วีดีโอ

Tarkoitatko, että treeneissä ei saa nostettua laskettuja toistomääriä?

@salitreeni. Kyllä sitä tarkoitin!

@@salitreeni. Esim olis 3*4 toistoa ja kaksi ensimmäistä sarjaa saisi menemään läpi ja viimeisestä sarjasta jäisi 2 toistoon...

@@anttirasanen4479 Käytännössä kun intensiteetit nousee yli 80-85%, tulisi alkaa huomioimaan varoja (voima/energia) treeneihin, eli ei oikein kannattais vetää aivan loppuun asti. Volyymin arviointi maksimivoimatreeneissä voi olla toisinaan haasteellista, etenkin kun intensiteetit lähenee sitä 95-100%, tällöin varojen huomioiminen on toisinaan arpakauppaa. Koska maksimivoimatreenaamisessa kehityksen edellä ei treenin työmäärä ole lähellekkään niin tärkeä, kuin puhtaassa hypertrofiatreeneissä, niin kannattaa karsia treeneissä sarjoista. Etenkin kun kroppa on kovilla ja mennään intensiteeteissä sinne ihan maksimeihin. Itse olen toistanut wanhaa teesiä/ajatusta, että teoriassa lihas tarvitsee vain yhden optimaalisen rasitteen, käytännössä optimaalisen rasitteen saavuttaaminen tosiaan on teoriaa, mutta maksimivoimatreeneissä se ensimmäinen sarja lasketulla kuormalla on tärkein, näin ollen "päivän hyvä työ on tehty", kun se ensimmäinen sarja on nostettu. Seuraavat sarjat ovat tässä näkökannassa sekundaarisia ja niistä voi tinkiä. Tässä välissä tosin voi huomata, että ohjelman laskenta ja/tai suorituskyvyn kartoituksessa joku voi olla pielessä, jos ohjelman kuormat ovat kovin ylimitoitetut. Mutta siis käytännössä jos laskee 90% intensiteetillä vaikkapa kolme 4 toiston sarjaa, niin se pitäisi olla helpommin tehtävissä jättäen varoja, verrattuna kolmeen 3 toiston sarjaan 97% intensiteetillä. Tällöin tuiossa ensimmäisessa 3*4@90% sarjassa kaikki sarjat on yhtä tärkeitä, ja taas 3*3@97% sarjassa ensimmäinen on tärkein, muut 2 sarjaa ovat sekundaareja, joista voi tinkiä..ja itse asiassa olisi hyvä tinkiä, mikäli tuntuu siltä että nostoissa mennään feilureen tai kroppa alkaa muuten vain indikoimaan ylirasitusta.

@@salitreeni. Ok kiitoksia hyvästä informaatiosta.

Jes, kyllähän toisen nostajan matkaan ja edes ottamuksiin draaman kaarta aina syntyy, jota on mielenkiintoista seurata. Samalla tässä saa jonkinolaista haikua siitä kisaamisen alottamisesta, jos joku sellaista on suunnitellut.

👍

Niinpä onkin, grafiikoihin on tullut merkkivirhe niiden tekovaiheessa. kiitos kun huomasit.

