Suuri arvostus taas jälleen kerran näistä kultaisista opetus videoista ja kiitos että selität asiat pilkkua viilaten rautalangasta vääntäen. Nautin ruudun toisella puolen ja vihkoon muistiin panot sauhuen.
Olipa aivan huippusetit taas, kiitos! 👏🏻 Mulla oli mopedina aikoinaan Tunturi Hopper (ja on se vieläkin tallessa, kerran kesässä pitää ajella!), ja siinä jopa ei-virittäjän silmään otti pakoputken muodon poikkeavuus kun vertasi vaikka PV:hen, Derbeihin tai vaikka monttupyöriin. Muissa oli selkeä paisuntasäiliö (perusmuoto siis sama, koissa toki eroja), kun hopperissa oli paikallaan tasapaksu lieriö… 😅 Joskus tuli mietittyä että oisko siihen pitänyt modata vaikka PV:n (teho)putki tai moposportista ns. yleistehari, mutta jäi kevariin siirtymisen jälkeen välistä. Ainakin itsestä tuntuu että ois sillä saanut koneeseen lisää eloa, vaikka ei nyt tietenkää samalla tavalla kuin mittatilausputkella 😃 ehkäpä sitä joku päivä tulee testattua!
Tuttu Excel taulukko, iteltäkin löytyy tuo vielä koneelta. Tuli tehtyä kasa monenmoista kokeilua putkien kanssa. Kartion levitys tuli tutuksi. Tälläkin hetkellä vanha s1 makaa tallissa tuolla excelillä tehdyllä tehoputkella. Pitäsköhä se joskus herättää henkiin. 11500 oli huipputehon kierrosluvuksi laskettu, sen muistan vielä. Vitsi ku aika lentää, kohta 20vuotta. Joskus vielä paan sen romun kuntoon.
Sattumalta osuin tälle kanavalle ja hyvä löytö oli 👌 Pakoputki tai mopo ei itseä niinkään kiinnostanut, vaan tämä monotoninen ääni, johon nukahtaa helposti. Hyvin nukuttu yö on tärkeää.
Tuo 2-tahti putken toiminta on kyllä melkein niinku rakettitiedettä 😅 Olipas mielenkiintoista, jännityksellä ootan seuraavaa videota. Kiitos jälleen mielenkiintoisesta videosta🙂
Kiitos taas, tämän Vapun mielenkiintoisin kolmevarttinen. Olisi kiva kun putkiakin löytyisi sellainen setti, kun esim. suuttimia. Senkun ottaisi ja kokeilisi😁
I know I’m late to the video dropping; but if you want a really accurate method of determining crankcase volume (and have a spare used piston), you could try this……drill hole in crown of piston, and install back to connecting rod, grease piston / ring, cylinder-bore, and reed petals. Assemble cylinder to case and put piston at BDC then fill crankcase with engine oil (30W) through the transfer ports, then move piston up until transfer ports are barely opening (less than 1mm) and continue filling until oil level is equal or above piston crown height, then rotate crank until piston is at TDC and continue filling until oil level is even with hole in top of piston dome…..this method ensures there is NO air trapped / no leakage due to grease and oil viscosity resulting a very accurate CCV calculation.
Vertasin tässä mainitun Blairexhaust-laskurin suunnittelemaa pakoputkea kirjan Gordon P. Blair Design and Simulation of two-stroke engines kaavoihin ja huomasin, että Blairexhaust-laskuri ei laske ihan kirjan mukaista pakoputkea. Eli voi varmaan sanoa, että siinä on virhe. Olen joskus itse tehnyt tietokoneelle pakoputken laskentaohjelman ja siinä otettiin lisäksi huomioon huuhteluajoitus. Ohjelma piirsi myös levityskuvat. Valitettavasti ohjelma on kadonnut. Suosittelen lukemaan Tekniikan Maailma 7/1976 artikkelin "Tehokammion toiminta" missä on hyvä kuvaus 2-tahtimoottorin pakoputken toiminnasta ja sen suunnittelusta.
Hieno video taas kerran. Kiitos! Tykkään näistä selitysvideoista, ja melkein tekisi itsekin mieli taas hommata joku 2-tahtipäristin ja alkaa viilailla. :D
Professori Gordon Blairin kirja on nimeltään "Desing and Simulation of Two-Stroke Engines". Kirjassa on liitteineen 591 sivua. Professori on jo Manan majoilla, mutta varmasti kirjan esttämät perusteet pätevät edellen.
40 v sitten piti tehdä 50cc dragbike. Silloin kartioita laskettiin ja tilavuuksia... tekeminen ei onnistunut onnettomien olosuhteiden vuoksi. Oli jotakin ikivanhoja saksalaisohjeita ja muitakin jostakin suomenkielisestä kirjasta... No tekemättä jäi... Rungon löysin pari kesää sitten. Hetken nostalgia vaivasi, mutta laitoin tekeleen takaisin jemmaan... 😀
Todella hyvää materiaalia. Tuli mieleen tosta kampikammiosta. Olin italliassa rc auto kilpailussa ja sielä pääsin näkemään Mecatech Racingin omistajan suunnittelemaan 26 kuutioista moottoria. niin hän puhu sitä että pieni tilavuus pitäis olla kampikammiossa mutta hyvällä virtauksella männän alta kanaviin. siin oli pyöreä kampura joka täytti kammion totaalisesti. kyseinen ukko on valmistanu ja suunitellu formula 1 talleille erillaisia osia alustasta moottoriin, et uskosin et hänellä on joku näkemys.
Mietin itse samaa, jos männän ala ja yläpuolen välillä on turhaa tilavuutta pumppausvaikutus heikkenee. Eli periaatteessa äärimmilleen ylimitoitetut huuhtelukanavatkin saattavat heikentää tehoa, jos kaasu virtaisi riittävän vapaasti pienemmässäkin kanavassa ylimääräinen tilavuus on haitaksi.
overmarsin FOS exhaust concept tarjoaa hyvin erillaisia putkia kun blairin kaavat. reilusti paksumpia ja diffun pituus hehtaarilla toisin kun blairissa. hassusti myös kaikki modernimmat putket kallistuu tonne fos kaavan puolelle :D
Joskus 20v sitten tein Tigeriin putken jonkun excelin avulla, olisko ollu sama. Oli vaan niin ylävireiseks mitotettu, ettei päässy piikille kuin alamäessä, muuten sit aika hengetön. Kuriton vakioputki oli kyl ihan pätevä perusajeluun.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Ja tästä on varmaan ties kuinka montaa erilaista teoriaa sun muuta. Mutta se, mitenkä itse tuon 2t pakarin toiminnan ymmärrän on seuraava. Ensin pakoaukko aukeaa ja pakokaasut menee putkeen. Kaasut, taikka resonanssi, taikka joku vastaava kulkee putkessa sinne paisariin asti, ja paisarin ensimmäisessä kartiossa tapahtuu "imu". Eli siinä kohtaa kaasujen virtaus lisääntyy ja pakari tavallaan imasee lisää virtausta putkeen, mikä taasen imasee uutta tuoretta seosta huuhtelukanavista sylinteriin ja osan myös pakoputkeen. Näin ollen sylinteriin saadaan täysi täytös tuoretta seosta ja abaut saman verran on tuoretta seosta myös siellä pakarissa. Ja kun kaasut siellä pakoputkessa päätyvät sinne seuraavaan kartioon, niin se aiheuttaa resonanssin, tai vastapaineen, tai millä nimellä sitä sit kutsutaankin ja kaasujen virtaus muuttuukin takasin sylinteriin päin. Ja koska siellä putkessa oli jo nyt sitä tuoretta seosta, niin nyt se tuore hyvä seos alkaakin virtaamaan kohti sylinteriä. Ja juuri ennenkun pakoaukko sulkeutuu, kerkiää kaasut virrata pakarista sinne sylinteriin. Näin ollen saadaan pelkästään pakoputken ansiosta sylinteriin yli 1 täytös. Oikesti täytös on jotain 2, tai suurempikin, jos kaikki toimii hienosti. Ja tietenkin on huomioitava, että pakoputki toimii vain tietyllä kierrosalueella. Riippuen putkesta, toisissa se on hieman laajempi, mutta ei ihan niin tehokas, toisissa taas suppeampi, mutta hyvinkin tehokas. Mutta abaut näin se pakari 2 tahtarissa pelaa. Ja juuri tämän takia 2 tahtikoneissa on yleesä tehoa n.2x enemmän, kun vastaavan kokoisissa 4 tahtikoneissa. Koska se 2 tahtarin pakari tavallaan toimii ahtimena. Se ahtaa tuoretta seosta sylinteriin ja näin parantaa täytöstä. Tätä on oikeasti todella hankalla selittää pelkästään tälläin näppäimistön kautta. Mutta tuosta on kyllä lukemattomia videoita ja muita dokumentteja, jos aihe kiinnostaa, niin kyllä se siitä aukenee ja asia selviää.
Itse taas luulisin että sen takia se ois sen noin 2x tehokkaampi kuin nelitahti koska se moottori ns tekee täyden kierroksen puolessa siitä mitä nelari🤔
@@teemu5566 Tuohan ei ollut yksinkertaistus vaan tarkennus tai itse asiassa korjaus pieneen ajatusvirheeseen. Toki hyvin lyhyesti, yksinkertaisesti ja mutkia oikoen sanottu, mutta periaatteellisesti oikein, siinä missä edellä esitetty versio oli täysin väärin ajateltu. Toki kaksitahtimoottorin hyötysuhde on huonompi kokonaisuutena monista syistä, myös silloin kun ei haaskata polttoainetta tai ainakaan lasketa tätä mukaan. Toisaalta osa mekaanisista ilmiöistä tapahtuu paremmalla hyötysuhteella. Tämä puoli asiasta ei kuitenkaan liity moottorin teho-iskutilavuussuhteen, teho-painosuhteen tai teho-kokosuhteen arviointiin mitenkään.
