Näin kilpabodauksesta pitkänmatkanjuoksuun siirtyneenä voin sanoa että yli 10km lenkkeihin siirtymisen jälkeen on jalkojen lihakset sulaneet vauhdilla. Yläkroppa sulaa hitaammin mutta siihen vaikuttaa että sitä tulee vielä treenattua salilla. Jalkoja ei pysty, ei vaan palaudu tällä iällä enään juoksun lisäksi. Hyvä video👊 Ja en ole naturaali, ollut viimeksi 15 vuotiaana, nyt 47 ja korvaustestolla nykyään mennään.
Joo se on just näin. Sanotaankin, että alle 30min lenkki kasvattaa lihasta mutta sen yli, niin lihakset alkaa sulamaan. Kroppa asettautuu ns. juoksumoodiin.
Juoksen nykyään melkeimpä ainoastaan, yli kympin lenkkejä myös sekä kävelen paljon hyötyliikuntana. En tosiaan voi myöskään ajatella liiemmin näin 45 vuotiaana enää salilla painoja työntää lisäksi.. Nuorempana sitä vielä tekikin. Jaloissa, varsinkin pohkeissa, silti lihakset näkyy ihmeen hyvinkin. Yläkroppa taas kuihtunut, kun pelkillä kauppakasseilla niitähän ei kehitetä.😅
Nykypäivänä, jolloin paljon huudellaan somessa yksinkertaistettuja mutuun perustuvia juttuja kuntoiluun liittyen, on todella hienoa että teet tämmösiä tieteeseen perustuvia ja silti hyvin tiivistettyjä tietopaketteja. Kiitos!
Omana anekdoottina näin 7 vuotta kestävyyttä ja maximi voimaa jokseenkin sikinsokin treenanneena niin aika kohtuullisen pitkälle pääsee kun jaksottaa treenaamista. Tosi paljon kyllä heikkenee voima kun kestävyys urheilee, mutta pysyy aika hyvällä tasolla kun tekee hallittua ylläpitoa ja sama toisinpäin. Tänä vuonna hitattu tammikuussa 200kg (voimanosto) kyykky, 220kg maastaveto ja 145kg penkki. Sitten taas alettu kestävyysurheilemaan ja heinäkuun puolivälissä 100km Maastoultra 16h, 10h 29min täysmatka triathlon(kunnon perusteella viittelinen kunto) ei kisa ja 3:30 tasamaa maratoni, alle 40min 10km juoksu ja 3500m cooperi. Nyt taas alettu voimailemaan ja voimatasot tulleet takaisin 1kk 2vk treenillä. Voimat tippui kestävyys treenatessa 170kg kyykkyyn, 180 vetoon ja 120 penkkiin. Noista luvuista tullut perustaso cardiotreenatessa Kolmannen vuoden kohdalla taisin todeta aikoinaan ettei voi treenata molempia jatkuvasti sekasin, kehitystä ei enää tullut, tällöin aloin jaksottamaan. Vuosittain koen myös huomaavani, että voimatreeni kapasiteetti on todella korkea, pystyn treenata 6-7päivää viikosta ja palaudun treenistä ja jaksan volyymitreenit todella huolettomasti. Kestävyystreenatessa myös lihakset kestää rasituksen vuosi vuodelta paremmin. Kardiota teen 30min-1h päivässä vaihtelevilla sykkeillä voimaillessa ja joskus vklp 2h. Kestävyystreenatessa n. 1-2 salitreeniä viikossa Kun miettii voiman palautumista näinkin lyhyessä ajassa niin koen itse, että koko homma liittyy enemmän hermoston virittäytyneisyyteen kuin lihasmassaan ja siihen, että pitkänmatkan cardio syö kyllä kaiken energian lihaksistosta Tärkeintä itselle on se, että olen pysynyt mainiosti ehjänä ja pikkuhiljaa vuosittain kehittynyt. (Natu :D). Olipas ensimmäinen youtube kommenttini, aihe kiinnosti näköjään
Hyvän tietopaketin olet kasannut. Ehkä tässä voisi korostaa sitä, että todennäköisesti meta-tutkimus sisällä pitkittäistutkimuksia, jossa tilannetta seurataan pitkään eikä toinen ryhmä ei tee lainkaan aerobista harjoittelua. Käytännössähän nämä urheilijat todennäköisesti ovat tehneet myös aerobista harjoittelua elämässään aiemmin ja se tietenkin vaikuttaa siihen missä kunnossa heidän kroppansa on. Siten jos perinteinen salilla käyvä kaveri, joka ei harrasta lainkaan aerobista, voikin saada aerobisen lisäämisestä merkittävää hyötyä, koska hänen lähtötasonsa on niin huono siinä ja siten he saavat nopean alkukehityksen, joka lopulta tukeekin myös sitä kuntosaliharjoittelua. Vaikka meta-analyysi pitäisikin paikkansa myös tässä tilanteessa, niin todettu vaikutus on hyvin vähäinen ja tavallisen harrastelijan kohdalla eron merkitys on vielä marginaalisempi kokonaisuuteen nähden. On kuitenkin itsestään selvää, että monipuolisesti urheilemalla teet arjestasi itsellesi monipuolisemmin kevyempää. Onko se että nostat ehkä muutaman kilon enemmän painoja sen arvoista että kunto loppuu selvästi nopeammin kävellessä. Mielestäni on selvää, että aerobista liikuntaa ei kannata vältellä, vaikka kuntosali olisi pääasiallinen urheilumuoto mitä haluaa tehdä, mutta olennaisempi kysymys on että kuinka paljon sitä tekee ja missä vaiheessa se alkaa olemaan haitallista, koska tietenkin sekin piste tulee, jossa ne alkavat haittaamaan toisiaan. Tuo lihaskehityksen menettämisellä pelottelu on varmasti saanut paljon aikaan sitä, että monet salilla käyvät miehet ovat aerobisesti huonossa kunnossa, mikä tuskin on kokonaisuuden kannalta hyvä asia.
Kappas! Juuri tätä aihetta pyöritellyt mielessä viimeisen viikon ajan. Omalla kohdalla olen huomannut että punttien nostelu helpottuu kun on taustalla sitä aerobista kuntoa. Toinen huomionarvoinen asia on ulkonäkö, eli näyttää paremmalta kun ei ole kauheaa pöhötystä poskilla eikä vatsalla. Kolmas syy, että on yksinkertaisesti parempi olla kun tekee molempia eikä vain jompaakumpaa.
Samansuuntaisia fiiliksiä. Varsinkin hapenottokyvyn parantaminen vaikuttaa myös salilla. Sarjojen välinen palautuminen lyhenee oleellisesti ja sarjan aikainen tekeminen tuntuisi helpottuvan. Nämä ovat tietenkin yksilöllisiä tuntemuksia mutta sellainen fiilis tullut.
Tämä "parempi olo" on se miksi itse juoksen edelleen. Omasta mielestäni juoksun jälkeinen olo on parempi kuin salin jälkeinen, koska keuhkot ja sydän on ollut täysillä pelissä. En vaan saa samanlaista kokonaisvaltaista virkistymisen tunnetta salista, edes jalkatreenistä. Koska kroppa jaetaan osiin. Ehkä jos tekisi yksijakoisella. Mutta keuhkot eivät juuri salilla työskentele, eihän niitä sarjoja tehdä missään älyttömässä happivajeessa. Juoksussa happivaje taas on koko homman nimi. Kyllä se jälkitunne on vaan erilainen. Sali on sitten ulkonäön ja voiman osalta parempi
Hyvä video. Aerobisella hyviä vaikutuksia terveyteen esim. sydämen toimintaan ja tämä vahvistaa sitä että ainakin kerran viikkoon omana päivänä kannattaa tehdä joku aerobinen setti ja se on hyvää tukevaa treeniä lihaskuntoharjoitteluun. Kiitos loistavasta yhteenvedosta Markus!
