aina ole ongelmana home, vaan epätiivis höyrynsulku ja vanha mineraalivilla, josta pääsee sisäilmaan villapölyä ja villan seassa olevan liimahartsin hajoamishuuruja. Valesokkelin ei tarvitse myöskään olla homevaurioitunut, että homeen hajua pääsee sisään. Esim. perinteisessä rakenteessa, jossa sokkeli on oma ja lattialaatta eristeineen oma kokonaisuus, alustäytöstä tulevaa ilmaa pääsee herkästi sisään lattialaatan ja ulkoseinän väliin muodostuvasta kutistumaraosta sekä pistorasioiden kautta. Vaikka seinän puurunko olisi täysin kuiva ja hyvässä kunnossa, ne voivat haista homeelta ja niistä voi saada jopa vahvan viitteen vauriosta mikrobimateriaalinäytteen analyysissa. Silloin kyseessä on todennäköisimmin alapohjan hiekkatäytössä olevista kasvustoista ilmavirran mukana kulkeutuneet itiöt, jotka aiheuttavat vauriotuloksen. Tämä tilanne tulee vastaan etenkin kevytsoraharkoista tehtyjen valesokkelien kanssa, kun ilmaa pääsee virtaamaan runsaasti harkon läpi. Korjaus tälle ongelmalle on kuitenkin sama, kuin kastuneen ja homehtuneen rakenteen kanssa, eli alajuoksupuun korotuskorjaus. Valesokkelin epätiiviyttä ja ilmayhteyttä alustäyttöön ei voi korjata purkamatta alajuoksupuuta.
@@sisailmasepatoy457 Hei, meidän 80-luvun rivarissa alkoi minun makuuhuoneessa haista jonkin verran pistävä haju. Vähän niin kuin pissa. Makuuhuone on päädyssä ja talossa on valesokkeli. Haju tulee ulkoseinän vieressä olevan vaatekaapin alareunasta jossa on pieni rako. Haju on siis liimahartsin hajoamishuuruja?! Liimahartsissa ollaan käytetty myös ureaa. Jep. Tuskin on siis hiirenpissan hajua. Tosin kai tuonne alapohjaan hiirikin mahtuu. Meidän sisääntulokynnys on pikkusen vajonnut jättäen hiirenmentävän raon alapohjaan. Hiirenrapinaa en ole kuullut. Löysin vanhaa akryylimassaa jolla tukin raon. Haju lieveni mutta ei ole vielä hävinnyt. Haju tullee juuri tuosta raosta. Muutama vuosi sitten on asennettu korkkimatto ja uudet tabetit tähän huoneeseen. Timpuri ei havainnut mitään kosteutta mutta tiivisti kuitenkin lattiarakoa jostain kohdin huoneessa. Mitähän pitäisi tehdä? Isännöitsijä omasta talosta. Sanoi että katellaan. Menisikö vielä tiivistämällä kunnolla tuo rako? Vai puretaanko koko vaatekaappi ? Vai jotain valesokkelitarkistusta? Muissa huoneistoissa tässä pienessä taloyhtiössä ei ole tuota ongelmaa ollut.
Oletettavasti viittaat niihin 40-50 vuoden takaisiin suunnittelijoihin...? Ei tuohon aikaan vielä ollut kattavaa käsitystä kosteuden liikkeistä, uuden materiaalin/mineraalivillan vanhenemisesta, eikä etenkään sellaisesta kuin home ja mikrobit rakenteissa. Lisäksi, kun rakenne oli valtion suunnalta esitetty käytettäväksi, niin sitähän on hyvä pykätä niemi täyteen. Jos kosteus, lämmön liike, rakenteiden tiiveys sekä sisäilman laatu otettaisiin huomioon, niin kyllä tuo rakenne näyttäisi melko paljon erilaiselta. Mekaaninen toimivuus edellä suunnittelu ja sisäilma edellä suunnittelu tuottavat aika lailla erinäköiset rakenteet anakin detaljiikkatasolla.
Alun perin erikoisrakenne ja tarkoitettu vain spesifeihin rinnekohteisiin, sitten on valitettavasti yleistynyt ja väärin käytetty monessa kohtaa. Ensimmäinen virhe on tuo maatäyttö.
Niin mikä on valetta? Jos tänne heittää kommenttia, niin olisi hyvä perustella/taustoittaa väitettään sen verran, että ajatukseesi pääsisi kiini ja pystyisi käymään kunnollista keskustelua.