Kiitos tuhannesti näistä videoista ja siitä kui tarkasti selität asiat, varmaan ainut suomitubesta joka osaa selittää asiat silleen että ymmärtää ja sinu kautta oon näistä kaikista ruvennu ymmärtään paljo enemmän 👍
Hienoa toimintaa jälleen! On se kyllä kumma jos tuolla silinterillä ei piekse jotain käsivaralla lisähuuhteluja tehdylle puch,In pytylle. Vai voiko noin hurjan kovalle viritetyt pytyt sitten niin tarkkoja että vaatia lähes täydelliset osumat muihinkin osiin. Esim se sivuluistikone mihin kaasari vaihdettiin niin ei enää pelannut. Varmasti suomen kaksitahti guruista olet kyllä siellä aivan listan yläpäässä.
terve asoftaaja, olen ADD jonne joka ei jaksa keskittyä paskaankaa mutta sinun videon aina vedän läpi ihan täys kiinnostuksella ja keskittymisellä. hyvää ja mielenkiistoistavaa katettavaa ja itekki oppii, kiva kun jaksat selittää noista 2-tahti hommista ku itekki tykkään kovasti 2-tahti moottoreista.
japanissa tuo toteutui 60/70 luku joskus tais olla kierroksia 20000+ joskus osui silmiin täällä juuutupes. olikohan honda tehdas kilpuri. itse tein aikoinaan pakoputken säädettävällä paksunnos osalla=pyöreä putki ja kartio jossa oli [turvalliset aspesti tiivisteet] sillä etsi pituutta.....ja pirun monta eri halkaisijaa ym piti tehdä.......2t putki on kuin soitin kun kohdalla sitä kyllä kuuntelee mut.....välillä kun tuota harrasti tuli mi mieleen että on helpompi kusta vastatuuleen.........peukkuja peukkuja
70-luvun lopulla oli myynnissä suomenkielinen 2-t moottorin viritys kirja. Tai oikeastaan se oli jonkinmoinen nippu A4:sia niitattuna yhteen. En muista missä noita kirjoja myytiin. Epäilisin jotain postimyynti firmaa. Siinä kirjassa oli yhtenä viritys keinona tuo kampikammion tilavuuden pienentäminen. Ja esimerkkinä oli korkin laittaminen männän alle. Viilausten lisäksi, tuli korkki kikka tietysti omaan Tunturi Super Sporttiin kokeiltua. Isän korkista tehty hiomatuki tuli pilkottua. Halkaistua mäntää käytin mallina, että sain oikean muodon. Tunteja tuli sitäkin varmasti nysvättyä. En tiedä tuliko lisää tehoa, mutta oli se ainakin nopeampi kuin naapurin poikien viilaamat mopot. Ja se korkki kesti paikallaan ihan ongelmitta.
Monistenipun kannessa oli teksti: Mopo Sport -ohjeet. Itselle tilasin sen Mopo-Sportista Vantaalta. Ohjeet olivat ihan päteviä, sylinterin viilaaminen niitä noudattaen, kaveriksi Dell Orto PHBG 18 AS sekä Ccm putki parani moottorin teho rutkasti. Yli päivä meni aikaa kun viilasin.
Itselläkin oli korkkia Sachsin männän laen ja tapin välissä. Puchiin kokeilin Plastic Paddingia, sillä sai paikat täyteen. Seuraavan kerran kun irroitin männän, olivat Paddingit häippässeet ajon aikana.
Olisi jännä tietää kuinka kauan paineaallolla kestää käydä vastakartiossa ja saapua takaisin sylinteriin. Jos 14K kierroksilla tapahtuu 233 pakopulssia sekunnissa niin pakopulssien välinen aika on 4,28 millisekuntia joten itse aika jolloin paluupulssin tulee keretä työntää seos takaisin sylinteriin on tuota paljon lyhyempi, koska pakokanava sulkeutuu paljon ennen seuraavaa pulssia. Kuinka paljon siinä ajassa kerkeää virrata pakokanavasta seosta sylinteriin asti. Äänen nopeus 600 asteen lämpötilassa on noin 700 m/s, mutta putkessa ei ole pelkkää ilmaa vaan erilaisia palokaasuja jossa äänennopeus on taas eri. Lisäksi kuuma kaasu on hyvin joustavaa joka aiheuttaa omat haasteensa. Sitä olen myös ihmetellyt, että jos pakoputkessa on 600 asteen lämpötila niin miksihän siellä mutkan käyvä seos ei ehdi syttyä palamaan? 😉 Tässä vähän omia pikaisia pohdintoja ASoftaajalle. 😎👌
Kyllä se paineaalto ehtii edestakaisin jos oletetaan pakokaasun lämpötilan olevan 600 astetta koko putken matkalta (ei todellisuudessa ole näin). Pakoaukko on aika hyvän aikaa auki, noista asteluvuista sen voisi laskea mutta karkeasti varmaan puolen kierroksen verran se on auki eli jos on 2,14 ms aikaa ja nopeus on 700 m/s niin kyllä aalto ehtii lähes 1,5 metriä kulkea. Ihan eri asia on sitten se, voiko paineaalto yhtään mitään liikuttaa mihinkään suuntaan. Aaltoliikkeessä energia liikkuu väliaineessa mutta itse väliaine ei liiku merkittävästi. Ei ole väliä onko kyse ääniaallosta vai aallosta meressä. Virtaustekniikalla selitettynä tuo pakoputken toiminta sen sijaan kävisi järkeen. Pakoaukon auetessa on männän päällä vielä niin kova paine, että itse pakokaasu lähtee äänen nopeudella (kyseisessä lämpötilassa) kohden pakoputkea ja etenee siellä pakoputkessa äänennopeudella. Jos pakokaasu saapuu ylipaineisena ja äänen nopeudella laajenevaan suuttimeen niin taitaa nopeus kiihtyä yliäänen nopeudelle (paine ja lämpötila laskee edelleen ideaalikaasulain mukaan). Massa on hidasta ja pakokaasun jatkaessa vauhdilla eteenpäin alkaa sylinteriin syntyä alipaine siitä huolimatta, että kampikammiosta tulee uutta tavaraa paineella sylinteriin. Osa uudesta seoksesta imetään pakoputkeen koska pakokaasu jatkaa edelleen eteenpäin putkessa. Aina siihen asti, että pakokaasu saapuu pakoputken supistuvaan suuttimeen. Tällöin paisutettu ja matalassa lämpötilassa kovalla vauhdilla etenevä kaasu ei mahdu kulkemaan ulos vaan pakkautuu supistuvaan suuttimeen. Kaasun liike-energia muuttuu jälleen paineeksi. Putken alkupäässä on nyt alipaine ja loppupäässä ylipaine jonka takia koko pakoputken virtaus kääntyy päinvastaiseksi. Itse pakokaasu alkaa virrata takaisin kohden sylinteriä. Jos mitoituksen on oikeat niin takaisinpäin virtaava pakokaasu saa työnnettyä seoksen takaisin sylinteriin ja jopa ahdettua hieman sylinteriä. Toki voi olla, että olen väärässä ja nimenomaan ääniaallot siirtää tavaraa 2 tahtikoneessa mutta se on hieman fysiikan lakien vastaista, virtaustekniikalla selittämällä ei fysiikka mene ihan niin rikki. Pitää koittaa penkoa joku simulaatio aiheesta ja katsoa liikkuuko siellä pakokaasu virtaustekniikan oppien mukaan vai ääniaallot aaltoliikkeen oppien mukaan.
@@opk168 Kyllä se lähtökohta on tuossa virtaustekniikassa, erityisesti kun kaikki näyttää tapahtuvan yhden vaiheen aikana. Aallot on mielekkäämpi tarkastelunäkökulma, jos aaltosyklejä olisi useampia - ja kyllä aalloissakin hiukkaset liikkuvat amplitudin verran. Tässä tapauksessa varmaan on mielekästä katsoa juuri tuota yhtä sykliä, koska seuraavassa syklissä pakoputkeen tulee taas voimalla uutta pakokaasua ja homma alkaa vähän niin kuin alusta.
@@opk168 Mutta kyllä mun fysiikka taitaa olla kokonaisuutena asiassa vinksallaan.. Että mistä tuo äänennopeus tulee mukaan.. Voisin ajatella, että kun kipinä sytyttää paloseoksen, räjähdys luo ympärilleen paineaallon, joka etenee äänen nopeudella. Eli ollaan työtahdissa. Paloseos muuttuessaan pakokaasuksi laajenee, kehittää paineen ja painaa mäntää. Kun pakoaukko avautuu, sylinterissä oleva paine pääsee vapautumaan pakoputkeen. Tämä paineen tasaantumisaalto varmaan kulkee myös äänen nopeudella.. Epäselvin juttu on se, että liikkuuko myös pakokaasun molekyylit sen paineaallon mukana äänen nopeudella... (toinen esimerkki voisi olla räjähtävä pommi: oon aina ajatellut että siitä leviävä paineaalto on ilmaa - ilma välittää räjähdyksen hetkellisen laajenemisen ilman paineaaltona -, mutta räjähteen molekyylit eivät leviä). Tuntuis jotenkin uskomattomalta, että pakokaasukin liikkuisi äänen nopeudella. Joo, alan nyt vasta ymmärtämään, mikä virtaustekniikan ja paineaaltotekniikan sekasotku tämä on :D :D
@@kivamiesi Polttomoottorin palotapahtuma ei ole räjähdys vaan nimenomaan poltto. Työtahdin alussa polttoaine palaa ja nostaa sylinterin lämpötilaa sekä painetta (ideaalikaasulain mukaan). Työtahdin aikana tilavuus kasvaa männän liikkuessa alaspäin. Tilavuuden kasvaessa, paine pienenee ja lämpötila tippuu (ja toki samalla saadaan työtä tehtyä, mikä on koko polttomoottorin idea). Itse palotapahtuma ei paineaaltoja lähetä tai muuten moottori nakuttaa ja on pian entinen. Pakoaukon auetessa on männän päällä huomattava paine verrattuna pakoputkeen. Kun on paine-eroa, syntyy virtausta. Kokoonpuristuvien fluidien tilanteessa saadaan "choked flow" aikaiseksi yllättävän pienellä paine erolla. Choked flow tilanteessa ei saada supistuvasta suuttimesta tai aukosta yhtään nopeampaa ainetta virtaamaan läpi vaan virtaus rajoittuu äänen nopeuteen (mikä tietysti on riippuvainen mm. lämpötilasta). Ilmalla saadaan choked flow aikaiseksi kun suuttimen tai aukon korkeamman paineen puolella on paine 1,893 x matalamman paineen puolen paine. Uskoisin paineen männän päällä olevan helposti yli tämän rajan siinä vaiheessa kun pakoaukko on juuri aukeamassa. Tästä syystä pakokaasut lähtee pakoputkeen aluksi äänen nopeudella. Paine sylinterissä tippuu nopeasti heti pakoaukon auettua eikä kaikki kaasu sieltä itsekseen tule äänen nopeudella ulos mutta alussa sieltä ei lähde pelkkä paineaalto liikkeelle vaan ihan massavirta kaasua äänen nopeudella. Eri juttu on sitten se kuinka pitkään tuo pakokaasu liikkuu äänen nopeudella ja saavuttaako se koskaan pakoputken laajenevaa osaa äänen nopeudella vai ei. Jos saavuttaa niin silloin virtaus kiihtyy yliäänen nopeuteen ja tippuu takaisin äänen nopeuteen saavuttaessaa pakoputken supistuvan osan. Jos näin käy niin syntyy tilanne jossa kaasu pakkautuu pakoputken supistuvaan päähän ja paine kasvaa korkeammaksi kuin pakoputken lähtöpäässä jolloin virtaussuunta kääntyy toisinpäin. Virtaustekniikalla selitettynä 2t putki käy järkeen kun taas paineaalloilla selitettynä on se ongelma, ettei paineaalto varsinaisesti liikuta väliainetta. 2t pakoputki on vähän kuin de laval nozzle tai converging diverging nozzle mutta väärinpäin. Siinä missä nuo ensin supistuvat ja sitten laajenevat niin 2t pakoputki ensin laajenee ja sitten supistuu. Virtaustekniikan kannalta ilmiöt niissä on kuitenkin hyvin samalaiset. 2t putkista vaan tuntuu löytyvän paljon vähemmän tutkimuksia kuin rakettimoottoreista.
