Jarruta halolla tai liinalla tasauspyörästöä niinpaljon kuin mahdollista, pyöritä"väkisin" minimaalisen maalimäärän kera 2-3 hampaassa siten että maali käytännössä pyyhkiintyy pois hampaiden pinnalta. Jos ei ole kunnolla momenttia niin tilanne ei ole sama kuin silloin kun kosketuksen pitäisi olla kunnossa. Ei ne hajoa tasamaalle, vaan kuorma päällä vasta mäkeen
kyllähän nuo laatikot ja peräti ääntää. mutta kesällä näin ja kuulin yllättävän hiljaisen 565 sen, semmoiseen kun pääsi mutta ei tällä kuluneella laatikolla millään
Ihan hengelliseltä/mutu asialta tuo säätö vaikuttaa. Varmaan siksi uudella koneella oli ennen vanhaan ns. sisäänajo ja öljynvaihto, jotta saatiin ylimääräiset metallihiukkaset pois öljyn mukana. Sisään ajossa kaikki välykset sitten sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, jos ei, meni takuuaikana rikki.
Älä sinä äänestä huoli, valametin perän pitää ihan huutaa, muistan sen armeija ajalta ihan hyvin. Peräkärrystä oli maantie ajossa mahdoton saada kuskin huomiota. Varmaan silloin, jos pyssyllä olisi sarjan taivaalle ruutannut.
Harvoin niitä sen vuoden aikana hajalle on mennyt. Mutta useamman vuoden päästä. Kuten tuostakin näkee, mureni paloja pinionista. Mitä ääneen tulee, niin se on pelkästään vaihdelaatikon syytä. Jonkin verran toki ääntää alennuspyörästökin. Ja pelkästään huorahampaisten rattaitten takia. Tuossakin lootassa näkyy olevan sen verran välyksiä rattahissa, jotta se rattaitten rallatus kuuluu jo kun nopea puoli on päällä ja laatikko pyörii vapaalla.
kun isoon lautaseen laitat värin näet pienestä/pinionista kuvion miten se ottaa, jos pinioniin tulee väriä etuhammasprofiiliin pitää pinion viedä simmeillä syvemmälle jos takahampaaseen niin nostaa pinionia ulos,, sivu simmeillä isoa lautasta siirtämällä saadaan myös kuviota ulos tai sisään, siinä vain simmit pitää olla jos vasemmalta otat 0,1 pois niin oikealle pitää lisätä 0,1 niin laakeri välys pysyy samana kokoajan lautanen vain siirtyy ulos tai sisään kummalle puolelle lisää ja toiseen vähentää. selvähän se on kun iso lautanen muuttuu vasen-oikea liike niin kuvio muuttuu pnionissa, pnion taasen liikkuu eteen -taakse ja siirtyy kuvio siinä. tehnyt tuon vain ison jenkkiauton differentiaalille mutta sama homma siinäkin on, aikaa vievä prosessi oli kyllä että löysi hyvän kuvion. kun hajos ja uudet pukit joutu teettämään ja simmaamaan uusiksi koko takapään, hajos kun kunnostin koneen ja tehoja tuli tuplaten lisää 500 hp niin hajos ekalla koe ajolla takapää liiasta tehosta hajotti laakeripukit palasiksi kun vääntöä liikaa. eikun uudet pukit uusi simmaus ja kuvio hampaisiin kuntoon.
@@Tessulandia itse en angliasta tiedä, oli muuten isän ensimmäinen auto jolla sain myös otekin ajaa hänen sylissään ensikertaa, sit se vaihtoikin aika äkkiä saabeihin. mutta itellä on jenkki foordeja ollut eikä niissä yhdessäkään perä huutanut
Näkyy olevan pieni hammasvaurio tuossa pinionissa. Se kertoo sen että karkaisu on ollut tuossakin liian kova. Samanlainen vaurio, mutta pahempi lohkeama oli silloin kun isä joutui korjauttamaan. Sitä ei olisi huomattukaan ellei se lohjennut kappale olisi ajautunut öljyn mukana vaihteiston etupäähän ja siellä kiirautunut hammasrakkaitten välihin.
Joo niin on pieni nirhauma. Ihan sinne voinut tippua väliinkin joku osa ja pala irronnut tai ihan vaan rasituksessa tullu jälki kun rocwellia riittävästi.
