Pahoittelut jaksossa esiintyvästä hyminästä. Palautteeseen ei päästy reagoimaan, sillä jaksot kuvattiin purkkiin ennenkuin päästiin julkaisemaan ainuttakaan. Jaksosta #46 eteenpäin sitä ei tule enää olemaan tällä tapaa. :)
Sisällöllisesti antoisin podcast pitkään aikaan. Oon Harrin haastatteluja kuunnellu tosi paljon, mutta tää on omasta mielestä moniulotteisin ja antoisin. Harri sanottaa huikean taitavasti tässä asioita, joista yritän itsekin kirjoittaa ja puhua. Mulla monesti jää vaan yrittämiseks, mutta Harrilla ei 👏💎 Aivan timanttinen sisältö!
Kiitos hienosta jaksosta! Minusta hyminä kertoo keskittyneestä kuuntelusta ja itelle siitä tulee luottava olotila. Hieno ominaisuus. Huomaa selkeästi, että oot perehtyny asioihin. Jos kehitysidean antaisin niin pyrkisin tietoisesti olemaan näkyvämmin alastatuksessa noin kovan vieraan kanssa.. HG on kyllä hieno mies!
Mä meen nukkumaan koht. Syödä mun pitäis ja ottaa sarkylaakkeet mut ei huvita. Tupakit loppu. Mut mä tiedän et mun pää pitää ja voi olla et nyt pääsen irti TUPAKIN orjuudesta.
Pelko ei tule tyhjästä. Se pitää ottaa vakavasti. Jos on tunne vainu et nurkan takana on jotain ni se pitää mennä kattomaan et mikä siel on on kohdattava se pelko. Mutta on oltava valmis toimimaan.
Menin Harrin vetämälle kurssille.. no siirsin sen syksyyn mutta huomasin että uutta kurssia pukkaa stressin hallinta tai joku semmonen se voisi mun tilanteessa olla se mulle tärkeämpi ku se mihin aluksi alkuvuonna hain.
Jos ei itse uskallakkaan mennä kohtaamaan sitä pelkoa ni sit siitä on hyvä puhua jollekin . Mä olen säilyttänyt äärettömän rikkauden itsessäni. Se on lapsenmielisyys. Esimerkiksi keksin nauraa ykdikseni ku ostin tosta kaupasta tonttuukon pehmolelun. Mul oli lapsena kun urheillessa urheilumaskotti peikko mukana kisoissa.
Metsäkone se kallis on ei se tuota jos se vaan tallissa on. Hitto mä oon havenny enkä koskaan hyväksy ku mul on tää pigmenttiongelma. Mut nyt mä tajusin ku mietin sitä nimee ja ajattelin et käännän sen positiiviseksi. Yks päivä keksin et mul on kommandipipopaas . Äiti pyysi ku oli mun tykö tekemas polttopuita ninmulta hanskoja. Ja sil oli hanskat jo ni sanoin ei lähde irti ku mul on nois käsissäni noi taikurin hanskat 😅😅😅😅😅
Sit kun se nimen vitiligo pilkkoo tavuihin. Ni vi on roomalainen numero 6 ja sit tili ja sit go mene 😅😅😅😅😅😅😅 hauska. Erikoisryhma toimintaan mäkin oon liian vanha ja raihnainen 😅😅😅😅😅. Mut kouluttajia kyl tarvitaan. No oikeesti olisin kyl viel työkykyinen siihen joo jalat ei toimi ja on osittainen nakovamma.
Pahoittelut jaksossa esiintyvästä hyminästä. Palautteeseen ei päästy reagoimaan, sillä jaksot kuvattiin purkkiin ennenkuin päästiin julkaisemaan ainuttakaan. Jaksosta #46 eteenpäin sitä ei tule enää olemaan tällä tapaa. :)
Kiitos haastattelusta. Arvostan Harrin ajatuksia kovasti, ja toki myös haastattelijan!