Hihasta heitän, että on paljonkin vaikutusta tolla lähdön pienuudella. Putki näyttää mun silmään liian loivalta noin kireeseen koneeseen. Pari muuta ajatusta. Musta 50cc koneessa kannatas käyttää mieluummin kaksosasta pakoaukkoa. Kolmeosaisessa noi lisäkanavat jäävät todella pieniksi,ja luulen, että niillä ei oo paljon merkitystä. Joku mainittikin aiksemmin läpistä. Munkin mielestä sellainen simppelimpi iso läppärunko vois toimia paremmin. Kun pääset taas penkittään ja saat paremnan putken niin voisit kokeilla oktaaninkorottajaa. Itsellä joskus etsittiin hetki syytä, että mikä on kun ei ylhäällä vedä ja niin kuin kerroit, ahto voi olla melkoinen kun putki toimii. Ootan jo seuraavaa videoo. Nää on ihan parhaita!
Helposti olisit tarkkaan saanut putken alkukäyrän mitattua mittaamalla nauha mitalla sisä kaaren ja ulkokaaren ja haluamallasi merkkimäärällä jolloin oltaisiin saatu tämä 3cm suhteutettua kummallekiin puolen. Tosin itse olisin suoraan vain silmämääräisesti mitannut.
Todella hyvin selitetty! Ite oon tässä nyt 2 vuotta suunnitellut putkea viritettyyn kevariskootteriin kaiken maailman ilmaisilla laskureilla ja tulos on aina luokkaa pilli. Kokeilin nyt vielä tuota sun linkittämää blairexhaustia kun en muistaakseni juuri tuota versiota ole kokeillut mutta silläkin paisari jää 79mm ja tehoputket mitä joskus on ollut saatavilla on luokkaa lähes tuplat. Kai sitä joutuu vaan tekemään järkevän näköisen ja toivoa parasta vai onko parempia ehdotuksia? Joissakin tehoputkissa on muuten rei'itettyjä kartioita sisällä, noilla on ilmeisesti tarkoitus laajentaa tehoaluetta?
Joo eipä siihen oikein ole muuta kuin tehdä aluksi joku ja kokeilla sitten tehdä hieman erilainen jos vaan viitsii. Simulaattorilla voi saada kerralla hyvän putken mutta senkin käyttö vaatii kokemusta(ja maksaa). Kyllä tossa blairexhaustissa ilmeisesti voi laittaa enemmänkin tuota keskiosan kerrointa että saa paksumman. Itse lähtisin tekemään 125cc moottoriin varmaan jotain 110mm putkea aluksi. 50hp laitteissa taitaa olla jotain 130mm putkia. Luulen että ne reikäkartiot yrittää laajentaa tehoaluetta yläpäästä, eli se reijitetty kartio lähettää paluupulssia vielä ylemmillä kiekoilla. Epäilen kyllä että se sit taas heikentää vastaavasti alempien kierrosten toimintaa.
@@ASoftaaja Kokeilin säätää tuon keskiosan kertoimen maksimiin niin nyt sain 90mm eli jonkin verran järkevämpi jo. Muistaakseni 2.0 piti laittaa tehoon joku kerroin että toimi oikein, mahtaako olla korjattu jo tähän versioon? Tämmöinen jäänyt ainakin mieleen joskus 15v takaa. Kokeilin huvikseen niin nykyisen 100mm putken mitat saa suurin piirtein 40hv tehotavoitteella 😃
@@JoniK1 Sen kertoimen voi laittaa myös isommaksi kuin se vihjeessä oleva arvo. Tuon älysin itse vasta hiljattain. Esim 4 arvolla tulee jo aika uskottavan näköisiä putkia. En oo kyllä itse koskaan kokeillut 3.2 isompaa arvoa mutta kannattaisi koittaa. En muista oliko tehotavoitteeseen joku korjaus. Mutta se kannattaa säätää siten että aallonnopeusarvo asettuu 500m/s tienoille. Tuo riippuu paljon kuinka kireä se moottori on valmiiksi. Jollain mopojen peruspytyllä missä on 180 pako ja pienet kanavat, aallonnopeus on jotain 470m/s. Pytty saa olla jo mahdottoman kireä että nopeus nousee paljoa yli 500m/s. Jos laittaa liikaa tehotavoitetta ja nopeus on liian suuri niin putkesta tulee liian pitkä ja tehoalue jää haluttua alemmaksi. Sinällään se tehotavoitejuttu laskurissa on aika turha eikä pidä ollenkaan paikkaansa.
@@ASoftaaja No tämä selvensi taas asiaa jonkin verran. 4 kertoimella saan jo 110mm putken aikaiseksi mutta tehotavoitetta ei voi laittaa 10hv enempää ettei aallonnopeus nouse liian korkeaksi. Tarkistin muuten tuon tehokertoimen, "V3.0 Tehoa ei enää tarvitse/kannata ylimitoittaa." Eli ilmeisesti ei ole korjattu aiempiin. Pako on 190 astetta ja nykyisellä putkella parhaat tehot tulee noin 11k rpm. Vakiona tämä kulki 80km/h ja nykyään 120km/h eli voi sanoa että sitä on jo vähän viritetty 😃
Olisikohan siinä putken mittauksessa pitänyt käyttää ulkosyrjän merkkien sijaan keskiarvokohtaa ulko- ja sisäsyrjän merkeistä? Silloin olisi saanut etäisyyden pakoaukosta ikään kuin putken keskeltä.
Mitä jos sorvaisi sylinteriputken alapäästä kynnyksen loivemmaksi? Siihen tulee varmasti turbulenttinen virtaus kun mäntä liikuttaa ilman ja bensan sekoitusta.
Mitäs sitte jos laittaisitkin pakoaukon säätimen, ja kehittelisit jonkinmoisen softan sen toiminnalle, ja säätimen avulla saisit virtaukset kuntoon🤔 Semmoinenkin idea tuohon että mitäs jos säädin toimisikin kaksitoimisena siten että putkesta takaisin tulevat höyryt menisikin jotain muuta reittiä pitkin männän päälle🤔
Tekniikan maailmasta saatiin tehoputkeen kaava yli 40 vuotta sitten. Kohteena oli Kawasakin 100cc luistiohjattu moottori. Ja teknisen työn tunnilla väsättiin kokoon.
Jäi tuossa selittämättä, mutta voi se silleen hajota että se menee laihalle ja sen takia leikkaa jos putken ottaa pois. Mutta se ei varsinaisesti meinaa että hajoaminen tapahtuu vastapaineen puutteen takia.
Lisää voimaa vois saada myös muuntamalla käyttövoiman, koska mopo on rakennettu vain kisatapahtumia varten. Nitrometaani on paras, jota käytetään kiihdytysautoissa, mutta ainakin jo toimia ratkaisuja löytyy metanolin kanssa, joka mahdollistaa suuremman puristussuhteen ja seossuhde on parempi maksimaalista tehoa ajatellen. th-cam.com/video/Xx6UAi0dWd4/w-d-xo.html
Uskomaton määrä dataa taas kerran videon muodossa. Ootko miettinyt että pidentäisit tai lyhentäisit alkukäyrää nykyisestä putkesta, että vaikuttaisiko koneen toimintaan?
Joo sekin on yksi mitä voi kokeilla. Mutta kovin paljoa ei pysty lyhentämään koska alkukäyrä pitää olla tietyn mittainen suhteessa koko putken pituuteen. Muuten toiminta voi mennä huonoksi.
Terve. Hieno esitys resonassi putken toiminnasta. Takakartiosta, mitä jyrkempi sitä kapeampi resonassi alue.. Pari pilliä tehneenä 30 vuotta sitten.... Kun noin radikaaleja muutoksia koneeseen kykenet tekemään, olisiko mitään hyötyä kääntää sylinteriä 180 astetta? Suuritehoisissa RC moottoreissa on hyvin usen pakoportti takana.
Ois siitä hyötyä, kuulemma suora putki on parempi ja ainakin helppo tehdä. Yks ongelma on se että mäntä nojaa työtahdin aikana voimakkaammin toiselle puolelle ja se kääntyisi sitten pakopuolelle. Se ei ehkä saa niin hyvää tukea tai voitelua silloin kun siinä on iso pakoaukko. Mutta on noita kääntöjä kyllä monet tehneet.
Korkkia kokeili moni ja pettyi. Omassa rengasrikon takia "isompi mäntä". Tärinä kasvo, joten arvion olevan hiukan liian painava mäntä. Painoa pois, eli ensin kuvat sisältä pois ja seuraavaksi muotoja vähemmäksi. Sitten muutaman kevennyksen jälkeen ei muutosta kulkuihin. Olin tyytyväinen kulkuihin kun tienarsiratsiassa vaikutti virittämättömältä vaikka aseena olis ruuvimeisseli ja mittanauha. Silloin ei vielä tutkat yleisiä.
Osaakko auttaa ku mulla skootterissa autotomaattiryyppy ja ongelma on se, että kun ryyppy on menny päälle nii käy rikkaalla mut sit taas jos ajon jälkeen jättää pariksi tunniksi seisoo nii ei oo kerennyt mennä päälle ja käy laihalla. Kierrokset leijaa ja sammuu. Ajossa seokset tuntuu ihan hyvältä ehkä hiukan rikkaalta jopa. Tää tuntuu vaikealta yhtälöltä et jos säädän rikkaammalle seosruuvia nii sit kylmänä ilman ryyppyä toimis varmaa mut sillon ku ryyppy menny päälle nii kävisi aivan liian rikkaalla. Nytkin on sillee et just pysyy käynnis jos ryyppy pääl ku nii rikkaal alus. Mietin et voisko tyhjäkäynti ruuvia säätää auttaisko mitää? Seosruuvia ei oikein kannata varmaa.
