วีดีโอ

Joo varmaa 1955 on kaikkien mielestä ainoa oikea mut henkkoht ite tykkään enemmän Louhimiehen 2017 vuoden versiosta👍 mut maku jutskia🤷

Lähetään siitä että uusi on roskaa ja se 80 luvun versio on surkea. 50 luvun versio on loistava

Vatanen paras koskela 💪🏻

Juuri näin. Inariin susia naimaan!

miten on mahdollista, että elokuva valmistui vuoden sisällä, kirjan julkaisusta??

En ole yllättnyt että sinulle tämä oli ensimmäinen kosketus kyseiseen tuotantoon. Kirjahan se paras tietenkin olisi mutta tuskin luet kirjoja

Omaperäistä, perusteltua, pätevää argumentiointia, sekä hienoja yksityiskohtia, että hyvin ajatuksella maalattuja laajoja kaaria. Tämän jälkeen teki mieli katsoa kaikki kolme. Kiitos.

Mollbergin Tuntematon sotilas on noista kolmesta se huonoin versio

Todella hyvä ja viihdyttävä video, itse olen lukenut kirjan niin monta kertaa että en enää muista edes, ja kaikki elokuvat ja sarja on katsottu useaan otteeseen. Tästä huolimatta videosta sai uusia asioita irti vaikka kuinka paljon. Louhimiehen Tuntematon sotilas-sarja on kyllä paras adaptaatio kirjasta. Kuitenkin ymmärrän sen miksi halusit arvioida nimenomaan elokuvaa, sillä sarjan olemassaolo ei poista sitä asiaa että elokuva on paskasti leikattu ja sarjan olisi voinut tiivistää kolmen tunnin elokuvaksi paremmin. Elokuva on kuitenkin se mitä todennäköisesti on katsottu enemmän ja minusta olisi voinut tehdä paljon parempi päätöksiä siinä mitä kohtauksia kerrotaan elokuvassa ja mitä jätetään sarjaan. Mollbergin version näkemisestä on minulla vierähtänyt pisin aika mutta se on tosiaankin kaikessa yliampuvassa synkkyydessään oikein hyvä elokuva. Mollbergin elokuvan isoin synti on kuitenkin vetäytymisvaiheen kuvaaminen, joka oli aivan paska. Vetäytymisvaiheen tapahtumat on sekoitettu aivan väärään järjestykseen ja elokuvassa unohdetaan kokonaan sodan viimeinen vaihe, jossa suomalaiset pysäyttävät Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja viimeiset viikot ovat taas asemasotaa. Romaanista mieleenjäävimpiä kohtia oli se, kuinka vänrikki Jalovaaran johdolla joukkue onnistuu viimeisillä jäljellä olevilla kokeneilla sotilailla valtaamaan puolustusasemat takaisin, jonka jälkeen sotamies Asumaniemi kaatuu romaanin viimeisenä kaatuneena. Pari viikkoa myöhemmin Neuvostoliitto tulittaa viimeisen kerran samoja puolustusasemia ja elokuva päättyy aselepoon. Mollbergin versiossa taas Jalovaara ja Asumaniemi on jätetty pois, ja elokuva päättyy Koskelan kaatumiseen ja sen jälkeen sota vain päättyy. Mitään hyökkäyksen pysäyttämistä ei elokuvassa näytetä.

Louhimiehen elokuvassa kohtaus jossa Vanhanen laittaa kiväärin haavoittuneen Ukkolan ulottuville ja menee tyynesti odottamaan laukausta. Pellen naamion takana on kyyneleet.