Levottomat jalat, eli RLS on ikävä juttu. Jos-ja-kun kreatiini vahvistaa tai altistaa yksilöllisesti siihen, kannattaa tosiaan kreatiini jättää pois. Oman ymmärryksen mukaan lisäkreatiini itsessään ei tuo näitä RLS ja vessassa käynnin tarve -oireita..tai sanotaanko niin, ettei kreatiinissa ole normi lääkeaineen tavoin sivuoireita aiheuttavia aineksia. Kyse on pikemminkin siitä, miten keho kreatiinia pystyy käsittelemään, karkeasti tilanne on ehkä rinnastettavissa allergioihin. Vessassa käynnin tarve, dysuria sekä tuo RLS oireet voivat viitata noihin munuaisasioihin, mistä videolla höpötin. Tällöin lisäkreatiinia tulee välttää, koska ymmärtääkseni jo matalassa munuaisten toiminnan heikentymisessä kehon kreatiinipitoisuudet kasvavat selvästi yli viitearvojen (naiset alle 100 umol/l ja miehet alle 125 umol/l, urheilevilla voi viitearvot olla 10-20 korkeammat) ja mm. aiemmin mainittuja oireita voi ilmetä. Toki niitä voi ilmetä erikseen muistakin syistä, mutta oireet yhdessä, ja etenkin kun oireisiin on vaikuttanut lisäkreatiinin pois jättäminen, itsellä tulee mieleen ensimmäiseksi tuo munuaishomma. Eli suosittelen varmuuden vuoksi käymään labrassa mittauttamassa kreatiiniarvot. Olet oikeassa, uni on noin terveyden näkökannassa yleisesti ottaen elämässä kaiken keskiössä. Unen merkitys ihmiselle on yleisiä oletuksia tärkeämpää..tai sanotaanko niin, että ihmiset laiminlyö ja vähättelee ikävän usein unen merkitystä. Heikolla unella (laatu ja määrä) on korrelaatio muistisaurauksiin, sydän- ja verisuonisaurauksiin, sekä syöpiin.

@@salitreeni. Näin sen ajattelinkin että omassa kehossa on vika kun kreatiini jotain aiheuttaa allergian tavoin. Munuaiset oli aika lähellä lievän vajaatoiminnan viivaa kun ne muutama vuosi sitten mitattiin ja kreatiini arvot oli tottakai tapissa koska lisäkreatiinia meni. Pitää käydä mittauttaan arvot nyt kun lisäkreatiinia ei enää kehossa ole. Luulen että on palautunut parempiin arvoihin koska oireita ei enää ole, mutta parempi ne on silti tarkistaa. Kiitos vastauksesta

Hyviä kysymyksiä! Suosituksien mukaan tulisi juoda noin 3-4 desiä vettä jokaista viittä kreatiini grammaa kohden. Eli reippaan kokoisella juomalasillisella kun huuhtoo kreatiinin kurkusta alas, hoimma on kuitattu. Suoranaista tarvetta juoda lisää vettä en ole itse huomannut kreatiinia syödessä. Vettä pitäisi muutenkin juoda vähintään sen 2-3 litraa päivässä, jossain kirjoituksessa muistaakseni suositeltiin juoda 3-4 litraa päivässä nesteytyksen tukemiseksi kun syö kreatiinia. ATP synteesin näkökannassa kreatiinia imeytyy ymmärtääkseni kroppaan joka tapauksessa sitä syödessä, joi sitten 2 tai 4 litraa vettä. Uni ja kreatiini. Muistelisin että jossain rotilla tehdyssä kokeessa on huomattu kreatiinin vaikuttavan unen tarpeeseen ja unipaineeseen. Mikäli muistan oikein, niin kreatiini vaikutti selvästi erilailla vireystilaan testeissa pimeän ja valoisan aikana, eli käytännössä luontaiseen unirytmiin vuorokauden aikana. Kreatiini nosti vireystason kontrastia päivällä ja yöllä, se vähensi myös adenosiinin syntymistä univajeen jälkeen. Eli testijen mukaan se vaikuttaa uneen..tosin samaisessa testissä kreatiini nähtiin potentiaalisena unettomuuden hoitokeinona, jos unirytmi on pielessä. Itse suhteellisen huonosti nukkuvana ja heikkounisena en ole huomannut kreatiinin vaikuttavan erityisesti omaan uneen.