Ja en usko että ryypyssä on vikaa se ei vaa ehi mennä päälle jos seissyt vaikka pari tuntia ja ulkona +20. Pelkällä seosruuvilla ei oikein voi saada hyväksi seosta luulisin.
Aika vaikea sanoa, se voi johtua jostain muustakin. Kaasarit tahtoo toimia oman mielensä mukaan, sitä on vaikea saada toimimaan hyvin kaikissa olosuhteissa. Paras mitä tuossa voi koittaa tehdä on koittaa seosruuvia eri asennoissa, vaikka puoli kierrosta sisään ja ulos. Kannattaa ajaa pari päivää kummassakin asennossa niin huomaa selvästi vaikuttaako se. Sit voi tietysti koittaa putsata kaasarin. Kaasarin tukkeet aiheuttaa laihalla käyntiä. Tai vaihtaa sen sähköryyppyosan, nehän ei oo kovin kalliita yleensä.
Aika liukkaalta näyttää toi penkkipyörä. Voisko siihen hitsata pieniä knöölejä et siinä riittäisi pito. Luulen et rengas alkaa sutiin ku kunnon piikkiä alkaa tuleen. 🤔
Rvrt kanavan derbi ja zundapp taitaa olla tunnetuin ja yksi harvoista missä moinen tulos esitetään. Dyno voi tietysti heittää jonkun verran. Itse tiedän suomessa yhden 17hp laitteen takarenkaalta mitattuna joten kampiakselilla oli 20hp.
käyrän pituudella on myös paljon vaikutusta. lyhyt käyrä enemmän kierroksia ja vähän pitempi käyrä vaikuttaa vääntöön.se on tarkkaa toi pakoputken pituus.
Koitappa laskea huuhteluiden/männän pintaala käykö nyt niin ,että huippu kieroksilla seos vain vatkaa huuhteluissa jos virtaus nopeus ei riitä. Kyllä se siitä lähtee vetämään.
Kyllä se siittä selviää ku vähän harrastaa tutkikaa 16hv Ktm 65 cc kampikammiota ja portituksia pääsee jyvälle helposti. Iso ei aina oo se paras 2t hommissa. Hyvä projekti ja tosi hyviä videoita jatkakaa samaan malliin. 👍 Näitä on ilo seurata
Niin jokin ihanne koko noille huuhteluille on olemassa suhteutettuna tilavuuteen . Toki kierrosluku alue vaikuttaa, mutta kuitenkin se on 50cc mitä siellä tavaraa liikkuu. Pienille keuhkoille pienemmät keuhkoputket. Suuremmille keuhkoille suuremmat.
25 vuotta takaperin kun olin itekki mopoikäänen niin puhuttiin että pidempi imukaula tuo vääntöä ja toisena että imukaula ei saa olla sisältä liian sileä.. vaikuttaa jotenki bensan ja ilman sekoittumiseen. Onko mitää perää tälläsillä puheilla?
Hei, onko sulla tuola imupuolella läppärunko? Otitko se huomioon tilavuudessa? Jos ei oo niin toi imuaukko on aivan liian iso mopon koneeseen. Sun kannattaa pienentää sitä tilavuutta huomattavasti ennenkö alat tekeen putkee.
Korkkia männän laen alle kikkaa, lisäämään kampikammiopuristusta en voi suositella 😂 Kokeiltu joskus ennenvanhaan ja kesti huudattaa koneen lämpöiseksi.. Minuutissa palaa pois ja ei mitään vaikutusta tehoon ainakaan.
eiko korkki tai mika vaan semmonen pehmeempi aine vaikuta siihen paineeseen siella silleen etta se suurentaa sita laskennallista tilaa(viivastyttaa sita paineenvaihtelua)? mita jos sita resonanssia siella kampikammiossa tuunaa jollain transmission line putkella? siis teoriassahan se on niinkun kaiutin koko kampikammio. kaiuttimien tuunaus on kylla menee ihan yhta henkimaailman jutuiks simulaattoreineen ja tayteaineineen ja etta mika nyt on hyva ja mika ei. noh ainakin moottorin tehoa voi mitata sentaan, voi paremmin todeta etta ei vaikuta mitaan - hifistien kanssa koplatessa kun niitten fiilikset ei ole silleen mittattavissa oikeen etta onko zip vai rar parempi ja onko biteilla homeopaattisia ominaisuuksia.
Ei kai se muulla tapaa vaikuta kuin pienentää tilavuutta ja isontaa min ja max paineen eroa. Juurikin kaiutinjuttuihin tuota kampikammiota voi verrata, ainakin nykypäivän 2-tahtioppien mukaan. Periaatteessa se kampikammio on helmholzin resonaattori mitä voidaan kuvata pullolla missä on pitkä kaula. Kaula on kaasari ja imukanava ja kampikammio tai sylinterin alapuolella oleva tila on pullon alaosa. Resonanssitaajuuteen vaikuttaa kaikki: kaulan halkaisija ja pituus ja kammion tilavuus. Lisäksi pyttyyn menevien huuhtelukanavien tilavuus ja pituus vaikuttaa omalla tavallaan. Näihin ei tietääkseni ole mitään järkeviä laskukaavoja, ainoastaan spekulaatiota. Omien testien perusteella se kampikammion tilavuuden muutos vaikutti hyvin vähän ja sekin huonontavasti...
@@ASoftaaja niin siihen olis kylla laskukaavoja jos siihen tekis erikseen suljetun resonaattorin imuaukon viereen toimimaan sina pullona mutta sen kampikammion ittensa ja niitten lappien vaikutukset ja kaikki niin ei kai sita voi muuta kun kokeilla. se sisaan tulevan ilman massa ja nopeushan vaikuttaa myos ja sehan vaihtuu sen mukaan miten hyvin se putki ja muut toimii. jarisyttavan hieno kanava muuten sapettaa kun en aikasemmin ole loytanyt. terveisia thaimaasta, siksi kirjottelen ilman umlautteja. naita on hyva kuunnella kun ihmettelee mista bensa vuotaa tankista..
eikös sulla ole kiinteä sytkän ennakkokäyrä käytössä tällähetkellä?. eikös se ennakkokäyrä kannattais kans laittaa viimesen päälle jos tehoja sais sieltä lisää myös
![[TH] 2024 PMSL SEA Finals D1 | Fall | ยิงต้องโหด ให้เหมือนโกรธกันมาก่อน](http://i.ytimg.com/vi/OnTdfGySmds/mqdefault.jpg)
Seuraavaksi moottorin kierroksiin mukautuva raspberryllä ohjattu servolla pitenevä ja lyhenevän putki, piikki forever
Itellä oli putkessa kerran männänrengas mutta ei herneitä vielä oo tullu vastaan🤔
Olin paikalla tässä tilanteessa, olen hänen pikku veli LOL
@@MiikaH011 mee hiitee
Suuri arvostus taas jälleen kerran näistä kultaisista opetus videoista ja kiitos että selität asiat pilkkua viilaten rautalangasta vääntäen. Nautin ruudun toisella puolen ja vihkoon muistiin panot sauhuen.
Nyt oli paljon asiaa pakoputkesta, melkeen kuin ruotsalaisissa videoissa🤣🤣🐫
Olipa aivan huippusetit taas, kiitos! 👏🏻
Mulla oli mopedina aikoinaan Tunturi Hopper (ja on se vieläkin tallessa, kerran kesässä pitää ajella!), ja siinä jopa ei-virittäjän silmään otti pakoputken muodon poikkeavuus kun vertasi vaikka PV:hen, Derbeihin tai vaikka monttupyöriin. Muissa oli selkeä paisuntasäiliö (perusmuoto siis sama, koissa toki eroja), kun hopperissa oli paikallaan tasapaksu lieriö… 😅 Joskus tuli mietittyä että oisko siihen pitänyt modata vaikka PV:n (teho)putki tai moposportista ns. yleistehari, mutta jäi kevariin siirtymisen jälkeen välistä. Ainakin itsestä tuntuu että ois sillä saanut koneeseen lisää eloa, vaikka ei nyt tietenkää samalla tavalla kuin mittatilausputkella 😃 ehkäpä sitä joku päivä tulee testattua!
Tuttu Excel taulukko, iteltäkin löytyy tuo vielä koneelta. Tuli tehtyä kasa monenmoista kokeilua putkien kanssa. Kartion levitys tuli tutuksi. Tälläkin hetkellä vanha s1 makaa tallissa tuolla excelillä tehdyllä tehoputkella. Pitäsköhä se joskus herättää henkiin. 11500 oli huipputehon kierrosluvuksi laskettu, sen muistan vielä. Vitsi ku aika lentää, kohta 20vuotta. Joskus vielä paan sen romun kuntoon.
Oli kyllä todella selkeä kuvaus 2-tahdin ja paisarin toiminnasta. Jälleen hieman viisaampi 👍
Sattumalta osuin tälle kanavalle ja hyvä löytö oli 👌 Pakoputki tai mopo ei itseä niinkään kiinnostanut, vaan tämä monotoninen ääni, johon nukahtaa helposti. Hyvin nukuttu yö on tärkeää.
Tuo 2-tahti putken toiminta on kyllä melkein niinku rakettitiedettä 😅 Olipas mielenkiintoista, jännityksellä ootan seuraavaa videota. Kiitos jälleen mielenkiintoisesta videosta🙂
V2 raketit toimi vähän tuolla paisari periaatteella. tutkippa vähän niitä.
just koitin kattella 2 stroke stuffingin videoita putkista. Tuli aivan täydellisesti tää😂
Olipa nyt järkevästi selitetty miten se piikki todillisuudessa toimii👍👍
Erittäin informatiivinen selitys. Jaksoi kuunnella. Oppi jotain uuttakin paisarin toiminnasta. Ei muuta kuin hyvää vappua.
Kiitos taas, tämän Vapun mielenkiintoisin kolmevarttinen. Olisi kiva kun putkiakin löytyisi sellainen setti, kun esim. suuttimia. Senkun ottaisi ja kokeilisi😁
Joo sepä tuossa on ärsyttävää ettei putkea voi vaihdella kuten suutinta. Tai voi jos joku ensin tekee lavallisen putkia 😁
I know I’m late to the video dropping; but if you want a really accurate method of determining crankcase volume (and have a spare used piston), you could try this……drill hole in crown of piston, and install back to connecting rod, grease piston / ring, cylinder-bore, and reed petals. Assemble cylinder to case and put piston at BDC then fill crankcase with engine oil (30W) through the transfer ports, then move piston up until transfer ports are barely opening (less than 1mm) and continue filling until oil level is equal or above piston crown height, then rotate crank until piston is at TDC and continue filling until oil level is even with hole in top of piston dome…..this method ensures there is NO air trapped / no leakage due to grease and oil viscosity resulting a very accurate CCV calculation.