Totuushan on se, että perus jantterin kannattaa tehdä kumpaakin. Jos et kisaa kummassakaan ääripäässä, niin käy lenkillä ja bodaa. Painota sitä kumpi kiinnostaa enemmän, mutta älä vedä överiksi. Positiivinen vaikutus terveyteen ja siihen miten vireästi toimit vielä vanhemmilla ikävuosilla on aika merkittävät, kun cardio on kunnossa ja lihaskuntoa riittävästi. Kummastakaan jos luovut, niin ongelmat tilastollisesti alkaa lisääntymään kiihtyvään tahtiin kun ikää kertyy, joskin hitaammin kuin sellaisella kuka ei tee kumpaakaan. Hybridiurheilu on ehkä vähän huvittava termi. Toki raflaava ja taas joku saa myytyä treeniohjelmia sillä, mutta todellisuudessahan lihaskuntoharjoittelua ja kestävyysurheilua on yhdistetty kautta aikojen. Väittäisinkin, että viimeisen 15-20 vuoden nopeasti kasvanut kehonrakennus ja salitreeni-buumi on johtanut siihen, että lihaskunnon kehittämistä ja kehonrakennusta on ruvettu katsomaan hieman väärin. Moni unohtaa sen kestävyysurheilun kokonaan ja keskittyy massan lisäämiseen - sitten ihmetellään miksi jengiä kuolee nuorena, kun pumppu ei kestä, kun painetaan vielä steroideja kroppaan (syyksi luonnollisesti laitetaan rokotteet tms. helppo, koska eihän niitä lenkkikenkiä tai fillaria kehtaa ostaa). Kultainen keskitie kuitenkin olisi yhdistää kumpaakin. Ääripäinä näistä on varmasti joku David Goggins ja Nick Bare. Kaikkien ei todellakaan tarvitse mitään ultrajuoksijoita olla ja mielestäni sen takia tuota hybridiurheilua ehkä liikaa painotetaan aina siihen, että mavetat 200kg, kyykkäät 160kg, penkkaat 120kg ja juokset vuodessa vähintään pari 100km+ ultramaratonia. Useimille riittäisi kun pysyy niissä 5-10km matkoissa ja kerran tai pari kertaa kuukaudessa käy ihan vain psyykkeen takia juoksemassa sen 15-21km, koska kyllähän rennoista pitkiksistä vaan tulee hyvä fiilis. Siihen sitten salitreeni/crossfit/kahvakuulat/calisthenics tai muu lihaskuntotreeni mukaan. Toki bodarit saa bodata ja ultraajat ultrata, mutta kannattaa miettiä onko se oikeasti se oma juttu, vai riittääkkö, että on oikeasti ns. fittissä kunnossa pitkään ja nauttia vähän kummastakin.
Ihan yleisesti ottaen näin somen aikakaudella urheilusta on tehty todella vaikeaa ja monimutkaista, mitä se todellisuudessa ei ole varsinkaan tavan pulliaiselle. Treenaa usein ja monipuolisesti > yleiskunto kohoaa varmasti👍🏼
Niin se tuppaa olemaan, että kaikilla on se oma 'paras ja salainen' metodi ja eksoottiset aiheet saa aina eniten klikkejä, minkä vuoksi ne on yliedustettuina somen tarjonnassa.
Rukouksiin vastaus! Miettinyt jonnin verran jo että siirtyisin tähän "hybridi urheiluun", mutta kun matskut on lähinnä ollu vain jenkki tasoo ja niihin en luota, niin mahtavaa saada sulta tästä lisää varsinkin nämä tutkimukset avarsi mieltä enemmän. Kiitos kattavasta vastauksesta. Kyllä se maalaisjärki tuntu olevan oikeassa kun voima ja cardio eri päiville :)
Tästä tuli mieleen Juha Mieto. Mietaa vetäs 80-luvulla maratonin aikaan 2:47:18. Painoa yli 100 kiloa ja helvetilliset lihakset. Minulla tehnyt tiukkaa saavuttaa 2500m cooper ja 100kg penkki 😅 no, eteenpäin.
Hyvä videooo. Liike on lääke! Vierivä kivi ei sammaloidu! Kehosta tulee parempi mitä tahansa teet tai jätät tekemättä. Jos et liiku, kehosi auttaa sinua olemaan liikkumatta.
Kyllähän aerobista kannattaa ehdottomasti tehdä puntin lisäksi. Kokeilemalla selviää mikä on omalle kohdalle sopiva määrä palautumisen kannalta. Todella hyvä video👍👍
Kiitos mielettömästi tästä videosta ja myös aiemmista videoista! Hyvin sisällöltään oikea-aikaista matskua omaan treenaamiseeni ja mielenkiintoisia haasteita mielettömällä laadulla 👌jotenki tykkään myös siitä, että kanava ei ole ravinnon osalta pelkkää proteiinia vaan muistetaan myös rasvat ja etenkin ne niin pahat hiilarit.
Pelkkä voima vs aerobinen on ehkä liikaa yksinkertaistettu. Maksimivoima, kestovoima, räjähtävyys, lihaskasvu, taidot, liikkuvuus, eri kestävyysominaisuudet... Minä ainakin mielelläni kehittyisin tai edes ylläpitäisin kaikkia, mutta en harrastelijana jaksa suunnitella saati toteuttaa blokkeja systemaattisesti. Myös se on tärkeää, että treenaaminen on hauskaa, joten aika fiiliksellä mennään ja yritetään muistaa painottaa välillä vähän eri ominaisuuksia,
Mielenkiintoinen ja hyvä video, mikä koskettaa itseäkin, kun viimeisen puolentoista vuoden aikana olen erinäköisten loukkaantumisten takia siirtynyt SM-tason voimanostosta juoksemaan maratoneja, tarkoitus edelleen säilyttää voimatasoja mahdollisimman korkealla. En tiedä oliko tutkimuksissa aina tehty voimatreeni ennen aerobista ja tulokset sen mukaan. Itse teen yleensä voimatreenin vasta juoksun jälkeen, mikä on tuntunut hyvin ylläpitävän voimatasoja ja aerobinen kunto juoksussa on parantunut huomattavasti viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein kaiken sen mitä olen aiheesta lukenut, niin lihaskasvun taustalla isoin tekijä on se kuinka ”kovaa” treenaat. Englanniksi ukot käyttävät termiä ”mechanical tension”, ja idea on siis se, että toistot jossa joudut ponnistelemaan kovaa ovat ne tärkeimmät. Tietenkin se, kuinka kovaa pystyt kussakin sarjassa ponnistelemaan riippuu monesta asiasta, kuten yleisestä vireystilasta, kehon rasitustilasta yms. Eli: jos et ole esimerkiksi kunnolla palautunut aikaisemmasta treenistä, et pysty ponnistelemaan niin kovaa jolloin lihaskasvu ei ole maksimaalista. Haen tällä sitä, että cardio ei itsessään tapa lihaskasvua, mutta jos et palaudu esim pitkästä juoksulenkistä kunnolla ennen jalkatreeniä, on sillä jonkin asteen negatiivinen vaikutus potentiaaliseen lihaskasvuun. Jos treenaat jalat 2x viikossa, ja käyt siihen päälle vielä lenkillä, niin ei ihme ettei jalat kasva yhtä paljon kun kaverilla joka ei juokse. Ne eivät yksinkertaisesti ehdi palautua kaikesta rasituksesta, jolloin lihaskasvua aiheuttava treeni kärsii.
Aerobisen cardion aiheuttamat molekyylisignaalit tyypin II lihassoluissa ovat hyvin nettokatabolisia. Koska käytännössä vain tämä tyyppi kasvaa treenatessa, lihasmassa tai sen kasvuvauhti pienenee riippuen tehdyn aerobisen cardion määrästä ja kuormittavuudesta. Anaerobisella cardiolla voi olla pieni anabolinen vaikutus, mutta sen ongelma on juuri tämä palautuminen.
Reilu vuosikymmenen juoksua harrastaneena kun siirtyi vakavammin myös punttia tekee juoksun ohella, oli todella iso juttu motivaation eduksi kun sai taas uusia onnistumisen kokemuksia. Aloittelijan tasolta tietysti kun kehitys on aika hurjaa. Varmaan samanlaisia kokemuksia voi tulla toisinkin päin. Oli se sitten optimaalista tai ei. Hyvää pohdintaa videolla
Paljon tuosta hybridiurheilukeskustelusta ja siihen liitttyvistä tutkimuksista tuntuu keskittyvän siihen oletukseen, että asioita tehdään yhtä aikaa. Itsellä olisi kuitenkin tavoitteena jaksottaa lajeja vuodenaikojen mukaan, keskittyä hetken aikaa yhteen asiaan ja laittaa muut lajit ylläpitomoodille. Aloin nyt käydä aktiivisemmin salilla, 4 kertaa viikossa ja jatkan tällä rytmilläpari kolme kuukautta. Talven tullen suunnittelin laskevani salikäynnit kertaan tai pariin ja lisääväni kehitystavoitteeksi aerobisen kunnon kasvattamisen hiihdolla. Sitten taas ennen kesää hetken aikaa sali päätavoitteeksi ja kesällä pyöräily päälajiksi jättäen salin taas ylläpidolle. En tiedä mitä tuo tekee lihasten kasvulle ja säilymiselle, mutta ainakin omaa mielenkiintoa vaihtelu voisi ylläpitää paremmin kuin tasainen puurtaminen.