Yleisin virhe on nähdä kreatiini jotenkin anabolisena steroidina ja odottaa tuloksen kasvavan suoraan sitä syömällä. Kreatiinin syönti pitää synkronoida treenijaksoihin, joissa ATP varastoon tarvitaan lisäkestoa. Eli jos karkeasti asiaa rinnastaa auton moottoriin, niin suorituskyvyn lisääntyminen ei tarkoita suoraan hevosvoimien (=kilojen) kasvuva, vaan väännön lisääntymistä (=lihaksen energian kesto). Treenijakso, joissa on toistoja enemmän kuin 2-3 ja intensiteetti vie siihen, että sarjojen viimeisten toistojen nostaminen tekee tiukkaa, kreatiini auttaa. Usein kun noissa sarjoissa suoritus jää kiinni ATP varastojen loppumisesta. No se on sitten seuraava askel vyöryttää ne ylimääräiset toistot kiloina maksimeihin. Puhtaasti maksiminostoissa kreatiinin apu on marginaalisempi, se auttaa siinä vääntämisessä, eli jos on joku rauta mikä on kint'haalla tulla, mutta energia loppuu - kreatiini antaa suhteessa paljon lisäenergiaa. Tutkimukssa on puhuttu useista lisäsekunneista. Pelkästään syömällä voiman kasvua tosiaan ei hirveesti kannata odottaa. Teoriassa se buustaa sarkoplastista hypertofiaa, eli vaikuttaa lisäävästi lihaksen nesteytykseen. Kun taas lihas on +75% nestettä ja voimantuottopotentiaali on sidoksissa lihaksen poikkipinta-alaan, niin tosiaan TEORIASSA kreatiinia syömällä voima kasvaa, mutta ei taatusti siinä mittakaavassa mitä yleisesti odotetaan.

@@salitreeni. Kiitos hyvästä vastauksesta 👍

Samat "kuolleen kankeet" siis kuin mullakin - kyllähän ne tukee, on sen verran tiukkaa tavaraa. Olen vain itselläni huomannut että A7:n mainostama "ainutlaatuinen tiimalasi" -design ei toimi oikein mulla, ne tuppaa valumaan melkoisesti treenien alussa. Kun on hikoillut hetken, valuminen loppuu. Muutenkin mulla ilmeisesti ei ole tarpeeksi suuret pohkeet (ei voimanostaja tarvitse pohkeita :) ), kun lämppäreiden reuna nousee törröttämään ja vedossa tanko jää kesken noston näppärästi niihin kiinni "helpottaen" suoritusta. Eri lämppäreistä ja muiden nostovarusteiden tehoista olisi tarkoitus rustata jossain vaiheessa video, jahka saan koottua testiraadin ja viritettyä itse videon.

@@salitreeni. Ja kun puhuit tuosta mitottamisesta, itsellä kävi molempien, sekä kyyner- että polvilämppäreiden kanssa niin, että kun luotin valmistajan taulukkoon, tuli molemmissa liian pienet. (Ei mitään jakoa saada päälle). Mutta hyvin hoitivat molemmat valmistajat tuotevaihdot. Postimaksun hinnalla sain uudet kokoa isommat tuotteet.

Olen kuullut aika monenlaisia kokemuksia noista mitoituksista ja lämppäreiden koosta. Aika monta on tarinaa, jossa on tulkittavissa nostotuloksen maksimointi, eli tilataan tietoisesti taulukkoarvossa askelta pienemmät. Surkeimmat tarinat on liittyneet henkilöihin, jotka on aikoinaan tilannut Inzerit jenkeistä, maksaneet niistä noin 250€ tulleineen ja postikuluineen, vain huomatakseen, että ne on liian pienet. Itse ostin omat A7:t suoraan valmistajan suosituksien mukaan, ja omalla kohdalla täytyy tunnustaa, että lämppärit tuntuu hieman isoita...tai ehkä kokoa pienemmätkin vois mennä (pukemisen helppous näkyy tuossa videossa). Tai sitten tosiaan tuo tiimalasimalli ei todellakaan oikein sovi mulle. Tai mittaamisessa ja mun jalan mittasuhteissa (pohje-polvi-reisi) on jotain mikä ohjasi nykyiseen kokoon. Uskon, että onnistuminen tai epäonnistuminen oikean koon saamiseksi liittyy osin myös mittaamiseen. Kenenkään valmistajan etu ei ole myydä väärän mittaisia leluja ihmisille, tämän myötä A7:lle on tullut nettisivuille yksinkertainen työkalu, joka arpoo "oikean koon" ja omalla kohdalla se ehdottaa mun nykyistä suurempaa kokoa oikeaksi. Mutta tuo on hyvä kuulla, että A7 hoitaa mallikkaasti vaihtamisen kokoa suurempaan.