Vertasin tässä mainitun Blairexhaust-laskurin suunnittelemaa pakoputkea kirjan Gordon P. Blair Design and Simulation of two-stroke engines kaavoihin ja huomasin, että Blairexhaust-laskuri ei laske ihan kirjan mukaista pakoputkea. Eli voi varmaan sanoa, että siinä on virhe. Olen joskus itse tehnyt tietokoneelle pakoputken laskentaohjelman ja siinä otettiin lisäksi huomioon huuhteluajoitus. Ohjelma piirsi myös levityskuvat. Valitettavasti ohjelma on kadonnut. Suosittelen lukemaan Tekniikan Maailma 7/1976 artikkelin "Tehokammion toiminta" missä on hyvä kuvaus 2-tahtimoottorin pakoputken toiminnasta ja sen suunnittelusta.
Hieno video taas kerran. Kiitos! Tykkään näistä selitysvideoista, ja melkein tekisi itsekin mieli taas hommata joku 2-tahtipäristin ja alkaa viilailla. :D
Professori Gordon Blairin kirja on nimeltään "Desing and Simulation of Two-Stroke Engines". Kirjassa on liitteineen 591 sivua. Professori on jo Manan majoilla, mutta varmasti kirjan esttämät perusteet pätevät edellen.
40 v sitten piti tehdä 50cc dragbike. Silloin kartioita laskettiin ja tilavuuksia... tekeminen ei onnistunut onnettomien olosuhteiden vuoksi. Oli jotakin ikivanhoja saksalaisohjeita ja muitakin jostakin suomenkielisestä kirjasta... No tekemättä jäi... Rungon löysin pari kesää sitten. Hetken nostalgia vaivasi, mutta laitoin tekeleen takaisin jemmaan... 😀
Todella hyvää materiaalia. Tuli mieleen tosta kampikammiosta. Olin italliassa rc auto kilpailussa ja sielä pääsin näkemään Mecatech Racingin omistajan suunnittelemaan 26 kuutioista moottoria. niin hän puhu sitä että pieni tilavuus pitäis olla kampikammiossa mutta hyvällä virtauksella männän alta kanaviin. siin oli pyöreä kampura joka täytti kammion totaalisesti. kyseinen ukko on valmistanu ja suunitellu formula 1 talleille erillaisia osia alustasta moottoriin, et uskosin et hänellä on joku näkemys.
Mietin itse samaa, jos männän ala ja yläpuolen välillä on turhaa tilavuutta pumppausvaikutus heikkenee. Eli periaatteessa äärimmilleen ylimitoitetut huuhtelukanavatkin saattavat heikentää tehoa, jos kaasu virtaisi riittävän vapaasti pienemmässäkin kanavassa ylimääräinen tilavuus on haitaksi.
overmarsin FOS exhaust concept tarjoaa hyvin erillaisia putkia kun blairin kaavat. reilusti paksumpia ja diffun pituus hehtaarilla toisin kun blairissa. hassusti myös kaikki modernimmat putket kallistuu tonne fos kaavan puolelle :D
Oli kyllä taas todella mielenkiintoista kuunneltavaa vaikken ihan kaikkea ymmärtänytkään!
Joskus 20v sitten tein Tigeriin putken jonkun excelin avulla, olisko ollu sama. Oli vaan niin ylävireiseks mitotettu, ettei päässy piikille kuin alamäessä, muuten sit aika hengetön. Kuriton vakioputki oli kyl ihan pätevä perusajeluun.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Ja tästä on varmaan ties kuinka montaa erilaista teoriaa sun muuta. Mutta se, mitenkä itse tuon 2t pakarin toiminnan ymmärrän on seuraava. Ensin pakoaukko aukeaa ja pakokaasut menee putkeen. Kaasut, taikka resonanssi, taikka joku vastaava kulkee putkessa sinne paisariin asti, ja paisarin ensimmäisessä kartiossa tapahtuu "imu". Eli siinä kohtaa kaasujen virtaus lisääntyy ja pakari tavallaan imasee lisää virtausta putkeen, mikä taasen imasee uutta tuoretta seosta huuhtelukanavista sylinteriin ja osan myös pakoputkeen. Näin ollen sylinteriin saadaan täysi täytös tuoretta seosta ja abaut saman verran on tuoretta seosta myös siellä pakarissa. Ja kun kaasut siellä pakoputkessa päätyvät sinne seuraavaan kartioon, niin se aiheuttaa resonanssin, tai vastapaineen, tai millä nimellä sitä sit kutsutaankin ja kaasujen virtaus muuttuukin takasin sylinteriin päin. Ja koska siellä putkessa oli jo nyt sitä tuoretta seosta, niin nyt se tuore hyvä seos alkaakin virtaamaan kohti sylinteriä. Ja juuri ennenkun pakoaukko sulkeutuu, kerkiää kaasut virrata pakarista sinne sylinteriin. Näin ollen saadaan pelkästään pakoputken ansiosta sylinteriin yli 1 täytös. Oikesti täytös on jotain 2, tai suurempikin, jos kaikki toimii hienosti. Ja tietenkin on huomioitava, että pakoputki toimii vain tietyllä kierrosalueella. Riippuen putkesta, toisissa se on hieman laajempi, mutta ei ihan niin tehokas, toisissa taas suppeampi, mutta hyvinkin tehokas. Mutta abaut näin se pakari 2 tahtarissa pelaa. Ja juuri tämän takia 2 tahtikoneissa on yleesä tehoa n.2x enemmän, kun vastaavan kokoisissa 4 tahtikoneissa. Koska se 2 tahtarin pakari tavallaan toimii ahtimena. Se ahtaa tuoretta seosta sylinteriin ja näin parantaa täytöstä. Tätä on oikeasti todella hankalla selittää pelkästään tälläin näppäimistön kautta. Mutta tuosta on kyllä lukemattomia videoita ja muita dokumentteja, jos aihe kiinnostaa, niin kyllä se siitä aukenee ja asia selviää.
Itse taas luulisin että sen takia se ois sen noin 2x tehokkaampi kuin nelitahti koska se moottori ns tekee täyden kierroksen puolessa siitä mitä nelari🤔
@@teemu5566 Tuohan ei ollut yksinkertaistus vaan tarkennus tai itse asiassa korjaus pieneen ajatusvirheeseen. Toki hyvin lyhyesti, yksinkertaisesti ja mutkia oikoen sanottu, mutta periaatteellisesti oikein, siinä missä edellä esitetty versio oli täysin väärin ajateltu.
Toki kaksitahtimoottorin hyötysuhde on huonompi kokonaisuutena monista syistä, myös silloin kun ei haaskata polttoainetta tai ainakaan lasketa tätä mukaan. Toisaalta osa mekaanisista ilmiöistä tapahtuu paremmalla hyötysuhteella. Tämä puoli asiasta ei kuitenkaan liity moottorin teho-iskutilavuussuhteen, teho-painosuhteen tai teho-kokosuhteen arviointiin mitenkään.
Kiitos tuhannesti näistä videoista ja siitä kui tarkasti selität asiat, varmaan ainut suomitubesta joka osaa selittää asiat silleen että ymmärtää ja sinu kautta oon näistä kaikista ruvennu ymmärtään paljo enemmän 👍
Uskomattoman mahtavaa todella olevaa TIETOA
Missä seuraava video en jaksa odottaa😡🫠
Hienoa toimintaa jälleen! On se kyllä kumma jos tuolla silinterillä ei piekse jotain käsivaralla lisähuuhteluja tehdylle puch,In pytylle. Vai voiko noin hurjan kovalle viritetyt pytyt sitten niin tarkkoja että vaatia lähes täydelliset osumat muihinkin osiin. Esim se sivuluistikone mihin kaasari vaihdettiin niin ei enää pelannut. Varmasti suomen kaksitahti guruista olet kyllä siellä aivan listan yläpäässä.
Wow that beauty is back and I want to see her win. Will you film the drag races?! By the way happy Vappu!
That was a very good explanation of how an expansion pipe works. Have you tried the free ECCalc exhaust spreadsheets?
I think I read about those but have not tried. The creator of those sounded to have some pretty good theory behind it.
Kiitos hyvästä videosta, päivän pelastus. Koska seuraava tullee tiedän että on varmaan aika raskasta editoida, mutta näitä ois kiva kattoo useemmin..
terve asoftaaja, olen ADD jonne joka ei jaksa keskittyä paskaankaa mutta sinun videon aina vedän läpi ihan täys kiinnostuksella ja keskittymisellä. hyvää ja mielenkiistoistavaa katettavaa ja itekki oppii, kiva kun jaksat selittää noista 2-tahti hommista ku itekki tykkään kovasti 2-tahti moottoreista.
sama homma, nää videot jaksaa kattoo keskittymällä kaikissa muissa tulee pidettyy taukoja ja tehtyy muuta välis :D
Kiitos, mukavaa jos kiinnostaa
Hyvää settiä taas kerran. tullu seurautua alusta asti. jatka samaan malliin
Tää pelasti mun päivän, kiitos!!
milloin uutta videota....haluan nähdä jo tuloksia uudella putkella ja muilla kommer verkeillä
Suosittelen kokeilemaan "Janbros 2-stroke1.2" exel taulukkolaskuria, samasta löytyy FOS, Frits Overmarssin suunnittelema laskukaavio putkea varten.
japanissa tuo toteutui 60/70 luku joskus tais olla kierroksia 20000+ joskus osui silmiin täällä juuutupes. olikohan honda tehdas kilpuri. itse tein aikoinaan pakoputken säädettävällä paksunnos osalla=pyöreä putki ja kartio jossa oli [turvalliset aspesti tiivisteet] sillä etsi pituutta.....ja pirun monta eri halkaisijaa ym piti tehdä.......2t putki on kuin soitin kun kohdalla sitä kyllä kuuntelee mut.....välillä kun tuota harrasti tuli mi mieleen että on helpompi kusta vastatuuleen.........peukkuja peukkuja
Todella hyvin selitit putken toiminnan 👍
Intewebin kontenttikuningas latasi taas kovaa kamaa!