Vastaava Täällä Pohjantähden Alla -vertailu olisi mielenkiintoinen kuulla! Itse katsonut molemmat filmatisoinnit kyllä mutta Laineen elokuvat vain yhdesti. Pidänkin Koivusalon versioista enemmän mutta täytyisi kyllä virkistää muistia ja katsoa Laineen versiot uudelleen joskus. Tuntemattomista sotilaista itselle tärkeimmät ovat alkuperäinen Laineen versio ja kyllä, tämä uusi Louhimiehen versio (erityisesti sarjana). Mollbergin versio on jostain syystä ollut aina väliinputoaja itsellä, kenties juuri sinunkin osoittamista syistä eli se on ollut hyvin "raskas" katsottava tunnelmansa puolesta. Ja sitä harvemmin esitettiin tv:ssä. Kirjan olen lukenut lukuisia kertoja ja aina sitä lukiessa näen hahmot mielessäni lopulta Laineen version hahmoina.

Louhimiehen versio on SURKEA.

järkevästi selitetty

1. Laineen versio 2. Louhimies 3. Mollberg

mites talvisota elokuva mitä mieltä

Näiden filmatisointien hyvä ja huono aspekti on se, että kaikki leffat on tehty sillä ajatuksella, että katsoja tietää tarinan etukäteen. Vuoden 1955 leffa nojaa siihen, että kirja on luettu ja vuoden 2017 taas on tehty ajatuksella, että joko kirja ja/tai aikaisemmat leffat olisi nähty, joten tarinan painottuminen voidaan tehdä eri tavalla.

1955 koska alkuperäistä Rokkaa ei voi kukaan korvata.

Minusta Louhimiehen versiossa on juuri yksi paras elementti, kun kotirintama on tuotu mukaan. Se tuo elokuvaan syvyyttä, kun sota ei ole vain siellä jossakin rintamalla käyty erillinen tapahtuma. TV-sarjan katsomisen jälkeen elokuva tuntui tosiaan vähän torsolta. Laineen versio on välillä vähän turhankin rillumarei henkinen ja menee liikaa komiikan puolelle. Molbergin leffa on taas turhan synkkä ja alleviivaavan pasifistinen. Annan ääneni Louhimiehelle ja TV-sarjalle.

olisi mielenkiintoinen nähdä täällä pohjjantähden alla samalainen vertailu

Hiton kova arviointi. Eipä oo tullu näitä kaikkia näkökulmia tullu ajatelleeks vaikka nää on monesti katottu.

Hyvää pohdintaa 👍

erinomainen arvio!

Itse en voi valita yhtä suosikkia. jokaisen version voi mielestäni perustella parhaaksi. Vanhaan sukupolveen tuntuu uppoavan teatterimainen meininki ja se heille sallittakoon. Sota näkyi kansassa vielä pitkään rauhan tulon jälkeen, joten tuollainen voitokas ja ajoittain lupsakka propagandaleffa oli sille ajalle sopiva. Mollbergin versiosta harvoin kuulen kenenkään eniten pitävän, mikä on sääli, koska se on eräänlainen todellisuus-tsekkaus kansalle ja siitäpä ehkä epäsuosio vanhempien kansanrivien joukossa. Louhimiehen Tuntematon kärsii osittain tästä myös, muttei lainkaan niin pahasti, kuin Mollbergin. tuossa elokuvassa pidän juurikin siitä, että siinä näytetään millaisissa tunnelmissa kotirintamalla olitiin, etenkin joulu-kohtaus. kuitenkin Louhimiehen leffasta puuttuu muutama kohtaus, joista pidän ja se rokottaa siltiä pisteitä.

Kyl niillä kaikilla on oma arvonsa

Hauska asia tossa lainee versiossa on se että ku hietane heittää miinan neuvosto tankkia kohti nii siinä oli saksalaine pz4

Videosi oli mielenkiintoinen, kiitos tästä. Se herätti ajatuksia pelistä. Miehet ovat varmasti isompi kohderyhmä näille peleille. En näe siinä mitään ongelmaa, että Larasta on tehty tästä syystä viehättävämpi. Se tekee pelikokemuksesta viihdyttävämmän. Tämä on siis viihdettä ja kauhisteleva pohdinta jota netissä tästäkin aiheesta näkee on melko erikoista. Se, että Laran kuolema on graafisempi tai uudemmassa versiossa hän tuntuu olevan enemmän "pulassa" tekee tästä tietysti miehille vetoavamman. Samasta syystä leffojen jounien käynnistäjänä toimiii erinomaisesti "tyttö pulassa" joka tarvitsee sankarin pelastamaan. Toimii ja vetoaa tunteisiin. Kysymys on perinteisestä suojeluvaistosta. Internetin keyboard warriorit voivat ottaa siis rauhassa, tämä on vain viihdettä.

