Operaatio Barbarossa: logistinen painajainen? Raimo Ruokonen, SSHS huolto-aiheinen miniseminaari

Kapteeni Raimo Ruokonen kertoo operaatio Barbarossan logistisista haasteista - mikä meni pieleen Saksan suurhyökkäyksessä huollon ja logistiikan näkökulmasta syksyllä 1941? Esitelmä on osa Suomen sotahistoriallisen seuran huolto-aiheista miniseminaaria Tieteiden talolla 15.2.2023.

[@finnmay]

Erittäin mielenkiintoista! Olisi toki kuunnellut paljon pidemminkin aihetta.

[@esariekki7454]

Kiitos videosta!
Olipa mielenkiintoinen ja minulle uusi kulma tähän aiheeseen..
Huolto "edellä" pitää myös hyökätä.

[@herptek]

Nimenomaan hyökätessä huollon rooli on erityisen ratkaiseva. Mitä syvemmälle vihollisen syvyyteen edetään, sitä kauemmaksi poispäin oman huollon keskuksista päädytään. Huollon onnistuminen on yksi rajoittava tekijä siinä, että kuinka pitkälle voidaan pötkiä ja millä tahdilla, vaikka joukot olisivat muuten voittamattomia.

[@y-jlehtonen546]

Erinomainen aihe ja ansiokas esitelmä!

[@peaccamlinamaras8425]

Hyviä pointteja joista yleisesti on käsitelty lähinnä etäisyyksien kasvamista, kelirikkoa sekä talveen valmistautumattomuutta. Olen lukenut että yhtä rintamasotilasta kohden huollossa oli viisikymmentä ihmistä, eli mittakaavaa etäisyyksille, kaluston ja tarvikkeiden ym tarpeelle kertoo sekin.

[@anteroilmarinen5267]

Kunpa Ukrainan tilanteestakin olisi edes joskus tarjolla oikeaa, tämäntasoista infoa. Hieno esitelmä.

[@planetcaravan2925]

Joskus? Eiköhän

[@Pekkapulputti]

Riikan-Pihkovan tie on siihen saaka painajainen.

[@turinturambar3592]

5/5 esitelmä, mutta liian lyhyt. Tätä kuuntelisi paljon pidempäänkin

[@timowallin278]

Moi

[@serj1604]

Karjalan kunniaa

[@oleggareew3249]

Kun Kansallis-sosialistinen Saksa astui NLn laittamaan ansaan - Moskovan (ns "molotov-ribbentropin") sotasopimuksen - niin Saksan kohtalo oli sinetöity. Saksa sotilaallisliitossa oli täysin riippuvainen NLsta, jolle teollisuuden rakentaneet Yhdysvallat ja S-Britannia. Mikään logistiikka ei pelastaisi Saksan, kun jenkit ja britit ryhtyneet taistelemaan NL puolella v. 1941. Kolme maailman taloudellista jättiläistä olivat paljauspyllystä Saksaa vastaan ..

[@skyman3344]

Kyllähän tuo Ukrainan sota olisi loppunut jo aikaa sitten jos länsi ei olisi näin munatonta porukkaa, kaikessa pihistellään ja pelätään eskalaatioita.

[@jarmoeskela6880]

Harmillisesti Saksan sotakone hyytyi 😔...

[@paulthescandinavian4992]

@Jarmo Eskelä, Joo silloin kun Usa päätti lopettaa sen, sama käy nyt toistamiseen venäjällä taas,

[@jarmoeskela6880]

@@paulthescandinavian4992 Siis, toivottavasti Venäjän sotakone murskataan, kuten Saksankin.

[@herptek]

@@jarmoeskela6880 Ei verrata tällä kertaa Saksaan, sillä nimenomaan Neuvostoliiton perinnöstä Venäjällä ollaan ylpeitä.

[@kepu1701]

Ryssät anto kunolla kyytiä

[@paulthescandinavian4992]

@#Kepu 1 , minun isoisä oli saksan joukoissa, kertoi hieman toista,ts.Puna-Armeijan joukkoja tuli isoina hyökkäys aaltoina ja Sakemannilla oli kaikkialla kova kuri , ns.Ordnung mussen sein'

[@herptek]

Ryssille annettiin kunnolla kyytiä. Saksalaiset saivat sodan ensimmäisinä vuosina miljoonia sotavankeja.

[@mampe8898]

Talveen saksalaiset hyytyi. Ryssät ois kaatunu kuin korttipakka ellei jenkeiltä olisi tullut massiivisia avustuksia.