Suurin ongelma kestävyys- ja voimaurheilun yhdistämisessä on paino. Ei se että ne jotenkin taistelee toisiaan vastaan lihastasolla. Etenkin juoksu rankaisee painosta jokaisella askeleella aika paljon. Pyöräily on paljon helpompaa tässä suhteessa, mutta ylämäet ratkaisee lopullisen sijoituksen ja niissä paino on isossa roolissa. Sisäsoutu on sitten ihan paras vaihtoehto, MM-tason sisäsoutajissa on aika isokokoisia lihaskimppuja kun penkin laakerit on aika tunnottomia ylimääräiselle painolle. Itse siis pyöräilin ja voimanostin samaan aikaan. Sitten päätin että panostan pyöräilyyn ja jätän puntin melkein kokonaan pois, nyt semmoinen puolitoista vuotta on menty aivan minimaalisella puntilla (maastavetokin tippunut 250 kilosta 200 kiloon). No mitä kävi? No pyöräilykunto jatkoi tasaisen hidasta kehitystä, eli mitään selvää kehityksen kiihtymistä ei ollut havaittavissa. Kehityin edelleen sen 10 wattia anaerobisella kynnyksellä per vuosi jonka tein silloinkin kun treenasin punttia. Lähinnä merkittävää oli se että painoa sain parhaimmillaan 10 kiloa pois, suhteellinen teho nousi aika merkittävästi. Pyöräilijänä olen siis selkeästi parempi mutta se ei johdu siitä että en nosta painoja vaan siitä että olen keveämpi. Joka taas on enemmän ruokavaliokysymys. Vieläkin pitäisi laihtua se 10 kiloa... Mutta ruoka on niin hyvää. Pystyinkö treenaamaan pyöräilyä jotenkin kovempaa kun jätin puntin pois? No en, jo tuota aiemmin olin löytänyt keinon yhdistää kovat pyörä- ja punttitreenit niin että niistä sai liki maksimaalisen hyödyn. Mutta pyöräily on todella paljon parempi laji yhdistää voimailuun kuin juoksu. Vuoden tein sitäkin, ihan perseestä kun jalat oli niin hakatut koko ajan.
Itellä on ollu ennen aktiivitreenausta geenilahjoja kestävyysurheiluun. Aloitin aktiivina juoksun ja puntin kolmisen vuotta sitten. Siinä vaiheessa kun paino pyöri vielä 80kg ilman punttia saavutin aika nopeeta juoksussa tason, missä alle 5m/km oli helppo ylläpitää. Painon noustua puntin vuoksi 90kg useamman kuukauden jälkeen ja siinä aikalailla pysynyt niin ylläpitovauhti on selvästi hitaampi (n. 5.40/km) ja alle 5 vaatii jo aika kovat ponnistukset.
Mielenkiintoinen video. Uusi laji Hyrox on kovassa nousussa maailmalla, jossa yhdistyy juoksu (8x1km) ja eri toiminnalliset lajit (8 eri lajia) jotka vaatii myös voimaa. Todella mielenkiintoinen konsepti, jota itse olen treenannut tavoitteellisesti 3kk, ohjelmointi on todella haastavaa mutta se tästä osaltaan mielenkiintoista tekeekin.
Hyvä video! Mainitaanko missään näistä tutkimuksista millaisella intensiteetillä tehtiin (peruskestävyys, vauhtikestävyys vai maximi) sekä kuinka paljon aerobista harjoittelua tehtiin viikkotasolla? Nämä ovat hyvin olennaisia tietoja, on suuri ero teetkö 1h viikossa peruskestävyystreeniä vai 1h vauhtikestävyys ym.
Hyvä video! Ite oon menossa armeijjaan tammikuussa ja haluan vähän nostattaa aerobista kuntoa, mutta kuiteskin käymällä pääsäntöisesti salilla. Eli suunnittelin ettö vaikka välipäivinä 2krt viikossa jotain lenkkeilyä tai muuta aerobista niin on intti ehkä hitusen helpompi
Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä kaikesta mitä sanoit, oma empiriani on kuitenkin hiukan ristiriidassa juoksun suhteen, tai en ainakaan ole niin herkkä negatiiviselle adaptaatiolle nopeuden suhteen. Juoksin oman 40yaardin juoksuennätyksen samanaikaisesti, kun ohjelmani sisälti paljon aerobista ja vain ylläpidolla nopeutta. Ok tänä vuonna kävi toisin päin. Kun juoksin ekan maratonini, niin siihen valmistautuessa juoksemalla + 50km viikossa, nopeus alkoi heiketä.
Mahtava video itse olen alkanut tekemään niin että aamusta salille ja sitten ilta päivällä juoksemaan. Sen olen huomannut että salin jälkeen on hiukan vireempi ja juoksu taituu sitten iltapäivästä paremmin kun on paikat saanut päivän aika levätä 👍🏻
Itseasiassa hyvin monella crossfitterillä EI ole kovin hyvä aerobinen kapasiteetti verrattuna vaikkapa tenniksen tai lätkänpelaajiin. Minun mielestä Rafael Nadal on erittäin hieno esimerkki urheilijasta jolla on voimaa, kestävyyttä ja nopeutta. Vo2max kaverilla ilmeisesti n. 75ml/kg/min. Crossfittereiden keskiarvo miehillä tuskin edes 50ml/kg/min, kun cooper tuloksia katsoo.
ite dietil kävi reenailee 6x vk salilla, + 2-3x juoksemas 6-10km lenkit. Iha kivaa ja hyvä kondis. ja voimat oli kyl yllättävä kovat. Mut, nykyää kardio hoituu pyöräilles salilla.
Olen juossut ja nostanut punttia 31 vuotta. Onhan se erikoinen yhdistelmä Juoksijana nyt penkki noin 140 kilon kieppeillä. Ennätys 160*3 silloin juoksin jakson vähemmän. Ja olin nuorempi. Oma paino aikuisena ollut välillä 69-108kg. Nykyään noin 93kg. Ja vaikka kuin nykyään juoksen niin paino ei laske. Ikä ja ravinto ja puntti ja geenit. Mun huonoin puoli aina ollut ruokavalion laatu. En jaksa panostaa. 10km meni viime vuonna 50min ja jotain sekunteja päälle. Olen painava juoksija Kiinteä olen vain noin 77 kiloisena
Mä treenaan juoksussa niin, että juoksen pikkumatkat esim. kauppaan, hammaslääkäriin, kylään jne. ja sitten kun on täysvapaa niin käy pidemmän 5-10km juoksulenkillä, muuten ei onnistuisi😮sali retketkin voi juosta😊
Täytyy yrittää joku kerta saada aikaiseksi 👍 Näissä haasteena on se, että arjen keskellä on sen verran tiukka aikataulu, että harvoin ehtii kantaa kameraa mukana ja kuvaamaan.
Swarzenegger ainaki kävi aina juoksemassa. Muistaakseni löytyy ihan siitä pumping iron dokumentista. Mut en tiedä puhutaaks tässä nyt puhtaasta treenamisesta vai kaiken mahdollisen testojen ja anabolisten steroidien kanssa treenaamisesta.. Kaikkihan tietää sen, että jokainen noista jotka kilpailee näistä samoista titteleistä ku Arska aikoinaan, käyttää kaikkea mahdollista. Sitten on erikseen ne puhtaille tarkoitetut kisat (mitä ei juuri kukaan seuraa), missä otetaan douppi testit.
"aerobista"..oikea urheilu on näköjään nykyään nimeltään "aerobista"! tuntuu kummalta, johtunee siitä, että olen pudonnut kelkasta, 54-v. (salilla vuodesta -86)
Sehän on silleen, että kun sulla on isot lihakset et jaksa juosta pitkään, koska lihakset tarvii happea enemmän, kun jolla on vähemmän lihasta. Näin kertoi lääkäri minulle.