Varustenostamisesta tuossa on suunnitelmissa tehdä jossain vaiheessa videoita, se on osa-alue mihin liittyy yhtä-sun-toista, mutta nyt en osaa sanoa yhtään missä vaiheessa saan aiheesta pullautettua ulos esitettävää. Jos sulla on kysyttävää aiheesta, niin laita spostia (osoite löytyy kanavatiedoista) tulemaan, yritän vastailla ja auttaa.

Oho, no sinulla on melkonen arsenaali lämppäreitä. Minkä merkkisiä on ollut ja millaiset kokemukset on mistäkin?

Kyllä, slingshot on hyvä veruke penkkipaidalle, helpompi käyttää. Penkkipaidan tuoma tuki tosin puuttuu.

Kyllä ja ei. Vastuskumeillä ei tule koko liikematkalle rasitusta ja sen myötä laajempaa kehitystä nostoon. Vastuskumeissa on myös dynaamisuus muuttuva tekijä ja se on joissain tapauksissa huono juttu, silloin ketjut toimii paremmin, kun luodaan muuttuvaa kuormituksta nostoon. Varusteleilla nostamisessa on se hyvä puoli, että käytännössä ei manipuloida kuormaa, vaan tuotetaan kroppaa suuremman kuormituksen nostamiseksi. Tämä muuttaa treenaamista omallalailla. Vastuskumit yleisesti on todella hyvät treeneissä rasituksen vaihtelua tuomaan, etenkin nopeustreeneissä dynaaminen kuormituksen muuttuminen nostossa toimii todella hyvin hermoston kehityksessä.

Aitofit:iltä ei ole tullut mulle suoraan ainuttakaan viestiä. Aitofit on ilmoittanut videoni TH-camlle, vedoten omaan materiaaliin ja TH-cam bannasi videon tekijänoikeusrikkomusperusteella. TH-camlla puolestaan on omat linjaukset, josta sain muikkarin. Tämä muikkarin perusteella ainoa Aitofitin pitopinta aiheeseen on ollut käyttöliittymän esittäminen julkisesti videolla, en siihen ollut pyytänyt lupaa Aitofitiltä, koska he itse julkisesti käyttöliittymäänsä näyttävät. Tuolloin yritin hyvässä hengessä Aitofit:in kanssa avata keskustelua aiheesta, oletin siis liiketoimintaa toteuttavan yrityksen kiinnostuvan asioiden selvittämisestä kiistattomaksi ja ennen kaikkea kiinnostuvan asian mahdollisesta markkinallisuudesta, mutta olin väärässä - he eivät ole vastanneet mitenkään minulle.

Liian suuret nostonkengät on vähän ongelmallinen juttu, kun jalka ei hirveesti saisi liikkua kengässä noston aikana. Lisäksi kengästä ei saa kunnollista sivuttaistukea, jos kengät on liian suuret...tää tokin on vähän kiinnin kengästä, esimerkiksi jos kengän pohja on voimakkaasti muovista muotoiltu (esim. Reebok Legacy Lifter II), jolloin sivuttaistuki pysyy hyvänä vaikka kenkä olisi liian iso. Riippuen vähän merkistä ja mallista, tilannetta voi yrittää korjata pohjallisilla, etenkin kannan korottamisella voi saavuttaa ihan toimivan ratkaisun, lisäksi se voi parantaa itse nostoa. Itse olen käyttänyt 2cm korokkeita kannan alle, en sen takia että kengät ovat liian suuret, vaan sen takia, että noston välitykset paranevat. Samalla kenkä on "pienentynyt". Eli korko tietyssä mielessä "pienentää" kenkää ja ennen kaikkea voi muuttaa nilkkanivelen kulmaa paremmaksi. Vastaavasti ihan perinteisellä pohjallisella saa kenkää pienennettuä, mutta kenkä ei välttämättä toimi oikein. Jos näillä kengän sisäpuolelle viritettävillä jutuilla kenkää ei saa toimimaan, kannattaa kengät laittaa myyntiin. Voisi kuvitella, että hyvä kuntoisille nostokengille löytyy ostajia.

