ไม่สามารถเล่นวิดีโอนี้
ขออภัยในความไม่สะดวก

Sekametsää jo ensimmäisessä raivauksessa | Metsälehti

แชร์
ฝัง
  • เผยแพร่เมื่อ 1 ส.ค. 2024
  • Talousmetsiin suositellaan tällä hetkellä joka suunnasta sekapuustoa. Sekametsät pienentävät metsätuhoriskiä ja ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Pitääkö sekapuustoa huomioida jo taimikon ensimmäisessä raivauksessa eli varhaisperkauksessa?
    Metsälehden toimittajat Valtteri Skyttä ja Sami Karppinen kokeilivat, miten lehtipuiden ja mäntyjen huomioiminen onnistuu sahan varressa kuusitaimikossa. Menikö toimittajilta kaikki kohdilleen? Alta voit lukea varmistukseksi tutkijoiden ja asiantuntijoiden suosituksia sekapuustoon.
    - www.metsalehti.fi/artikkelit/...
    - www.metsalehti.fi/artikkelit/...
    - www.metsalehti.fi/artikkelit/...
    - www.metsalehti.fi/uutiset/tut...
    Voit laittaa suomenkieliset tekstitykset videoon painamalla videon alapalkin oikeassa nurkassa sijaitsevasta Tekstitykset (C)-painikkeesta.
    0:00 - 1:31 Sekapuusto pienentää tuhoriskiä
    1:31 - 2:32 Mäntyä kuusitaimikkoon?
    2:32 - 3:20 Vähintään metri väliä
    3:20 - 4:27 Miten erottaa raudus- ja hieskoivun?
    4:27 - 5:07 Etukasvuiset puut nurin
    5:07 - 5:48 Lehtipuut liikaa eri tahdissa
    5:48 - 6:34 Kysymys katsojille
    6:34 - 9:17 Pitäisikö havupuita istuttaa vähemmän?
    9:17 - 10:24 Monimuotoisia talousmetsiä
    www.metsalehti.fi
    / metsalehti
    / metsalehti
    / metsalehti

ความคิดเห็น • 13

  • @velimattirossi3199
    @velimattirossi3199 2 ปีที่แล้ว +8

    Jos varhaisperkausta tehdään urakkatyönä ja ammattimaisesti ei sahaaja ehdi tutkia onko koivu raudusta vai hiestä. Eri asia on, jos on aikaa askarrella ja tehdä tutkimustyötä. Sinänsä mielenkiintoista tulevaisuuden metsänkasvatuksen ja viljelyratkaisujen kannalta.

    • @seppopyykko5630
      @seppopyykko5630 ปีที่แล้ว +1

      Raivaaja ei ole ammattimies jos ei normaalilla urakkavauhdilla tunnista koivuja jos ovat lehdessä.

  • @kariperkio5267
    @kariperkio5267 10 หลายเดือนก่อน +1

    Tuossa olivat koivut hyvin säästyneet hirviltä, niissä oli mitä jättää. Minulla on vielä tiheämpi luontainen koivuvesakko, mutta lähes kaikki koivut syöty vähintään 2-latvaisiksi. Olen tyytyväinen, että rinnalla on istutettu kuusikko 1400 kpl/ha. Kiireinen raivaaja pystyy aika hyvin valitsemaan jätettäviä koivuja: latvasta erottaa aika kaukaa hieskoivun nukan rauduskoivun harmaista nystyistä.

  • @TRavalto1
    @TRavalto1 6 หลายเดือนก่อน

    Kiitos hyvä video. Rehevillä mailla näyttää, että kuusen istuksen voisi tehdä 1000-1200 kpl/ ha ja silti mättäitä tehtäisiin se 1800. Teetin viime kesänä perkauksen nelivuotiseen kuusentaimikkoon. Viereinen istutettu koivikko oli siementänyt sen niin tasaisesti, että mätästys olisi riittänyt. Jätettiin kokeeksi n 1000 koivua/ha. Jos hirvet syö tulee kuusikko tai sekametsä.

  • @topivaan8102
    @topivaan8102 2 ปีที่แล้ว +2

    Mulla on nyt vierekkäin kaksi aukkoa samassa maastossa toinen istutettu ja toinen Siemenpuu asennossa ja laikutettu itsellä mielenkiintoinen seurata jätän aina mahdollisuuksien mukaan kaikkia puulajeja.

  • @cintulator1129
    @cintulator1129 ปีที่แล้ว

    Poliitikkojen pitäisi perehtyä näihin asioihin ennen tunnepohjaisia hölmöjä päätöksiä.
    Mulle ainakin ihan peruskoulun bilsassa opetettiin, että mitä metsän sukkessio tarkoittaa.
    Nykyisin vaan ihmiset eivät ole tarpeeksi uteliaita.
    Sokrates ja Kungfutse olivat mielestään tyhmiä ihmisiä, joiden pitäisi ottaa asioista selvää ja kysyä niitä...kysymyksiä.

  • @seppooppes
    @seppooppes 2 ปีที่แล้ว +4

    Samat on aatokset, en aio laittaa suositusten mukaan taimia reheville kasvupaikoille. Mitä järkeä on änkätä täystiheä taimikko, kun varhaisperkauksessa ja taimikonharvennuksessa raivataan paljon hyvää tainta pois?
    Karu kasvupaikka on eri asia. Minulla on pelkästään sekametsää, enkä yhden puulajin metsää edes halua. Lehtipuissa viihtyvät linnut, jotka taas syövät tuhohyönteisiä havupuista esimerkiksi.
    Rehevällä kasvupaikalla koivu tukahduttaa heinikkoa, jotta luusi pääsee myöhemmin kasvamaan koivun perässä

  • @santerimakineen
    @santerimakineen 2 ปีที่แล้ว

    Ongelmana on suuri hirvimäärä, männyn kasvualustalle joutuu istuttamaan kuusta, kun tietää että männyn taimet tulee syödyksi. Myös hyvät luonnon rauduskoivut ovat niin alttiita hirvituhoille, että harvoin niistä kasvatuspuita tulee... Tämä on ainakin täällä Kymenlaaksossa ongelma, kun ei voi uudistaa kuin kuusella...

  • @HIIHTONIILO1
    @HIIHTONIILO1 2 ปีที่แล้ว

    Mää olisin tienvireen jättänyt koivut linnuille laulupuuksi ;) männyt tuppaan jättää kyllä vasta myöhempään no tää on tätä. Rauduskoivuu kasvatusta voi tosiaan miettii

  • @cintulator1129
    @cintulator1129 ปีที่แล้ว +1

    Eikös maaperä vaikuta? Pyöreät kivet = mänty, terävät kivet = kuusi?

  • @kallejotoksella8743
    @kallejotoksella8743 2 ปีที่แล้ว

    Miksi edes istuttaa kuusta? Jos on/olisi tiennyt että noin hyvin tulee koivua ja mäntyä luontaisesti. Vaikuttaa enemmänkin männyn kasvatuspaikalta, kuin kuuselta. Voisi melkein kasvattaa ensin koivut energiapuuksi, ja sitten antaa tilaa ja valoa alikasvos taimille, olipa ne sitten kuusta taikka mäntyä.

    • @TRavalto1
      @TRavalto1 6 หลายเดือนก่อน

      Uudistaessa ei tiedä tuota siemenistä lädön tasaisuutta, eikä hirvituhojen määrää. Hieskoivua ei oikein kannata kasvattaa ainakaan nykytiedon ja markkinoiden aikaan.