Tohon vaikuttaa moni asia. Iso osa on geneettistä, esim itellä toi vatsanalueen rasva katoaa ihan viimesenä kehosta (sama on isällä, joka treenannut kestävyyslajeja koko ikänsä). Käytännössä levossa aina vatsa pömpöttää, vaikka kuinka tikissä olisi. :D Osan pelaa myös ryhti ja kehon muoto. Treenistä, joka tohon auttaa sanottakoon, että sitä rasvaa on miltei mahdotonta kohdennetusti polttaa pois. Sullakin kun painon tiputus ei tosiaan oo se ykkösprioriteetti niin oikeestaan paras treeni tohon tällee hatusta heitettynä vois olla ihan lihasmassan kasvatus ja ruokavaliosta huolehtiminen. Se pieni kaljamaha ei oo kauheen iso juttu, jos kropassa on sopusuhtasesti lihasta, eikä lisää rasvaa kerry. Käytännössä; kerran-kaks viikkoon koko kropan läpikäyvää salitreeniä sellasilla vastuksilla, että saat jokaselle lihasryhmälle sellaset 24-30 toistoa per liike(esim kolme kahdeksan toiston sarjaa, leväten minuutin aina sarjojen välissä). Teet treenin keskittyen isoihin perusliikkeisiin. Treenissä tulisi olla mukana ainakin yks näitä jokaista 1. vetoliike(esim. leuanveto, soutu tai ylätalja) 2. työntöliike(pysty- tai penkkipunnerrus) 3. kyykky(takakyykky tangolla, hackkyykky laitteessa, jne) 4. lantiosarana (maastaveto, hyvää huomenta, kahvakuulaheilautukset(näitä saa sit tehä vähän enemmän ku 30)) 5. vatsat(vatsarulla, jalannostot tangossa roikkuen, linkkari) Laita lisää vastusta/tee pidempiä sarjoja sitämukaa, kun käy kevyeksi. Tai sit meet johonki jujutsun alkeiskurssille. Ja syöt jotai proteiinia. Muuta neuvoa ei nyt enää tipu. Mitä helvettiä mä kirjotan tänne jotain tällasta keskellä yötä. Hyvää jatkoa ja hikisiä punttitreenejä!
@@maksoinvelathaha hyvä, jos tosta aamuyön tekstiseinästä oli hyötyä :D jos toi sali motivoi, niin kannattaa tosiaan ottaa joku tollanen ihan perus ohjelma ja pysyy siinä kiinni sen pari-kolme kuukautta. Duuni noista sun lähtökohdista pötsin kadottamiseksi ei oo edes mikään mielettömän paha. Alussa kehittyy tosi nopeesti, jos vaan pysyy rutiinissa. Vinkkinä ehkä vielä noihin liikkeisiin se, että kannattaa käyttää pari ekaa treeniä sellaseen makusteluun siellä salilla eikä treenata ihan mielettömän lujaa. Enemmän keskittyy hakemaan hyvää tekniikkaa ja kokeilee löytää itelle mieluisimmat tavat tehä noi "pakolliset" liikkeet läpi. Muista kans lämmittely, se jäi sanomatta tossa. Tsemiä!
Oma anekdoottini on ollut, kun teen ensimmäistä kertaa salitreeniä ja juoksua samaa aikaan juoksupainotuksella tosin ja kumpaakin tehty useampia vuosia yksinään on, että alaraajojen voima ja lihakset ovat selvästi hitaampi kehittää. Eli tuntuu tukevan noita mainittuja tutkimuKsia. Kyykky on ollut aina mun paras nosto ja nyt on aika takkuista saada siihen kiloja.
On se minustakin aika yllättävää että 100m ennätysmies juoksee alle 2700 cooperissa. Kuvittelisi että nyt ainakin 3000 menisi millä tahansa ammattiurheilijalla pois lukien massiiviset painonnostajat yms.
Cooper vaatii täysin eri ominaisuuksia kuin 100m sprintti, vaikka molemmissa juostaankin. Jotta voi olla Suomen nopein, täytyy olla suurin osa nopeita lihassoluja ja ne taas väsyy nopeasti pitkässä suorituksessa. Se on vähän sama kuin ihmettelisi, miksi kaikki maratoonarit ei penkkaa 100kg (vaikka 100kg penkki on vielä tilastollisesti helpompi kuin 3k cooper).
@@Markusheino Ymmärrän pointtisi, mutta mielestäni tuo vertaus ei ole ihan osuva, koska maratonarit käytännössä haluavat polttaa kropastaan lihakset pois, koska ne ovat juoksemisen este ja siten 100kg penkki on heille todella haastava, vaikka keskivertomiehelle ei ehkä olekaan. Sen sijaan 3000 metriä cooperissa ei vaadi lihasten pois polttamista kuin ääritapauksissa, mutta rasvan polttamista toki useammin. Eli 100m juoksijalla tuskin on mitään fyysistä rajoitetta miksi ei voisi 3000 metriä cooperissa saada ja väittäisin, että tämä kyseinen yksilö juoksee huonomman coopertuloksen kuin 100m juoksijat yleensä hänen tasoluokassaan. Kyseessä on kuitenkin sama laji, vaikka tahti onkin ihan eri, joten tekniikka on varmasti helppo hioa kuntoon. Jos tuo oli häneltä yksittäinen suorite, niin sehän voi mennä pelästään huonon vauhdinjaonkin ja kokemattomuuden piikkiin. Uskoisin että hänen olisi aika helppo parantaa tulostaan ainakin 2900 pintaan jos ei sinne 3000.
@@xvnbm"100m juoksijalla ei ole mitään fyysistä estettä juosta 3000m." -> Ehkä ei, mutta fysiologinen on. ~40ml/kg/min hapenkulutuksen taso vaatisi aivan maagisen hyvän juoksun taloudellisuuden 3000m tulokseen.
@@justjustjoo 3000m tuloksia juoksee lapset kouluissa. Kyllä juoksijalla pitäisi vastaava taso olla kuin lapsilla, vaikka se ei hänen erikoisalueelle menekään. Harvemmin pikajuoksijat niin isoja ovat varsinkaan Suomessa että se selittäisi noin huonoa tulosta.
Samaan aikaan todnäk ykskään heistä ei edusta ikäluokkansa nopeinta 1% 100m juoksus. Mut täähän on helppo testaa. Vedä ittes vaikkapa alle 11s 100m juoksijaks. Kato miten cooper kulkee. Hermotus ja max vs vk1 ja vk2
Riippuu mistä kestävyyden muodosta puhutaan ja mitä varten? Pitkät sarjat ja emom tyyppiset treenit voi olla hyviä kehittämään lihaskestävyyttä. Jos puhutaan kestävyyslajeista, missä vaaditaan yläkropan kestävyyttä niin silloin se perus lajitreeni on paras (hiihto, uinti, soutu, jne.)
Näin kilpabodauksesta pitkänmatkanjuoksuun siirtyneenä voin sanoa että yli 10km lenkkeihin siirtymisen jälkeen on jalkojen lihakset sulaneet vauhdilla. Yläkroppa sulaa hitaammin mutta siihen vaikuttaa että sitä tulee vielä treenattua salilla. Jalkoja ei pysty, ei vaan palaudu tällä iällä enään juoksun lisäksi. Hyvä video👊
Ja en ole naturaali, ollut viimeksi 15 vuotiaana, nyt 47 ja korvaustestolla nykyään mennään.
Joo se on just näin. Sanotaankin, että alle 30min lenkki kasvattaa lihasta mutta sen yli, niin lihakset alkaa sulamaan. Kroppa asettautuu ns. juoksumoodiin.
Eiks hävetä yhtään rampata tohtorilla hakea miesmehua kun itse ei pysty tuottamaan 💀
Juoksen nykyään melkeimpä ainoastaan, yli kympin lenkkejä myös sekä kävelen paljon hyötyliikuntana. En tosiaan voi myöskään ajatella liiemmin näin 45 vuotiaana enää salilla painoja työntää lisäksi.. Nuorempana sitä vielä tekikin. Jaloissa, varsinkin pohkeissa, silti lihakset näkyy ihmeen hyvinkin. Yläkroppa taas kuihtunut, kun pelkillä kauppakasseilla niitähän ei kehitetä.😅
Nykypäivänä, jolloin paljon huudellaan somessa yksinkertaistettuja mutuun perustuvia juttuja kuntoiluun liittyen, on todella hienoa että teet tämmösiä tieteeseen perustuvia ja silti hyvin tiivistettyjä tietopaketteja. Kiitos!
Omana anekdoottina näin 7 vuotta kestävyyttä ja maximi voimaa jokseenkin sikinsokin treenanneena niin aika kohtuullisen pitkälle pääsee kun jaksottaa treenaamista. Tosi paljon kyllä heikkenee voima kun kestävyys urheilee, mutta pysyy aika hyvällä tasolla kun tekee hallittua ylläpitoa ja sama toisinpäin.
