Niissä pelleissä kun on ne reijät, niin ne on sitä varten, että myös niiden kautta valutetaan juotosainetta, eli tässä tapauksessa tinaa, kappaleitten välihin. Ei pelkästään peltien reunoilta.
Armeija aikana jouduin juottamaan vanhan voimakoneen jäähdytintä aina kun sain repemän juotettua se aukesi uusiksi kun jäähtyi. Oli jotain ihme seosmetallia kun kennotkin oli kuusi erillistä. Saatiin lopuksi onnistumaan kun varovasti lämmitettiin ja vasaroitiin
Hopeajuotteella olen joskus messinkiä juotellut. Kannattaa se fluksi sutia myös sinne rakoon sisälle, minne sen juotteen pitäisi kapillaarisesti juosta.
uusi krominen on joku yleiskorkki mutta voi olla tunturin korkkikin.
8 หลายเดือนก่อน
Jäähdytinkorhaamo Korhonen, Oulu. Siellä osaavat. Minulle intikkaan vaihtovat uuden kennon vanhoihin kehyksii. Uutta ei ois saanu ku englannista ja kalliski vielä.
Allis Chalmerin jäähdyttimen tinasin joskus -90 luvulla ja glykolit sisälle,siellä se seisoo ladossa vieläkin samat aineet sisällä että pitäny on,oli siinä kyllä työmaakin!
On se riski tiedossa mutta kuten filmillä totesin lyijyllistä saa vain kiinasta tilaamalla. Mutta myös teollisetlaitteet jotka on ulkona 15-20 vuotta juotetaan vastaavalla tinalla ja nekin kestää hyvin pakkaset. Eri komponentit vaatii pikkasen eri seostuksia eli isossa tuotteessa on useita eri juotospastoja.
niimpä näyttää olevan tinalyijyä ja just tilasin viime viikolla / 2 viikkoa sitten maalilastin pöllymehestä. Myös alle 3€ on fluxia eli oikeaa juoksutetta pöllymessä.
Tuota Sinkkikloridia, eli syötettyä suolahappoa, voi valmistaa itsekin. Suolahappoa astiaan ja sinkkipalikka sinne sekahan. Annetaan kiehua niin kauan kuin sinkinpala ei enää reagoi. Se pitä tehdä mieluiten ulkotiloissa koska prosessissa syntyy vetykaasua.
valmisaine alle 4€ pullo, niin en näe vaivaa itse tehä. suolahappoa raakana tahi väkevänä kun ei saa mistään laillisesti ellei apoteekki myy laimeaa versiota kalliilla.
@@tommisworkshop Minäpä en sanonutkan että se on kannattavaa. Sanoin että sitä on mahdollista tehdä. Ja voin todeta että olen itse sitä tehnyt aikoinaan 70-luvulla ihan juotostarkoituksiin. Mitä suolahapon saatavuuteen tulee niin LJ-tuotteella 17l/20kg-pakkaus 40€+alv verkkokauppa tuotteena. Ja sinkkipalikoita löytyy venetarvikkeita myyvistä liikkeitä. Ja tuota Sinkkikloridiliuosta saa myös isommassa pakkauksessa ainakin Würth'in verkkokaupasta. Sehän on sellaista ainetta, että sitä pitää sivellä reilusti juotoskohtaan ja antaa kunnolla imeytyä metallikappaleitten pintojen väliin.
juu, ite tehtiin peltisepän liikkeessä aina välillä juotoshappoa, suolahappoa ja sinkkipellinpaloja ripoteltiin astiaan ja kun loppui kuohunta oli valmista, 14 vuotiaana oppipoikana läkkipeltisepän opissa kun olin pari kesää niin oppi tuonkin ja sit kolvi kuumaksi ja tinattiin putkien ja kannujen saumat vetenpitäviksi. muistuu hyvin mieleen vielä 64 vuotiaanakin miten tuo tehtiin. samoin hopea juotokset
@@mattivirta Kloppina 70-luvulla tehtiin sitä silleen, että kun (aikalaiset muistaa) meillä oli leluina vanhoja ruskohiilipattereia. Ne oli 60-luvun peruja, sellaisia valkopunasinisiä Airamin matkaradion pattereita, joissa oli sinkkikupissa johonkin massahan imeytettyä salmiakkinestettä, eli ammoniumkloridia, ja siihen istutettuna ruskohiilisauva. Kun sen purkas, niin siitä sai riittävän puhdasta sinkkiä suolahapon syöttimeksi. Yli neljään kymmeneen vuoteen ei ole moista raaka-ainetta ollut saatavilla, kun patterien rakenteet ja materiaalit muuttui.
