วีดีโอ

Miksi metsiä "pitää" hakata. Olen metsänomistaja ja suojellut 20% pinta-alasta eikä loppujakaan hakata. Puuston ikä yli 100 vuotta.

👌😎👌🤩😂🤩👌😎👌

Mitään vahinkoa ja kohua ei olisi tapahtunutkaan jos ely ja metsäkeskus olisi hakkuulupaan laittanu rastin, talvihakkuu, kohtaan. Mutta kun jotenkin maalaisjärki puuttuu siellä konttorilla. Tuollainen "joki" nimittäin jäätyy talvella pohjia myöden.

Olisi ollut Echo 390esx saha myös tuohon ryhmään verrannollinen..

Kauhean näköisiä aukko hakkuu alueita .

Vanha kakssatanen pätkii nuo kaikki sahat,edelleen 😊

kyllä ketjut on hyvät. menin hiacella 4 rengasta lukossa lyhyen mäenkinkaman alas, vauhti kiihtyi eikä mitään mahdollisuuksia hallita tilannetta. peilijään päällä 10cm lunta. otin mäen alta 1100kg asuntovaunun perään, asensin ketjut ja ajoin 15min päästä pois. eli 2-vetoinen hiace veti ketjujen kanssa asuntovaunun mäestä, jossa se ilman liukui holtittomasti vauhti kiihtyen. ei olis 4-vetokaan auttanut.

Minusta väärin sanottu, että ainut järkevä vaihtoehto tuollainen kevytsaha. Painoero kunnon sahaan verrattuna runsaan kilon verran joka on mielestäni vähän, mutta suorituskyky aivan toista luokkaa. Mielestäni metsänomistajalla (sellaisella joka itse ylipäänsä sahaa käyttää) olisi hyvä olla saha joka pystyy kaikenlaiseen työhön. Tämän päivän 50cc sahat taitaa järjestään olla alle 5kg painoltaan ja uskoisin että kestoikä parempi kuin muovisissa pikkusahoissa.

Tuo raakkutapaus on vain jäävuoren huippu siitä koiruudesta, mitä metsissä tehdään.

Tänään vetelin toista kertaa Echo cs-362:lla, jonka sain eilen kotiin toimitettuna. Todella hyvä saha, kevyt ja potkua riittää. Ja halpa. Kestävyydestä en tiedä.

Järkevä ja järkevä, metsätyöt yhä fyysisesti raskasta. Moottorisahalla. 50 kuutioisella sahalla pärjää oikein hyvin hankinta hakkuissa kuin polttopuu teossa. Sehän on vain henkilöstä kiinni. Alv

Kokemuksesta voin kertoa että kyllä tämä pikku echo on harrastelijallekkin metsässä lelu. Stihl ms 194 on jo toista maata, kevyt ja tehoakin on jo 1,4kw. Stihl 194 ei niin kovin paljon häviä stihlin ms 201 mallille. Husqvarnat saa olla kaupan hyllyllä.

Stihl on ollut sahani, tuttu ja hyvä peli.

Itse yrittäjämetsurina sahannut viimeiset kymmenen vuotta Stihlin 490.llä. Voimaa riittää on isolla terällä yms. Menee perkuulta ennakkoraivuuseen. Miinuksena ollut kulmavaihteiden särkyminen, mutta onneksi viime vuonna alkoi saamaan rasvanipallisia kulmavaihteita, joten eiköhän nekin ala kestämään. Tein aloitellessani metsurina huskun 222.lla ja niitä vieläkin varastossa pari. Näin yrittäjänä en siirtyisi enää tuohon takaisin, vaan saa olla varasahoina. Pienellä terällä ei ole urakkamiehen saha. Siinä missä sillä puunippua sahatessa pitää joka puulla käyttää kaasua, kun taas 490.llä menee koko nippu yhdellä pyyhkäsyllä nurin. Hussessa taas pysyi kulmavaihde ehjänä rasvanipan avulla, mutta kytkimiä söi vähintään yhden per kausi. 555.ssa oli vielä kymmenen vuotta takaperin mystisiä kaasariongelmia, mutta niistä lienee selvitty? En tiedä ei kokemusta. Ikuinen ongelma mitä missään raivurimallissa ei tähän päivään mennessä ole laitettu toimimaan on kaasuvaijerin kostuminen ja lopulta jäätyminen eka pakkasilla. Tuo on todella rasittava ongelma enkä ymmärrä miksi siihen ei edelleenkään yksikään sahavalmistaja panosta, vaan joka syksy alkaa se vaijerin ravaus rumba.

@MikkoRiikilä Itsellä tuo 540 xp eikä siinä ole ollut mitään laipan löystymisongelmaa kun muistaa nostaa laippaa hieman kiristäessä. Oletko jättänyt laipan "ala asentoon" mahdollisesti?