Tänä vuonna hitattu tammikuussa 200kg (voimanosto) kyykky, 220kg maastaveto ja 145kg penkki. Sitten taas alettu kestävyysurheilemaan ja heinäkuun puolivälissä 100km Maastoultra 16h, 10h 29min täysmatka triathlon(kunnon perusteella viittelinen kunto) ei kisa ja 3:30 tasamaa maratoni, alle 40min 10km juoksu ja 3500m cooperi. Nyt taas alettu voimailemaan ja voimatasot tulleet takaisin 1kk 2vk treenillä. Voimat tippui kestävyys treenatessa 170kg kyykkyyn, 180 vetoon ja 120 penkkiin. Noista luvuista tullut perustaso cardiotreenatessa
Kolmannen vuoden kohdalla taisin todeta aikoinaan ettei voi treenata molempia jatkuvasti sekasin, kehitystä ei enää tullut, tällöin aloin jaksottamaan.
Vuosittain koen myös huomaavani, että voimatreeni kapasiteetti on todella korkea, pystyn treenata 6-7päivää viikosta ja palaudun treenistä ja jaksan volyymitreenit todella huolettomasti. Kestävyystreenatessa myös lihakset kestää rasituksen vuosi vuodelta paremmin. Kardiota teen 30min-1h päivässä vaihtelevilla sykkeillä voimaillessa ja joskus vklp 2h. Kestävyystreenatessa n. 1-2 salitreeniä viikossa
Kun miettii voiman palautumista näinkin lyhyessä ajassa niin koen itse, että koko homma liittyy enemmän hermoston virittäytyneisyyteen kuin lihasmassaan ja siihen, että pitkänmatkan cardio syö kyllä kaiken energian lihaksistosta
Tärkeintä itselle on se, että olen pysynyt mainiosti ehjänä ja pikkuhiljaa vuosittain kehittynyt.
(Natu :D). Olipas ensimmäinen youtube kommenttini, aihe kiinnosti näköjään
Juuri tämän kanavan löytäneenä: Mahtavaa, että Suomestakin löytyy kunnon tieteellistä treenaussisältöä. Kiitos Markus!
Hyvän tietopaketin olet kasannut. Ehkä tässä voisi korostaa sitä, että todennäköisesti meta-tutkimus sisällä pitkittäistutkimuksia, jossa tilannetta seurataan pitkään eikä toinen ryhmä ei tee lainkaan aerobista harjoittelua. Käytännössähän nämä urheilijat todennäköisesti ovat tehneet myös aerobista harjoittelua elämässään aiemmin ja se tietenkin vaikuttaa siihen missä kunnossa heidän kroppansa on. Siten jos perinteinen salilla käyvä kaveri, joka ei harrasta lainkaan aerobista, voikin saada aerobisen lisäämisestä merkittävää hyötyä, koska hänen lähtötasonsa on niin huono siinä ja siten he saavat nopean alkukehityksen, joka lopulta tukeekin myös sitä kuntosaliharjoittelua. Vaikka meta-analyysi pitäisikin paikkansa myös tässä tilanteessa, niin todettu vaikutus on hyvin vähäinen ja tavallisen harrastelijan kohdalla eron merkitys on vielä marginaalisempi kokonaisuuteen nähden. On kuitenkin itsestään selvää, että monipuolisesti urheilemalla teet arjestasi itsellesi monipuolisemmin kevyempää. Onko se että nostat ehkä muutaman kilon enemmän painoja sen arvoista että kunto loppuu selvästi nopeammin kävellessä. Mielestäni on selvää, että aerobista liikuntaa ei kannata vältellä, vaikka kuntosali olisi pääasiallinen urheilumuoto mitä haluaa tehdä, mutta olennaisempi kysymys on että kuinka paljon sitä tekee ja missä vaiheessa se alkaa olemaan haitallista, koska tietenkin sekin piste tulee, jossa ne alkavat haittaamaan toisiaan. Tuo lihaskehityksen menettämisellä pelottelu on varmasti saanut paljon aikaan sitä, että monet salilla käyvät miehet ovat aerobisesti huonossa kunnossa, mikä tuskin on kokonaisuuden kannalta hyvä asia.
Kappas! Juuri tätä aihetta pyöritellyt mielessä viimeisen viikon ajan.
Omalla kohdalla olen huomannut että punttien nostelu helpottuu kun on taustalla sitä aerobista kuntoa. Toinen huomionarvoinen asia on ulkonäkö, eli näyttää paremmalta kun ei ole kauheaa pöhötystä poskilla eikä vatsalla. Kolmas syy, että on yksinkertaisesti parempi olla kun tekee molempia eikä vain jompaakumpaa.
Samansuuntaisia fiiliksiä. Varsinkin hapenottokyvyn parantaminen vaikuttaa myös salilla. Sarjojen välinen palautuminen lyhenee oleellisesti ja sarjan aikainen tekeminen tuntuisi helpottuvan. Nämä ovat tietenkin yksilöllisiä tuntemuksia mutta sellainen fiilis tullut.
Tämä "parempi olo" on se miksi itse juoksen edelleen. Omasta mielestäni juoksun jälkeinen olo on parempi kuin salin jälkeinen, koska keuhkot ja sydän on ollut täysillä pelissä. En vaan saa samanlaista kokonaisvaltaista virkistymisen tunnetta salista, edes jalkatreenistä. Koska kroppa jaetaan osiin. Ehkä jos tekisi yksijakoisella. Mutta keuhkot eivät juuri salilla työskentele, eihän niitä sarjoja tehdä missään älyttömässä happivajeessa. Juoksussa happivaje taas on koko homman nimi. Kyllä se jälkitunne on vaan erilainen. Sali on sitten ulkonäön ja voiman osalta parempi
Hyvä video. Aerobisella hyviä vaikutuksia terveyteen esim. sydämen toimintaan ja tämä vahvistaa sitä että ainakin kerran viikkoon omana päivänä kannattaa tehdä joku aerobinen setti ja se on hyvää tukevaa treeniä lihaskuntoharjoitteluun. Kiitos loistavasta yhteenvedosta Markus!
Totuushan on se, että perus jantterin kannattaa tehdä kumpaakin. Jos et kisaa kummassakaan ääripäässä, niin käy lenkillä ja bodaa. Painota sitä kumpi kiinnostaa enemmän, mutta älä vedä överiksi. Positiivinen vaikutus terveyteen ja siihen miten vireästi toimit vielä vanhemmilla ikävuosilla on aika merkittävät, kun cardio on kunnossa ja lihaskuntoa riittävästi. Kummastakaan jos luovut, niin ongelmat tilastollisesti alkaa lisääntymään kiihtyvään tahtiin kun ikää kertyy, joskin hitaammin kuin sellaisella kuka ei tee kumpaakaan.
Hybridiurheilu on ehkä vähän huvittava termi. Toki raflaava ja taas joku saa myytyä treeniohjelmia sillä, mutta todellisuudessahan lihaskuntoharjoittelua ja kestävyysurheilua on yhdistetty kautta aikojen. Väittäisinkin, että viimeisen 15-20 vuoden nopeasti kasvanut kehonrakennus ja salitreeni-buumi on johtanut siihen, että lihaskunnon kehittämistä ja kehonrakennusta on ruvettu katsomaan hieman väärin. Moni unohtaa sen kestävyysurheilun kokonaan ja keskittyy massan lisäämiseen - sitten ihmetellään miksi jengiä kuolee nuorena, kun pumppu ei kestä, kun painetaan vielä steroideja kroppaan (syyksi luonnollisesti laitetaan rokotteet tms. helppo, koska eihän niitä lenkkikenkiä tai fillaria kehtaa ostaa). Kultainen keskitie kuitenkin olisi yhdistää kumpaakin. Ääripäinä näistä on varmasti joku David Goggins ja Nick Bare. Kaikkien ei todellakaan tarvitse mitään ultrajuoksijoita olla ja mielestäni sen takia tuota hybridiurheilua ehkä liikaa painotetaan aina siihen, että mavetat 200kg, kyykkäät 160kg, penkkaat 120kg ja juokset vuodessa vähintään pari 100km+ ultramaratonia. Useimille riittäisi kun pysyy niissä 5-10km matkoissa ja kerran tai pari kertaa kuukaudessa käy ihan vain psyykkeen takia juoksemassa sen 15-21km, koska kyllähän rennoista pitkiksistä vaan tulee hyvä fiilis. Siihen sitten salitreeni/crossfit/kahvakuulat/calisthenics tai muu lihaskuntotreeni mukaan.
Toki bodarit saa bodata ja ultraajat ultrata, mutta kannattaa miettiä onko se oikeasti se oma juttu, vai riittääkkö, että on oikeasti ns. fittissä kunnossa pitkään ja nauttia vähän kummastakin.
