Tuntemattoman sotilaan sotatie
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 6 ต.ค. 2024
- Pintapuolinen esitys Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Jalkaväkirykmentti 8:n sotatien yhteneväisyyksistä. Ei sisällä tietoa henkilöiden esikuvista, eikä ole 100% tarkka. Tarkoitettu lähinnä yläasteen historian ja äidinkielen opiskelijoiden käyttöön.
Älyttömän mielenkiintoinen ja samalla todella opettavainen video! Tämän kanavan sisältö on muutenkin hyvin käytännöllistä myös lukion historian kurssin asioiden kertaamiseen sekä tiedon syventämiseen :) Ehdottomasti lisää näitä!
Etkö sinä saanut näistä jo tarpeeksesi peruskoulun aikana... : ) Mutta hyvä, jos on apua.
@@jussikamarainen5256 Tulihan näitä sillonkin tahkottua, mutta historian kirjottavana lukiolaisena kaikki lisämateriaali (varsinkin syventävä sellainen) on hyödyllistä :)
Ompa mielenkiintoinen juttu!
Informaativinen video
Muistan lapsena kun kävimme Ukki mukana rajan tuntumassa katsomassa näitä taistelupaikkoja ja siellähän Ukkini joka oli kovakuntoinen mies loikki ja käsillä viuhtoi meille paikkoja ja minä olin kuin olisin elänyt sodassa, oli se jännää.
Lisään perustuu Matilaisen Tuntemattoman rykmentti jr8 kirjaan,jossa on hyvin kuvattu.
Isäni on sanonut että Väinö Linna olisi käynyt Joensuussa Ukkini luona.
Ukkini kuului tuohon ryhmään, oli niitä vanhempia jermuja.
Oli lähetti ja puhui usein Kenraali Autista
Quality content
Kohta saadaan uusia sota tarinoita kun Venäjä hermostuu Suomen Natoiluun.
Hyvä video,mutta pikku puutteita,Linna ei ollut hyökkäysvaiheessa mukana koko aikaa jäi 1941 syyskuussa pois siirtyi Hyvinkäälle koulutuskeskukseen.No tietoni perustuu isäni kertomuksiin,hyvin vähiin,mutta isä oli jr8/2kkk,oli Ylämyllyllä palvelus alkoi ja loppui 4v.8kk myöhemmin.
Ei siirtynyt. Linna palveli JR 8:ssa huhtikuuhun 1943 saakka, eli koko hyökkäysvaiheen, vuoden 1942 talvitaistelut ja melkoisen pätkän asemasotaa. Esim. Tuntemattoman sotilaan rykmentti -teos sivu 463.
Ukkini haavoittui loppuvaiheessa.
Sormia lähti pois ja niitä minä lapsena usein ihmettelin.
Eikös välirauha kirjoitettu 19 syyskuuta vuonna 1944 ja moskovan rauha tehtiin vuonna 1940 joten mielestäni alussa on virhe
Olet sinänsä ihan oikeassa. Juuri noin se meni. Kuitenkin yleisessä kielenkäytössä ajanjaksosta talvisodan päättymisestä jatkosodan alkamiseen käytetään nimitystä välirauha. Se kun on kahden sodan välissä. Aikalaisetkin olivat niin varmoja uuden sodan syttymisestä, että käyttivät nimitystä.
Muistaakseni viralliset nimitykset on, että vuoden 1940 rauha on Moskovan rauha, vuoden 1944 on Moskovan välirauha, ja virallinen rauha 1947 Pariisin rauha
Jr8 Syväri olisi luullut että olisivat olleet motissa vaara
Suomalaisjoukot vedettiin Syvärin takaa ennen kuin puna-armeija sai vetäytymistien katkaistua. Vaikka rintamajoukoille se touhu kesällä 1944 on välillä hallitsemattomalta kaaokselta näyttänyt, niin melkolailla suunnitelmien mukaan sieltä pois tultiin. Tuuloksen maihinnousu sotki tietenkin pahasti suunnitelmia, mutta koska se oli osattu ennakoida jo aiemmin harjoituksissa, niin (melkein valmis) kiertotie oli rakennettu, eikä syntynyt katastrofia. Tuntemattoman sotilaan osalta kannattaa muistaa, että hyökkäysvaiheesta ja asemasodasta Väinö Linnalla oli omakohtaisia kokemuksia, mutta vetäytymisvaihe perustuu puhtaasti muiden kertomaan. Hän oli tuolloin jo koulutuskeskuksessa.
@@jussikamarainen5256 mikähän se ollut Saksan tilanne silloin
Siinäpä sitä on varmaan ollut jänniä tilanteita
@@jouniniemi1879 Saksalaiset tappelivat Normandiassa länsiliittoutuneita vastaan. Hyökkäys suomalaisia vastaan alkoi Syvärillä 21.6. mutta seuraavana päivänä alkoi Operaatio Bagration, jossa tuhottiin lähes koko Saksan Keskustan armeijaryhmä.
Eli sangen sidottuina olivat omiin sotatoimiinsa.
@@jussikamarainen5256 millä kohdalla kartta oli venäläiset ja saksalaissotilaat vuonna 44 lähtikö suomalaiset ja saksalaiset perääntymään samaan aikaan