@@tommisworkshop Tuosta näköö kyllä että siinä on sellainen epäsäännöllisen muotoinen harmaa murtuma kohta. Se on just merkki siitä että materiaali on liian kovaa. Samanlainen leikkauskohta kuin, jos katkaisee poranterän. Aiemmin en sitä huomannut kun taisin kattoa pienemmältä ruudulta. Mutta nyt se näkyi ja eteenkin kun tuota väriä on ehjässä kohdassa. Se on voinut kestää tuollaisen vuosikausia. Eli tuo saattaa olla hyvinkin alkuperäinen murikka-akseli.
tai ehkä "puolet shimmeistä takas" eli 0.1mm että liikkuuko se viimeinen kuvio keskemmälle, tämä olisi vielä nopea kokeilla kun laatikko auki ja pinionin etupäänkuppia en kiinnittänyt.
Kyllä melkein voit laittaa enemmän kuin 0,1mm,pieni siirto ei paljon vaikuta.Jarrupuolella kuviolla ei niin väliä jos vetopuolen saa hyväksi.Jos saat jonkinlaiset tumpit vetarien paikalle niin perää pyörittämällä saat paremmin sen kuvion näkyviin kun vähän jarrutat samalla pinionia.Kuulet myös onko kosketus kohdillaan,on tasainen sihinä,mutta jos napsuttaa eli lukee hampait niin ei ole kohillaan.Kyllä vanhankin välityksen saa kohdillee jos ei kovasti ole kulunut.Näyttäis välityksesi olevan aika hyvä noin videolta katsottuna.
Laita sitä väriä muutamaan hampaaseen vaikka kolmeen kohtaan ja pinionille kanssa vaikka pariin hampaaseen ja sitten katsot sen kosketuksen siitä mistä väri lähtee pois.
Minulla sama kuvion säätö meneellään. Eteenpäkn ajaissa kosketus pahasti väärin ottaa sisäkehältä likkaa siitä kohin missä hammasvälys isoin ja siitä kohin kjlumata lautasessa
Kone raskaassa käytössä ollut 712 kaivuri niin siitä jäänyt jäljet, kummiskin vain kahdessa hampaassa haitallisia lautaspyörässä, muuten tasaista kulumata. Hammasvälystä tarkistaessa huomasin että välys heittä epätäsaisesti liekkö koneistusheittoa ollit alunperinkin, neljästä kohtaa mittasin suurin 0,37 ja pienin 0,21 kun valmetin ohjekirja antaa arvot ""Jos välvksea pienin aoo poikksaa alueelra 0,175 0,325 mm, siirä sovituslevyjä puoleha toiselle, k(nnes vätyk- sen penin åtuo 0n ohjearyon ftiorssö 1välys pienenee sjirctiessä sovltuslevyjä oikealra p!oletta vasemmatte)"" Sommejä siirsin 0,20vasemmalta oikealle ja akselin simmit otin pois kaikki 0,60, alunperin kosketuskuvio oli vetopuolell liian si
Ohjeet löyty Taavetti talli net sieltä tasauspyörästön säätö sieltä kuvaa kahdeksan mukainen hammaskosketus jolloin kosketusjäljet petopuolella ovat työssä ja jättöpuolella kärjessä antaa ääntävän käynnin kestoiään lyhentyessä korjataan siirtämällä pientä vetopyörää lähemmäksi säätölevyjä poistamalla lähemmäksi isoa vetoa pyörän keskipistettä ja hammasväly säädetään siirtämällä isoa hammaspyörää oikealle päin eli pois pienestä hammaspyörästä sinne ja vasemmalta oikealle muuttamalla
Valmetissa helppo säätää pienen hammaspyörän sijaintia ottamalla pois sinnejä akselin edupäästö ei tarvitse purkaa koko akselia elikkä otin 0,6 M pois akselin etupäästä siitä jos ruvetaan laskemaan
Jos ruvettaisiin laskemaan paljonko on pieni hammaspyörä kulunut hampaan pinnasta kohti suoraan katsottuna jos sotasosa millin kuluu hammas niin Paljonko pitää siirtää akselia taaksepäin isona autospyörän keskipisteeseen päin sen voisivat Tietäjät laskea koska siinä on monta muuttuvata tekijöitä niin sai se ei yksinkertaisella laskukaavalla onnistu siis ensiksi on pienen hammaspyörän kartiokulma otettava huomioon ja sitten hampaan viistokulma, olisiko kymmenkertaainen määrä siirrettävä pientä hammaspyörää keskipisteeseen päin