Ihan yleisesti ottaen näin somen aikakaudella urheilusta on tehty todella vaikeaa ja monimutkaista, mitä se todellisuudessa ei ole varsinkaan tavan pulliaiselle. Treenaa usein ja monipuolisesti > yleiskunto kohoaa varmasti👍🏼
Niin se tuppaa olemaan, että kaikilla on se oma 'paras ja salainen' metodi ja eksoottiset aiheet saa aina eniten klikkejä, minkä vuoksi ne on yliedustettuina somen tarjonnassa.
Olen juuri miettinyt tätä, että kuinka ottaisin juoksun tai ylipäätään aerobisen reenin osaksi saliharjoittelua😊 Kiitos videosta Markus🔥
Rukouksiin vastaus! Miettinyt jonnin verran jo että siirtyisin tähän "hybridi urheiluun", mutta kun matskut on lähinnä ollu vain jenkki tasoo ja niihin en luota, niin mahtavaa saada sulta tästä lisää varsinkin nämä tutkimukset avarsi mieltä enemmän. Kiitos kattavasta vastauksesta. Kyllä se maalaisjärki tuntu olevan oikeassa kun voima ja cardio eri päiville :)
Tästä tuli mieleen Juha Mieto. Mietaa vetäs 80-luvulla maratonin aikaan 2:47:18. Painoa yli 100 kiloa ja helvetilliset lihakset. Minulla tehnyt tiukkaa saavuttaa 2500m cooper ja 100kg penkki 😅 no, eteenpäin.
Hyvä videooo. Liike on lääke! Vierivä kivi ei sammaloidu! Kehosta tulee parempi mitä tahansa teet tai jätät tekemättä. Jos et liiku, kehosi auttaa sinua olemaan liikkumatta.
Markus, sun tekemä sisältä on aivan omaa luokkaansa Suomen mittakaavassa! Niin hyvää infoa ja niin hyvin toteutettua !! Iso KIITOS JA KUMARRUS👍❤️😍🙏🤗
Kiitos !🙏
Kyllähän aerobista kannattaa ehdottomasti tehdä puntin lisäksi. Kokeilemalla selviää mikä on omalle kohdalle sopiva määrä palautumisen kannalta. Todella hyvä video👍👍
Kiitos !
Kiitos mielettömästi tästä videosta ja myös aiemmista videoista! Hyvin sisällöltään oikea-aikaista matskua omaan treenaamiseeni ja mielenkiintoisia haasteita mielettömällä laadulla 👌jotenki tykkään myös siitä, että kanava ei ole ravinnon osalta pelkkää proteiinia vaan muistetaan myös rasvat ja etenkin ne niin pahat hiilarit.
Hienoa kuulla🤝
Loistava, ajankohtainen video 👍 Sulta ois kiva nähdä video Hyroxista.
Kiitos ! Hyrox täytyy kyllä jossain vaiheessa käydä kokeilemassa, vaikka Wallballeja en vapaaehtoisesti hirveesti haluis tehä 😁
Pelkkä voima vs aerobinen on ehkä liikaa yksinkertaistettu. Maksimivoima, kestovoima, räjähtävyys, lihaskasvu, taidot, liikkuvuus, eri kestävyysominaisuudet... Minä ainakin mielelläni kehittyisin tai edes ylläpitäisin kaikkia, mutta en harrastelijana jaksa suunnitella saati toteuttaa blokkeja systemaattisesti. Myös se on tärkeää, että treenaaminen on hauskaa, joten aika fiiliksellä mennään ja yritetään muistaa painottaa välillä vähän eri ominaisuuksia,
Mielenkiintoinen ja hyvä video, mikä koskettaa itseäkin, kun viimeisen puolentoista vuoden aikana olen erinäköisten loukkaantumisten takia siirtynyt SM-tason voimanostosta juoksemaan maratoneja, tarkoitus edelleen säilyttää voimatasoja mahdollisimman korkealla. En tiedä oliko tutkimuksissa aina tehty voimatreeni ennen aerobista ja tulokset sen mukaan. Itse teen yleensä voimatreenin vasta juoksun jälkeen, mikä on tuntunut hyvin ylläpitävän voimatasoja ja aerobinen kunto juoksussa on parantunut huomattavasti viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Mikäli olen ymmärtänyt oikein kaiken sen mitä olen aiheesta lukenut, niin lihaskasvun taustalla isoin tekijä on se kuinka ”kovaa” treenaat. Englanniksi ukot käyttävät termiä ”mechanical tension”, ja idea on siis se, että toistot jossa joudut ponnistelemaan kovaa ovat ne tärkeimmät.
Tietenkin se, kuinka kovaa pystyt kussakin sarjassa ponnistelemaan riippuu monesta asiasta, kuten yleisestä vireystilasta, kehon rasitustilasta yms. Eli: jos et ole esimerkiksi kunnolla palautunut aikaisemmasta treenistä, et pysty ponnistelemaan niin kovaa jolloin lihaskasvu ei ole maksimaalista.
Haen tällä sitä, että cardio ei itsessään tapa lihaskasvua, mutta jos et palaudu esim pitkästä juoksulenkistä kunnolla ennen jalkatreeniä, on sillä jonkin asteen negatiivinen vaikutus potentiaaliseen lihaskasvuun. Jos treenaat jalat 2x viikossa, ja käyt siihen päälle vielä lenkillä, niin ei ihme ettei jalat kasva yhtä paljon kun kaverilla joka ei juokse. Ne eivät yksinkertaisesti ehdi palautua kaikesta rasituksesta, jolloin lihaskasvua aiheuttava treeni kärsii.
Aerobisen cardion aiheuttamat molekyylisignaalit tyypin II lihassoluissa ovat hyvin nettokatabolisia. Koska käytännössä vain tämä tyyppi kasvaa treenatessa, lihasmassa tai sen kasvuvauhti pienenee riippuen tehdyn aerobisen cardion määrästä ja kuormittavuudesta.
Anaerobisella cardiolla voi olla pieni anabolinen vaikutus, mutta sen ongelma on juuri tämä palautuminen.
@@Satanas_DCLXVI hyvin tiivistetty 🤝
Jälleen erittäin hyvä video! Sun johtopäätökset on helppo allekirjoittaa.
Reilu vuosikymmenen juoksua harrastaneena kun siirtyi vakavammin myös punttia tekee juoksun ohella, oli todella iso juttu motivaation eduksi kun sai taas uusia onnistumisen kokemuksia. Aloittelijan tasolta tietysti kun kehitys on aika hurjaa. Varmaan samanlaisia kokemuksia voi tulla toisinkin päin. Oli se sitten optimaalista tai ei. Hyvää pohdintaa videolla
Hyvä ja informatiivinen video taas kerran! Äijän pitäis kyl testata boulderointia, ois mielenkiintoista nähdä miten sun pohjakunnol siinä pärjäisit!
5/5 video! Todella hyvä pointti tuo yksittäisen tutkimuksen mahdollistama väärä ymmärrys ilmiöstä.
Paljon tuosta hybridiurheilukeskustelusta ja siihen liitttyvistä tutkimuksista tuntuu keskittyvän siihen oletukseen, että asioita tehdään yhtä aikaa. Itsellä olisi kuitenkin tavoitteena jaksottaa lajeja vuodenaikojen mukaan, keskittyä hetken aikaa yhteen asiaan ja laittaa muut lajit ylläpitomoodille. Aloin nyt käydä aktiivisemmin salilla, 4 kertaa viikossa ja jatkan tällä rytmilläpari kolme kuukautta. Talven tullen suunnittelin laskevani salikäynnit kertaan tai pariin ja lisääväni kehitystavoitteeksi aerobisen kunnon kasvattamisen hiihdolla. Sitten taas ennen kesää hetken aikaa sali päätavoitteeksi ja kesällä pyöräily päälajiksi jättäen salin taas ylläpidolle. En tiedä mitä tuo tekee lihasten kasvulle ja säilymiselle, mutta ainakin omaa mielenkiintoa vaihtelu voisi ylläpitää paremmin kuin tasainen puurtaminen.
Hyvä ja informatiivinen video! Iso peukku 👍
Kiitos!🤝
Suurin ongelma kestävyys- ja voimaurheilun yhdistämisessä on paino. Ei se että ne jotenkin taistelee toisiaan vastaan lihastasolla. Etenkin juoksu rankaisee painosta jokaisella askeleella aika paljon. Pyöräily on paljon helpompaa tässä suhteessa, mutta ylämäet ratkaisee lopullisen sijoituksen ja niissä paino on isossa roolissa. Sisäsoutu on sitten ihan paras vaihtoehto, MM-tason sisäsoutajissa on aika isokokoisia lihaskimppuja kun penkin laakerit on aika tunnottomia ylimääräiselle painolle.