Tinaamises tuo puhalluslamppu taitaa olla ok. 3-sylinterisen ongelma, millä jäähdytin saadaan kestämään, kun henkselit irtoaa. Toki tyhjäkäynnin nopeutuksella värinät vähenee.
tinaamiseen käytetään vain kolvia ja fosforikupari tai hopea juotoksissa vasta puhalluslamppua, täysin väärin mennä liekillä tinailemaan irtoo kpleesta jäähdyttyään heti ja aina tulee vuotamaan.
Tina (Sn) pohjaiset juotokset on se mitä näissä syyläri/jäähdytin kennoissa on yleensä käytetty, nuo kovajuotos aineet on liian " kuumia" helposti sitten sulaa niiden kanssa tinaukset muualta syyläristä...
Tuo sun käyttämäsi tina on melkein puhdasta tinaa, joten siihen iskee matalissa lämpötiloissa tinarutto joka haurastuttaa juotoksen. Ennen näitä EU direktiivejä sun muita ympäristösäädöksiä tinaan seostettiin lyijyä juuri tuon tinaruton torjumiseksi. Parempi aine tuohon hommaan olisi ollut joko fosforikupari, tai sitten juotoshopea.
Oletko testannut että näin käypi? Lyijy ja kupari on tinan seassa erillaisia ja lyijyhän ei liukene tinaan kiinteänä kuten kupari. Näin ollen sitä kuparia tai vaikka hopeaa ei tarvita kuin ihan vähän seostamaan tina juotteeksi ja saamaan eutenttinen seos. Lyijytina on kyllä kätsyä kuten filmissäkin totesin, se juottuu tosi hyvin. Pitäs tilata kiinasta rulla. Toki massaelektroniikkaromussa ei lyijyä enää tartte kun se on ongelma jätteissä.
Ei mun tarvi testata, se on ihan tunnettu ilmiö, johtuu tinan allotropisista muodoista. Puolen prosentin kupariseostuksella ei asiaan ole mitään vaikutusta. Mutta jos et usko, niin pari vuotta kun pidät Valmettia ulkona, tai kylmässä tallissa, niin huomaat kyllä kun hana tippuu lattialle.
Ei se tinarutto tietysti tule vaivaksi jos säilytät traktoriasi lämpimässä tallissa talvet, ja ajelet muutaman kerran kesässä hupiajoa. Tinarutto iskee noin +13C asteen lämpötilassa missä muutos betamuodosta alfaan on hyvin hidas, muutos kiihtyy lämpötilan laskiessa ja -20C asteen lämmössä se on jo melko nopeaa. Mutta tuskin tuollaisella harrastevehkeellä tulee paljon parinkymmenen pakkasessa ajeltuakaan.
Ei se lyijytön tina puhdastatinaa ole,jos olis niin ritisee jos lankaa taivuttaa ja on ihan kirkasta. Fosforikupari vaatii liikaa lämpöä jos jäähdytintä meinaa juottaa,hopea taas turhan arvokasta tuohon. Tinalla kyllä toimii sen mitä tarvii.' Elektrioniikka hommiin on tinaa missä hopeaa seassa ja toimii niissä hommissa hyvin,mutta kallista on pikkurullakin!
Tinatessa jäähdytintä saa olla varovainen lämmön kanssa, ettei sula tinaukset väärästä kohtaa. Ettei ala vuotaan.
Niissä pelleissä kun on ne reijät, niin ne on sitä varten, että myös niiden kautta valutetaan juotosainetta, eli tässä tapauksessa tinaa, kappaleitten välihin. Ei pelkästään peltien reunoilta.
Armeija aikana jouduin juottamaan vanhan voimakoneen jäähdytintä aina kun sain repemän juotettua se aukesi uusiksi kun jäähtyi. Oli jotain ihme seosmetallia kun kennotkin oli kuusi erillistä. Saatiin lopuksi onnistumaan kun varovasti lämmitettiin ja vasaroitiin
Hopeajuotteella olen joskus messinkiä juotellut. Kannattaa se fluksi sutia myös sinne rakoon sisälle, minne sen juotteen pitäisi kapillaarisesti juosta.
Iltaa katsojat kyllä jäähdyttimen tinaus onnistu hienosti. T. Pentti Martinniemestä 😊
Katsoin että sulla olis pappitsan tankin korkki tuossa. Oiskohan samanlainen?
uusi krominen on joku yleiskorkki mutta voi olla tunturin korkkikin.
