Suomen Sotahistoriallinen Seura
Suomen Sotahistoriallinen Seura
  • 26
  • 383 993

วีดีโอ

Suurpommitukset helsinkiläisten kokemina. Samu Nyström, SSHS:n miniseminaari 13.2.2024.
มุมมอง 1.7K3 หลายเดือนก่อน
Helmikuussa 2024 tuli kuluneeksi 80 vuotta Helsingin suurpommituksista. Kolmena pommitusyönä Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan Helsingin ja pakottamaan Suomen rauhaan. Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaarin kolmessa esitelmässä tarkastellaan pommituksia ja niiden onnistunutta torjuntaa tuoreimpien tutkimustietojen valossa. Kolmannessa esityksessä dosentti, FT Samu Nyström kertoo, miten ka...
ADD Suomen taivaalla 1944. Dipl. ins. Carl-Fredrik Geust, SSHS:n miniseminaari 13.2.2024.
มุมมอง 3.3K3 หลายเดือนก่อน
Helmikuussa 2024 tuli kuluneeksi 80 vuotta Helsingin suurpommituksista. Kolmena pommitusyönä Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan Helsingin ja pakottamaan Suomen rauhaan. Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaarin kolmessa esitelmässä tarkastellaan pommituksia ja niiden onnistunutta torjuntaa tuoreimpien tutkimustietojen valossa. Seminaarin toisessa esityksessä dipl. ins. Carl-Fredrik Geust kuva...
Helsingin suurpommitusten kokonaiskuva. Dos. Ville Jalovaara, SSHS:n miniseminaari 13.2.2024.
มุมมอง 1.4K4 หลายเดือนก่อน
Helmikuussa 2024 tuli kuluneeksi 80 vuotta Helsingin suurpommituksista. Kolmena pommitusyönä Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan Helsingin ja pakottamaan Suomen rauhaan. Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaarin kolmessa esitelmässä tarkastellaan pommituksia ja niiden onnistunutta torjuntaa tuoreimpien tutkimustietojen valossa. Ensimmäisessä esityksessä dosentti Ville Jalovaara luonnostelee po...
Generaloberst Dietl - Hitler’s Paladin, Hero of Narvik, Commander-in-Chief in Finland.
มุมมอง 1.4K5 หลายเดือนก่อน
Prof., Dr., Col. (ret.) Winfried Heinemann tells about the life of Eduard Dietl, a general of the German army in the Second World War, who commanded German troops in northern Finland. Prof. Heinemann is a former member of the Center for Military History and Social Sciences in Potsdam, and he is currently (2023) writing a biography of Eduard Dietl. The online lecture is organized by the Associat...
SSHS videoluento Jatkosota 1943
มุมมอง 8K6 หลายเดือนก่อน
Miten Suomen puolustusvoimat ja suomalainen yhteiskunta kokivat jatkosodan asemasotavuoden 1943 maailmansodan pitkittyessä ilman näköpiirissä olevaa ratkaisua? Miten vuosi sujui eri puolustushaarojen näkökulmasta? Tästä aiheesta keskustelemassa FT, sotahistorian professori Petteri Jouko, FT, MPKK:n merisotataidon historian dosentti Juuso Säämänen sekä Sotatieteiden tohtori, MPKK:n ilmasotataido...
SSHS videoluento: Ylipäällikön henkilösuojaus
มุมมอง 29K7 หลายเดือนก่อน
Tietokirjailija Mikko Tyni kertoo marsalkka Mannerheimin henkilösuojauksesta talvi- ja jatkosodan aikana. Hän on tutkinut aihetta laajasti ja julkaissut kirjan "Marsalkan muskettisoturit".
Laskuvarjojen käyttö Suomen sodissa. SSHS videoluento 26.4.2023.
มุมมอง 7K9 หลายเดือนก่อน
Kapt evp Pasi Pirttikoski kertoo laskuvarjojen käytöstä Suomen sodissa. Esitelmä on pidetty 26.4.2023 Suomen sotahistoriallisen seuran luentotilaisuudessa Tieteiden talolla.
Lääkintähuollon ongelmatilanteita 1939-1944; Ilkka Mäkitien esitelmä SSHS:n seminaarissa
มุมมอง 9Kปีที่แล้ว
Lääkintäeversti evp Ilkka Mäkitie kertoo Suomen armeijan lääkintähuollosta ja sen ongelmatilanteista sotavuosina 1939-1944. Esitelmä on pidetty Suomen sotahistoriallisen seuran huolto-aiheisessa miniseminaarissa 15.2.2023 Helsingissä Tieteiden talolla.
Operaatio Barbarossa: logistinen painajainen? Raimo Ruokonen, SSHS huolto-aiheinen miniseminaari
มุมมอง 29Kปีที่แล้ว
Kapteeni Raimo Ruokonen kertoo operaatio Barbarossan logistisista haasteista - mikä meni pieleen Saksan suurhyökkäyksessä huollon ja logistiikan näkökulmasta syksyllä 1941? Esitelmä on osa Suomen sotahistoriallisen seuran huolto-aiheista miniseminaaria Tieteiden talolla 15.2.2023.
Etapeista verkostoksi ja huollosta logistiikkaan: Evl Juha Ratinen
