Kannaksen tulihelvetti 4# - suomalaiset perääntyvät puna-armeijan tieltä kohti Viipuria

Neuvostoliitto yllätti Suomen 9.6.1944 aloittamalla Karjalan kannaksen suurhyökkäyksen. Seuraavana päivänä pääpuolustuslinja murtui. Tässä esityksessä käsittelen suomalaisten vetäytymistä kohti viimeistä puolustuslinjaa ja Viipuria.
Karjalan kannaksen suurhyökkäystä käsittelevän sarjan neljäs video.

[@mattirauhalahti3346]

Kiitos tästäkin tietoiskusta. Olen joskus miettinyt, oliko Suomen itsenäisyyden tiukin tilanne noina aikoina helmi-maaliskuussa -40, vai kesä-heinäkuussa -44. Näyttämönä Kannas molemmissa. Tämä pohdinta ei tietenkään himmennä muiden rintamien hienoja torjuntavoittoja .

[@v-p6469]

@@mattirauhalahti3346 kiitoksia palautteesta, hankala vertailla ja toisaalta itsenäisyys olisi mennyt aivan kumman tahansa mennessä toisella tavalla.

[@jarkkotoivola485]

Erinomainen kooste ja hyvä kysymys Matilta. Itse arvioisin, kohtuullisesti asiaan perehtyneenä, että tilanne oli vaikeampi 1940 helmi-maaliskuussa. Perustelen tämän sillä, että 1944 ryssä oli pysäytetty, meillä oli reserviä irti taistelusta sekä takana vielä Salpalinja (ja Saksan tuki). Helmi-maaliskuussa 1940 joukot olivat täysin loppu, reserviä ei ollut, eikä ulkomaisesta tuesta ollut tietoakaan. Lisäksi ryssä oli päässyt yli Viipurinlahden.

[@mattirauhalahti3346]

@@jarkkotoivola485 Hyvät perustelut.

[@v-p6469]

@@mattirauhalahti3346 hyvää keskustelua, kiitoksia!

[@v-p6469]

@@jarkkotoivola485 kun tätä natustelen, niin luulen, että arviosi on hyvin perusteltu. Jos sota olisi jatkunut 1940, romahdus olisi saattanut tulla viikoissa + kelirikon hidastus, mutta 1944 ei ollut nähtävissä romahdusta, vaan sotilaallinen tilanne oli edelleen tyydyttävä.

[@aylaalto3746]

Kiitos tästä 👍. Sitä minä kuitenkin edelleen ihmettelen, miten lepsusti Suomen ylin sodanjohto eli Mannerheim ja hänen 'hovinsa' Mikkelissä suhtautuivat linnoitustöiden tärkeyteen asemasodan aikana ( olivatko hekin vajonneet puhdetyöapatiaan?) eivätkä edes ymmärtäneet reagoida tai uskoneet sieltä vihollisen puolelta saapuviin vihjeisiin tulevasta suurhyökkäyksen valmisteluista Kannaksella. Tietoa luulisi olleen saatavilla. Oliko kyseessä johtamisongelma ihan ylintä johtoa myöten? Tästä päämajan toiminnasta tai paremminkin toimimattomuudesta asemasodan aikana ja suurhyökkäyksen alkamisen yhteydessä olisi mielenkiintoista nähdä selvitys, että mistä tällainen 'velttous' oikein johtui. Rintamakomentajiakin lienee vaihdettu monestakin syystä. Sekin kiinnostaisi.

[@v-p6469]

Minulla on tuosta arvauksia, mutta pitää kaivella ja perehtyä. Linnoitustöiden laiminlyönti suunnitelmista huolimatta oli muuten linjana myös ennen talvisotaa. Hyvät suunnitelmat tehtiin 1920-luvulla ja sitten... th-cam.com/video/p9jMwOkQIew/w-d-xo.html
Onhan tuo hämmentävää ainakin etäämmältä katsoen ks. tämä aiempi video, jossa käyn läpi etulinjan tilannetta: th-cam.com/video/jzt514jshIU/w-d-xo.html

[@jarkkotoivola485]

@@aylaalto3746 Tämä on keskeisimpiä kysymyksiä jatkosodassa. Selityksiä on kyllä olemassa: 1. Tiedustelun avainhenkilöllä, eräällä everstiluutnantilla oli ryyppy päällä. Tiedot jumittuivat hänen pöydälleen. 2. Karjalankannaksella oli isoja asutuskeskuksia, joiden toreilla puhdetyömyynti kukoisti. Aikaa ei käytetty mm VT-linjan loppuunsaattamiseksi. Laatokan Karjalassa tätä ongelmaa ei ollut. Siellä olisi rintama pitänyt, mutta joukkoja piti keskittää Karjalankannakselle. Mm kolmen divisioonan onnistunut siirto, joka oli sodan yksi ihmeistä. 3. Vahvoja ja vähän riitaisia komentajia Karjalankannaksella, koordinaatio ei pelannut. Sen vuoksi Marski heitti heidän päällysmieheksi Lennart Oeschin.
4. Päämaja nukahti ja tilannearvio petti.

[@jukkavaisanen9825]

Kiitos erinomaisen selkeästä esityksestä, tv stä on kerran tullut saksalaisesta lento osasto kuhlmeystä juttu, jossa saksalainen oli sitä mieltä, että jos heitä ei siellä olisi ollut niin peli olisi ollut selvä, onkohan tästä lento osasto kuhlmeystä tehty juttua, jos ei niin siinäpä taas V-P lle uusi jutun juuri

[@v-p6469]

@@jukkavaisanen9825 kiitoksia palautteesta. Tässä sarjassa tulee tuosta pätkä joko osana torjuntavoittoa tai omanaan ja sitten on jo tehtynä ennestään tällainen: th-cam.com/video/yWMFrY1rox8/w-d-xo.htmlsi=MPDs0guKna_l7Ooe

[@jukkavaisanen9825]

@@v-p6469 hyvä juttu oli kiitän

[@Savonianmapper17609]

mitkä olivat "kirjasalon" ja "Uhtuan" tasavallat,entä olivatko ne jonkinlaisia Suomen vasalleja tai siitä riippuvaisia?

[@artosaari4401]

Isäni taistelu aluetta

[@v-p6469]

@@artosaari4401 Omakin sukulainen oli Viipurin suunnalla:.