![BOWKYLION - วิงวอน (ex-change) [Official MV]](http://i.ytimg.com/vi/cLdnZWDaO-w/mqdefault.jpg)
Nyt selvisi, mikä on valesokkeli. Kiitos erinomaisesta videosta!
Kiinnostava ja perusteellinen video, kiitos! 👍🏻
Erittäin selkeä video ja selvitys. Kiitos
En oo rakennusmies, mutta isän kanssa yhden kesämökin rakentanut niin mielenkiintoa on aina löytynyt.. tällaset videot on ihan törkeen hyviä ja tämäkin on tehty niin selkeesti että tällainen vähän tyhmempikin ymmärtää 😂👍 Kiitos, nää on tosi hyödyllisiä!
Olipa selväsanainen esitys asiasta, nyt minäkin ymmärsin ongelmarakenteen.
Mielenkiintonen video. Kiitos tästä.
Kiitos tästä selvä selityksen tästä rakennus systeemistä. Harmi että niin monia talot oli rakennettu sen kanssa.
Hyvä video! Hyvin tuntuu kuitenkin menevän valesokkelitalot kaupaksi tänäkin päivänä pkseudulla ja hyvään hintaan. Toki kengitettyjä valesokkelitalojakin on ollut myös myynnissä, mutta todella paljon vähemmän. Vanhaa taloa ostaessa kannattaisi miettiä, että suunniteltu käyttöikä niissä on yleensä ollut max50v joten niitä pitää peruskorjata isolla rahalla. Saisi näkyä myös kauppahinnoissa, mutta kun ei.
Todellinen raha edellä tehty toteutus, edullinen valmistus ja hyvä myyntikate talon tai rakennuksen valmistuttua. Kapitalismi ottaa voitot ja nauraa matkalla pankkiin
Joitain vuosia sitten taloon tehtiin tarkastus, jossa todettiin osin tuon alajuoksun olevan niin laho, että sen sai kerätä harjalla ja kihvelillä pois. Ihmeellisesti hometta ei ollut ja rakenne kengitettiin XPS-levy, terästolppa yhdistelmällä. Samalla parannettiin ulkopuolista salaojitusta, asennettiin patolevyt ja muokattiin pihaan kaadot seinistä pois päin.
Riskirakenne edelleen, mutta kenties vähemmän nyt.
No, jos alajuoksu kihvelillöä lähti pois, niin kyllä siellä sitten ainakin lahottajasientä oli. Ja home on yleisnimi vähän kaikelle sienirihmastolle sekä muulle mikrobistolle, mitä kuolleessa orgaanisessa materiaalissa kasvaa. Kyllä Terästolpallakin rakennetta saa nuorennettua, vaikkei se sisäilmaremonttiin helpolla käykään.
@@sisailmasepatoy457 Lyhyt terästolppa on vain uuden alajuoksulankun kannake ja aikaisemmin ajoittainen lahon haju sittemmin katosi. Tällä kertaa toimi.
Jos on valesokkeli talo ja ei ole oireita tai haju haittoja mitä, suurimmassa valesokkelitalossa ei ole niin, elelee menemään kuten ennenkin ja huolehtii riittävistä kaadoista seinänvierellä, sala-ojista ja ei anna heinien kasvaa seinän vierellä. Valesokkelitaloja on järjetön määrä Suomessa ja suurimmassa osassa on hyvä asua. Tietenkään valesokkelitaloa ei kannata ostaa jos ei halvalla saa ja se on hajuton ja muutenkin ok.Yleensä valesokkeli/maanvaraisen laatan päälle rakenettu on puurunkoisia taloja, joissa ei ole ns. valesokkelia vaan antura ja työlaatta. Muuten sama systeemi kun tiiliverhoilussa. Ongelmana on monesti lattiapinnan siirtyminen maanpinnan tasalle aikojen kuluessa ja maan viettäminen talon seinää kohti.
Juurikin näin, että jos ei ole ongelmia, niin ei välttämättä kannata varta vasten lähteä "kaivamaan verta nenästään". Kyllä vanhemmista taloista aina jokin ongelma löytyy, jos etsimään lähdetään. Tyuypillinen periaatteessa terveydensuojelulain toimenpiderajan ylittävä asia on ilmayhteys maaperästä sisäilmaan, joka toteutuu käytännössä lähes kaikissa maanvaraisella laatalla olevista valesokkelilla varsutetuista rakennuksista. Tämä ei tietenkään tarkoita, että siitä olisi havaittavaa haittaa sisäilmaan tai terveydelle.