มุมมอง 5Kปีที่แล้ว
Everstiluutnantti Juha Ratinen käy läpi suomalaisen huoltotaktiikan kehityksen pääpiirteet vuosina 1918-2015. Esitys on pidetty 15.2.2023 Suomen sotahistoriallisen seuran huolto-aiheisessa miniseminaarissa Helsingissä Tieteiden talolla.
Sodan maantiede - SSHS videoluento, Pasi Tuunainen
มุมมอง 5Kปีที่แล้ว
Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja, dosentti Pasi Tuunainen esitelmöi aiheesta "Maaston ja olosuhteiden vaikutuksesta maasodankäyntiin 1800-luvun puolivälistä nykypäivään". Esitelmä perustuu hänen tuoreeseen kirjaansa "Sodan maantiede". Pasi käsittelee lukuisin esimerkein erilaisia maasto- ja sääolosuhteita ja niiden huomiomisen ja huomiotta jättämisen vaikutuksia erilaisissa so...
SSHS: Pääkaupunkiseudun puolustussuunnittelun haasteet viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä
มุมมอง 7Kปีที่แล้ว
Everstiluutnantti, ST Mika Jääskeläinen kertoo pääkaupunkiseudun puolustussuunnittelusta viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Sotien jälkeistä puolustussuunnittelua vaikeuttivat monet seikat, mm. Porkkalan neuvostotukikohta, sodan jälkeisen ajan resurssit ja maailmantilanteen kehitys.
SSHS: Päämajan partiotiedustelu Lapissa - Osasto Paatsalon kaukopartiokokemuksia vuosilta 1941-1944
มุมมอง 36Kปีที่แล้ว
Kapteeni, sotatieteiden maisteri Santtu Kauppinen kertoo päämajan partiotiedustelusta jatkosodan aikana 1941-1944 keskittyen Osasto Paatsalon toimintaan ja kaukopartiokokemuksiin Lapissa. Esitelmä on pidetty Suomen sotahistoriallisen seuran tilaisuudessa 2.11.2022 Helsingissä Tieteiden talolla.
SSHS videoluento Jatkosota 1942
มุมมอง 13Kปีที่แล้ว
Miten Suomen puolustusvoimat ja suomalainen yhteiskunta sopeutuivat jatkosodan raskaan hyökkäysvaiheen jälkeen jatkuvaan sotatilaan vuonna 1942? Miten ensimmäinen asemasodan vuosi sujui eri puolustushaarojen näkökulmasta? Tästä aiheesta keskustelemassa FT, sotahistorian professori Petteri Jouko, FT, MPKK:n merisotataidon historian dosentti Juuso Säämänen sekä Sotatieteiden tohtori, MPKK:n ilmas...
Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta osana suomalaista sotilaallista maanpuolustusta - Jukka Pesu
มุมมอง 1.8K2 ปีที่แล้ว
Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta osana suomalaista sotilaallista maanpuolustusta - Jukka Pesu
Sturmbock ja Eisbär, saksalaiset linnoitteet Käsivarren Lapissa - Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen
มุมมอง 8K2 ปีที่แล้ว
Sturmbock ja Eisbär, saksalaiset linnoitteet Käsivarren Lapissa - Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen
Elina Virtasen esitelmä "Jääkäriliikkeen naiset"
มุมมอง 3.4K2 ปีที่แล้ว
Elina Virtasen esitelmä "Jääkäriliikkeen naiset"
Jussi Niinistön esitelmä "Paavo Susitaival"
มุมมอง 11K2 ปีที่แล้ว
Jussi Niinistön esitelmä "Paavo Susitaival"
Taipaleen taistelut 1939 -1940. Ari Raunion esitelmä, Suomen sotahistoriallinen seura.
มุมมอง 55K2 ปีที่แล้ว
Taipaleen taistelut 1939 -1940. Ari Raunion esitelmä, Suomen sotahistoriallinen seura.
Sotahistoriallinen keskustelu aiheesta "Jatkosota vuonna 1941"
มุมมอง 84K2 ปีที่แล้ว
Sotahistoriallinen keskustelu aiheesta "Jatkosota vuonna 1941"
Olli Bäckströmin esitelmä "Suomalaiset Kustaa II Aadolfin sotaretkellä 1630-1632"
มุมมอง 8K2 ปีที่แล้ว
Olli Bäckströmin esitelmä "Suomalaiset Kustaa II Aadolfin sotaretkellä 1630-1632"
Otto Auran esitelmä "Salpalinja - Moskovan rauhan pääpuolustusaseman linnoittaminen 1940-1941"
มุมมอง 9K3 ปีที่แล้ว
Otto Auran esitelmä "Salpalinja - Moskovan rauhan pääpuolustusaseman linnoittaminen 1940-1941"
Tuomas Hopun esitelmä "Gunnar Melin ja hyökkäys Näsilinnaan"
มุมมอง 6K3 ปีที่แล้ว
Tuomas Hopun esitelmä "Gunnar Melin ja hyökkäys Näsilinnaan"
Jukka Partasen esitelmä "Johan August Sandels, Suomen sodan 1808 - 1809 menestyksekkäin komentaja"
มุมมอง 12K3 ปีที่แล้ว
Jukka Partasen esitelmä "Johan August Sandels, Suomen sodan 1808 - 1809 menestyksekkäin komentaja"
Vesa Määtän esitelmä "Karl Lennart Oesch - Ylivoimaa vastassa"
มุมมอง 26K3 ปีที่แล้ว
Vesa Määtän esitelmä "Karl Lennart Oesch - Ylivoimaa vastassa"