Täyttä puppua nuo "ei mitään väliä, ei ole tehtaallakaan värillä tarkastettu". Kertoo vaan sen, että ei kyseisen hammaspyöräparin toiminnasta juurikaan ymmärrä. Varmasti on tehtaalla värillä tarkastettu hammaskosketus. Siellä on tietysti ollut uusi vetopyöräpari, mikä ei paljon säätämistä tarvitse kun pieni vetopyörä on valmistajan merkinnän mukaan sijoitettu ja hammasvälys on oikea. Valmetin uikuttava ääni ei perävälityksestä tule. Ainakaan tehtaan jäljiltä ole tullut. Suorahampaiset rattaat ne ääntä pitää. Luultavasti portaalin rattaat. Sitten itse tähän videon säätö työhön. Ison vetopyörän laakereiden esijännitys on todella vaikeaa tuntea käsin, jos pieni vetopyörä on paikallaan. Mutta oletetaan että se nyt meni ok, Mutta vain siihen asti kunnes lisäsit toiselle puolelle simmilevyt hammasvälyksen takia. Nyt sinne tuli tuon simmin verran välystä. Olisi pitänyt lisätä tuon simmin paksuinen ympyrän muotoinen simmi sinne toidselle puolelle painamaan laakeria. Eli kun esijännitys on löytynyt niin isoa vetopyörää siirretään sivulle, niin että toiselle puolelle lisätään simmejä ja samaan aikaan toiselta puolelta otetaan saman verran simmejä pois. Vain näin saa sen esijännityksen säilymään sama. Väriä tuli vähän reilusti. Vähempikin riittää niin on helpompi havaita oikea kosketus kuvio. Kun pyörittää vaihteiston akselilta olisi hyvä hiukan pitää isosta vetopyörästä vastaan. Näin tulee selkeämpi kosketuskuvio. Yksin ehkä vähän vaikeaa, mutta jos apulaisen saa kaveriksi. Periaatteessa kumpikin pyöritys suunta pitäisi katsoa, mutta tässä nyt kannattaa keskittyä vetopuoleen. Portaali akelin ollessa kyseessä isoa vetopyörää täytyy pyörittää "pakilla". Nyt säätö vara loppui pienestä vetopyörästä siksi, että säätö meni väärään suuntaan. Pientä vetopyörää olisi pitänyt siirtää eteenpäin, ei taaksepäin. Ilmeisesti reilu värin määrä nyt vähän hämäsi säätäjää. Uhraa nyt vielä hiukan aikaa ja säätele👍
"Nyt sinne tuli tuon simmin verran välystä." - On Siellä ne ympyrä shimmit - leikkasin filmistä jo pois niiden laiton filmin pituuden takia, se on nyt ihan ok käsituntumalla, kevyen kevyt kireys ja hammas klappi on ok. Voipi vielä uhrata aikaa kuvioon, ei tuo niin työläs nyt ole koska se on valmiiksi auki pukkien päällä ja tallissa on reilusti yli 20 lämmintä. Maalia pikkasen vähemmän täytyy käyttää, en tosin saanut koko tuubia vielä tyhjättyä 😆
Juurikin noin ja vanhassa On sitten merkitystä laitatko oikein vai ei,eipä niihin vanhoihin voi ollakaan tehdasarvoja kun kuluneita jo ovat siksipä ne pitää simmata että kestävät. Näin on mulle he kertoneet jotka tuota on tehneet,ei siis ole se ja sama miten kosketus on, jos väärin on hammas- salaatti varmasti tulossa!
Onko tuossa kytkinakselin sisällä laakeria? Nehän tuossa versiossa pyörii eritahtia kun ryömintä on päällä. Kun ryömintää ei ole niin silloin nuo akselit on holkilla kytkettynä yhtehen ja pyörii samaa tahtia vaihdelaatikon kanssa.
jos pinionia ei saa taaksepäin enää niin ison lautasen simmailulla saa muutettua vielä kuviota, ensin simmataan pinion, sitten iso lautanen sivuttais simmeillä tarkemmin on työjärjestys.
ihan jo oppimisen kannalta nyt ainakin kokeiltu tätä väri hommaa, mulle oli täysin uusi juttu koko väritarkistus. En ollut ennen kuullutkaan koko operaatiosta ennen tätä :)
@@tommisworkshop Eli se tarkoittaa sitä että sun versiosi on loppuvuodesta valmistunut. Mun 565:ssä on -65 valettu lohko ja olen muistellut että se on ostettu keväällä tai kesällä -66. Sarja numerokin viittaa siihen että traktori olisi sen vuoden alkupään tuotteita.