Toisaalta muistan lapsuudesta, kuinka monissa aloissa oli raittiista ilmasta selkeästi erottuva, lämpimän tunkkainen sisäilma, jota sitten oppi pitämään kodikkaana. Nyt työn puolesta olen tullut siihen tulokseen, että kyseessä oli mineraalivillan haju, joka pääsi sisäilmaan epätiiviin höyrynsulun takia seinistä ja katosta. Tätä sisäilman tuntua ei välttämättä erota tai huomaa, ennen kuin höyrynsulku on saatu tiiviiksi ja korvasuilma virtaamaan sisään oikeista paikoista. Sen jälkeen ero aiempaan onkin todella selkeä.
Ja peruskorjaamatonta valesokkelitaloa hankkiessa hinassa todellakin kannattaa ottaa huomioon peruskorjaus, sillä 45+ ikäiseen, puurankaiseen valesokkelirakennukseen remontti on kyllä tulossa.
Video sisältää ainoastaan absoluuttisia totuuksia vailla pienintäkään epäilyksen häivää.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että jos tuommoinen rakenne oli ihan ajan hengen mukainen ja laillinen. Niin kuinka persiillään ovat tänä päivänä rakennetut talot 50-60v päästä? Todennäköisesti talojen eliniäksi ei lasketa tänäpäivänä noin pitkää aikaa.
Kyllä nykyisissä taloissa on monta asiaa huomioitu paremmin, kuin 50 vuotta sitten.. Alajuoksun sijainti suhteessa lattiatason korkoon ehkä niitä oleellisimpia. Alapohjan puolelta veikkailisin uusissa taloissa tulevan ongelmaa rakenneliitoksien kautta, sekä aina vain hienojakoisempien mineraalipuhallusvillojen vuoksi yläpohjan pienempienkin ilmavuotojen kautta. Nykyinen tapa käyttää kapillaarikatkosepeliä talon alla ja vieressä luo melko tehokkaan ilmareitin talon alle, jolloin maaperän kautta sisään tulevaa korvausilmaa estää ainoastaan sokkelin ja lattialaatan välisen liitoksen tiiveys. Esimerkkinä, jos/kun maapohjan savipedille on rakentamisen aikana varissut parin Haavan ja Koivun lehdet ennen sepelitäyttöä ja ne alkavat muhimaan talon alla, niin hyvä tulee.
Talojen elin-iäksi pitää kyllä vielä laskea 50 vuotta suunnittelussa. Ja olettaisin, että suurempi prosentti 2000-luvulla rakennetuista asunnoista selviää tuohon ikään ennen peruskorjausta, kuin 50 vuotta sitten rakennetuista.
@@sisailmasepatoy457 Tuo on harmi ettei nykypäivänä enää osata arvostaa kunnonlla tehtyä tuuletettua rossipohjaa vaan järjestään kaikki ok-talot tehdään maavaraisella valulattialla.
Tossa syksyllä tuli korjattua pieni lahovaurio omasta ns. rintamamies talosta, oli alajuoksusta lahonnut n. puolen metrin pätkä kokonaan ja parista tolpasta alapäät. 'Tolpat poikki, alajuoksu poikki ehjästä kohdasta, uusi alajuoksu ja tolpat sidontapuineen kiinni, uudet kivivillat ja ja tervapaperi, vinolaudoitus päälle.
Tuli samalla nähtyä millainen lattiarakenne oli. Valusokkeliin oli valettu sisäpuolelle ulokkeet jotka oli n.15cm korkeammat mitä itse sokkeli ja lattiavasat niiden päällä.
Kauhia rakenne tuo. Hyvä selvitys. Paitsi kipsilevyn tilalla pitäisi olla melkein tuo lastulevy.
Lastulevyä ja kipsilevyä löytyy molempia -70-luvulta lähtien. Lastulevyn käyttö väheni huomattavasti -80 -luvulle päästäessä. Molemmat kuitenkin toimivat hyvin mikrobien kasvualustana, jos kosteutta vain löytyy.
Kovasti tuntuu myös olevan alueellisia eroja siinä, onko käytössä ollut kipsi- vai lastulevy. Eripuolilla Suomea asuessa ja työskennellessä on ollut alueita, joilla kipsilevy on ollut suosiossa jo 70-luvulla ja taas on ollut alueita, joissa kipsiä ei tahdo löytää vielä 80-luvun taloistakaan. Pienillä paikkakunnilla materiaalia on määrännyt myös saatavuus.