70-luvun lopulla oli myynnissä suomenkielinen 2-t moottorin viritys kirja. Tai oikeastaan se oli jonkinmoinen nippu A4:sia niitattuna yhteen. En muista missä noita kirjoja myytiin. Epäilisin jotain postimyynti firmaa. Siinä kirjassa oli yhtenä viritys keinona tuo kampikammion tilavuuden pienentäminen. Ja esimerkkinä oli korkin laittaminen männän alle. Viilausten lisäksi, tuli korkki kikka tietysti omaan Tunturi Super Sporttiin kokeiltua. Isän korkista tehty hiomatuki tuli pilkottua. Halkaistua mäntää käytin mallina, että sain oikean muodon. Tunteja tuli sitäkin varmasti nysvättyä. En tiedä tuliko lisää tehoa, mutta oli se ainakin nopeampi kuin naapurin poikien viilaamat mopot. Ja se korkki kesti paikallaan ihan ongelmitta.
Monistenipun kannessa oli teksti: Mopo Sport -ohjeet.
Itselle tilasin sen Mopo-Sportista Vantaalta. Ohjeet olivat ihan päteviä, sylinterin viilaaminen niitä noudattaen, kaveriksi Dell Orto PHBG 18 AS sekä Ccm putki parani moottorin teho rutkasti.
Yli päivä meni aikaa kun viilasin.
Itselläkin oli korkkia Sachsin männän laen ja tapin välissä.
Puchiin kokeilin Plastic Paddingia, sillä sai paikat täyteen. Seuraavan kerran kun irroitin männän, olivat Paddingit häippässeet ajon aikana.
Olisi jännä tietää kuinka kauan paineaallolla kestää käydä vastakartiossa ja saapua takaisin sylinteriin. Jos 14K kierroksilla tapahtuu 233 pakopulssia sekunnissa niin pakopulssien välinen aika on 4,28 millisekuntia joten itse aika jolloin paluupulssin tulee keretä työntää seos takaisin sylinteriin on tuota paljon lyhyempi, koska pakokanava sulkeutuu paljon ennen seuraavaa pulssia. Kuinka paljon siinä ajassa kerkeää virrata pakokanavasta seosta sylinteriin asti. Äänen nopeus 600 asteen lämpötilassa on noin 700 m/s, mutta putkessa ei ole pelkkää ilmaa vaan erilaisia palokaasuja jossa äänennopeus on taas eri. Lisäksi kuuma kaasu on hyvin joustavaa joka aiheuttaa omat haasteensa. Sitä olen myös ihmetellyt, että jos pakoputkessa on 600 asteen lämpötila niin miksihän siellä mutkan käyvä seos ei ehdi syttyä palamaan? 😉 Tässä vähän omia pikaisia pohdintoja ASoftaajalle. 😎👌
Kyllä se paineaalto ehtii edestakaisin jos oletetaan pakokaasun lämpötilan olevan 600 astetta koko putken matkalta (ei todellisuudessa ole näin). Pakoaukko on aika hyvän aikaa auki, noista asteluvuista sen voisi laskea mutta karkeasti varmaan puolen kierroksen verran se on auki eli jos on 2,14 ms aikaa ja nopeus on 700 m/s niin kyllä aalto ehtii lähes 1,5 metriä kulkea.
Ihan eri asia on sitten se, voiko paineaalto yhtään mitään liikuttaa mihinkään suuntaan. Aaltoliikkeessä energia liikkuu väliaineessa mutta itse väliaine ei liiku merkittävästi. Ei ole väliä onko kyse ääniaallosta vai aallosta meressä.
Virtaustekniikalla selitettynä tuo pakoputken toiminta sen sijaan kävisi järkeen. Pakoaukon auetessa on männän päällä vielä niin kova paine, että itse pakokaasu lähtee äänen nopeudella (kyseisessä lämpötilassa) kohden pakoputkea ja etenee siellä pakoputkessa äänennopeudella. Jos pakokaasu saapuu ylipaineisena ja äänen nopeudella laajenevaan suuttimeen niin taitaa nopeus kiihtyä yliäänen nopeudelle (paine ja lämpötila laskee edelleen ideaalikaasulain mukaan). Massa on hidasta ja pakokaasun jatkaessa vauhdilla eteenpäin alkaa sylinteriin syntyä alipaine siitä huolimatta, että kampikammiosta tulee uutta tavaraa paineella sylinteriin. Osa uudesta seoksesta imetään pakoputkeen koska pakokaasu jatkaa edelleen eteenpäin putkessa. Aina siihen asti, että pakokaasu saapuu pakoputken supistuvaan suuttimeen. Tällöin paisutettu ja matalassa lämpötilassa kovalla vauhdilla etenevä kaasu ei mahdu kulkemaan ulos vaan pakkautuu supistuvaan suuttimeen. Kaasun liike-energia muuttuu jälleen paineeksi. Putken alkupäässä on nyt alipaine ja loppupäässä ylipaine jonka takia koko pakoputken virtaus kääntyy päinvastaiseksi. Itse pakokaasu alkaa virrata takaisin kohden sylinteriä. Jos mitoituksen on oikeat niin takaisinpäin virtaava pakokaasu saa työnnettyä seoksen takaisin sylinteriin ja jopa ahdettua hieman sylinteriä.
Toki voi olla, että olen väärässä ja nimenomaan ääniaallot siirtää tavaraa 2 tahtikoneessa mutta se on hieman fysiikan lakien vastaista, virtaustekniikalla selittämällä ei fysiikka mene ihan niin rikki. Pitää koittaa penkoa joku simulaatio aiheesta ja katsoa liikkuuko siellä pakokaasu virtaustekniikan oppien mukaan vai ääniaallot aaltoliikkeen oppien mukaan.
@@opk168 Kyllä se lähtökohta on tuossa virtaustekniikassa, erityisesti kun kaikki näyttää tapahtuvan yhden vaiheen aikana. Aallot on mielekkäämpi tarkastelunäkökulma, jos aaltosyklejä olisi useampia - ja kyllä aalloissakin hiukkaset liikkuvat amplitudin verran.
Tässä tapauksessa varmaan on mielekästä katsoa juuri tuota yhtä sykliä, koska seuraavassa syklissä pakoputkeen tulee taas voimalla uutta pakokaasua ja homma alkaa vähän niin kuin alusta.
@@opk168 Mutta kyllä mun fysiikka taitaa olla kokonaisuutena asiassa vinksallaan.. Että mistä tuo äänennopeus tulee mukaan.. Voisin ajatella, että kun kipinä sytyttää paloseoksen, räjähdys luo ympärilleen paineaallon, joka etenee äänen nopeudella. Eli ollaan työtahdissa. Paloseos muuttuessaan pakokaasuksi laajenee, kehittää paineen ja painaa mäntää. Kun pakoaukko avautuu, sylinterissä oleva paine pääsee vapautumaan pakoputkeen. Tämä paineen tasaantumisaalto varmaan kulkee myös äänen nopeudella.. Epäselvin juttu on se, että liikkuuko myös pakokaasun molekyylit sen paineaallon mukana äänen nopeudella... (toinen esimerkki voisi olla räjähtävä pommi: oon aina ajatellut että siitä leviävä paineaalto on ilmaa - ilma välittää räjähdyksen hetkellisen laajenemisen ilman paineaaltona -, mutta räjähteen molekyylit eivät leviä). Tuntuis jotenkin uskomattomalta, että pakokaasukin liikkuisi äänen nopeudella. Joo, alan nyt vasta ymmärtämään, mikä virtaustekniikan ja paineaaltotekniikan sekasotku tämä on :D :D
@@kivamiesi Polttomoottorin palotapahtuma ei ole räjähdys vaan nimenomaan poltto. Työtahdin alussa polttoaine palaa ja nostaa sylinterin lämpötilaa sekä painetta (ideaalikaasulain mukaan). Työtahdin aikana tilavuus kasvaa männän liikkuessa alaspäin. Tilavuuden kasvaessa, paine pienenee ja lämpötila tippuu (ja toki samalla saadaan työtä tehtyä, mikä on koko polttomoottorin idea). Itse palotapahtuma ei paineaaltoja lähetä tai muuten moottori nakuttaa ja on pian entinen.
Pakoaukon auetessa on männän päällä huomattava paine verrattuna pakoputkeen. Kun on paine-eroa, syntyy virtausta. Kokoonpuristuvien fluidien tilanteessa saadaan "choked flow" aikaiseksi yllättävän pienellä paine erolla. Choked flow tilanteessa ei saada supistuvasta suuttimesta tai aukosta yhtään nopeampaa ainetta virtaamaan läpi vaan virtaus rajoittuu äänen nopeuteen (mikä tietysti on riippuvainen mm. lämpötilasta). Ilmalla saadaan choked flow aikaiseksi kun suuttimen tai aukon korkeamman paineen puolella on paine 1,893 x matalamman paineen puolen paine. Uskoisin paineen männän päällä olevan helposti yli tämän rajan siinä vaiheessa kun pakoaukko on juuri aukeamassa. Tästä syystä pakokaasut lähtee pakoputkeen aluksi äänen nopeudella. Paine sylinterissä tippuu nopeasti heti pakoaukon auettua eikä kaikki kaasu sieltä itsekseen tule äänen nopeudella ulos mutta alussa sieltä ei lähde pelkkä paineaalto liikkeelle vaan ihan massavirta kaasua äänen nopeudella.
Eri juttu on sitten se kuinka pitkään tuo pakokaasu liikkuu äänen nopeudella ja saavuttaako se koskaan pakoputken laajenevaa osaa äänen nopeudella vai ei. Jos saavuttaa niin silloin virtaus kiihtyy yliäänen nopeuteen ja tippuu takaisin äänen nopeuteen saavuttaessaa pakoputken supistuvan osan. Jos näin käy niin syntyy tilanne jossa kaasu pakkautuu pakoputken supistuvaan päähän ja paine kasvaa korkeammaksi kuin pakoputken lähtöpäässä jolloin virtaussuunta kääntyy toisinpäin. Virtaustekniikalla selitettynä 2t putki käy järkeen kun taas paineaalloilla selitettynä on se ongelma, ettei paineaalto varsinaisesti liikuta väliainetta.
2t pakoputki on vähän kuin de laval nozzle tai converging diverging nozzle mutta väärinpäin. Siinä missä nuo ensin supistuvat ja sitten laajenevat niin 2t pakoputki ensin laajenee ja sitten supistuu. Virtaustekniikan kannalta ilmiöt niissä on kuitenkin hyvin samalaiset. 2t putkista vaan tuntuu löytyvän paljon vähemmän tutkimuksia kuin rakettimoottoreista.
Hihasta heitän, että on paljonkin vaikutusta tolla lähdön pienuudella. Putki näyttää mun silmään liian loivalta noin kireeseen koneeseen.