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä. Tuokin raktori tulee luultavasti huilaamaan 360 vrk vuodessa niin eiköhän vähemmälläkin hieromisella ja osien vaihdolla pysy kunnossa.
Nyt kun on kamat levällään on ihan järkevää laitella sen hyvin kun taitaa,et tuota ole hävittämässäkään eikä enää kannatakkaan. En ittekkään viittis jättää piiloon mitään joka sitten hajoaa ja tuplaa korjauslaskun.
niin se näyttää, mutta kytkinputken alussa on 1-2mm kartio jonne teoriassa tuo vaihteiston kavennettu pää vois upota. Harmi kun en ainakaan löydä korjaamokirjasta mitta-arvoa tuole vaihteiston akselille missä sen pitäisi olla tai mille välykselle tuo törmäys pitäisi säätää.
Ei se kyllä silloin tehtaallakaan ole noin hyvin varmasti tehty! Sarjassa kumminkin noita jo koottu. Kunhan vaan kohtuullisesti on perä pyörinyt niin ei muuta kun linjalla eteenpäin. Varmasti kestää 20 tuhatta tuntia tuo perä ja rempattu laatikko... lapsen lapsekin vielä ajaa tuota valtteria:) suurin syy miksi tuon ajan koneet on rikkoutuneet, on puutteellinen huolto. VIhteisto öljyjä ei vaihdettu milloinkaan.. Ja jos pihalle vuosivat tilalle käytettyä jäteöljyä :( kai olivat silloin tavallaan kalliimpia nuo öljyt . huollot tehtynä noihin ei vieläkään olisi tarvetta mihinkään muihin kun kovettuneiden stefojen vaihtoon...
Sellasta lapsenpaskan keltasta öljyä kierti meidänkin Taavetissa vuoskymmenet,onneksi oli vaan kesäkäytössä talvella olis ollu nostolaitteet jo jumissa. No parempi tietty sekin että jotian kierti kuivanakin pyörineitä osia kun on nähny niin hurjalta ne tuntunu.
Eise vallu ooniin tarkka ei niitä uutenakaan oovärillä simmailtu kaikkivalmetit jollotaa omalla sävelmällä hyvä siitätulee 👍
Taatusti on tehtaalla värillä tarkastettu hammaskosketus. Valmetin uikuttava ääni ei perävälityksestä tule.
Jarruta halolla tai liinalla tasauspyörästöä niinpaljon kuin mahdollista, pyöritä"väkisin" minimaalisen maalimäärän kera 2-3 hampaassa siten että maali käytännössä pyyhkiintyy pois hampaiden pinnalta. Jos ei ole kunnolla momenttia niin tilanne ei ole sama kuin silloin kun kosketuksen pitäisi olla kunnossa. Ei ne hajoa tasamaalle, vaan kuorma päällä vasta mäkeen
tuo ois ollu tosi hyvä vinkki mutta kerkesin jo kasata 👍
Aina on valsun perä vollottanut uutenakin oon seurannut ja kuunellu vuosi kymmenien ajan varsinkin 361 565 ei aiheuta toimen piteitä kavaa ajoa vain.
kyllähän nuo laatikot ja peräti ääntää. mutta kesällä näin ja kuulin yllättävän hiljaisen 565 sen, semmoiseen kun pääsi mutta ei tällä kuluneella laatikolla millään
Taaveteissahan on ihan normaalia vetolaitteiden ulina,on kuulemma semmoi rakenne että ääntä tulee
Ihan hengelliseltä/mutu asialta tuo säätö vaikuttaa. Varmaan siksi uudella koneella oli ennen vanhaan ns. sisäänajo ja öljynvaihto, jotta saatiin ylimääräiset metallihiukkaset pois öljyn mukana. Sisään ajossa kaikki välykset sitten sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, jos ei, meni takuuaikana rikki.
Älä sinä äänestä huoli, valametin perän pitää ihan huutaa, muistan sen armeija ajalta ihan hyvin. Peräkärrystä oli maantie ajossa mahdoton saada kuskin huomiota. Varmaan silloin, jos pyssyllä olisi sarjan taivaalle ruutannut.