Kahdessadas like - oleppa hyvä!
Kiitoksia! Pitäisiköhän tässä kohtaa tarjota palkinnoksi alennusta sisäilmaongelman selvityksestä? 😀
@@sisailmasepatoy457 Kaupungeilla riittää homeisia ja lahonneita kouluja ja päiväkoteja.. luulisi olevan kissanpäivät teillä?
@@pelimies1818 Julkiset kohteet ovat isoilla puljuilla, enkä koe kaipaavani siihen suuntaan. Itse tykkään omakoti- ja rivitaloista, sillä niissä pystyy olemaan hyödyksi ihan tavan ihmisille ja auttamaan suoraan ongelmien ratkomisessa.
@@pelimies1818 Niitä odotellessa... Kyllä tämä ihan työstä käy, vaikka onkin ehkä mielekkäämpää kuin joku muu työ.
Tuossa rakenteessa pitäs varmaan olla työ laattakki mukana sen yleisyyden takia. Ja päinvittua asennettu tuulensuoja levy kun lähes kaikissa ulkoseinissä mitä on aukastu niin ne tuulen suoja levyt on siellä pallolla ulkopintaa vaste tukkien tuuletusvälit ja jättäen eristeiden väliin ison ilma taskun.
Työlaatta on melko usein lattian eristeen alla, mutta sillä ei korjaukseen ole juurikaan vaikutusta. Jos vaikuttaa, niin silloin lähtee laatan yläpuolinen lattiakin vaihtoon. Esim. maata vasten olevan laatan päälle tehty puukoolattu lattia. Tavallisesti myös tuulensuojan ongelmakohdat ja pullistumat sekä laastipurseet sijoiuttuvat lattian tasoon, tai 20 cm korkeammalle ja ne lähtevät kaikki pois korjauksen yhteydessä.
8:10 eli jos seinään laittaa naulalla taulun, niin saa ton muovin rikki ja voi aiheuttaa homehtumista? :D
Kyllä siinä muovi rikkoutuu, mutta onneksi reikä itsessää on sen verran pieni, ettei siitä kovin paljoa ilmaa kulje läpi. Ja naula vielä tukkii reiän suurimmalta osin. Kyllä kosteusvaurioiden syntyminen ylemmäs seinille tai yläpohjaan edellytää aika isoa reikää ja runsasta sisäilman kosteuspitoisuutta.
Kannattaa välttää taulujen kiinnittämistä ulkoseiniin jossa on höyrynsulku.
Miten se onkin jos täysitiilitalo on ?
No siitä pitäisi varmaan tehdä oma videonpätkä, kuten aika monesta muustakin rakenteesta. Hieman yrittäjän ja perheen isän hommat hidastaa...
Tiilitalo on kuitenkin lähtökohtaisesti verrannollinen betonirunkoiseen, eli ilmareittejä on vähemmän ja ne ovat helpompia sulkea kuin puurunkoisessa talossa. Yläpohja on yleensä puurunkoinen vanhemmissa tiilirunkoisissa pientaloissa ja siihen tehoaa höyrynsulun uusiminen sekä tiivistäminen.
Voi vain ihmetellä kuka tämän rakenteen on keksinyt ja Miksi!? Meillä juurikin tällä tavalla rakennettu talo jonka hölmöyksissä ostin muutama vuosi takaperin, täysin tietämättä mitä olin ostamassa. Tässä talossa kuitenkin tiiliverhoilu sekä ulkona että sisällä. Entinen asukki oli onneksi asennuttanut salaojat mutta, nyt olen vasta ymmärtänyt että sekin on tehty aivan päin v****a! Itse salaojaputksistosta en tiedä mutta, hän onnistui olemaan laittamatta eristyksiä sokkelille ja sen lisäksi vielä tunki samat vanhat mullat aivan seinää vasten jonka tilalle olisi tietysti pitänyt laitta vettä läpäisevää sepeliä. Eli nyt sokkeli vuotaa lämpöä kuin mikäkin märkä villapaita ja salaojat aivan tukkeessa hiekasta ja mullasta.
