Kansakoulupoikana oltiin aina metsänistutuksessa kesäkuussa koulun loputtua. Silloin oli valtavia aukkohakkuita, kun metsähallitus hakkasi Suomenselän suuria erämaita, joita ei oltu koskaan hakattu. Ns. "Osaran aukeita" istutettiin avorivissä 4 metrin välein ja neljä pitkää askelta ja taimi eli 4×4. Rankkaa hommaa, kun oli jo kuumia päiviä ja kuokalla tehtiin laikut. Nykyaikana joutuisivat varmaan kiven sisään pomot lapsityövoiman käytöstä. No, meikäläinen oikein hinkusi hommiin, kun päiväpalkka oli 800 mk. (8mk), kun nollat myöhemmin poistettiin. Palkka oli hyvä, kun vertaa esim. kahvipakettiin, joka oli kallis ainakin emäntien mielestä ja maksoi 175 mk, eli 1,75 mk. Meillä oli kotona systeemi, että itse sai pitää tienaamansa rahat. Minä sain siis elokuvarahaa koko kesäksi. Länkkäreitä sai katsella vaikka oli k 16 v. Piti vain maksaa aikuisten lippu. Kiertävien elokuvien näyttäjille kaikki maksavat oli aikuisia. Pienviljelijöiden pojat meni normaalistikin metsätöihin heti kansakoulun jälkeen. Silloin oli jatkurssi koulun jälkeen, jossa oltiin kaksi viikkoa talvella metsäkämpällä koulutuksessa. Käytiin katsomassa ammattimetsureiden puunkorjausta ja sitten oli teoriatunnit kämpällä. Ikimetsästä silloin korjattiin "Saksan tukkeja" eli suuria petäjän runkoja 44-48 jalkaisia. Soita pitkin oli jäädytetty rekoille autotie lähelle korjuupaikkoja aina 10-15 km:n päähän varsinaiselta metsätieltä. Mekaanisilla vaijerinostureilla lastasivat kuormia ja pitkillä sinkkivaijereilla juonnettiin runkoja metsästä. Suomenselän ikimetsät olivat soiden saartamissa saarekkeissa, joista ei muutoin olisi niin isoa puuta voinut korjata.
Laskin vuonna 2016 että 1400 kuusta hehtaarille olisi fiksuinta. Silloin oli muodissa vielä muodissa 1800-2000 kuusen hehtaaritiheys. 1400 tekee vielä kunnollisen metsän ja väliin voi jättää sitten tarvittaessa koivuja jos niitä sattuu saamaan. Tuo 1000 on taas sitten toiseen suuntaan liiottelua kuten 2000 oli edellinen liiottelu.
11 หลายเดือนก่อน +3
Ei se ole liioittelua, kun tavoite on kahden havupuun + lehtipuiden sekametsä. Kyseessä on tuoreiden kankaiden malli. Jos katsoit videon, istutetaan 1000 kuusta ja 500 mäntyä. Tällä päästään MH-suositusten alarajoille, kun pääpuulaji on kuusi, ja luontaista lehtipuutakin mahtuu vielä hyvin sekaan. Sekametsikössä mänty kasvaa tunnetusti hyvällä laadulla.
Juu, jos net istutetaan liian harvaan, ja taimikonhodot tehdään vähentäen päälajia liikaa. Samaten ko katsoo nykyisiä nuoren metsän harvennuksia, niin liian harvaksi jätetään.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 (kohta 17 vuotta sitten) tiesi kertoa: "...Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden..."
Lue lisää 10.11.2023 ilmestyneestä Metsälehti Makasiinista ja verkkosivuiltamme: www.metsalehti.fi/artikkelit/viljelytiheydet-valinkauhassa/
Kansakoulupoikana oltiin aina metsänistutuksessa kesäkuussa koulun loputtua. Silloin oli valtavia aukkohakkuita, kun metsähallitus hakkasi Suomenselän suuria erämaita, joita ei oltu koskaan hakattu. Ns. "Osaran aukeita" istutettiin avorivissä 4 metrin välein ja neljä pitkää askelta ja taimi eli 4×4. Rankkaa hommaa, kun oli jo kuumia päiviä ja kuokalla tehtiin laikut. Nykyaikana joutuisivat varmaan kiven sisään pomot lapsityövoiman käytöstä. No, meikäläinen oikein hinkusi hommiin, kun päiväpalkka oli 800 mk. (8mk), kun nollat myöhemmin poistettiin. Palkka oli hyvä, kun vertaa esim. kahvipakettiin, joka oli kallis ainakin emäntien mielestä ja maksoi 175 mk, eli 1,75 mk. Meillä oli kotona systeemi, että itse sai pitää tienaamansa rahat. Minä sain siis elokuvarahaa koko kesäksi. Länkkäreitä sai katsella vaikka oli k 16 v. Piti vain maksaa aikuisten lippu. Kiertävien elokuvien näyttäjille kaikki maksavat oli aikuisia. Pienviljelijöiden pojat meni normaalistikin metsätöihin heti kansakoulun jälkeen. Silloin oli jatkurssi koulun jälkeen, jossa oltiin kaksi viikkoa talvella metsäkämpällä koulutuksessa. Käytiin katsomassa ammattimetsureiden puunkorjausta ja sitten oli teoriatunnit kämpällä. Ikimetsästä silloin korjattiin "Saksan tukkeja" eli suuria petäjän runkoja 44-48 jalkaisia. Soita pitkin oli jäädytetty rekoille autotie lähelle korjuupaikkoja aina 10-15 km:n päähän varsinaiselta metsätieltä. Mekaanisilla vaijerinostureilla lastasivat kuormia ja pitkillä sinkkivaijereilla juonnettiin runkoja metsästä. Suomenselän ikimetsät olivat soiden saartamissa saarekkeissa, joista ei muutoin olisi niin isoa puuta voinut korjata.
Working in the forests is one of the most beautiful jobs. Is there work with you?
Laskin vuonna 2016 että 1400 kuusta hehtaarille olisi fiksuinta. Silloin oli muodissa vielä muodissa 1800-2000 kuusen hehtaaritiheys. 1400 tekee vielä kunnollisen metsän ja väliin voi jättää sitten tarvittaessa koivuja jos niitä sattuu saamaan. Tuo 1000 on taas sitten toiseen suuntaan liiottelua kuten 2000 oli edellinen liiottelu.
Ei se ole liioittelua, kun tavoite on kahden havupuun + lehtipuiden sekametsä. Kyseessä on tuoreiden kankaiden malli. Jos katsoit videon, istutetaan 1000 kuusta ja 500 mäntyä. Tällä päästään MH-suositusten alarajoille, kun pääpuulaji on kuusi, ja luontaista lehtipuutakin mahtuu vielä hyvin sekaan. Sekametsikössä mänty kasvaa tunnetusti hyvällä laadulla.
Kummasti hirvet helpottaa raivaustöitä, kyllä nuo koivut täytepuina menee ja ensharvennus iässä tuossakin täys mehtä 👍🌲🌳🌲
Istutusmännyt on aivan täyttä sontaa. Niistä tulee pensaita.
Juu, jos net istutetaan liian harvaan, ja taimikonhodot tehdään vähentäen päälajia liikaa. Samaten ko katsoo nykyisiä nuoren metsän harvennuksia, niin liian harvaksi jätetään.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 (kohta 17 vuotta sitten) tiesi kertoa: "...Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden..."