Mahtava jakso! Tuli hyvin esille konkreettisia esimerkkejä miten kehittää mielen resilienssiä. Lisää näitä! 😁
Sisällöllisesti antoisin podcast pitkään aikaan. Oon Harrin haastatteluja kuunnellu tosi paljon, mutta tää on omasta mielestä moniulotteisin ja antoisin. Harri sanottaa huikean taitavasti tässä asioita, joista yritän itsekin kirjoittaa ja puhua. Mulla monesti jää vaan yrittämiseks, mutta Harrilla ei 👏💎 Aivan timanttinen sisältö!
Harri on viisas mies kaunis kiitos tästäkin opinläksyssähän me ollaan kaikki universaalissa❤
Harri on!🙌
@@PodcastIlmio 😘
Kiitos hienosta jaksosta!
Minusta hyminä kertoo keskittyneestä kuuntelusta ja itelle siitä tulee luottava olotila. Hieno ominaisuus.
Huomaa selkeästi, että oot perehtyny asioihin.
Jos kehitysidean antaisin niin pyrkisin tietoisesti olemaan näkyvämmin alastatuksessa noin kovan vieraan kanssa..
HG on kyllä hieno mies!
Kiitos palautteesta :) Harri on kyllä huippu 🙌
Se kirjoittaminen on oikeesti tosi hieno juttu ja ihan kynä ja paperi
Mä meen nukkumaan koht. Syödä mun pitäis ja ottaa sarkylaakkeet mut ei huvita. Tupakit loppu. Mut mä tiedän et mun pää pitää ja voi olla et nyt pääsen irti TUPAKIN orjuudesta.
Mun on nyt kumminkin hyvä olla. En oo enään siel roskikses ja huome on kolmas palkallinen työpäivä
Mua on Raamattu. Ni mä olen työni ittekki jo rakkaan ITTELEN
Pelko ei tule tyhjästä. Se pitää ottaa vakavasti. Jos on tunne vainu et nurkan takana on jotain ni se pitää mennä kattomaan et mikä siel on on kohdattava se pelko. Mutta on oltava valmis toimimaan.
Menin Harrin vetämälle kurssille.. no siirsin sen syksyyn mutta huomasin että uutta kurssia pukkaa stressin hallinta tai joku semmonen se voisi mun tilanteessa olla se mulle tärkeämpi ku se mihin aluksi alkuvuonna hain.
Eikun vaan stressihallinta kurssille sit! 💪
Jos ei itse uskallakkaan mennä kohtaamaan sitä pelkoa ni sit siitä on hyvä puhua jollekin . Mä olen säilyttänyt äärettömän rikkauden itsessäni. Se on lapsenmielisyys. Esimerkiksi keksin nauraa ykdikseni ku ostin tosta kaupasta tonttuukon pehmolelun. Mul oli lapsena kun urheillessa urheilumaskotti peikko mukana kisoissa.
Metsäkone se kallis on ei se tuota jos se vaan tallissa on. Hitto mä oon havenny enkä koskaan hyväksy ku mul on tää pigmenttiongelma. Mut nyt mä tajusin ku mietin sitä nimee ja ajattelin et käännän sen positiiviseksi. Yks päivä keksin et mul on kommandipipopaas . Äiti pyysi ku oli mun tykö tekemas polttopuita ninmulta hanskoja. Ja sil oli hanskat jo ni sanoin ei lähde irti ku mul on nois käsissäni noi taikurin hanskat 😅😅😅😅😅
Aina mukava kuunnella Harri "Marcus Aurelius" Gustafsbergiä.
Harrilla on kyllä aina hyviä ajatuksia. 🙌
Sit kun se nimen vitiligo pilkkoo tavuihin. Ni vi on roomalainen numero 6 ja sit tili ja sit go mene 😅😅😅😅😅😅😅 hauska. Erikoisryhma toimintaan mäkin oon liian vanha ja raihnainen 😅😅😅😅😅. Mut kouluttajia kyl tarvitaan. No oikeesti olisin kyl viel työkykyinen siihen joo jalat ei toimi ja on osittainen nakovamma.
Ni tää tonttu ukko oli vissiin kannus ku nukku sangyl poikittain