Ikävän tutun kuuloinen tilanne. Tuon tilanteen välttämiseksi pyrinkin oman toimen ohella tuomaan tietoa rakenteista ja niiden toiminnasta esiin, että vastaavilta voisi jatkossa joku välttyäkin. Mikäli talossa on massiiviulkoseinät (tiili-villa-tiili), niin ainakin korjattavia kohtia on reilusti vähemmän kuin puurankaisissa taloissa. Tiilimuuri etenkin sisätilojen puolelta rapattuna pitää hajut ja muut aineet lähtökohtaisesti hyvin poissa sisäilmasta ja se on helppo korjata. Silloin korjaukseen jää lattialiittymät, mahdollisesti
pistorasiat ym. läpiviennit/upotukset sekä yläpohjan suunta, joka on tyypillisesti kuitenkin puurakenteinen. Ja tietysti, jos alapohjasta löytyy puukoolattu lattia, niin siinä on melko iso työ muuttaa uudeksi.
Alunperin valesokkelirakenne on esitelty 1957 ilmestyneessä RT-kortissa RT-820.1. Alaosan ongelma juontuu siitä, että ulkoseinän lämmöneristys piti saada limiin alapohjan eristeen kanssa ja samalla sen aikaisen esteettisyyden nimissä talon lattia piti saada lähelle maan pintaa. Tämän yhdistelmän seurauksena ulkoseinän alaosa sijoittuu melko lähelle maan pintaa tai sen alapuolelle.
Jos salaojitus on tehty uusiksi ja pieleen, niin siinä on todennäköisesti kyseessä rakennusvirhe sekä keskustelun paikka myyjän kanssa ojituksen korjaamisesta.
Jos on tarvetta konsultointiin tai ihan vain mielipiteiden vaihtoon asian tiimoilta, niin laita sähköpostia tai soittele. Lyhyehköstä ensipuhelusta en yleensä jaksa laskua kirjoittaa ja puhelun aikana voi kuitenkin löytyä hyviäkin ideoita korjauksiin ja jatkotoimiin.
@@sisailmasepatoy457 Tattista vaan. Ikävä kyllä ostosta on ehtinyt kulua jo reilu viisi vuotta joten kaikki ongelmat taitaa olla omalla vastuulla... en tiedä miksen jaksanut ruveta tutkimaan taloa tarkemmin aiemmin.
Taisin sattumalta vasta nyt herätä tähän talon parantelemiseen kun tasakatto alkoi vuotamaan ja piti uusia koko höskä.
Ikävää etten ole miljonääri jolloin voisin tehdä kaikki mahdolliset korjaukset. Pitää vain yrittää miettiä missä järjestyksessä yrittäisi asioita tehdä.
Lämmitys nimittäin on melkoinen menoerä.
Tiedä sitten kannattaisiko ensin yrittää eristellä paikkoja vaiko vaihtaa öljylämmitys johonkin järkevämpään kuten ilma-vesi lämpöpumppuun.
@@sisailmasepatoy457 Nyt teet vuonna 2022 talon, niin joku on viturallaan vuonna 2045. Koskaan ei ole hyvä, koska täytyyhän firmojen jotka ns. korjaa virheitä tehdä tiliä.
@@TeroAijala Onhan taloissa virheitä ja "virheitä". Jälkimmäisiä voidaan korjailla tarpeettomasti röyhkeiden firmojen toimesta, mutta kyllähän oikeat virheet (joita valesokkelin tapauksessa on yleensä riittävästi) on pakko korjata.
Valesokkeli on tosiaankin ollut käytössä kahdesta syystä: (1) ulkonäkö/sisälattian saaminen käytännössä maanpinnan tasolle ja (2) kustannukset. Valesokkeleita on laitettu joihinkin 1970-1980 -luvun grynderien rakentamiin rivitaloihin, koska betonia tarvittiiin vähemmän ja saatiin siten tehtyä talo halvemmalla. Samasta syystä tehtiin myös ns. matalaperustuksella ja maanvaraisella laatallakin taloja, joissa on ihan vastaavia ongelmia vaikka teknisesti ei käytettykään valesokkelia.
Valesokkeli voisi oikeasti toimia vain jossain hiekkaharjun (jossa vieläpä kohtuullisen karkea hiekka) huipulla, jossa maan rakenne varmistaa, että vettä ei nouse kapillaarisesti mihinkään kohtaan perustusta. Silloinkin talven lopussa sulamisvedet aiheuttavat kosteusvaurion riskin.
Hometalo.
Itseasiassa valesokkelirakennuksissa ei aina ole ongelmana home, vaan epätiivis höyrynsulku ja vanha mineraalivilla, josta pääsee sisäilmaan villapölyä ja villan seassa olevan liimahartsin hajoamishuuruja.