Harvoin niitä sen vuoden aikana hajalle on mennyt. Mutta useamman vuoden päästä. Kuten tuostakin näkee, mureni paloja pinionista. Mitä ääneen tulee, niin se on pelkästään vaihdelaatikon syytä. Jonkin verran toki ääntää alennuspyörästökin. Ja pelkästään huorahampaisten rattaitten takia. Tuossakin lootassa näkyy olevan sen verran välyksiä rattahissa, jotta se rattaitten rallatus kuuluu jo kun nopea puoli on päällä ja laatikko pyörii vapaalla.
Kyllä se siitä, hyvis käsis on👍
Kyllä tämä tästä. 💪👍
kun isoon lautaseen laitat värin näet pienestä/pinionista kuvion miten se ottaa, jos pinioniin tulee väriä etuhammasprofiiliin pitää pinion viedä simmeillä syvemmälle jos takahampaaseen niin nostaa pinionia ulos,, sivu simmeillä isoa lautasta siirtämällä saadaan myös kuviota ulos tai sisään, siinä vain simmit pitää olla jos vasemmalta otat 0,1 pois niin oikealle pitää lisätä 0,1 niin laakeri välys pysyy samana kokoajan lautanen vain siirtyy ulos tai sisään kummalle puolelle lisää ja toiseen vähentää. selvähän se on kun iso lautanen muuttuu vasen-oikea liike niin kuvio muuttuu pnionissa, pnion taasen liikkuu eteen -taakse ja siirtyy kuvio siinä. tehnyt tuon vain ison jenkkiauton differentiaalille mutta sama homma siinäkin on, aikaa vievä prosessi oli kyllä että löysi hyvän kuvion. kun hajos ja uudet pukit joutu teettämään ja simmaamaan uusiksi koko takapään, hajos kun kunnostin koneen ja tehoja tuli tuplaten lisää 500 hp niin hajos ekalla koe ajolla takapää liiasta tehosta hajotti laakeripukit palasiksi kun vääntöä liikaa. eikun uudet pukit uusi simmaus ja kuvio hampaisiin kuntoon.
Yks tuttu on saanu jopa Angliaan simmattua huutamattoman perän,se on jo miehentyö kun Voortin peräthän aina on meteliä pitäny!
@@Tessulandia itse en angliasta tiedä, oli muuten isän ensimmäinen auto jolla sain myös otekin ajaa hänen sylissään ensikertaa, sit se vaihtoikin aika äkkiä saabeihin. mutta itellä on jenkki foordeja ollut eikä niissä yhdessäkään perä huutanut
Joo Jenkit ollu erijuttuja Brittifordeissa oli sitä ulinaa kyllä
Näkyy olevan pieni hammasvaurio tuossa pinionissa. Se kertoo sen että karkaisu on ollut tuossakin liian kova. Samanlainen vaurio, mutta pahempi lohkeama oli silloin kun isä joutui korjauttamaan. Sitä ei olisi huomattukaan ellei se lohjennut kappale olisi ajautunut öljyn mukana vaihteiston etupäähän ja siellä kiirautunut hammasrakkaitten välihin.
Joo niin on pieni nirhauma. Ihan sinne voinut tippua väliinkin joku osa ja pala irronnut tai ihan vaan rasituksessa tullu jälki kun rocwellia riittävästi.
@@tommisworkshop Tuosta näköö kyllä että siinä on sellainen epäsäännöllisen muotoinen harmaa murtuma kohta. Se on just merkki siitä että materiaali on liian kovaa. Samanlainen leikkauskohta kuin, jos katkaisee poranterän. Aiemmin en sitä huomannut kun taisin kattoa pienemmältä ruudulta. Mutta nyt se näkyi ja eteenkin kun tuota väriä on ehjässä kohdassa. Se on voinut kestää tuollaisen vuosikausia. Eli tuo saattaa olla hyvinkin alkuperäinen murikka-akseli.
Kuluneet hammaskosketukset mutta hyvältä alkaa näyttää vanhasta ei uutta saa.
Ei saa enää uutta mutta ei tartte jos saan tämän vielä toimimaan. Kuhan vain kestäisi pitkät maantieajot likellä maksimi nopeutta.
Vetopuoli tuossa tärkeämpi on eli tuo mitä viimeksi katsoit.Pieni vetopyörä liian sisällä,simmit takaisin pinionakselille.
tai ehkä "puolet shimmeistä takas" eli 0.1mm että liikkuuko se viimeinen kuvio keskemmälle, tämä olisi vielä nopea kokeilla kun laatikko auki ja pinionin etupäänkuppia en kiinnittänyt.