ความคิดเห็น

  • @sheyda.khezri
    @sheyda.khezri วันที่ผ่านมา

    Olen erittäin kiinnostunutkatsomaan Suomen historiaan, mutta valitettavasti videot ovat ilman tekstitystä.

  • @hannuluukkonen6636
    @hannuluukkonen6636 14 วันที่ผ่านมา

    Ja taas käydään sotaa,hysterian poimintoja,olisi voitu hyvin välttää,mutta kun jo v.35 yhdessä Saksan kanssa suunniteltiin hyökkäyslinjoja niin asiat oli siltä osin selviä,tarvittiin vain taas mediaa,Erkko, puolelle,Muuten ne sotilasvierailut,yli 100 kertaa saksan puolelt ,niin niistä ei paljon huudella.Sota piti saada että saataisiin 1000km linja auki saksalle.

  • @peaccamlinamaras8425
    @peaccamlinamaras8425 20 วันที่ผ่านมา

    Hyvä esitelmä ja erityisen hyvä lopetus Helsingin pommituksista tähän aikamme Ukrainan pommituksiin. Esitelmän kohdassa noin 26:50 - 27:15 esitelmöitsijä muotoilee omituisesti aselevon tilanteen 4-5.9.1944. Puna-armeija jatkoi tulitusta vuorokauden ja siitä tuli tappioita suomalaisille - tästä on kertoneet rivimiehet kuin virallisempikin taho. Mauno Koivisto kirjasi päiväkirjaansa "miten voimme elää ja kestää tällaista kokemaamme epäoikeudenmukaisuutta, katkeruutta" .

  • @leka9322
    @leka9322 26 วันที่ผ่านมา

    Olisiko mahdollista saada luentoa tyynenmeren taisteluista?

