Creating a Mixed Forest by Clearing and Thinning a Seedling Stand | Metsälehti
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 26 ส.ค. 2021
- Naturally grown silver birch can be grown in tandem with planted spruces. How should early clearing and thinning be done to ensure that the young stands develop into a periodic, high-quality mixed spruce-birch forest? These questions will be answered by Metsälehti's journalist Mikko Riikilä and Tapio's forestry expert Varpu Kuutti at forestry teacher Risto Mykkänen's forest estate.
You can turn subtitles on by pressing the Subtitles (C) button in the right corner of the video's bottom bar. Choose English subtitles by clicking the Settings gear icon and selecting English from Subtitles/CC option.
www.metsalehti.fi/briefly-in-...
/ metsalehti
/ metsalehti
/ metsalehti
Hyvä viimmeinkin järkeä taimikonhoitoon senverran korjausta leppä auttaa kuusta kasvamaan paremmin kattokaapa metässä miten lepän lähellä oleva kuusi on paljon tummempi neulasiltaan
Sekametsää jos haluaa niin pitäis sitten harventaa istutus tiheyttä. Menee kalliit taimet hukkaan jos niitä nyt sitten pitää rueta nurin pätkimään. Koivua tulee uudistus aloille luonnostaan enemmän kuin tarpeeksi ja suotusilla paikoin myös mäntyä. Itse olen perustanut viimeisimmät taimikot mänty kuusi sekametsäksi.
Eikö taloudellista olisi istuttaa kuusi jonkin verran nykyisiä suosituksia harvempaan, kun koivua kuitenkin tulee luonnostaan väleihin.. Ja siltikin ehkä vetäisin varhaisperkauksessa lehtipuun pois, niin saisi havupuu sopivan etumatkan. Ja hyvä sekametsä tulisi silti.
veden määrä voi pudota riipuen kasvatus alueesta
Rauduskoivu on yleensä hyvälatvainen suora ammatti-metsurina erottaa jo taimenta
Hyvää jutustelua! Arvostan kyllä nämä Metsälehden videot korkealle. Hyviä vinkkejä ja neuvoja. Ja hyviä aiheita. Kiitokset.
ei riukukoivut pysy pystyssä ensimmäinen räntäsade ja ne on nurin
Maisterin katse ja pipo on hienot😎🇫🇮
Näissä asioissa tuppaa usein menemään teoria ja käytäntö pahasti sekaisin ja yleensä se teoria ei vain käytännössä toimi ihan samoin kuin ei jatkuvassa kasvatuksessakaan, vaikka se ruutupaperille piirrettynä niin helppoa onkin.
Ensinnäkin kuusen kasvatustiheys 1800-2000 r/ha sekoitettuna vaateliaamman rauduskoivun huomattavasti harvempaan kasvatustiheyteen ja kun ajatellaan, että siltikin ohjetiheyteen sahattu taimikko 2000 r/ha niin jommasta kummasta pitää luopua. Eli tehdä jo istutus vaiheessa se yksinkertainen päätös haluaako kuusta vai koivua.
Kuusi kyllä viihtyy harvemmassa, vaikka koivunkin kanssa, mutta silloinhan olisi helpompi jo istutus vaiheessa laittaa jokatoinen puu koivulle ja jokatoinen puu kuuselle ja istutus väli vaikka kolme metriä. Tosin yksi kesäinen hirven isku kohteelle saakin jo alan reilusti alitiheyteen, mutta silti tämähän olisi sekapuustokasvatuksessa parempi vaihtoehto kuin odottaa tuleeko sinne se hieskoivu vai rauduskoivu väliin.
Meillä on ohjeistus, että 10% jätettävä lehtipuuta ja huom! Tämä ei tarkoita, että joka kymmenes puu pitäisi olla lehtipuu, vaan sitä että kohteessa voidaan katsoa esimerkiksi joku notko paikka johon on luontaisesti tullut lehtipuuta ja tämä kohde sitten raivataan lehtipuu valtaiseksi arvellen, että se tai useampi vastaava kohde tekisi yhteensä sitten sen 10% alueen pinta-alasta.
Tuo, että "säästä rauduskoivu ennemmin kuin hieskoivu" on ohjeena tietenkin hyvä, mutta sekään ei käytännössä aina ole edes mahdollista. Hieskoivu sikiää huomattavasti nopeammin kohteelle ja useinmiten se väliin jätettävä puu on hieskoivu. Aukkoahan metsuri ei saa tehdä, joten ei sitä senkään takia maahan kaadeta, kun ei ole ollut valittavana rauduskoivua rinnalle.