Kyllä melkein voit laittaa enemmän kuin 0,1mm,pieni siirto ei paljon vaikuta.Jarrupuolella kuviolla ei niin väliä jos vetopuolen saa hyväksi.Jos saat jonkinlaiset tumpit vetarien paikalle niin perää pyörittämällä saat paremmin sen kuvion näkyviin kun vähän jarrutat samalla pinionia.Kuulet myös onko kosketus kohdillaan,on tasainen sihinä,mutta jos napsuttaa eli lukee hampait niin ei ole kohillaan.Kyllä vanhankin välityksen saa kohdillee jos ei kovasti ole kulunut.Näyttäis välityksesi olevan aika hyvä noin videolta katsottuna.
Laita sitä väriä muutamaan hampaaseen vaikka kolmeen kohtaan ja pinionille kanssa vaikka pariin hampaaseen ja sitten katsot sen kosketuksen siitä mistä väri lähtee pois.
Vielä sellainen että katso se hammasvälys muutamasta kohdasta niin saat tarkemman välyksen.
Ok, pitää kokeilla 👍
Minulla sama kuvion säätö meneellään. Eteenpäkn ajaissa kosketus pahasti väärin ottaa sisäkehältä likkaa siitä kohin missä hammasvälys isoin ja siitä kohin kjlumata lautasessa
Saitko shimmejä tai teetkö itse shimmit?
Kone raskaassa käytössä ollut 712 kaivuri niin siitä jäänyt jäljet, kummiskin vain kahdessa hampaassa haitallisia lautaspyörässä, muuten tasaista kulumata. Hammasvälystä tarkistaessa huomasin että välys heittä epätäsaisesti liekkö koneistusheittoa ollit alunperinkin, neljästä kohtaa mittasin suurin 0,37 ja pienin 0,21 kun valmetin ohjekirja antaa arvot ""Jos välvksea pienin aoo poikksaa alueelra 0,175 0,325
mm, siirä sovituslevyjä puoleha toiselle, k(nnes vätyk-
sen penin åtuo 0n ohjearyon ftiorssö 1välys pienenee
sjirctiessä sovltuslevyjä oikealra p!oletta vasemmatte)"" Sommejä siirsin 0,20vasemmalta oikealle ja akselin simmit otin pois kaikki 0,60, alunperin kosketuskuvio oli vetopuolell liian si
Ohjeet löyty Taavetti talli net sieltä tasauspyörästön säätö sieltä kuvaa kahdeksan mukainen hammaskosketus jolloin kosketusjäljet petopuolella ovat työssä ja jättöpuolella kärjessä antaa ääntävän käynnin kestoiään lyhentyessä korjataan siirtämällä pientä vetopyörää lähemmäksi säätölevyjä poistamalla lähemmäksi isoa vetoa pyörän keskipistettä ja hammasväly säädetään siirtämällä isoa hammaspyörää oikealle päin eli pois pienestä hammaspyörästä sinne ja vasemmalta oikealle muuttamalla
Valmetissa helppo säätää pienen hammaspyörän sijaintia ottamalla pois sinnejä akselin edupäästö ei tarvitse purkaa koko akselia elikkä otin 0,6 M pois akselin etupäästä siitä jos ruvetaan laskemaan
Jos ruvettaisiin laskemaan paljonko on pieni hammaspyörä kulunut hampaan pinnasta kohti suoraan katsottuna jos sotasosa millin kuluu hammas niin Paljonko pitää siirtää akselia taaksepäin isona autospyörän keskipisteeseen päin sen voisivat Tietäjät laskea koska siinä on monta muuttuvata tekijöitä niin sai se ei yksinkertaisella laskukaavalla onnistu siis ensiksi on pienen hammaspyörän kartiokulma otettava huomioon ja sitten hampaan viistokulma, olisiko kymmenkertaainen määrä siirrettävä pientä hammaspyörää keskipisteeseen päin
Kyllä se siitä😄👍🏻🙋♀️
kyllä tämä jotenkin valmistuu
Täyttä puppua nuo "ei mitään väliä, ei ole tehtaallakaan värillä tarkastettu". Kertoo vaan sen, että ei kyseisen hammaspyöräparin toiminnasta juurikaan ymmärrä. Varmasti on tehtaalla värillä tarkastettu hammaskosketus. Siellä on tietysti ollut uusi vetopyöräpari, mikä ei paljon säätämistä tarvitse kun pieni vetopyörä on valmistajan merkinnän mukaan sijoitettu ja hammasvälys on oikea. Valmetin uikuttava ääni ei perävälityksestä tule. Ainakaan tehtaan jäljiltä ole tullut. Suorahampaiset rattaat ne ääntä pitää. Luultavasti portaalin rattaat.