  • @HIRVIism
    @HIRVIism หลายเดือนก่อน

    Aivan loistava luento

  • @miikapaananen1363
    @miikapaananen1363 หลายเดือนก่อน

    Upea seura, upeita luentoja. Iso kiitos!!!

  • @Orientlinjen
    @Orientlinjen หลายเดือนก่อน

    15 min mennyt ja vain mainosta.....ei toimi.

  • @user-uk9ih1kc6y
    @user-uk9ih1kc6y 2 หลายเดือนก่อน

    OK , TOSIASIPOHJAISTA ASIATIETOA , AINA TARPEEN !!!

  • @jaakkosalmi3978
    @jaakkosalmi3978 2 หลายเดือนก่อน

    Åä

  • @herptek
    @herptek 2 หลายเดือนก่อน

    Suomen lienee aihetta ottaa ilmapuolustus nykyäänkin vähintään yhtä tosissaan kuin historiamme ratkaisun hetkillä.

  • @anttilehtonen2137
    @anttilehtonen2137 2 หลายเดือนก่อน

    Kommunismi!!!!!!!

  • @anttilehtonen2137
    @anttilehtonen2137 2 หลายเดือนก่อน

    Turhakkeet!!! Mannerheim!!! Tiesi!!!

  • @anttilehtonen2137
    @anttilehtonen2137 2 หลายเดือนก่อน

    Vaaran, vuodet!!!

  • @anttilehtonen2137
    @anttilehtonen2137 2 หลายเดือนก่อน

    Väärissä, käsissä!!!!!!!!!

  • @Tuomo79R
    @Tuomo79R 3 หลายเดือนก่อน

    Mistä johtui Viipurin menetys, oliko jotakin ollut näin jälkikäteen tehtäväksi vai oliko niin että Kannaksen ovi oli jätetty auki/Ilamari Turja.

  • @jarikinnunen1718
    @jarikinnunen1718 3 หลายเดือนก่อน

    Yksi kertomus ADD:n operaatiosta kuvaa niiden tarkkuutta. Raskas dieselmoottorinen pommikone oli tehnyt pommituslennon Berliiniin, mutta ainoa pommitus oli ollut puolassa. Paluumatkalla kone sai öljyvuodon ja kapteeni päätti hylätä koneen kertomatta muulle miehistölle. Kone syöksyi loivassa kulmassa metsään suomessa ja vain yksi miehistöstä kuoli, jäätyään vierivän kiven alle, jonka alta myöhemmin löytyi. Vankileirillä miehistö tapasi kapteenin ja veti turpiin.

  • @jarikinnunen1718
    @jarikinnunen1718 3 หลายเดือนก่อน

    15:00 Avaa ikkunat jos pommitus tulee. Paine ei silloin riko niitä.

    • @herptek
      @herptek 2 หลายเดือนก่อน

      Sitten pitää sulkea ne taas uudestaan kun on palopommien vuoro, ettei ilmavirta anna pontta tulipalojen edistymiselle.

  • @justinterestedmusic
    @justinterestedmusic 3 หลายเดือนก่อน

    Olisi ollut mielenkiintoista kuulla lisää mitä ADD teki Helsingin pommitusten jälkeen. Muuttuivatko toimintatavat Tallinnan-pommituksissa ja miten suomalaisten vasta-pommitukset (9.3.-44?) vaikuttivat ADD:n toimintaan?

    • @herptek
      @herptek 2 หลายเดือนก่อน

      Nuo vastapomitukset olivatkin melko mielenkiintoinen episodi suomalaisessa sotahistoriassa. Todennäköisesti aiheuttivat jos jonkun verran harmaita hiuksia ADD:n johdossa.

  • @Kar1heikk1
    @Kar1heikk1 4 หลายเดือนก่อน

    Sen verran asia kiinnostaa, että pitää sisällyttä seuraavaan vaellukseen osa tuosta linjasta. Museossa onkin jo käyty.

  • @tonihulkkonen7815
    @tonihulkkonen7815 4 หลายเดือนก่อน

    Viipuri oli suomen toisesksi suurin kaupunki ei kolmanneksi suuren!

  • @kymensotaveteraanit
    @kymensotaveteraanit 4 หลายเดือนก่อน

    Tervetuloa kanavallemme kuuntelemaan sotaveteraanien omakohtaisia kokemuksia Taipaleelta!