Pari muuta ajatusta. Musta 50cc koneessa kannatas käyttää mieluummin kaksosasta pakoaukkoa. Kolmeosaisessa noi lisäkanavat jäävät todella pieniksi,ja luulen, että niillä ei oo paljon merkitystä. Joku mainittikin aiksemmin läpistä. Munkin mielestä sellainen simppelimpi iso läppärunko vois toimia paremmin.
Kun pääset taas penkittään ja saat paremnan putken niin voisit kokeilla oktaaninkorottajaa. Itsellä joskus etsittiin hetki syytä, että mikä on kun ei ylhäällä vedä ja niin kuin kerroit, ahto voi olla melkoinen kun putki toimii.
Ootan jo seuraavaa videoo. Nää on ihan parhaita!
Nii onkos se uus video millon tulossa 😅🎉❤😊
Comprex-ahtimen toiminta pertustuu samaan heijastusaallon ahtamisilmiöön mikä tuossa kaksitahtisen pakoputkessakin tapahtuu.
ai että taas, vois katsoa tänään tai huommena. jJoo kiitos kun teet näit.
Mielelläni kuulisin näkemyksesi 2strokestuffing virittäjän ongelmista, vaikka joku spessu video tai osuus?
Very interesting. Keep the videos coming.
Helposti olisit tarkkaan saanut putken alkukäyrän mitattua mittaamalla nauha mitalla sisä kaaren ja ulkokaaren ja haluamallasi merkkimäärällä jolloin oltaisiin saatu tämä 3cm suhteutettua kummallekiin puolen. Tosin itse olisin suoraan vain silmämääräisesti mitannut.
☆☆☆☆☆ ja peukut. Laatua jälleen. Kiitos.
Millo uutta videoa
Kuullu huhua että nykyään ainoo bensa missä on tehiä olis shellin v-power. Suosittelen sitäkin testaan...
Millon videoita joka viikko 😅
12:16 Kiinnostaisi kuulla tarkemmin mitä olet asiasta mieltä!
mahtavaa työtä jälleen kerran!
Todella hyvin selitetty! Ite oon tässä nyt 2 vuotta suunnitellut putkea viritettyyn kevariskootteriin kaiken maailman ilmaisilla laskureilla ja tulos on aina luokkaa pilli. Kokeilin nyt vielä tuota sun linkittämää blairexhaustia kun en muistaakseni juuri tuota versiota ole kokeillut mutta silläkin paisari jää 79mm ja tehoputket mitä joskus on ollut saatavilla on luokkaa lähes tuplat. Kai sitä joutuu vaan tekemään järkevän näköisen ja toivoa parasta vai onko parempia ehdotuksia? Joissakin tehoputkissa on muuten rei'itettyjä kartioita sisällä, noilla on ilmeisesti tarkoitus laajentaa tehoaluetta?
Joo eipä siihen oikein ole muuta kuin tehdä aluksi joku ja kokeilla sitten tehdä hieman erilainen jos vaan viitsii. Simulaattorilla voi saada kerralla hyvän putken mutta senkin käyttö vaatii kokemusta(ja maksaa). Kyllä tossa blairexhaustissa ilmeisesti voi laittaa enemmänkin tuota keskiosan kerrointa että saa paksumman. Itse lähtisin tekemään 125cc moottoriin varmaan jotain 110mm putkea aluksi. 50hp laitteissa taitaa olla jotain 130mm putkia.
Luulen että ne reikäkartiot yrittää laajentaa tehoaluetta yläpäästä, eli se reijitetty kartio lähettää paluupulssia vielä ylemmillä kiekoilla. Epäilen kyllä että se sit taas heikentää vastaavasti alempien kierrosten toimintaa.
@@ASoftaaja Kokeilin säätää tuon keskiosan kertoimen maksimiin niin nyt sain 90mm eli jonkin verran järkevämpi jo. Muistaakseni 2.0 piti laittaa tehoon joku kerroin että toimi oikein, mahtaako olla korjattu jo tähän versioon? Tämmöinen jäänyt ainakin mieleen joskus 15v takaa. Kokeilin huvikseen niin nykyisen 100mm putken mitat saa suurin piirtein 40hv tehotavoitteella 😃
@@JoniK1 Sen kertoimen voi laittaa myös isommaksi kuin se vihjeessä oleva arvo. Tuon älysin itse vasta hiljattain. Esim 4 arvolla tulee jo aika uskottavan näköisiä putkia. En oo kyllä itse koskaan kokeillut 3.2 isompaa arvoa mutta kannattaisi koittaa.
En muista oliko tehotavoitteeseen joku korjaus. Mutta se kannattaa säätää siten että aallonnopeusarvo asettuu 500m/s tienoille. Tuo riippuu paljon kuinka kireä se moottori on valmiiksi. Jollain mopojen peruspytyllä missä on 180 pako ja pienet kanavat, aallonnopeus on jotain 470m/s. Pytty saa olla jo mahdottoman kireä että nopeus nousee paljoa yli 500m/s. Jos laittaa liikaa tehotavoitetta ja nopeus on liian suuri niin putkesta tulee liian pitkä ja tehoalue jää haluttua alemmaksi. Sinällään se tehotavoitejuttu laskurissa on aika turha eikä pidä ollenkaan paikkaansa.
@@ASoftaaja No tämä selvensi taas asiaa jonkin verran. 4 kertoimella saan jo 110mm putken aikaiseksi mutta tehotavoitetta ei voi laittaa 10hv enempää ettei aallonnopeus nouse liian korkeaksi. Tarkistin muuten tuon tehokertoimen, "V3.0 Tehoa ei enää tarvitse/kannata ylimitoittaa." Eli ilmeisesti ei ole korjattu aiempiin. Pako on 190 astetta ja nykyisellä putkella parhaat tehot tulee noin 11k rpm. Vakiona tämä kulki 80km/h ja nykyään 120km/h eli voi sanoa että sitä on jo vähän viritetty 😃
Millon tulee uutta videoo
Olisikohan siinä putken mittauksessa pitänyt käyttää ulkosyrjän merkkien sijaan keskiarvokohtaa ulko- ja sisäsyrjän merkeistä? Silloin olisi saanut etäisyyden pakoaukosta ikään kuin putken keskeltä.
hemmetin hyvä video taas kiitos paljo!
Mitä jos sorvaisi sylinteriputken alapäästä kynnyksen loivemmaksi? Siihen tulee varmasti turbulenttinen virtaus kun mäntä liikuttaa ilman ja bensan sekoitusta.
moro itekkin kaivanu voimaa am6 sesta 50 cc raapinut 15.2hv mjp dynossa vääntöalue kans suppea eli 8000 -12400rpm ,omassa putkessa kävin mittaamassa pulleinkohta oli 260mm päältä mitattuna mutta ohkaasta peltiä tokikin,onnea virityksiin.
Aika paksu putki jos 26 senttiä paksu. Kelkoissa taitaa olla enimmillään 150mm paksuja putkia.
Mitäs sitte jos laittaisitkin pakoaukon säätimen, ja kehittelisit jonkinmoisen softan sen toiminnalle, ja säätimen avulla saisit virtaukset kuntoon🤔 Semmoinenkin idea tuohon että mitäs jos säädin toimisikin kaksitoimisena siten että putkesta takaisin tulevat höyryt menisikin jotain muuta reittiä pitkin männän päälle🤔
Tekniikan maailmasta saatiin tehoputkeen kaava yli 40 vuotta sitten. Kohteena oli Kawasakin 100cc luistiohjattu moottori. Ja teknisen työn tunnilla väsättiin kokoon.
Joskus itsekin tullut tehtyä Tekniikan Maailman kaavalla putki, tosin siitä taitaa vain olla 20 vuotta. Löytyisiköhän tuo jostain netistä? 🤔
@@jackboomslang5646 Jos en väärin muista niin saattoi olla 78 tai 79 vuoden lehti.
Itse olen lukenut yhdestä 2t viritys kirjasta että pienempi putken kokonaispinta-ala nostaa teho aluetta
mahtava video👍
4:49 kyllä se vaan taitaa sen vastapaineen vaatia ainaki mitä yhelle tutulle kävi niin putki lensi ja samalla junttas kone jumii
Jäi tuossa selittämättä, mutta voi se silleen hajota että se menee laihalle ja sen takia leikkaa jos putken ottaa pois. Mutta se ei varsinaisesti meinaa että hajoaminen tapahtuu vastapaineen puutteen takia.
ajanu paljon ilman putkea eikä koskaan oo koneeseen tullu mitään.sekä huippuun viritetyllä ja vakiolla
@@mikahakkinen5651 jaa miks helvetissä oot "paljonki" ajanu
@@aski1529 no se ei taas kuulu sulle.kasva aikuiseksi
@@aski1529varmaa aattelee että ääni korvaa puuttuvan tehon:D
Aiettä kyllä maistuu uus video
Lisää voimaa vois saada myös muuntamalla käyttövoiman, koska mopo on rakennettu vain kisatapahtumia varten. Nitrometaani on paras, jota käytetään kiihdytysautoissa, mutta ainakin jo toimia ratkaisuja löytyy metanolin kanssa, joka mahdollistaa suuremman puristussuhteen ja seossuhde on parempi maksimaalista tehoa ajatellen. th-cam.com/video/Xx6UAi0dWd4/w-d-xo.html
Uskomaton määrä dataa taas kerran videon muodossa. Ootko miettinyt että pidentäisit tai lyhentäisit alkukäyrää nykyisestä putkesta, että vaikuttaisiko koneen toimintaan?
Joo sekin on yksi mitä voi kokeilla. Mutta kovin paljoa ei pysty lyhentämään koska alkukäyrä pitää olla tietyn mittainen suhteessa koko putken pituuteen. Muuten toiminta voi mennä huonoksi.
Nyt se seuraava videoooooo
Vielä joutuu kymmenisen päivää odottamaan
@@ASoftaaja 🤔😬😲 kiitos vastauksesta odotellaa täällä kissojen ja koirienkaa
Nyt ois kymmenen päivää menny... 🤔
@@ASoftaaja millo video
Terve.
Hieno esitys resonassi putken toiminnasta. Takakartiosta, mitä jyrkempi sitä kapeampi resonassi alue.. Pari pilliä tehneenä 30 vuotta sitten....
Kun noin radikaaleja muutoksia koneeseen kykenet tekemään, olisiko mitään hyötyä kääntää sylinteriä 180 astetta? Suuritehoisissa RC moottoreissa on hyvin usen pakoportti takana.