@@salitreeni. Jess Adidas power perfect 3 tais olla koossa 46 1/3 ja ehkä parempi ois ollu 45 koko. Taakse jää pieni ylimääräinen tila välillä. Kiitos tuosta

Juu, kun se kenkä on liian iso, jalka voi liukua eteenpäin. Adidakset on yleisesti ottaen helppo ja toimiva valinta kotimaiseen jalkaan, etenkin jos lesti pitää olla leveämpi, holvikaaren kanssa voi olla ongelmia ja on muutenkin "lättäjalka". Kääntöpuolena addut ei ole ehkä "kehittynein" kenkä. Tosiaan kannattaa kokeilla vaikka sillä lisäkannalla, se on halpa kokeilu. Noita korotuspaloja löytyy eri paikoista, esim. kiinasta: www.aliexpress.com/item/32809328385.html?spm=a2g0o.order_list.order_list_main.55.21ef1802lYwWaH Toinen on se pohjallinen. Pohjallinen tulisi olla vähemmän periksiantavaa materiaalia, eikä perinteinen pehmeä huopa tai vastaava, ettei se kenkä tosiaan muutu "tunnottomammaksi".

@@salitreeni. Nuita korokkeita tai pohjallisia ei saa käyttää kisoissa, jos sinne joskus sattuu lähtemään?

Tässä voi syntyä ongelma, sillä vaikka (IPF) säännöt sallivat maksimissaan 5cm korkoa kenkään, saa irrallinen sisäpohja olla enintään 1cm, joka toki on suhteellisen paljon. Eli jos tuon 1cm rajoissa saat kengän sopivaksi, niin sääntöjen puitteissa pitäisi olla ok. Mulla esimerkiksi jos joskus viela hairahdun kisaamaan ja haluan pitää tuon nykyisen koron, pitää mun viedä popot suutarille fiksattavaksi, jotta menee säännöistä läpi.

Jalkojen saaminen mukaan nostoon ei ole välttämättä ihan naks''poks -juttu. Helpoin tapa saada jalat mukaan nostoon, on muodostaa nosto siten, että tukipisteet muodostuu jalkojen ja hartijoiden varaan. Käytännössä siis takapuoli voi olla täysin ilmassa. Seuraavaksi liikuttelee jalkoja siten, että tuntee takapuolen osuvan penkkiin.. Tällöin nosto on jalkojen ja hartioiden varasssa, samalla väkisin jaloista syntyy jännitys ja juuri noston aikana tulee keskittyä jaloilla ponnistamiseen, joka kohdistuu tankoon päin. Homma on sellainen, että se vaatii alkuun sitä omaa tunnustelua ja fiilistelyä. Jonkun nostamisen jälkeen rytmi löytyy ja sitä alkaa huomaamaan hyödyn. Toki hyödyn jo pelkastään jännittyneistä jaloista voi löytää nopeasti verrattuna velttoon alakroppan nähden.

Kiitos positiivisesta palautteesta! Vähän nihkeesti nää videot saavuttaa katselijoita, mutta ajan kanssa asiat kehittyy.

Kiitoksia palautteesta, hyvä että videoista löytyy jotain uutta! Juu, kyllä sitä apinaotteella syyllistyy nostamaan usein, kyynerpäiden liikerata helpottuu niin paljon. On pitänyt kokeilla moniotetangolla penkkiä, omalta salilta kun sellainen löytyy jossa juuri merkkien kohdalla 90° kulmassa kahvat. En usko, että se nyt maata mullistaa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä miten nosto muuttuu kun kyynerpäiden liike on suhteellisen vapaa.

👍

👍

On työllä, editoinnissa. Ensiksi (tällä viikolla) tulee lisää penkkivideota, sen jälkeen kyykkyvideota. Seuraavassa kyykkyvideossa käsitellään käytännön asioista nostosuorituksessa.