  • @kymensotaveteraanit
    @kymensotaveteraanit 4 หลายเดือนก่อน

    Tervetuloa kanavallemme kuuntelemaan sotaveteraanien omakohtaisia kokemuksia!

    • @JSEITSONEN
      @JSEITSONEN 3 หลายเดือนก่อน

      Kiitos !

  • @raimohaajanen2782
    @raimohaajanen2782 5 หลายเดือนก่อน

    Kaikille tässä keskusteleville peukkuja. Petteri Jouko:n puheenvuorot ansaitsee vielä erityiskiitokset, niissä on sitä semmosta viisasta maustetta 👍

  • @TheyTalkSuomi
    @TheyTalkSuomi 6 หลายเดือนก่อน

    Todella selkeästi kerrottu ja mielenkiintoinen osa historiaa. Kirja menee hankintaan.

  • @jrppemarti9762
    @jrppemarti9762 6 หลายเดือนก่อน

    mikä tämä kärkölän raviradalla tapahtunut asiakirjojen hävitys juttu, onko jossain lisätietoa. Mistä Suomen kärkölästä puhutaan?

  • @Arska579
    @Arska579 6 หลายเดือนก่อน

    Selkeä ja mielenkiintoinen luento

  • @raimolaaksonen
    @raimolaaksonen 7 หลายเดือนก่อน

    Mielenkiintoinen ja tiivis esitelmä mielenkiintoisesta aiheesta.

  • @ericv.1420
    @ericv.1420 7 หลายเดือนก่อน

    Koko jutussa ei taidettu mainita Melinin sotilasarvoa, mutta yliluutnantti hän tietääkseni tällöin oli. Kakkosmies, jääkäriluutnantti Sten Holm, on myös huomiota herättävä kundi. Pietarsaarelaisena tupakkatehtailijana ja ukkomiehenä hän toimi jääkärivärvääjänä ja etappimiehenä, joutuen pakenemaan Ruotsiin. Hän jatkoi matkaa Saksaan jääkäripataljoona 27:ään. Peloton, mutta myös armoton ja suorastaan verenhimoisen oloinen. Kovuutta osoittaa jo sekin, että hänelle myönnettiin toisena suomalaisena rautaristi (siis saksalainen) jääkäripataljoona 27:n Kuurinmaan taisteluissa 1916 nykyisessä Latviassa. Holm tosiaan teloitti verisen kiirastorstain pakokauhutilanteessa kaksi valkoista asevelvollista, jotka kieltäytyivät taistelemasta. Valkoiset olivat joutuneet aukealla paikalla rajuun punaisten tuleen. Melinin kolonnan huimassa ryntäyksessä läpi Tampereen keskustan Holm toimi tietääkseni jälkipään johtajana ja on viitteitä, että hän tälläkin matkalla suorastaan teloitti vastaantulleita punakaartilaisia. Ei ole vaikea uskoa, että hänellä oli osuutta teloituksiin Näsilinnassa. Rämäpäinen Holm osallistui myös rautatien katkaisuyritykseen Näsilinnan vieressä panssarijunien pysäyttämiseksi. Hänen myöhemmistä vaiheistaan sisällissodassa tiedän vain, että Melinin komppania osallistui Karjalan kannaksen taisteluihin. Holm palveli JR2:ssa syyskuuhun 1918 asti, jolloin hän palasi tupakkatehtailuun. Jokin tyytymättömyys tai seikkailunhalu häntä taisi vaivata, kun hän v. 1928 lähti Kanadaan, yrittäen siellä muistaakseni kullankaivajana. Hän kuoli Kanadassa 1932 melko nuorena. Syynä jokin tauti? Erik Gunnar Melinistä tuli tykistöupseeri. Hän toimi talvisodassa Kannaksen armeijan tykistökomentajana. Jatkosodassa hän toimi mm. Tykistökoulutuskeskus 3:n komentajana ja v:sta 1943 alkaen Kotijoukkojen tykistökomentajana. Hän erosi sotien jälkeen everstinä ja muutti synnyinkaupunkiinsa Vaasaan, jossa hän kuoli 1951. (lähteet mm. fi.wikipedia.org)

  • @wallinollipekka
    @wallinollipekka 7 หลายเดือนก่อน

    Vääpeli Blåfield ... Elokuvien ystäville nimi saattaa herättää muistikuvia.