Ois siitä hyötyä, kuulemma suora putki on parempi ja ainakin helppo tehdä. Yks ongelma on se että mäntä nojaa työtahdin aikana voimakkaammin toiselle puolelle ja se kääntyisi sitten pakopuolelle. Se ei ehkä saa niin hyvää tukea tai voitelua silloin kun siinä on iso pakoaukko. Mutta on noita kääntöjä kyllä monet tehneet.
2 stroke stuffingin uusimmassa videossahan näkyy vähän samanlainen ongelma ku sulla eli kierroksia on mutta tehoja ei nii kannattaa kahtua
Korkkia kokeili moni ja pettyi. Omassa rengasrikon takia "isompi mäntä". Tärinä kasvo, joten arvion olevan hiukan liian painava mäntä. Painoa pois, eli ensin kuvat sisältä pois ja seuraavaksi muotoja vähemmäksi. Sitten muutaman kevennyksen jälkeen ei muutosta kulkuihin. Olin tyytyväinen kulkuihin kun tienarsiratsiassa vaikutti virittämättömältä vaikka aseena olis ruuvimeisseli ja mittanauha. Silloin ei vielä tutkat yleisiä.
Osaakko auttaa ku mulla skootterissa autotomaattiryyppy ja ongelma on se, että kun ryyppy on menny päälle nii käy rikkaalla mut sit taas jos ajon jälkeen jättää pariksi tunniksi seisoo nii ei oo kerennyt mennä päälle ja käy laihalla. Kierrokset leijaa ja sammuu. Ajossa seokset tuntuu ihan hyvältä ehkä hiukan rikkaalta jopa. Tää tuntuu vaikealta yhtälöltä et jos säädän rikkaammalle seosruuvia nii sit kylmänä ilman ryyppyä toimis varmaa mut sillon ku ryyppy menny päälle nii kävisi aivan liian rikkaalla. Nytkin on sillee et just pysyy käynnis jos ryyppy pääl ku nii rikkaal alus. Mietin et voisko tyhjäkäynti ruuvia säätää auttaisko mitää? Seosruuvia ei oikein kannata varmaa.
Ja en usko että ryypyssä on vikaa se ei vaa ehi mennä päälle jos seissyt vaikka pari tuntia ja ulkona +20. Pelkällä seosruuvilla ei oikein voi saada hyväksi seosta luulisin.
Aika vaikea sanoa, se voi johtua jostain muustakin. Kaasarit tahtoo toimia oman mielensä mukaan, sitä on vaikea saada toimimaan hyvin kaikissa olosuhteissa. Paras mitä tuossa voi koittaa tehdä on koittaa seosruuvia eri asennoissa, vaikka puoli kierrosta sisään ja ulos. Kannattaa ajaa pari päivää kummassakin asennossa niin huomaa selvästi vaikuttaako se. Sit voi tietysti koittaa putsata kaasarin. Kaasarin tukkeet aiheuttaa laihalla käyntiä. Tai vaihtaa sen sähköryyppyosan, nehän ei oo kovin kalliita yleensä.
Aika liukkaalta näyttää toi penkkipyörä. Voisko siihen hitsata pieniä knöölejä et siinä riittäisi pito. Luulen et rengas alkaa sutiin ku kunnon piikkiä alkaa tuleen. 🤔
Taas tuli päivän pelastaja kiitoksia
Nyt on kyllä pakko kysyä että onko tuo 20hv ees teoriassa mahdollista 50cc koneesta onko todistetusti kukaan penkittäny ++20hv normi 98 bensalla
Olikait joku ranskalainen saanut?
eti rvrt zundapp
Rvrt kanavan derbi ja zundapp taitaa olla tunnetuin ja yksi harvoista missä moinen tulos esitetään. Dyno voi tietysti heittää jonkun verran. Itse tiedän suomessa yhden 17hp laitteen takarenkaalta mitattuna joten kampiakselilla oli 20hp.
Käsittääkseni useita endurancepiiireissä. Ite sain 15hv yhden kesän protoiluilla am6:sta
kaverilla on 18 heppaa minarelli p6 koneesta otettu ulos.50cc sitä en sitte tiiä mitä kaikkee siihen on tehty.
käyrän pituudella on myös paljon vaikutusta. lyhyt käyrä enemmän kierroksia ja vähän pitempi käyrä vaikuttaa vääntöön.se on tarkkaa toi pakoputken pituus.
Kanattais sitten vahiteistossa käytää 15w50 öljyä ja ei mitä 10w40 castrollia jota viime videossa laitoit
Koitappa laskea huuhteluiden/männän pintaala käykö nyt niin ,että huippu kieroksilla seos vain vatkaa huuhteluissa jos virtaus nopeus ei riitä. Kyllä se siitä lähtee vetämään.
Miten männän pinta-ala lasketaan tai mistä kohti se pitää laskea?
@@ASoftaajaKiinnostaa myös miten männän pinta-ala liittyy huuhteluissa huuhtelun vatkaamiseen.
Kyllä se siittä selviää ku vähän harrastaa tutkikaa 16hv Ktm 65 cc kampikammiota ja portituksia pääsee jyvälle helposti. Iso ei aina oo se paras 2t hommissa. Hyvä projekti ja tosi hyviä videoita jatkakaa samaan malliin. 👍 Näitä on ilo seurata
Niin jokin ihanne koko noille huuhteluille on olemassa suhteutettuna tilavuuteen . Toki kierrosluku alue vaikuttaa, mutta kuitenkin se on 50cc mitä siellä tavaraa liikkuu. Pienille keuhkoille pienemmät keuhkoputket. Suuremmille keuhkoille suuremmat.
@@Topsiekku näin olen ite kelkan koneita viilatessa todennut
25 vuotta takaperin kun olin itekki mopoikäänen niin puhuttiin että pidempi imukaula tuo vääntöä ja toisena että imukaula ei saa olla sisältä liian sileä.. vaikuttaa jotenki bensan ja ilman sekoittumiseen. Onko mitää perää tälläsillä puheilla?
Viittisitkö meikäläisen mielenkiinnosta kokkeilla laittaa kiinni semmosta läppärunkoo missä on läpille vaa yks kärki et mitä tapahtuu?
Aprilian vehkeissä oli muistaakseni RAVE pakoaukonsäädin 2t vehkeissä, mitä mieltä olet noista? Voisiko toimia myös tässä jos haluu alavääntöjä?
Toimiihan se, se laajentaa tehoaluetta alhaalta. Huipputehoa sillä ei saa lisää. Katsotaan jos sellaista koittaisi vääntää jos saa ensin 20hp 😁
Hei, onko sulla tuola imupuolella läppärunko? Otitko se huomioon tilavuudessa? Jos ei oo niin toi imuaukko on aivan liian iso mopon koneeseen. Sun kannattaa pienentää sitä tilavuutta huomattavasti ennenkö alat tekeen putkee.
Sen videon voisi katsoa ensin.
Käytitkö pituus mittana sisä ja ulkokaarteen mitan keskiarvoo vai miten teit
Millon videota tutkimus skootterista? Odottanut pitkään
Voisko tilavuutta mitata helposti vesipaljussa?
Vappu pelastettu! Aika tekijä.
Korkkia männän laen alle kikkaa, lisäämään kampikammiopuristusta en voi suositella 😂 Kokeiltu joskus ennenvanhaan ja kesti huudattaa koneen lämpöiseksi.. Minuutissa palaa pois ja ei mitään vaikutusta tehoon ainakaan.
Just lähin ruokatauolle niin tuli uutta pätkää👌
Uuttaa videeoo
eiko korkki tai mika vaan semmonen pehmeempi aine vaikuta siihen paineeseen siella silleen etta se suurentaa sita laskennallista tilaa(viivastyttaa sita paineenvaihtelua)? mita jos sita resonanssia siella kampikammiossa tuunaa jollain transmission line putkella? siis teoriassahan se on niinkun kaiutin koko kampikammio. kaiuttimien tuunaus on kylla menee ihan yhta henkimaailman jutuiks simulaattoreineen ja tayteaineineen ja etta mika nyt on hyva ja mika ei. noh ainakin moottorin tehoa voi mitata sentaan, voi paremmin todeta etta ei vaikuta mitaan - hifistien kanssa koplatessa kun niitten fiilikset ei ole silleen mittattavissa oikeen etta onko zip vai rar parempi ja onko biteilla homeopaattisia ominaisuuksia.
Ei kai se muulla tapaa vaikuta kuin pienentää tilavuutta ja isontaa min ja max paineen eroa. Juurikin kaiutinjuttuihin tuota kampikammiota voi verrata, ainakin nykypäivän 2-tahtioppien mukaan. Periaatteessa se kampikammio on helmholzin resonaattori mitä voidaan kuvata pullolla missä on pitkä kaula. Kaula on kaasari ja imukanava ja kampikammio tai sylinterin alapuolella oleva tila on pullon alaosa. Resonanssitaajuuteen vaikuttaa kaikki: kaulan halkaisija ja pituus ja kammion tilavuus. Lisäksi pyttyyn menevien huuhtelukanavien tilavuus ja pituus vaikuttaa omalla tavallaan. Näihin ei tietääkseni ole mitään järkeviä laskukaavoja, ainoastaan spekulaatiota. Omien testien perusteella se kampikammion tilavuuden muutos vaikutti hyvin vähän ja sekin huonontavasti...
@@ASoftaaja niin siihen olis kylla laskukaavoja jos siihen tekis erikseen suljetun resonaattorin imuaukon viereen toimimaan sina pullona mutta sen kampikammion ittensa ja niitten lappien vaikutukset ja kaikki niin ei kai sita voi muuta kun kokeilla. se sisaan tulevan ilman massa ja nopeushan vaikuttaa myos ja sehan vaihtuu sen mukaan miten hyvin se putki ja muut toimii. jarisyttavan hieno kanava muuten sapettaa kun en aikasemmin ole loytanyt. terveisia thaimaasta, siksi kirjottelen ilman umlautteja. naita on hyva kuunnella kun ihmettelee mista bensa vuotaa tankista..
Jes, tätä on taas odotettu
Ookko miettiny virtauspenkin rakennusta ja sillä testata miten nuo viilailut vaikuttaa
Miten voin lahjoittaa sinulle minun airsal 70 pytyn, saat siitä hyvää alumiinia valaamiseen.
ootko aatellu koskaan kokeilla piaggion 50cc alustaa?
Millon uusi video
Oli hyvä selitys! Opin palio.
hyvä vidi🙌
Oliko 450 kuutiota tilavuus ilman kampea vai miten on mahollista tuommonen tulos
Koska tutkimus skootteri jatkuu?
eikös sulla ole kiinteä sytkän ennakkokäyrä käytössä tällähetkellä?. eikös se ennakkokäyrä kannattais kans laittaa viimesen päälle jos tehoja sais sieltä lisää myös