Itse olen 25 vuotta ammatikseni tehnyt metsänhoitotöitä ja vaikka tässä ajassa lähes kaikki mahdollinen on muuttunut paperikartoista kännykän karttaan yms yms, niin yksi on ja pysyy. Paras mahdollinen taimikonhoitotapa on edelleen se, että ne puut jotka on istutettu niille se tila raivataan. Yleensä tämän jälkeen ala on ohjetiheydessä. Mikäli tehdään ns reikäperkauksia sekä kaiken puulajin säästäviä varovaisia raivuita meillä on lopulta kohde sellainen, että harvemmastakaan kohdasta ei saa alle 3000 runkoa hehtaarille ja kaikki kemera tai nykyiset metka tuet maanomistajalle saadaan heittää silloin unholaan ja ala on reilusti ylitiheä ja jäävää puustoa raakasti haittaava.
Leppä on typentuottaja puu ja pihlaja on pyhäpuu.
Reikä perkaus onkin oikee tuohon niin saa tolle istutuskuusi määrälle . Tosiaan koivuja mahtuu noin tehdään pohjaan hyvinkin kasvaan. Ihan samaa mieltä. Mulla on tuollaisia vain hiukan ja ne o multasii pellon pohjia. Tuppaa tuleen johonkin nurkkaan väkisin tiheikköö kun ei oo niin pedantti. Kanssa sitä mieltä että monimuotoisuuteen tulee pyrkiä kaikin keinoin.
reikäperkaus.. et ole sinäkään ihan perillä taimikonhoidosta ja hoidon kustannuksista nuilla reikäperkaus paskanjauhamisilla
Ajatustoimintaa 😅
Aukon teon jälkeen maan muokkaus ja luonnontilassa antaa olla 10vuotta taimikon kehittyä ihan itsekseen mäntykin onnistuu ilman hirvivahinkoja kun taimikossa on pihlajaa ja koivua tällä tyylillä taimikon harvennus on ammattimetsurin työtä poistettava risu on 10 vuoden jälkeen sen verta paksua että jää monelta harrastelijalta tekemättä jos raivauspintaala on 5 hehtaaria
varhaisperkaus tuhoaa koivutukin erkki lähde kirjoittanut tästä aiheesta katkaistu koivu kantovesa
seuraava raivausmies kiroaa nuo kannot ja raivaajan
tarkoitus on, että taimikonhoidon jälkeen puusto saa kasvaa tuossa asennossa ensiharvennukseen asti, joten seuraavan kerran raivaaja tullee tuolle kohteelle reilun kymmenen vuoden kuluttua tekemään ennakkoraivausta, siihen mennessä nuo kannot ovat lahonneet.
@@mikkoriikila323 usein sekametsä on paras koska sieltä tulee kastiketta lannoittamaan maaperää🙋😅
@@mikkoriikila323 joo ja ne kannot ovat yhä siellä sanoo nimim. kokemusta löytyy
Minä oon aina tehny reikäperkuulla ja lehtipuita nyt jää silleen. Riistatiheikköjä oon jättänyt muutaman vuoden.
@@jarskamm no vitut ole, tuosta ensiharvennukselle menee yli 10 vuotta 😅 kokemusta ei kyllä tunnu olevan 😄
Reikäperkaus varhaishoitomuotona on kyllä tosi hyvä idea. Kustannus putoaa noin puoleen ja viiden vuoden päästä eroa ei edes huomaa taimikossa. Mutta miten Kemera suhtautuu reikäperkauksseen?
Liian harvaan raivattu!
Eikä ole.
jokainen tekkee ninkuin parhaaksi näkkee harvalta voi näyttää mutta viiden vuoden päästä ei
Tuossa tehdään ihan tavallista kemerataimikonhoitoa, ja taimikkoon jää noin 1800 runkoa hehtaarilla, eli ihan normisettiä.
Ja tuohon kun hirvi parkkeeraa talvella joksikin aikaa, niin alkaapa olemaan harvaa. Kemeraharvuudet on hyvin keinotekoisia. Parempi varautua riskeihin suuremmilla runkomäärillä, eikä pyrkiä kerralla saamaan jotain tiettyä alhaista tiheyttä. Onneksi "kemeraharvuudet" ei ole mitään pakkoja.
@@makalpe mitä pakkoja, jos jumalauta kemera on haettu ja saatu niin sen mukaan se raivataan, tommoset risut jemmaajat vois pitää turpansa kiinni jotka eivät ymmärrä hevonpaskaakaan taimikonhoidosta.