Itse siis pyöräilin ja voimanostin samaan aikaan. Sitten päätin että panostan pyöräilyyn ja jätän puntin melkein kokonaan pois, nyt semmoinen puolitoista vuotta on menty aivan minimaalisella puntilla (maastavetokin tippunut 250 kilosta 200 kiloon). No mitä kävi? No pyöräilykunto jatkoi tasaisen hidasta kehitystä, eli mitään selvää kehityksen kiihtymistä ei ollut havaittavissa. Kehityin edelleen sen 10 wattia anaerobisella kynnyksellä per vuosi jonka tein silloinkin kun treenasin punttia.
Lähinnä merkittävää oli se että painoa sain parhaimmillaan 10 kiloa pois, suhteellinen teho nousi aika merkittävästi. Pyöräilijänä olen siis selkeästi parempi mutta se ei johdu siitä että en nosta painoja vaan siitä että olen keveämpi. Joka taas on enemmän ruokavaliokysymys. Vieläkin pitäisi laihtua se 10 kiloa... Mutta ruoka on niin hyvää.
Pystyinkö treenaamaan pyöräilyä jotenkin kovempaa kun jätin puntin pois? No en, jo tuota aiemmin olin löytänyt keinon yhdistää kovat pyörä- ja punttitreenit niin että niistä sai liki maksimaalisen hyödyn.
Mutta pyöräily on todella paljon parempi laji yhdistää voimailuun kuin juoksu. Vuoden tein sitäkin, ihan perseestä kun jalat oli niin hakatut koko ajan.
Itellä on ollu ennen aktiivitreenausta geenilahjoja kestävyysurheiluun. Aloitin aktiivina juoksun ja puntin kolmisen vuotta sitten. Siinä vaiheessa kun paino pyöri vielä 80kg ilman punttia saavutin aika nopeeta juoksussa tason, missä alle 5m/km oli helppo ylläpitää. Painon noustua puntin vuoksi 90kg useamman kuukauden jälkeen ja siinä aikalailla pysynyt niin ylläpitovauhti on selvästi hitaampi (n. 5.40/km) ja alle 5 vaatii jo aika kovat ponnistukset.
Mielenkiintoinen video.
Uusi laji Hyrox on kovassa nousussa maailmalla, jossa yhdistyy juoksu (8x1km) ja eri toiminnalliset lajit (8 eri lajia) jotka vaatii myös voimaa.
Todella mielenkiintoinen konsepti, jota itse olen treenannut tavoitteellisesti 3kk, ohjelmointi on todella haastavaa mutta se tästä osaltaan mielenkiintoista tekeekin.
Hyvä video! Mainitaanko missään näistä tutkimuksista millaisella intensiteetillä tehtiin (peruskestävyys, vauhtikestävyys vai maximi) sekä kuinka paljon aerobista harjoittelua tehtiin viikkotasolla? Nämä ovat hyvin olennaisia tietoja, on suuri ero teetkö 1h viikossa peruskestävyystreeniä vai 1h vauhtikestävyys ym.
Hyvä video! Ite oon menossa armeijjaan tammikuussa ja haluan vähän nostattaa aerobista kuntoa, mutta kuiteskin käymällä pääsäntöisesti salilla. Eli suunnittelin ettö vaikka välipäivinä 2krt viikossa jotain lenkkeilyä tai muuta aerobista niin on intti ehkä hitusen helpompi
Mulla sama lähestymistapa, etenkin kun mimminä lähössä niin haluaisin kans ylläpitää lihasta että jaksais siellä parhaansa mukaan :D
Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä kaikesta mitä sanoit, oma empiriani on kuitenkin hiukan ristiriidassa juoksun suhteen, tai en ainakaan ole niin herkkä negatiiviselle adaptaatiolle nopeuden suhteen. Juoksin oman 40yaardin juoksuennätyksen samanaikaisesti, kun ohjelmani sisälti paljon aerobista ja vain ylläpidolla nopeutta. Ok tänä vuonna kävi toisin päin. Kun juoksin ekan maratonini, niin siihen valmistautuessa juoksemalla + 50km viikossa, nopeus alkoi heiketä.
Kiitos Suomen Jeff Nippard! Hyvä video
Mahtava video itse olen alkanut tekemään niin että aamusta salille ja sitten ilta päivällä juoksemaan. Sen olen huomannut että salin jälkeen on hiukan vireempi ja juoksu taituu sitten iltapäivästä paremmin kun on paikat saanut päivän aika levätä 👍🏻
kiitos informatiivisesta videosta!
Teet jäbä hyvää kontenttia!
Kiitos !
Todella hyvä video näitä asioita monesti pohtinut.
Crossfittereillä on minusta just passeli balanssi airobisen kunnon ja voiman välillä. Jätkät näyttää myös hyvältä.
Jep ja crossfittaajia tullaan aina clownaamaan käytännössä siitä, että kuinka helvetin hyviä urheilijoita ne on:D
@@onkona6146Joo, vähän niin kuin esim skientologejakin pilkataan basically siitä että ne on kaikkein viisaimpia ja korkea-arvoisimpia ihmisolentoja
Itseasiassa hyvin monella crossfitterillä EI ole kovin hyvä aerobinen kapasiteetti verrattuna vaikkapa tenniksen tai lätkänpelaajiin. Minun mielestä Rafael Nadal on erittäin hieno esimerkki urheilijasta jolla on voimaa, kestävyyttä ja nopeutta. Vo2max kaverilla ilmeisesti n. 75ml/kg/min. Crossfittereiden keskiarvo miehillä tuskin edes 50ml/kg/min, kun cooper tuloksia katsoo.
ite dietil kävi reenailee 6x vk salilla, + 2-3x juoksemas 6-10km lenkit. Iha kivaa ja hyvä kondis. ja voimat oli kyl yllättävä kovat. Mut, nykyää kardio hoituu pyöräilles salilla.
Olen juossut ja nostanut punttia 31 vuotta.
Onhan se erikoinen yhdistelmä
Juoksijana nyt penkki noin 140 kilon kieppeillä.
Ennätys 160*3 silloin juoksin jakson vähemmän.
Ja olin nuorempi.
Oma paino aikuisena ollut välillä 69-108kg.
Nykyään noin 93kg.
Ja vaikka kuin nykyään juoksen niin paino ei laske.
Ikä ja ravinto ja puntti ja geenit.
Mun huonoin puoli aina ollut ruokavalion laatu.
En jaksa panostaa.
10km meni viime vuonna 50min ja jotain sekunteja päälle.
Olen painava juoksija
Kiinteä olen vain noin 77 kiloisena
Juuri näin. Aiempi kestävyysurheiluhullutus auttaa salitreenissä.
Mä treenaan juoksussa niin, että juoksen pikkumatkat esim. kauppaan, hammaslääkäriin, kylään jne. ja sitten kun on täysvapaa niin käy pidemmän 5-10km juoksulenkillä, muuten ei onnistuisi😮sali retketkin voi juosta😊
Hei joskus ois kiva nähä mitä äijän päivässä / viikossa tapahtuu! treenit, muut menot jne jotain ton tyylist vlogia ois kiva kattoa kans!
Täytyy yrittää joku kerta saada aikaiseksi 👍 Näissä haasteena on se, että arjen keskellä on sen verran tiukka aikataulu, että harvoin ehtii kantaa kameraa mukana ja kuvaamaan.
Itse olen nk hybridi 😅crossfit, ocr ja Hyrox. Mainitsit treeniblokit; oliko siitä jotain dataa minkäpituisia noiden blokkien tulisi olla?
Tää oli hyvä jakso, samoja itekkin pähkäillyt.
Swarzenegger ainaki kävi aina juoksemassa. Muistaakseni löytyy ihan siitä pumping iron dokumentista. Mut en tiedä puhutaaks tässä nyt puhtaasta treenamisesta vai kaiken mahdollisen testojen ja anabolisten steroidien kanssa treenaamisesta..
Kaikkihan tietää sen, että jokainen noista jotka kilpailee näistä samoista titteleistä ku Arska aikoinaan, käyttää kaikkea mahdollista.
Sitten on erikseen ne puhtaille tarkoitetut kisat (mitä ei juuri kukaan seuraa), missä otetaan douppi testit.
Hyvä video💪
Kiitos videosta
"aerobista"..oikea urheilu on näköjään nykyään nimeltään "aerobista"! tuntuu kummalta, johtunee siitä, että olen pudonnut kelkasta, 54-v. (salilla vuodesta -86)
Erittäin hyvä paketti.
