Legio III Gallica - legioona Rooman historian melskeissä- luento Kaukametsällä 1.2.2024

แชร์
ฝัง
  • เผยแพร่เมื่อ 15 มิ.ย. 2024
  • Legio III Gallica Rooman historiassa ja Rooman historian tekijänä. Kolmisen vuosisataa Rooman historiaa Legio III Gallica-legioonan näkökulmasta. Lisäksi hiukan yleistä tietoa suurvalta-ajan legioonista. Luento Kaukametsällä.

ความคิดเห็น • 5

  • @user-qm7hq6hz9x
    @user-qm7hq6hz9x หลายเดือนก่อน +1

    Kiitos VP🙏 mielenkiintoinen pala historiaa🫡

    • @v-p6469
      @v-p6469  หลายเดือนก่อน

      Kiitoksia!

  • @v-p6469
    @v-p6469  หลายเดือนก่อน +3

    Chattikommentteihin liittyen: ei 100 000 miestä ollut Roomalle mikään mahdoton ponnistus. Pax Romanan aikana perusvahvuus oli noin 300 000 ja toisella vuosisadalla oltiin 400 000 - 450 000 luokassa. Lisäksi varsinkin idän sodissa oli vielä ei-roomalaisia joukkojakin usein mukana.
    Käytännössähän Rooman keskeinen vahvuus olikin juuri logistiikka ja talous, jotka mahdollistivat tuollaisen. Toisaalta valtavaan kokoon nähden lukema ei ole paljon: vähemmän kuin Italian asevoimat + poliisit + rajavartijat.
    Lisäksi kannattaa tiedostaa se, että jos armeijan vahvuus operaatiossa X on 100 000 niin merkittävä siivu tarvitaan vaikkapa Lähi-idässä siihen, että taakse jääviä alueita miehitetään. Kun Rooma valloitti Mesopotamian, se menetti nopeasti useammankin kaupungin kun varuskuntajoukot karkotettiin. Samoin vaikka logistiset tehtävät olivat suurelta osin yksityisiä operaatioita, joukkoja tarvittiin huollon ja yhteyksien turvaamiseen. Tuollainen sata tuhatta siis kutistuu nopeasti paljon pienemmäksi eteneväksi armeijaksi.
    Ja tietysti nuo olivat suuria ponnistuksia, joihin toisaalta varauduttiin yleisesti kun valmiina oli aina oli suuret varastot (teoriassa ainakin) ja valmistelut veivät kauan. Esimerkiksi kun Trajanus päätti sodasta Parthiaa (käytiin 115 - 117) vastaan, niin valmistelut olivat alkaneet 111 ja resursseja oli kerätty Britanniaa myöten (Plinius kuvaa tätä[kin]). Lisäksi päähyökkäystä edelsivät sotatoimet muualla. Me tiedämme seitsemän legioonaa, jotka osallistuivat aika lailla varmasti sotatoimiin sekä näiden ohella kuudesta on kirjallisia lähteitä, muttemme tiedä vahvuuksia. Lisäksi "syyytä olettaa" n. kymmenen legioonan osallistuneen vielä lähettämällä osastoja ja näistä pari kenties kokonaankin. Eli tiedämme sen, että 60 000 - 70 000 paperivahvuus oli idässä, minkä ohella lähes samansuuruisesta joukosta on merkintöjä, mutta emme tiedä oliko kyse kohorteista vai kokonaisista legioonista. Ja toisaalta tiedämme myös muiden legioonin osallistuneen, kahden mahdollisesti kokonaisena. Tästä on esitetty arvio, että varsinainen Parthiaan 115 marssinut armeija olisi ollut liittolaiset mukaan lukien 80 000 sotilasta. Mutta se on teoriassa voinut olla paljon paljon suurempikin, tai sitten merkittävästi pienempi.

    • @effexon
      @effexon หลายเดือนก่อน

      eikös 100tuhatta ollut aikanaan todella suuri armeija, vain harvalla imperiumilla oli laittaa sen verran miehiä yhteen sotaan ja taisteluun... harvoin kun noita hajotettiin useaan paikkaan kun valtiot sotivat. Isoin ongelma siis lienee tietää missä vastustaja on Rooman kaltaisen valtavan alueen kohdalla. Tiedonkulku kun oli hidasta ja huonolaatuista ja monet vastustajat tunsivat roomalaisten tapaan että kannattaa hämätä.

  • @v-p6469
    @v-p6469  หลายเดือนก่อน +1

    Tässä käyn läpi tuota Rooman sotilasmahtia ja sen perustaa: th-cam.com/video/YDyqtUVzMSk/w-d-xo.html