Echo cs-4310sx suht saman painoinen ja puolet halvempi kuin tihli tai huski

Echon 362wes avatulla putkella ja kapealla 1,1mm ketjulla 12' laipassa on kyl mielestäni ihan ehdoton tollaseen energiapuu tai pini läpi mittaisen polttopuun tekoon.

huskin 120 on hyvä noihin hommiin

Kiitos palautteesta, olet tismalleen oikeassa - esimerkiksi echo cs 362 olisi ollut parempi verrokki huskun ja stihlin sahoille. Täytyy tehdä siitä erikseen esittelyjuttu

Miksi ette ottaneet mukaan Echo cs-362 wes mallia. Olis ollut 38 kuutioisena paremmin samassa sarjassa.

Suojavyöhyke ei voi olla liian iso, mutta liian pieni se voi olla.

eikö ole hoksottimia kellään, voihan sen joen yli tehdä tilapäisen sillan sellaiseen kohtaan missä ei ole simpukoita, puolustusvoimilla on pioneeri osasto jotka osaa rakentaa tällaisi siltoja, olen itsekkin pioneeri rakennellut siltoja, lauttoja ja leikisti jysäytelly taivaantuuliin, tuskin maksaisikaan mitään, sehän olis vain harjoittelua pioneereille

Tuosta latvuksen vehreydestä ei saanut selkoa, mutta mitä maasta oli kuvattu ylöspäin niin olin näkeväni vain pienen vehreän tupsun. Siten ihmettelen miten ylipäätään vielä on hengissä ja kuinka kauan, kun kuusi saisi olla ainakin puoli puuta vehreänä ja männystäkin pitää olla se yksi kolmasosa. Ainakin keskellä kasvavat puut enää kituuttavat eivät kasva ja uhkana kuivata pystyyn. Tuollaista 90-100 vuotiasta tukkikuusikkoa myin viimetalvena ennätys mottihinnalla ranta turvemaalta useamman hehtaarin. Etupäässä viherideologian metsäomaisuuden sosialisointiuhan takia ja toisekseen kun metsä oli vielä täysin kirjanpainajavapaata ja tyvilahovapaata, mutta ei varmasti olisi ollut enää kauaa.

Hieno video kiitos

mikä vittu siinä on että sitä verollista hintaa ei voi sanoa heti

Säämänen viimeisen päälle konemies

Loppupäätelmä oli aivan oikea, se vastaa köyhänmiehen nelivetoa. Kulkee jäällä, lumella ja sohjossa. Jopa kesäkelillä tullaan pois paikoista joihin muuten jäätäisiin jumiin. Ketjujen päällelaitto helpottuu kun sen muutaman kerran tekee ja harjoittelu kannattaa suoritta ennen ensimmäistä tositarvetta. Loppukiristys kannattaa tehdä kun on renkaat on pyörineet 1-2 kierrosta. Tuo kuminen kiristysosa tuossa kiristysketjun päässä murtuu ajansaatossa, sitä varten kannattaa varata ajoissa modattavat kierrejouset esim. motonetista. Nopeusrajoitus ketjuilla muistaakseni 40-50 km/h. Ketjujen allelaitto kannattaa ennakoida niin sen pääsee tekemään paremmissa olosuhteissa. Hyvä testi 👍

Ankka

Voitteko kokeilla ranka metsässä sthil MS 162 ?

Mitenköhän vaikeeta ois tän muuttaaminen sähkökäyttöiseksi? Vois olla mielenkiintoinen projekti ja sais enemmän heppojakin, tosin en tiedä miten osat kestää vääntöä.

Susilauma on parempi hitvikarkoite.

Hirvi oli syönyt noin 2 ha koivuntaimikon,soitin pari vuotta sitten virkamiehelle.ekana se sanoi,onkohan sitä edes istutettu?ajattelin,pitäkööt tunkkinsa.näin päijät-hämeessä

Vahinkoa tulee enempi kuin hyötyä. Oiken pahaa tekee kun tuota katsoo. Sitten kun kamerat poistuu alkaa taimet jäädä telojen alle. Raivurimiehiä vaan lisää että saadaan varhaisperkaukset tehtyä kunnolla.

4:50 "jos alennushammas viilauksen jälkeen nousee liian korkeaksi" ... mitä hlvettiä? viilataan jokin korkeaksi?