Sitten itse tähän videon säätö työhön. Ison vetopyörän laakereiden esijännitys on todella vaikeaa tuntea käsin, jos pieni vetopyörä on paikallaan. Mutta oletetaan että se nyt meni ok, Mutta vain siihen asti kunnes lisäsit toiselle puolelle simmilevyt hammasvälyksen takia. Nyt sinne tuli tuon simmin verran välystä. Olisi pitänyt lisätä tuon simmin paksuinen ympyrän muotoinen simmi sinne toidselle puolelle painamaan laakeria. Eli kun esijännitys on löytynyt niin isoa vetopyörää siirretään sivulle, niin että toiselle puolelle lisätään simmejä ja samaan aikaan toiselta puolelta otetaan saman verran simmejä pois. Vain näin saa sen esijännityksen säilymään sama.
Väriä tuli vähän reilusti. Vähempikin riittää niin on helpompi havaita oikea kosketus kuvio. Kun pyörittää vaihteiston akselilta olisi hyvä hiukan pitää isosta vetopyörästä vastaan. Näin tulee selkeämpi kosketuskuvio. Yksin ehkä vähän vaikeaa, mutta jos apulaisen saa kaveriksi.
Periaatteessa kumpikin pyöritys suunta pitäisi katsoa, mutta tässä nyt kannattaa keskittyä vetopuoleen. Portaali akelin ollessa kyseessä isoa vetopyörää täytyy pyörittää "pakilla".
Nyt säätö vara loppui pienestä vetopyörästä siksi, että säätö meni väärään suuntaan. Pientä vetopyörää olisi pitänyt siirtää eteenpäin, ei taaksepäin. Ilmeisesti reilu värin määrä nyt vähän hämäsi säätäjää. Uhraa nyt vielä hiukan aikaa ja säätele👍
"Nyt sinne tuli tuon simmin verran välystä." - On Siellä ne ympyrä shimmit - leikkasin filmistä jo pois niiden laiton filmin pituuden takia, se on nyt ihan ok käsituntumalla, kevyen kevyt kireys ja hammas klappi on ok. Voipi vielä uhrata aikaa kuvioon, ei tuo niin työläs nyt ole koska se on valmiiksi auki pukkien päällä ja tallissa on reilusti yli 20 lämmintä. Maalia pikkasen vähemmän täytyy käyttää, en tosin saanut koko tuubia vielä tyhjättyä 😆
@@tommisworkshop Hyvä! Rauhallisesti vaan, pikku muutoksia kerrallaan👍
Pientä vetopyörää olisi pitänyt siirtää eteenpäin, ei taaksepäin.
Ootko tosissas.
Oliko vetopuolen kuvio hampaan käressä siis ulkokehällä liikaa
Tais näkyä kosketus (kameraan) paremmin niissä puhtaissa hampaissa mihin siirty pinionin kautta väriä, kun mitä noissa maalatuissa.
täytyy vilkasta filmiltä 👍
Aikoinaan tehtalla ei tainnut mennä yhen laatikolla näin kauan.jos valmistaja ei anna tietoja huono homma.
vakio koneistus vakio mitat nini ei mene kauan, kuluneeseen kun joutuu simmailemaan koska kuluma muuttaa hammasvälystä jo,
Juurikin noin ja vanhassa On sitten merkitystä laitatko oikein vai ei,eipä niihin vanhoihin voi ollakaan tehdasarvoja kun kuluneita jo ovat siksipä ne pitää simmata että kestävät.
Näin on mulle he kertoneet jotka tuota on tehneet,ei siis ole se ja sama miten kosketus on, jos väärin on hammas- salaatti varmasti tulossa!
Onko tuossa kytkinakselin sisällä laakeria? Nehän tuossa versiossa pyörii eritahtia kun ryömintä on päällä. Kun ryömintää ei ole niin silloin nuo akselit on holkilla kytkettynä yhtehen ja pyörii samaa tahtia vaihdelaatikon kanssa.
