Eristysvastus tulisi myös mitata kaikkien vaiheiden väliltä. Ei vain PE -> loput. Hienosti kyllä korostettiin tuota N-johtimen irroitusta, sillä monesti unohdetaan mitata N-PE väli ihan vain siksi, ettei jakseta irroittaa enää N-johdinta, kun asennus tavallaan "valmis". Kaikille aloitteleville säkäreille vinkiksi, että asennus on valmis vasta sitten, kun mennyt läpi näistä käyttöönottomittauksista.
Yksittäisten johtimien välisessä eristysvastusmittauksessa on erittäin tärkeää, että mahdolliset kuormat irroitetaan mittauksen ajaksi. Riskinä on jo kytkettyjen laitteiden, kuten kiinteiden valaisimien, termostaattien yms rikkoontuminen mittausjännitteestä. ST-kortiston tämän hetkinen suositus on se, että vain pääjohdoista mitataan yksittäisten johtimien väliset eristysresistanssit ja ryhmäjohdoista yhdistetyt ääri- ja nollajohdin maata vasten. Erillisten johtimien väliset eristysresistanssit kannattaa siis ehdottomasti mitata, mikäli siitä ei aiheudu riskiä asennetuille laitteille.
Ymmärrän että turvallisuus ennen kaikkea mutta tuo kaapeleiden asennus ja kiinnikkeiden välimatka stimuloi oksennusrefleksiä...vai oliko nuo päiväkotilaisten tekemiä...?
Ite käytän nykyäänkin vielä fuse blower tuotetta. Se on varma. Varma on aina varmaa. Esitelty 1962 / funkschau (Berliini). Flukeissa on muuten paljon takaisinkutsuja. Ja osa on vaarallisia.
Tulppaamisesta ei tietenkään ole haittaa, mutta en näkisi sille mitään pakottavaa tarvettakaan. Mittauksen aikana syöttö pitää ehdottomasti olla asiallisesti erotettuna. Nollajohtimen irroittaminen aiheuttaa syötön kannalta nollavian, eli oikea kytkentä pitää ehdottomasti palauttaa ennen jännitteisiä mittauksia. Mikäli irroitettu syöttävä nollajohdin ottaisi kiinni nollakiskoon, näkyisi se eristysvastusmittauksessa vikatilanteena. Mikäli nollajohdin on irti jännitteiden kytkemisen jälkeen, muuttuu keskuksen nollakisko jännitteiseksi vaiheiden kuormien kautta. Irroitettu nollajohdin jäisi tässäkin tapauksessa turvalliseksi. Mikäli nollajohdin irroitettaisiin keskusta syöttävän johdon päästä, toisi nollavika sen johdon jännitteiseksi jos kytkentä unohdetaan palauttaa. Tässä tapauksessa tuon tulpan käyttö olisi sangen viisas varotoimi. Nollajohtimen irroitus sisältää riskejä. Nykyisin Sähköinfon käyttöönottomittauspöytäkirjassa on erikseen rasti, jolla varmistetaan/osoitetaan nollajohtimen palauttaminen mittausten jälkeen. Varsinkin ryhmäjohtojen kytkennässä suosin käyttöönottomittauksissa tapaa, jossa mittaukset tehdään jo ennen nollajohtimen kytkemistä heti suojajohtimen kytkennän jälkeen. Myös vikavirtasuojaa voi käyttää nollajohtimen katkaisussa, jolloin johtimia ei tarvitse irroittaa.
![ง้อ (ALRIGHT) - FOURTH Prod. by URBOYTJ [ OFFICIAL MV ]](http://i.ytimg.com/vi/Qs8ZeV6Dqj8/mqdefault.jpg)
Jännitekoetin tulee testata jännitteisessä virtapiirissä ennen jännitteettömyyden toteamista.
koita sormella, toimii varmemmin.
Joo, MMJ:n kiinnikkeitä on laitettu samalla tavalla, niin kuin jossakin tavaran lähetyspakkaamossa on teippaushullu iskenyt !
Oisko sen takia että joku oppilas on työn tehny?