Analyysit kolmesta elokuvasta ovat erinomaisia.

Erinomaisen hyvä ja kiinnostava arviointi! 2000-luvun alussa katsottiin frendin kanssa kaksi ekaa putkeen yhtenä itsenäisyyspäivänä ja Molle vei Lainetta kuin litran mittaa; brutaali realismi peittoaa mennen tullen John Waynemäisen rillumarei meiningin. Louhimiehen versio(t) oli Molleen verrattuna liian sliipattu ja tyylitelty. Tykkään kaikista kolmesta; kukin on aikansa lapsi ja kaikista löytyy hyvää. KEVYESTI paras on kuitenkin Linnan kirja!

Itse pidän jotenkin helvetin idioottimaisena vertailla näitä kolmea mestariteosta keskenään että "mikä on se paras Tuntematon sotilas?". Niin 1985 kuin 2017 on tehty samalla ajatuksella, että tuodaan se ns nykypäivään. Oma näkemykseni on se että Suomalainen elokuvateollisuus on kehittynyt vuodesta 1955 ja 1985 välillä niin paljon, että se myös huomattiin silloin ja haluttiin luoda se ns "parempi ja nykyaikaisempi versio". Näistä kaikista kolmesta 2017 versio tulee olemaan se ns realistisin versio. Täytyy muistaa että vuonna 1955 esitettu Tuntematon sotilas tulee olemaan aina se ainut ja oikea. Monille se todellakin voi tuntua tönköltä koska mustavalkoiset leffat ei vaan ole juttu ja yhä enemmän tulee olemaan se katoava perinne. Jokaisesta löytyy aina moitittavaa, mutta sen sanon että 1985 ja 2017 versioihin ei todellakaan olla onnistuttu löytämään hyvää näyttelijää Lehdon ja Lahtisen rooleihin. Ne on sellasia että mikään ei voita Åke Lindmania ja Veikko Sinisaloa.

8:09 *Ja ennen kuin joku alkaa viisastelemaan, niin kyllä, kohtauksen musiikissa siteerataan Neuvostoliiton Hymniä. Kohtauksen musiikki ei ole vain "voitokasta ja militaristista", vaan myös atonaalista ja vaikeaa, merkiten sekasortoa Neuvostoliiton onnistuneen vastahyökkäyksen alla. Elokuva on oikeasti aika hyvin sävelletty

Itse en ole molbering versiota nähnyt ja itselle tämä uusin on elokuvallisilta ansioiltaan paljon parempi, kuin tuo 50-luvun teos. Tuo alkuperäinen teos on tarinankerronnallisesti vähän kökkö ja rytmityskin. Tunnelmaltaan sellainen koko perheen elokuva, jota on katsellut pikkukakarasta asti. Ei anna kunnollista kuvaa sodan julmuudesta.

Rakastan kaikkia versioita, mutta jos pakko valita paras, niin kyllä se on Mollberg. Se oli aika järkyttävä lapsena nähdä, koska Laineen elokuva oli niin etäinen mustavalkoisena tai jotain. Laineessa oli myös pauhaava musiikki koko ajan, mikä sai Mollbergin vaikuttamaan aidolta. Parhaat näyttelijät: Jussi Jurkka, Risto Tuorila ja Jussi Vatanen.