Jäähdytinkorhaamo Korhonen, Oulu. Siellä osaavat. Minulle intikkaan vaihtovat uuden kennon vanhoihin kehyksii. Uutta ei ois saanu ku englannista ja kalliski vielä.
Se on huippupaikka. Ja halpa firma.
Puhtaus on tärkeä. Sooda puhalluksella saa puhdasta. Sitten vaan lämpöä kaasulla ja tinaa perään..
Lyijyllinen koritina voisi olla pidemmän päälle kestävämpää, mutta vaikea enää yksityishenkilön ostaa :-(
pitäs muistaa tilata Kiinasta lyijyllistä elektroniikka tinaa. sitä kumminkin tarttee. mutta kyllä nämä lyijyttömätkin pellaa hyvin
Allis Chalmerin jäähdyttimen tinasin joskus -90 luvulla ja glykolit sisälle,siellä se seisoo ladossa vieläkin samat aineet sisällä että pitäny on,oli siinä kyllä työmaakin!
Lyijytön tina on tuohon ihan väärää tavaraa. Lyijyllisellä menee hyvin. Lyijytön ei välttämättä kestä kovia pakkasia.
On se riski tiedossa mutta kuten filmillä totesin lyijyllistä saa vain kiinasta tilaamalla. Mutta myös teollisetlaitteet jotka on ulkona 15-20 vuotta juotetaan vastaavalla tinalla ja nekin kestää hyvin pakkaset. Eri komponentit vaatii pikkasen eri seostuksia eli isossa tuotteessa on useita eri juotospastoja.
Virosta kaubamajalta saa
niimpä näyttää olevan tinalyijyä ja just tilasin viime viikolla / 2 viikkoa sitten maalilastin pöllymehestä. Myös alle 3€ on fluxia eli oikeaa juoksutetta pöllymessä.
Tuota Sinkkikloridia, eli syötettyä suolahappoa, voi valmistaa itsekin. Suolahappoa astiaan ja sinkkipalikka sinne sekahan. Annetaan kiehua niin kauan kuin sinkinpala ei enää reagoi. Se pitä tehdä mieluiten ulkotiloissa koska prosessissa syntyy vetykaasua.
valmisaine alle 4€ pullo, niin en näe vaivaa itse tehä. suolahappoa raakana tahi väkevänä kun ei saa mistään laillisesti ellei apoteekki myy laimeaa versiota kalliilla.
@@tommisworkshop Minäpä en sanonutkan että se on kannattavaa. Sanoin että sitä on mahdollista tehdä. Ja voin todeta että olen itse sitä tehnyt aikoinaan 70-luvulla ihan juotostarkoituksiin. Mitä suolahapon saatavuuteen tulee niin LJ-tuotteella 17l/20kg-pakkaus 40€+alv verkkokauppa tuotteena. Ja sinkkipalikoita löytyy venetarvikkeita myyvistä liikkeitä. Ja tuota Sinkkikloridiliuosta saa myös isommassa pakkauksessa ainakin Würth'in verkkokaupasta. Sehän on sellaista ainetta, että sitä pitää sivellä reilusti juotoskohtaan ja antaa kunnolla imeytyä metallikappaleitten pintojen väliin.
juu, ite tehtiin peltisepän liikkeessä aina välillä juotoshappoa, suolahappoa ja sinkkipellinpaloja ripoteltiin astiaan ja kun loppui kuohunta oli valmista, 14 vuotiaana oppipoikana läkkipeltisepän opissa kun olin pari kesää niin oppi tuonkin ja sit kolvi kuumaksi ja tinattiin putkien ja kannujen saumat vetenpitäviksi. muistuu hyvin mieleen vielä 64 vuotiaanakin miten tuo tehtiin. samoin hopea juotokset
@@mattivirta Kloppina 70-luvulla tehtiin sitä silleen, että kun (aikalaiset muistaa) meillä oli leluina vanhoja ruskohiilipattereia. Ne oli 60-luvun peruja, sellaisia valkopunasinisiä Airamin matkaradion pattereita, joissa oli sinkkikupissa johonkin massahan imeytettyä salmiakkinestettä, eli ammoniumkloridia, ja siihen istutettuna ruskohiilisauva. Kun sen purkas, niin siitä sai riittävän puhdasta sinkkiä suolahapon syöttimeksi. Yli neljään kymmeneen vuoteen ei ole moista raaka-ainetta ollut saatavilla, kun patterien rakenteet ja materiaalit muuttui.