  • @jarkkotoivola485
    @jarkkotoivola485 7 หลายเดือนก่อน

    Erittäin hyvä luento. Tuurilla ja taidolla selvittiin tästäkin. Loppua kohden taidot olivat onneksi pääosassa.

    • @aarnepylkka1262
      @aarnepylkka1262 7 หลายเดือนก่อน

      Sullakin tosi monta hyvää luentoa, joiden perusteella voin sanoa, että kyllä sä ainakin pystyt kertomaan mikä menee tuurilla ja mikä taidolla! 😊

    • @jarkkotoivola485
      @jarkkotoivola485 7 หลายเดือนก่อน

      @@aarnepylkka1262 Ehkä et ole minun luennoilla ollut, kun niitä noin kehut...😊 Mutta tästä luennosta jäi sellainen kuva, että tarpeetonta riskiä aluksi otettiin ja jatkosodan loppuvaiheessa suojaamiseen suhtauduttiin vakavasti (taidolla).

  • @leohonkanen175
    @leohonkanen175 7 หลายเดือนก่อน

    Antokio Mannerheim persttä Hitlerillr junan vaunussa? 😊

  • @jukkavaisanen9825
    @jukkavaisanen9825 7 หลายเดือนก่อน

    Olipa erittäin harvinainen ja hyvin selkeästi esitetty juttu, varmaan teettänyt paljon töitä kiitos

    • @TheyTalkSuomi
      @TheyTalkSuomi 6 หลายเดือนก่อน

      Ehdottomasti samaa mieltä.

  • @thomasl2974
    @thomasl2974 7 หลายเดือนก่อน

    No kerrankin jotain faktapohjaista tietoa eikä mikään Keskisarjan tyylisiä satuja.

  • @rosteri7577
    @rosteri7577 8 หลายเดือนก่อน

    Herää naftosuomi. Mikä ei tapa Venäjää vahvistaa sitä entistä vahvemmaksi.

  • @KaitsuMaitsu
    @KaitsuMaitsu 8 หลายเดือนก่อน

    👍🇫🇮

  • @user-zv9ws4gc8i
    @user-zv9ws4gc8i 8 หลายเดือนก่อน

    Mielenkiintoinen luento, OlenYrittänyt selvittää Mannerheimin päätöksistä veljessodan, suursuomen tapahtumiin , Kuka edesauttoi Ystävyys sopimukseen 1918. Jatkosodan sopimuksiin Hitleri ja Stalinin kanssa ?

    • @herptek
      @herptek 7 หลายเดือนก่อน

      Jatkosodan aikana Suomi ei ollut liittoutunut sen paremmin Hitlerin kuin vihollisen, Stalinin kanssa.

    • @JesterSam75
      @JesterSam75 7 หลายเดือนก่อน

      @@herptek Uskotko ihan tosissaan ettemme olleet Saksan kanssa liitossa? Miksi sitä sitten kutsut? Meinaatko että puolueeton maa antaan toisen maan ottaa koko pohjois-suomen haltuunsa ja antaa heille vielä yhden taisteluosaston hallintaansa? häh? Luovuttaa heille lentokenttiä pitkin Suomea käyttöönsä? Eli sinun mielestä ei oltu liitossa? Valkopese ihan kuinka haluat, Suomi oli Natsi-Saksan liittolainen, soti sen rinnalla neuvostoliittoa vastaa, sai siltä ja antoi sille apua. Sai Saksalta aseita, ammuksia ja elintarvikkeita, myös yhteisoperaatioita suoritettiin. JOS tämä ei ole liitto, niin mikä sitten?

    • @janneleppanen9387
      @janneleppanen9387 7 หลายเดือนก่อน

      @@herptek oli liittoutunut Hitlerin kanssa. Kai se nyt on ees jo selvää

  • @ana00100
    @ana00100 8 หลายเดือนก่อน

    😅😅😅😅😅😅😅😅😅

  • @mikkojuntunen853
    @mikkojuntunen853 8 หลายเดือนก่อน

    Mikä oli ylipäällikön pitkäaikaisen autonkuljettajan Kauko Rannan rooli? Oliko hän vain pätevä kuljettaja vai oliko hänet koulutettu myös henkilösuojaukseen?