Vuosittainen traditio, jossa näytetään ja katsotaan alkuperäinen Tuntematon TV:stä on mainio, vaikkakin pieni, esimerkki kansallisesta perinteestä, joita jokaisella terveellä kansakunnalla on. Kansallismielisenä ihmisenä nationalististen ihannekuvien lisäys Tuntemattomaan Sotilaaseen on mielestäni vain hyvä asia. Tätä oikeuttaa mielestäni mm. se, että suomalaisilla on tunnetusti huono kansallinen itsetunto, joten sen nostattaminen kaikin keinoin on ainoastaan tervetullutta; "olimme sodassa sankareita (ja niinhän sitä oltiin)". Realismille ja sodan kauheiden realiteettien näyttämiselle on oma paikkansa, mutta niin on myös isänmaallisen hengen nostattamiselle ja selvälle moraaliselle kaksinaisuudelle. Otetaan vertailuksi vaikka Game of Thrones ja Taru sormusten herrasta, arvattavasti jälkimmäinen on mielestäni parempi, koska sillä on tietoisesti selvä hyvä-paha dikotomia, kun taas ensimmäinen on moraalisesti harmaa. Kuitenkin, hyvä arvostelu näistä kolmesta Tuntemattomasta. Seuraavaksi molemmat Pohjantähdet?

Todella hyvä fiktio elokuva 👍👍 Kyllä vuoden 1955 on täysin omaa luokkaansa 🤔

Suomalaisien Sotaelokuvien ja Suomalaiseen filmihistoriaan nähden oma suosikkini on Pekka Parikan Talvisota vuodelta 1989. Elokuva oli aikanaan Suomen Filmiteollisuuden kallein teos, kyseinen leffa on restauroitu myös alkuperäisestä filmistä blu-raylle. Elokuvan budjetti näkyy siinä että se on sentään käytetty oikein tasaisesti etenkin aikansa oikeista propeista, räjähteistä ja veripaukuista saa todellisemman kuvan kuin tuosta Louhimiehen digitaali efekteillä täytellystä uusimmasta Tuntemattomasta. Elokuvassa sota kuvataan oikeasti kaikista parhaiten Suomalaisiin sotaelokuviin nähden. Siinä on sopiva määrä huumoria ja tätä Suomalaisten sankarillisien uhrauksien näyttämistä sodan kauhean todellisuuden keskellä. Tuntuu myöskin oudolta mitenkä me Suomalaiset kohtelemme sotiemme historiaa (ainakin elokuvissa) kun verrataan muiden maiden kuvauksiin sodasta. Paras vertaus olisi "All Quiet on the Western Front" eli "Länsirintamalta ei mitään uutta" kyseinen teos on kanssa saanut kolme filmatisointia joista yllättävästi kaikki versiot ovat omilla tavoillaan loistavia. Vaikka uusin kärsii nykyisen filmiteollisuuden kliseistä ja vetäytyy kauemmas alkuperäisestä kirjasta niin se on silti omalla tavallaan paljon paremmin verrattavissa näihin aiempiin filmatisointeihin toisin kuin Tuntemattomaan versiot.

Pakko sanoo että olisi voinut käyttää vertailussa Louhimiehen Tuntematon sotilas -sarjaa mieluummin, siinä on 1,5h enemmän materiaalia kuin elokuvassa

Louhimiehen Tuntematon sarja on paras versio. Itse elokuvasta jostain syystä leikattiin paljon hyviä kohtauksia pois.

Miksi minua kiinnostaisi helsinkiläisen sivarin mielipide tuntemattomasta?

Ensimmäisesssä tuntemattomattomassa itseä häiritsee jatkuva virnuilu ja leikinlasku. Jotenkin ei vaan sovi mun mielestä sotaelokuvaan. Lisäki kuolevien miesten viimeiset sanat tuntuu jotenkin keksityiltä ja lapsellisilta. Koko elokuva on täynnä ylinäyteltyjä kohtauksia.