Ei ole. Nelivedossa on. Vain perässä ja vauhtipyörässä silmälaakeri sille riukuakselille.
jos pinionia ei saa taaksepäin enää niin ison lautasen simmailulla saa muutettua vielä kuviota, ensin simmataan pinion, sitten iso lautanen sivuttais simmeillä tarkemmin on työjärjestys.
Kokeilen vielä hiljaisuudessani säätää jos ei parane niin pakko se on jättää näin ja siirtyä etiäpäin kasaamisessa.
tuttua puuhaa,tuli jenkkivehkeen kanssa harrastettua aikanaan perän simmailua ihan huolella,tuo väri homma on paikallaan tuossa hommassa......
ihan jo oppimisen kannalta nyt ainakin kokeiltu tätä väri hommaa, mulle oli täysin uusi juttu koko väritarkistus. En ollut ennen kuullutkaan koko operaatiosta ennen tätä :)
Hyvä siitä tuli!😂
Kyllä se kohta saa välttää ja kannet kiinni
Kyseessä on valtion yritys,nykyjään myyty
👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻Arto Törrönen
😀👍
Tuli mielehen, jotta kurkkaapas onko tuo moottorin lohko valettu 1965 vai 1966. Se näkyy siinä startin vieressä.
siinä on se 1966-05 kyljessä, jos se on se moottorin valu
@@tommisworkshop Eli se tarkoittaa sitä että sun versiosi on loppuvuodesta valmistunut. Mun 565:ssä on -65 valettu lohko ja olen muistellut että se on ostettu keväällä tai kesällä -66. Sarja numerokin viittaa siihen että traktori olisi sen vuoden alkupään tuotteita.
Turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä. Tuokin raktori tulee luultavasti huilaamaan 360 vrk vuodessa niin eiköhän vähemmälläkin hieromisella ja osien vaihdolla pysy kunnossa.
Seisoo se jonkun päivän mutta ei tuonne väljiksi menneitä osia voi jättää kun ei ole myyntikorjaus.
Nyt kun on kamat levällään on ihan järkevää laitella sen hyvin kun taitaa,et tuota ole hävittämässäkään eikä enää kannatakkaan.
En ittekkään viittis jättää piiloon mitään joka sitten hajoaa ja tuplaa korjauslaskun.
Bom trator valmet ???? Abraços 🇧🇷
💪😄🚜
negatiivinen gäppi? sehän on kaiketi siis törmäyskurssilla =)
niin se näyttää, mutta kytkinputken alussa on 1-2mm kartio jonne teoriassa tuo vaihteiston kavennettu pää vois upota. Harmi kun en ainakaan löydä korjaamokirjasta mitta-arvoa tuole vaihteiston akselille missä sen pitäisi olla tai mille välykselle tuo törmäys pitäisi säätää.
Tässä eräs toinen vaihdelaatikkoremppa,voit olla nähnytkin:
th-cam.com/video/sNY-pg1dq-A/w-d-xo.html
joo olen nähnyt.
Ei se kyllä silloin tehtaallakaan ole noin hyvin varmasti tehty! Sarjassa kumminkin noita jo koottu. Kunhan vaan kohtuullisesti on perä pyörinyt niin ei muuta kun linjalla eteenpäin. Varmasti kestää 20 tuhatta tuntia tuo perä ja rempattu laatikko... lapsen lapsekin vielä ajaa tuota valtteria:) suurin syy miksi tuon ajan koneet on rikkoutuneet, on puutteellinen huolto. VIhteisto öljyjä ei vaihdettu milloinkaan.. Ja jos pihalle vuosivat tilalle käytettyä jäteöljyä :( kai olivat silloin tavallaan kalliimpia nuo öljyt . huollot tehtynä noihin ei vieläkään olisi tarvetta mihinkään muihin kun kovettuneiden stefojen vaihtoon...
Vesiöljyillä, ilman öljyä, jne on laakerit laitettu tässäkin kaikki piloille. Muutoin tiivisteet vain vaihtaa ja synkrot ois uusinu
Sellasta lapsenpaskan keltasta öljyä kierti meidänkin Taavetissa vuoskymmenet,onneksi oli vaan kesäkäytössä talvella olis ollu nostolaitteet jo jumissa.
No parempi tietty sekin että jotian kierti kuivanakin pyörineitä osia kun on nähny niin hurjalta ne tuntunu.
Meinaatko että teräs lastua saa lentää