Eristysvastus tulisi myös mitata kaikkien vaiheiden väliltä. Ei vain PE -> loput. Hienosti kyllä korostettiin tuota N-johtimen irroitusta, sillä monesti unohdetaan mitata N-PE väli ihan vain siksi, ettei jakseta irroittaa enää N-johdinta, kun asennus tavallaan "valmis". Kaikille aloitteleville säkäreille vinkiksi, että asennus on valmis vasta sitten, kun mennyt läpi näistä käyttöönottomittauksista.
Yksittäisten johtimien välisessä eristysvastusmittauksessa on erittäin tärkeää, että mahdolliset kuormat irroitetaan mittauksen ajaksi. Riskinä on jo kytkettyjen laitteiden, kuten kiinteiden valaisimien, termostaattien yms rikkoontuminen mittausjännitteestä. ST-kortiston tämän hetkinen suositus on se, että vain pääjohdoista mitataan yksittäisten johtimien väliset eristysresistanssit ja ryhmäjohdoista yhdistetyt ääri- ja nollajohdin maata vasten. Erillisten johtimien väliset eristysresistanssit kannattaa siis ehdottomasti mitata, mikäli siitä ei aiheudu riskiä asennetuille laitteille.
Mittarin testaaminen unohtui heti alusta. Miten voidaan luottaa mittariin jonka toimivuudesta ei ole varmuutta.
Ymmärrän että turvallisuus ennen kaikkea mutta tuo kaapeleiden asennus ja kiinnikkeiden välimatka stimuloi oksennusrefleksiä...vai oliko nuo päiväkotilaisten tekemiä...?
kova jätkä
Ite käytän nykyäänkin vielä fuse blower tuotetta. Se on varma. Varma on aina varmaa. Esitelty 1962 / funkschau (Berliini). Flukeissa on muuten paljon takaisinkutsuja. Ja osa on vaarallisia.
👍👍
Kun syöttävä nollajohdin irroitetaan, se pitäisi myös käsittääkseni tulpata, eikä jättää kuparia viuhumaan tuuleen.
Tulppaamisesta ei tietenkään ole haittaa, mutta en näkisi sille mitään pakottavaa tarvettakaan.
Mittauksen aikana syöttö pitää ehdottomasti olla asiallisesti erotettuna. Nollajohtimen irroittaminen aiheuttaa syötön kannalta nollavian, eli oikea kytkentä pitää ehdottomasti palauttaa ennen jännitteisiä mittauksia. Mikäli irroitettu syöttävä nollajohdin ottaisi kiinni nollakiskoon, näkyisi se eristysvastusmittauksessa vikatilanteena.
Mikäli nollajohdin on irti jännitteiden kytkemisen jälkeen, muuttuu keskuksen nollakisko jännitteiseksi vaiheiden kuormien kautta. Irroitettu nollajohdin jäisi tässäkin tapauksessa turvalliseksi.
Mikäli nollajohdin irroitettaisiin keskusta syöttävän johdon päästä, toisi nollavika sen johdon jännitteiseksi jos kytkentä unohdetaan palauttaa. Tässä tapauksessa tuon tulpan käyttö olisi sangen viisas varotoimi.
Nollajohtimen irroitus sisältää riskejä. Nykyisin Sähköinfon käyttöönottomittauspöytäkirjassa on erikseen rasti, jolla varmistetaan/osoitetaan nollajohtimen palauttaminen mittausten jälkeen.
Varsinkin ryhmäjohtojen kytkennässä suosin käyttöönottomittauksissa tapaa, jossa mittaukset tehdään jo ennen nollajohtimen kytkemistä heti suojajohtimen kytkennän jälkeen. Myös vikavirtasuojaa voi käyttää nollajohtimen katkaisussa, jolloin johtimia ei tarvitse irroittaa.
Asia selvä. Hyviä videoita muuten. Näitä voisi olla asennustekniikasta laajemmaltikin.
0:30 huolehditaan että pääkytkin olis on-asennossa?
Niin??? Tottakai se mitataan on asenossa.
@@user-se2nn2sn6c eikö pitäny olla jännitteettömät mittaukset?
@@e.t926 sehän on se tarkotus, tarkistetaan ettei tule jännitettä vaikka olisi pääkytkin päällä.
Juha Sipilä
Eikä ole. 😯
Onha vittu
Kyllä se taitaa olla Juha Sipilä! >:(