  • @villejarvela7904
    @villejarvela7904 8 หลายเดือนก่อน

    Hyvin mielenkiintoinen luento. Olen yrittänyt etsiä aiheesta tietoa mutta hyvin rajatusti tietoa on löytynyt.

  • @anttilehtonen2137
    @anttilehtonen2137 8 หลายเดือนก่อน

    Viljo, Eerik LAINE!!! Kusis!!!!!!! KOKO!!!! Suomen, johdon!!!!!!! Ratkaissut!!! RITARI: RUBEN, LAGUKSEN!!! PARAS PANSSARIMIES !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    • @anttilehtonen2137
      @anttilehtonen2137 7 หลายเดือนก่อน

      Viljo, Eerik LAINE: Ruben, LAGUKSEN! Paras, PANSSARIMIES!!!

  • @jarivaha-ypya2782
    @jarivaha-ypya2782 9 หลายเดือนก่อน

    Jos tänäpäivänä tultais sotaan hakemaan, sanosin jotta ampukaa tähän portaille. Menkööt homot sun muut sinne riemurinnoin🤔😂😂

    • @Betoniporsas75
      @Betoniporsas75 9 หลายเดือนก่อน

      Ei sua tulla enää hakemaan.

    • @jarivaha-ypya2782
      @jarivaha-ypya2782 9 หลายเดือนก่อน

      @@Betoniporsas75 älä ny sentään, ku jostain luin jotta 68v asti voidaan määrätä 😂😂

  • @finnmay
    @finnmay 9 หลายเดือนก่อน

    Tavattoman mielenkiintoista, kiitos!

  • @yumesig5939
    @yumesig5939 10 หลายเดือนก่อน

    pappa oli sotimassa siellä lapissa .

  • @user-ft7mi3rz2u
    @user-ft7mi3rz2u 11 หลายเดือนก่อน

    Minun mielestäni Lapin olisi saanut luovuttaa Neuvostoliitolle. Ja Karjala olisi jäänyt Suomelle. Suomi olisi kauniimman näkäinenkin kun tuollaista Lappia ei olisi.

  • @jukkakukkonen477
    @jukkakukkonen477 11 หลายเดือนก่อน

    Paskaa.Törni oli tehnyt jo kaikki..saa sitä kattoa,suu auki,paperilta.😂

    • @jukkakukkonen477
      @jukkakukkonen477 11 หลายเดือนก่อน

      Isän veli,oli 3 v sissinä,siellä..1942 -1945..sissinä,eipä puhunu.mittään.

  • @jarmovalojaa1949
    @jarmovalojaa1949 11 หลายเดือนก่อน

    Kiitokset Emil ja Aleksi perinpohjaisesti ja mielenkiintoisesta työstä. Vaikuttavaa, terveisin. Jarmo,Heinola 👍

  • @turinturambar3592
    @turinturambar3592 ปีที่แล้ว

    5/5 esitelmä, mutta liian lyhyt. Tätä kuuntelisi paljon pidempäänkin

  • @oleggareew3249
    @oleggareew3249 ปีที่แล้ว

    Kun Kansallis-sosialistinen Saksa astui NLn laittamaan ansaan - Moskovan (ns "molotov-ribbentropin") sotasopimuksen - niin Saksan kohtalo oli sinetöity. Saksa sotilaallisliitossa oli täysin riippuvainen NLsta, jolle teollisuuden rakentaneet Yhdysvallat ja S-Britannia. Mikään logistiikka ei pelastaisi Saksan, kun jenkit ja britit ryhtyneet taistelemaan NL puolella v. 1941. Kolme maailman taloudellista jättiläistä olivat paljauspyllystä Saksaa vastaan ..

  • @hoksane
    @hoksane ปีที่แล้ว

    Neuvotteluista Saksan kanssa tiesi vain pieni piiri.Eduskuntaa informoitiin viimeisenä..

  • @mattimaija3743
    @mattimaija3743 ปีที่แล้ว

    Niin kyllä on. Käytä kuulokkeita.