Tinaamises tuo puhalluslamppu taitaa olla ok. 3-sylinterisen ongelma, millä jäähdytin saadaan kestämään, kun henkselit irtoaa. Toki tyhjäkäynnin nopeutuksella värinät vähenee.
Kun saan uuden kehikon ja kiinnityskulmat, kumia väliin mihin syyläri kiinnittyy Valmetin runkoon.
Ja kammiitin sytykseen oivapeli tuo pikkutöhö.
tinaamiseen käytetään vain kolvia ja fosforikupari tai hopea juotoksissa vasta puhalluslamppua, täysin väärin mennä liekillä tinailemaan irtoo kpleesta jäähdyttyään heti ja aina tulee vuotamaan.
@@mattivirta höpö höpö
Ei kyllä fosforikupari sula millää puhalluslampulla,kyllä se hitsiupillit vaatii,tiedän kun putkihommia tein.
Fosforikupari juotos lankaa putkimiehet käyttää kun tuo on messinkiä
Tina (Sn) pohjaiset juotokset on se mitä näissä syyläri/jäähdytin kennoissa on yleensä käytetty, nuo kovajuotos aineet on liian " kuumia" helposti sitten sulaa niiden kanssa tinaukset muualta syyläristä...
Hyvin etenee !
Juoksutteella ja fosculla kovajuotos niin pysyy jos joku kysyy
fosku vaatii kovan lämmön liki sama kuin messingin sulamispiste, haastavaa saada juotettua
Nykyään noissa elektroniikkatinoissa on se happo valmiiksi siellä pyrkimään nauhan sisällä
On ollu kyllä jo juoksutteet kauan tinan sisällä.
Niissä ventsuissa yleensä varttituuman rööri kierre 1/4R
1/4" hanan kävin kipasee tohon
@@tommisworkshop saitko messinki hanaa
Joo on ne messinkiä.
Tuo sun käyttämäsi tina on melkein puhdasta tinaa, joten siihen iskee matalissa lämpötiloissa tinarutto joka haurastuttaa juotoksen.
Ennen näitä EU direktiivejä sun muita ympäristösäädöksiä tinaan seostettiin lyijyä juuri tuon tinaruton torjumiseksi.
Parempi aine tuohon hommaan olisi ollut joko fosforikupari, tai sitten juotoshopea.
Oletko testannut että näin käypi? Lyijy ja kupari on tinan seassa erillaisia ja lyijyhän ei liukene tinaan kiinteänä kuten kupari. Näin ollen sitä kuparia tai vaikka hopeaa ei tarvita kuin ihan vähän seostamaan tina juotteeksi ja saamaan eutenttinen seos. Lyijytina on kyllä kätsyä kuten filmissäkin totesin, se juottuu tosi hyvin. Pitäs tilata kiinasta rulla. Toki massaelektroniikkaromussa ei lyijyä enää tartte kun se on ongelma jätteissä.
Ei mun tarvi testata, se on ihan tunnettu ilmiö, johtuu tinan allotropisista muodoista. Puolen prosentin kupariseostuksella ei asiaan ole mitään vaikutusta.
Mutta jos et usko, niin pari vuotta kun pidät Valmettia ulkona, tai kylmässä tallissa, niin huomaat kyllä kun hana tippuu lattialle.
Testataan mutta jos laitan G11 nesteet ne pitää vaihtaa just parin vuoden välein, palju laittaa alle 😁
Ei se tinarutto tietysti tule vaivaksi jos säilytät traktoriasi lämpimässä tallissa talvet, ja ajelet muutaman kerran kesässä hupiajoa. Tinarutto iskee noin +13C asteen lämpötilassa missä muutos betamuodosta alfaan on hyvin hidas, muutos kiihtyy lämpötilan laskiessa ja -20C asteen lämmössä se on jo melko nopeaa. Mutta tuskin tuollaisella harrastevehkeellä tulee paljon parinkymmenen pakkasessa ajeltuakaan.
Ei se lyijytön tina puhdastatinaa ole,jos olis niin ritisee jos lankaa taivuttaa ja on ihan kirkasta.
Fosforikupari vaatii liikaa lämpöä jos jäähdytintä meinaa juottaa,hopea taas turhan arvokasta tuohon.
Tinalla kyllä toimii sen mitä tarvii.'
Elektrioniikka hommiin on tinaa missä hopeaa seassa ja toimii niissä hommissa hyvin,mutta kallista on pikkurullakin!