Hirvieläimiä ovat hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, saksanhirvi ja japaninpeura. Vahingot korvataan, jos vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa kalenterivuodessa. Korvauksen hakija voi olla: yksityinen maanomistaja yksityisen maanomistajan kuolinpesä tai kuolinpesän osakkaiden muodostama yhtymä yhteismetsän osakaskunta, jos yhteismetsän osakkaiden osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa yksityisten maanomistajien perustama yhtiö tai yhtymä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen. Korvauksen saaminen edellyttää, että maanomistaja on pyrkinyt estämään vahingon syntymisen. Kun Metsäkeskus on saanut vahinkoilmoituksen, Metsäkeskus arvioi vahingon määrän maastotarkastuksessa. Metsäkeskus ilmoittaa maastotarkastuksesta etukäteen maanomistajalle ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalle. Heillä on oikeus olla läsnä maastotarkastuksessa. Maastotarkastuksesta laaditaan arviokirja, johon merkitään puustotiedot ja korvauksen määrä. Maanomistajalla ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus liittää arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta. Arviointi on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Metsäkeskus perii vahingon arvioinnista maksun. Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon vauriot, joita hirvieläin on aiheuttanut yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- tai lehtimassalle tai kuorelle. Korvausta voi saada myös vahingon arviointikustannuksista, jotka hakija on maksanut. Korvauksen määrää vähentää korvaus, jota vahingoista on maksettu muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella. Korvauksen määrää vähentävät myös korvaukset, joita vahinkoalueelle on maksettu taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä arvon alenemisesta korvauksen hakemista edeltävien kolmen vuoden aikana. Korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet. Hirvieläinvahinkohanke on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Voimassaolovuosi on arviointivuotta seuraava vuosi. Palvelu on maksullinen. Arviointimaksu määräytyy pinta-alan mukaan: Enintään 1 hehtaariin saakka perusmaksu on 150,00 euroa. Perusmaksun lisäksi 1 hehtaaria ylittävältä osalta 5 hehtaariin saakka maksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 80,00 euroa. Edellisten lisäksi 5 hehtaaria ylittävältä osalta maksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 50,00 euroa. NO KUN TUON LUKEE, NIIN EI KYLLÄ YHTÄÄN IHMETYTÄ, MIKS NIIN VÄHÄN MAKSETAAN NUITA KORVAUKSIA!!!!! EIHÄN NUITA USKALLA ILMOTTAA, KUN HELPOSTI TULEE VAIN LISÄKULUJA ITSELLE, ILMAN MITÄÄN KORVAUKSIA...😧

Eli tuossa kuviossa ensiharvennus tehty joskus reilun tuhannen rungon tiheyteen ja toinen harvennus erittäin kevyesti. Tai sitten kasvatettu "pitkäksi" ja kerralla ensiharvennettu 800 runkoon 🤔

Itselläni täsmälleen samanlainen kohde tulossa talvella harvennukseen. Puuta noin 200m3/ha ja ikää 20v. Kyllä se kuusi kasvaa kun sen vaan kunnolla auttaa alkuun.

Leikkikalu on leikkikalu ja kohta sitten menet lataamaan akkua ,mutta saathan sitten hyvän tekosyyn mennä kahville !

Minkähän takia noihin sähkösahoihin ei saada purun poistoa kunnolliseksi?

Hienioa työta! I may get one of these when they make it to the USA.

Se pitäs ajelu isommilla massoilla kieltää tai investoida tiestöön. Osakasluetteloassa on yleensä metsänomistajat eikä puunostajat. Vaikka kohteliasta jälkiä on korjata, niin mo:n vastuu lopulta.

Lisäksi yksi hyvä puoli akkusahalla työskentelyssä on se että työturvallisuus lisääntyy huomattavasti kun terä ei pyöri sitten senttiäkään kun irrotat otteen kahvasta.

Suurin ja tehokkai malli kiinnostaisi. Akkujännitteestä sanoisin että mitä suurempi sen parempi. Saha valmistajien kannattaisi mielestäni liittoutua siten että sama akku kävisi sahoihin ristiin, olisi mielestäni myyntivaltti.

Oisko mahdollista nähdä kalusto millä oot hinkannu tietä. Veikkaan kyläsepän tekemää takalanaa jota ei pitäs ikinä tielle viedä ...

Kuinka monta karhutölkkiä on mennyt lanatessa?

Tiehoitokunnankokouksessa säännöt selviksi tien käytöstä. Kelirikon aikaan tieisäntä laittaa kelirikkomerkit/ painorajoitusmerkit kun tien rakenteellinen kunto ei kestä raskasta liikennettä.

Itsellä lähes identtinen kokemus versowoodista. Eivät nuo retaleet korjaa jälkiään vaikka mitä sopimuksessa lukee.

En ole asiantuntija. Eikö vahingon aiheuttajan kuulu korvata? Myös yksityisteillä.

Liekköhän jutut vähissä kun pitää tämmönen juttu vääntää tien särkymisestä.kyseisessä asiassa puut ajettu väärään aikaan pois kun rakas tie uraantunut,näyttää tien pintamateriaali olevan sellaista tavaraa joka ei kestä painoa varsinkin jos on liikuttu keväällä ei kyllä kestä ajaa kesälläkään,äijä puhuu omiaan jos kerran on lanannut kuvan kohdan,ei metsäyhtiöt ihan herkkään mursketta tuo jokaiseen uraan vaan ekana koitetaan tasoitella jäljet,pyrkivät kuluja säästämään,monesti tie onkin paljon paremmassa kunnossa puunajon päätyttyä,vesakot leikattu ja lanattu myös pintamateriaalia laitettu.

Näyttää hiesutieltä, sen pintarakenne kun rikkoontuu niin se on märällä kuravellia jonka voi tasata, mutta ei se mitään painoa kestä senkään jälkeen, ellei ole jäässä. Isot kalliomurske-kuljetukset edessä jos haluaa kestävän pinnan.