Hyvä kysymys...johon en osaa vastata, koska totaalisesti kofeiinin lopettamisen jälkeen en ole kahvia juonut, ei kofeiinilla tai ilman..tai no pari kertaa uteliaisuuttani maistanut aamulla. Eli en ole testannut kofeiinittomia kahveja ollenkaan, niissä kun on silti kofeiinia (3mg/kuppi), tosin merkittävästi vähemmän kuin normi kahvissa. Olen mennyt täysin rooibos "tee" linjalla. Mutta mitä olen kuullut, niin Pauligin kofeiinitonta kahvia on kehuttu.

Kyllä, myös omalla kohdallani moni asia naksahti parempaan ilman kofeiinia. En tiedä olinko/olenko mitenkään erityisen yliherkkä kofeiiniin. Kahvia yksin tuli aikoinaan juotua vain niin tolkuttomia määriä vuosien aikana töissä, että kofeiinin määrä alkoi kumuloitumaan ja vaikuttamaan moneen eri asiaan omassa elämässäni.

Jos kyse on tästä 80 luvulla julkisuuteen tulleesta treenaussysteemistä, niin se herättää monenlaisia fiiliksia. Kun tarkastelee, minkä touhun ympärille systeemi on kehittynyt, on huomattavissa joitain tärkeitä juttuja. Ensinnäkin se on käytetty painonnostoon ja toiseksi se kohdistunut ammattiurheiluun. Käytännössä painonnosto on kilpaurheilumuotona aika erisorttinen esimerkiksi voimanostoon nähden. Painonnostossa suoritus rakentuu merkittävästi useamman osaamisen ja taidon osa-alueen ympärille kun voimanostossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kehonrasitus noissa treeneissä on erinlainen, samoin kuin itse treenaaminen on erilaista. Puolestaan 24/7 ammatikseen urheileva, on fyysisesti pääosin merkittävästi parempi kuntoinen, kuin keskiverto kuntosaleja koluava jantteri. Ammattiurheilijalla kun kehon kehittäminen ja ylläpito koostuu usein selvästi monipuolisemmasta kokonaisuudesta kuin normi salijumppaajalla. Nämä kaksi asiaa yksin vetää mattoa alta melkoisesti, kun puhutaan bulgarialaissysteemin käyttämistä salitreenissä ja ohjelmassa. Tosin olen lukenut, että moni kovakin painonnostoja, joka on tuota kokeillu, on löytänyt tiensä lekurin kautta treenijäähylle joksikin aikaa. Painonostossakin kun on rajallinen määrä maksimisuorituksia per treeni. No mikä hapettaa itse systeemissä? ..samanlailla kuin esim. aika-ajoin esille nousevassa "venäläisessä penkkiohjelmassa" on haasteena korkea intensiteetti (+90%) yhdistettynä korkeaan treenimäärään. Hermosto tuossa rasittuu nopeasti ja nopeasti/useasti toistuva ko. treeni kumuloi hermoston (ja kehon) melkoiseen jumiin, josta voi olla pahimmassa tapauksessa äärimmäisen vaikea palautua, tai se vaatii todella paljon aikaa. Kyllähän tuossa systeemissa on puolensa (teoriassa), sen ajatus hyödyntää superkompensaatiota ja ärsykevaihtelua on aika makee, mutta tästä päästäänkin siihen, että tulisi muistaa bulgarialaisten systeemien kanssa noudattaa eri treenisyklejä, ei pelkästään niitä ykkösiä (stressijakso). Muutenkin kropan tulisi olla kovassa kunnossa tuohon lähtemiseen, palautumiset, yms. Samanhenkistä/-tyylistä touhua sovelletaan lajinomaisessa kilpavoimanosto-ohjelmissa, eli karsitaan liikkeet minimiin (käytännössä nostolajeihin) ja panostus on varsin lyhyissä toistomäärissä. Näissäkin pitäisi muistaa jaksottaa toimintaa, sillä sitä suoritusta ja voimaa kannattaa kehittää eri tulokulmilla.