Upeeta, että teet suomeksi näin laadukasta faktapohjaista liikuntasisältöä!
Sehän on silleen, että kun sulla on isot lihakset et jaksa juosta pitkään, koska lihakset tarvii happea enemmän, kun jolla on vähemmän lihasta. Näin kertoi lääkäri minulle.
hyvää settii
Kannattaako juosta ensin ja sitten nostella painoja vai toisin päin?
en käy salilla enkä juokse mutta voisin käydä ja tykkään katsoa videoitasi
👍👍
Mielenkiintonen video aiheesta! Hyvin tuotu monta eri tutkimusta pöydälle mistä koostettu tuo data.
Sunnuntai pelastettu!
AI. Löytykö yks bisse jääkaapist vai😂🤣😅😆 Palauttava? vitsi vitsi.
@@jps8678 😂
miten saan pienen kaljamahan pois? painoo ei tarvii ku oon 65kg mikä treeni itelle sopis, alkoholin olen jättänyt jo pois
Tohon vaikuttaa moni asia. Iso osa on geneettistä, esim itellä toi vatsanalueen rasva katoaa ihan viimesenä kehosta (sama on isällä, joka treenannut kestävyyslajeja koko ikänsä). Käytännössä levossa aina vatsa pömpöttää, vaikka kuinka tikissä olisi. :D Osan pelaa myös ryhti ja kehon muoto.
Treenistä, joka tohon auttaa sanottakoon, että sitä rasvaa on miltei mahdotonta kohdennetusti polttaa pois. Sullakin kun painon tiputus ei tosiaan oo se ykkösprioriteetti niin oikeestaan paras treeni tohon tällee hatusta heitettynä vois olla ihan lihasmassan kasvatus ja ruokavaliosta huolehtiminen. Se pieni kaljamaha ei oo kauheen iso juttu, jos kropassa on sopusuhtasesti lihasta, eikä lisää rasvaa kerry.
Käytännössä; kerran-kaks viikkoon koko kropan läpikäyvää salitreeniä sellasilla vastuksilla, että saat jokaselle lihasryhmälle sellaset 24-30 toistoa per liike(esim kolme kahdeksan toiston sarjaa, leväten minuutin aina sarjojen välissä). Teet treenin keskittyen isoihin perusliikkeisiin.
Treenissä tulisi olla mukana ainakin yks näitä jokaista
1. vetoliike(esim. leuanveto, soutu tai ylätalja)
2. työntöliike(pysty- tai penkkipunnerrus)
3. kyykky(takakyykky tangolla, hackkyykky laitteessa, jne)
4. lantiosarana (maastaveto, hyvää huomenta, kahvakuulaheilautukset(näitä saa sit tehä vähän enemmän ku 30))
5. vatsat(vatsarulla, jalannostot tangossa roikkuen, linkkari)
Laita lisää vastusta/tee pidempiä sarjoja sitämukaa, kun käy kevyeksi.
Tai sit meet johonki jujutsun alkeiskurssille.
Ja syöt jotai proteiinia. Muuta neuvoa ei nyt enää tipu. Mitä helvettiä mä kirjotan tänne jotain tällasta keskellä yötä.
Hyvää jatkoa ja hikisiä punttitreenejä!
@@benisboy2697 tästä on iso apu, kiitos vaivannäöstä. pääsen varmasti alkuun näillä ohjeilla
@@maksoinvelathaha hyvä, jos tosta aamuyön tekstiseinästä oli hyötyä :D jos toi sali motivoi, niin kannattaa tosiaan ottaa joku tollanen ihan perus ohjelma ja pysyy siinä kiinni sen pari-kolme kuukautta.
Duuni noista sun lähtökohdista pötsin kadottamiseksi ei oo edes mikään mielettömän paha. Alussa kehittyy tosi nopeesti, jos vaan pysyy rutiinissa.
Vinkkinä ehkä vielä noihin liikkeisiin se, että kannattaa käyttää pari ekaa treeniä sellaseen makusteluun siellä salilla eikä treenata ihan mielettömän lujaa. Enemmän keskittyy hakemaan hyvää tekniikkaa ja kokeilee löytää itelle mieluisimmat tavat tehä noi "pakolliset" liikkeet läpi.
Muista kans lämmittely, se jäi sanomatta tossa.
Tsemiä!
Paasto!
Oma anekdoottini on ollut, kun teen ensimmäistä kertaa salitreeniä ja juoksua samaa aikaan juoksupainotuksella tosin ja kumpaakin tehty useampia vuosia yksinään on, että alaraajojen voima ja lihakset ovat selvästi hitaampi kehittää. Eli tuntuu tukevan noita mainittuja tutkimuKsia. Kyykky on ollut aina mun paras nosto ja nyt on aika takkuista saada siihen kiloja.
Tuosta puuttuu vielä vertailu jos aerobisen treenin tekee heti ennen lihastreeniä vs heti lihastreenin jälkeen
👍
On se minustakin aika yllättävää että 100m ennätysmies juoksee alle 2700 cooperissa. Kuvittelisi että nyt ainakin 3000 menisi millä tahansa ammattiurheilijalla pois lukien massiiviset painonnostajat yms.
Cooper vaatii täysin eri ominaisuuksia kuin 100m sprintti, vaikka molemmissa juostaankin. Jotta voi olla Suomen nopein, täytyy olla suurin osa nopeita lihassoluja ja ne taas väsyy nopeasti pitkässä suorituksessa. Se on vähän sama kuin ihmettelisi, miksi kaikki maratoonarit ei penkkaa 100kg (vaikka 100kg penkki on vielä tilastollisesti helpompi kuin 3k cooper).
@@Markusheino Ymmärrän pointtisi, mutta mielestäni tuo vertaus ei ole ihan osuva, koska maratonarit käytännössä haluavat polttaa kropastaan lihakset pois, koska ne ovat juoksemisen este ja siten 100kg penkki on heille todella haastava, vaikka keskivertomiehelle ei ehkä olekaan. Sen sijaan 3000 metriä cooperissa ei vaadi lihasten pois polttamista kuin ääritapauksissa, mutta rasvan polttamista toki useammin. Eli 100m juoksijalla tuskin on mitään fyysistä rajoitetta miksi ei voisi 3000 metriä cooperissa saada ja väittäisin, että tämä kyseinen yksilö juoksee huonomman coopertuloksen kuin 100m juoksijat yleensä hänen tasoluokassaan. Kyseessä on kuitenkin sama laji, vaikka tahti onkin ihan eri, joten tekniikka on varmasti helppo hioa kuntoon. Jos tuo oli häneltä yksittäinen suorite, niin sehän voi mennä pelästään huonon vauhdinjaonkin ja kokemattomuuden piikkiin. Uskoisin että hänen olisi aika helppo parantaa tulostaan ainakin 2900 pintaan jos ei sinne 3000.
@@xvnbm"100m juoksijalla ei ole mitään fyysistä estettä juosta 3000m." -> Ehkä ei, mutta fysiologinen on. ~40ml/kg/min hapenkulutuksen taso vaatisi aivan maagisen hyvän juoksun taloudellisuuden 3000m tulokseen.
@@justjustjoo 3000m tuloksia juoksee lapset kouluissa. Kyllä juoksijalla pitäisi vastaava taso olla kuin lapsilla, vaikka se ei hänen erikoisalueelle menekään. Harvemmin pikajuoksijat niin isoja ovat varsinkaan Suomessa että se selittäisi noin huonoa tulosta.
Samaan aikaan todnäk ykskään heistä ei edusta ikäluokkansa nopeinta 1% 100m juoksus.
Mut täähän on helppo testaa. Vedä ittes vaikkapa alle 11s 100m juoksijaks. Kato miten cooper kulkee. Hermotus ja max vs vk1 ja vk2
Mikäs sit on paras treeni tapa parantaa yläkropan kestävyyttä?
Uinti
Sisäsoutu uinnin lisäksi...
Riippuu mistä kestävyyden muodosta puhutaan ja mitä varten? Pitkät sarjat ja emom tyyppiset treenit voi olla hyviä kehittämään lihaskestävyyttä. Jos puhutaan kestävyyslajeista, missä vaaditaan yläkropan kestävyyttä niin silloin se perus lajitreeni on paras (hiihto, uinti, soutu, jne.)
Entäs E-urheilu?
Ootko naturaali ?.
on se
@@adam1045Respect.
Testattu testeissä ja natuksi havaittu.
@@adam1045 Niin ne psykoosipotilaatkin varjelevat harhojaan kunnes peli vihelletään poikki.
Katabolia
👍