Valesokkelin ei tarvitse myöskään olla homevaurioitunut, että homeen hajua pääsee sisään. Esim. perinteisessä rakenteessa, jossa sokkeli on oma ja lattialaatta eristeineen oma kokonaisuus, alustäytöstä tulevaa ilmaa pääsee herkästi sisään lattialaatan ja ulkoseinän väliin muodostuvasta kutistumaraosta sekä pistorasioiden kautta. Vaikka seinän puurunko olisi täysin kuiva ja hyvässä kunnossa, ne voivat haista homeelta ja niistä voi saada jopa vahvan viitteen vauriosta mikrobimateriaalinäytteen analyysissa. Silloin kyseessä on todennäköisimmin alapohjan hiekkatäytössä olevista kasvustoista ilmavirran mukana kulkeutuneet itiöt, jotka aiheuttavat vauriotuloksen. Tämä tilanne tulee vastaan etenkin kevytsoraharkoista tehtyjen valesokkelien kanssa, kun ilmaa pääsee virtaamaan runsaasti harkon läpi.
Korjaus tälle ongelmalle on kuitenkin sama, kuin kastuneen ja homehtuneen rakenteen kanssa, eli alajuoksupuun korotuskorjaus. Valesokkelin epätiiviyttä ja ilmayhteyttä alustäyttöön ei voi korjata purkamatta alajuoksupuuta.
@@sisailmasepatoy457 Hei, meidän 80-luvun rivarissa alkoi minun makuuhuoneessa haista jonkin verran pistävä haju. Vähän niin kuin pissa. Makuuhuone on päädyssä ja talossa on valesokkeli. Haju tulee ulkoseinän vieressä olevan vaatekaapin alareunasta jossa on pieni rako.
Haju on siis liimahartsin hajoamishuuruja?! Liimahartsissa ollaan käytetty myös ureaa. Jep.
Tuskin on siis hiirenpissan hajua. Tosin kai tuonne alapohjaan hiirikin mahtuu. Meidän sisääntulokynnys on pikkusen vajonnut jättäen hiirenmentävän raon alapohjaan. Hiirenrapinaa en ole kuullut.
Löysin vanhaa akryylimassaa jolla tukin raon. Haju lieveni mutta ei ole vielä hävinnyt. Haju tullee juuri tuosta raosta. Muutama vuosi sitten on asennettu korkkimatto ja uudet tabetit tähän huoneeseen. Timpuri ei havainnut mitään kosteutta mutta tiivisti kuitenkin lattiarakoa jostain kohdin huoneessa.
Mitähän pitäisi tehdä? Isännöitsijä omasta talosta. Sanoi että katellaan.
Menisikö vielä tiivistämällä kunnolla tuo rako? Vai puretaanko koko vaatekaappi ? Vai jotain valesokkelitarkistusta? Muissa huoneistoissa tässä pienessä taloyhtiössä ei ole tuota ongelmaa ollut.
Ei oo todellista - Voiko olla näin idiooteja rakennesuunnittelijoita?
Oletettavasti viittaat niihin 40-50 vuoden takaisiin suunnittelijoihin...?
Ei tuohon aikaan vielä ollut kattavaa käsitystä kosteuden liikkeistä, uuden materiaalin/mineraalivillan vanhenemisesta, eikä etenkään sellaisesta kuin home ja mikrobit rakenteissa. Lisäksi, kun rakenne oli valtion suunnalta esitetty käytettäväksi, niin sitähän on hyvä pykätä niemi täyteen.
Jos kosteus, lämmön liike, rakenteiden tiiveys sekä sisäilman laatu otettaisiin huomioon, niin kyllä tuo rakenne näyttäisi melko paljon erilaiselta. Mekaaninen toimivuus edellä suunnittelu ja sisäilma edellä suunnittelu tuottavat aika lailla erinäköiset rakenteet anakin detaljiikkatasolla.
Alun perin erikoisrakenne ja tarkoitettu vain spesifeihin rinnekohteisiin, sitten on valitettavasti yleistynyt ja väärin käytetty monessa kohtaa. Ensimmäinen virhe on tuo maatäyttö.
Oikein hyvä video
valetta
Niin mikä on valetta? Jos tänne heittää kommenttia, niin olisi hyvä perustella/taustoittaa väitettään sen verran, että ajatukseesi pääsisi kiini ja pystyisi käymään kunnollista keskustelua.