Kiitos vastauksestasi. Bulgarian metodistahan on paljon you tubea ja kirjojakin kirjoitettu, joiden innostamana olen sitä itse kokeillut. Joka päivä otin kyykyn, penkin ja maastavedon pelkillä ykkösillä lähellä päivän maksimia. Kun volyymi oli erittäin pieni, esim. vain pari kolme nostoa, palauduin hyvin. Sen sijaan menin alle viikossa tukkoon, jos yritin ottaa vitosia joka päivä ihan kohtuupainoilla. Bulgarian metodissa kiinnostaa sen logiikka, kun treenataan juuri ja vain sitä, mitä kisoissa tehdään. Veljenpoikani on tohtorikoulutettavana Jyväskylässä liikuntatieteen laitoksella, mutta ei sielläkään tätä ole tutkittu. Norjassa tutkittiin joitakin vuosia sitten 6 kertaa viikossa treenaamista kyykyssä, penkissä ja maastavedossa, mutta ei ykkösillä maksimipainoilla. Juha Hulmi on tätä kommentoinut.

Tuon Aitofitti testauksen jälkeen oli ajatus testata muita softia noin vertailuvaihtoitan Aitofittille, mutta se hieman jäi kesken. Pitääkin taas perehtyä aiheeseen. Itse en siis käytä mitään valmissoftaa kun lasken ja suunnittelen itse omat treenini. Mutta onhan vastaavia melkoisesti olemasa. Tuossa jo aikaisemmin kommenteissa mainittu JuggernautAI on yksi, mitä piti ihmetellä tarkemmin, sitten on olemassa TrainHeroic tyylisia softia, missä ei työnnetä eteen yhtä ja tiettyä, vaan siellä erikseen ostetaan eri tyyppisiä ohjelmia. Mutta toisaan en ikävä kyllä osaa suurempaa suositusta softista antaa..tässä vaiheessa.

@@salitreeni.OK. Paljon kiitoksia kuitenkin kattavasta ja hyvästä kommentista👍

Venyttely herättää ristiriitaisia ajatuksia, ja mitä on näitten vuosien aikana seurannut, niin tuntuu tutkimuksien päätelmätkin aiheesta muuttuvan. Mutta ehkä se suurin juttu, minkä vuoksi yritän venytellä on pehmytkudosvaurioiden ennalta ehkäisy. Joka kerta kun on napsahtanut jossain päin lihasta, on taustalla ollut jonkun hetken jumitus, jota ei ole venytellyt auki. Tässä itse syyllistun (omaa laiskuuttani) aina samaan huonoon tapaan, eli olen laiska venyttelemään pari tuntia treenin jälkeen, niin sen myötä epätoivoisesti yrittää ennen seuraavaa treenia saada lihasta takaisin ominaismittaan. Ongelma vain on sitten se, että ennen treeniä kovempi venyttely tuntuu aina syövän suorituskykyä varsinaisesta suorituksesta. Samoin venyttelyt hyödyllinen kesto on vain noin 10-15 minuuttia, joten eipä siitä hirveesi iloa ole itse suoritukseen, voi olla päinvastoin. Ennemmin jotain aerobista alle, liikeratojen hakua ja lämmittelysarjoja, Toinen missä venyttelyn olen huomannut auttavan, on ne kiputilat, kun joku paikka oireilee. Tosin tällöin venyttely on melko varovaista. Kolmas missä venyttely auttaa aika paljonkin, on se liikkuvuuden hakeminen. Kaikissa vapaiden painojen liikkeissä mulla ainakin mittasuhteet ei ole mitkään ihan huiput..no penkissä ehkä on ok (sylimitta = pituus). Tämän myötä esim. vedossa ja kyykyssä liikkuvuuden parantumisen myötä nosto paranee. Mutta tosiaan kuten viittasitkin, venyttelyä pitäis tehdä kokoajan, että se liikkuvuus paranisi tai pysyisi yllä.

Juu huomasin editoinnissa saman, todella ärsyttävä juttu. Muistaa jatkossa.

👍

👍

👍

En osaa nyt suorilta sanoa, onko tuo mittasuhdeasia sidottu jonkin maailmankolkan periytyviin ominaisuuksiin, voi hyvinkin olla. Se tosin on varmaa, että esimerkiksi kiinalaisten keskuudesta, siitä populaatiosta löytyy varmasti paljon hyvien mittasuhteiden nostajia.

Kiitos positiivisesta palautteesta!

👍

👍