Meneppä katsomaan se sarja. Tuo elokuva on aika köyhä verrattuna siihin

1955 on paras ja toisiks paras 2017. Paska on 85

No nyt kyllä melkein vaatii sitten jatkoa 2017 sarjan tiimoilta, sehän on pirun hyvä.

Samaa mieltä , Mollberg paras 😊

Nyt täytyy sanoa, että mene katsomaan se sarja. Siinä näät kaiken mitä tarvitset se on helposti paras tuntematon sotilas versio ja mikän muu ei tule edes lähelle.

Valitettavasti Tuntematon ei ole vieläkään saanut ansaitsemaansa filmatisointia vaan kaikissa versioissa on omat puutteensa. Itse pidän kuitenkin parhaana Mollbergin versiota. Tässä uusimmassa homma kaatuu valitettavasti heikkoon henkilöohjaukseen ja näyttelijöiden puutteisiin. Murteet ovat todella iso osa Tuntematonta Sotilasta, koska ne heijastavat usein myös hahmojen luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, joten on harmi kuinka heikosti näyttelijät selvisivät murteilla puhumisesta. Samalla roolit menettivät ison osan persoonastaan. Paras (tai huonoin) esimerkki oli Andrei Alenin Rahikainen, joka oli ihan kelvoton suoritus.

Savolainen Hietanen😅 Ei oo miehellä murteet hallussa

Henkilöhahmoista Honkajoki on selvästi paras 1955 versiossa, kun taas kaikki muut ovat parempia 2017-versiossa

Paras on tietysti uusin

Oma henkilökohtainen mielipide: Mollbergin 1985-versio on kaikkein paras, vaikkakaan ei täydellinen. Ajoittaisesta ''visuaalisesta pimeydestä'' on sanottava, että itsellekin tuli lapsuudessa tutuksi ajoittain pimeä videonauha, mutta kannattaa katsoa remasteroitu julkaisu elokuvasta, niin näkee, että hyvälaatuisella filmillä ei pimeyttä enää niin paljon olekaan. Johtuu vain vanhoista julkaisuista. 80-luvulla Mollbergillä oli ehkäpä entistä kovempi halu erottua Laineen versiosta, kuin mitä nykypäivänä oli Louhimiehellä. Elokuvassa totta tosiaan on vaihdettu Laineen rillumarei käytännössä kuvaamaan suht suomettuneesti koko jatkosodan käymisen mielettömyys, eli omasta mielestäni suomettuminen näkyi tässä elokuvassa kahta kauheammin. Sodan meininkiä se kuitenkin saattaa kuvata paremmin kameratyöskentelyllä. Keskittyvä katsoja pääsee oikeasti osaksi vesisateessa korvessa olemista ja tunnelmaa. Elokuva on myös karumpi musiikin puuttumisen takia. Elokuvan loppu tuntuu todella ''ryssityltä'', ikään kuin oli kiire saattaa se maaliin, eikä lopputaistelujen käymistä oikein tahdottu kuvata, vaan ainoastaan kunnon rökäletappio sodasta. Huomattavaa on, että Rokan haavoittumiskohtauksessa sataa räntää ja on muutenkin melko kolea tunnelma ollakseen kesä. Voisi siis sanoa, että elokuvan loppu on kokonaisuudessaan huono. En hirveästi käy uusinta läpi, mutta yksi asia, joka on ehdoton heikkous, on kotirintaman kuvaaminen. Mielestäni Tuntemattomassa on yksi tärkein osa se, että kotirintama - naiset ja perheet - ovat katsojille henkilöiden puheissa, ei silmissä. Haiskahtaa tarkoitukselliselta keinolta tuoda niin isoon projektiin naisrooleja tällaisena poliittisena aikana. Ilman näitä sodan maailma olisi ollut liian realistisen miehinen.

Laineelta muuten puuttuu lotta Kotilainen, Viirilä ja eversti Karjula kokonaan