Miten olisi jos tekisit pikku bisneksen pipoilla tai paidoilla? Niissä voisi lukea esim. -Mikään ei vaikuta -Sikarin paikka? -En usko että vaikuttaa -Olivatko virittäjät oikeassa? -Tuleeko tehoa? Ostaisin heti.
it's real good hearing your engine scream! Watching you brings back so many memories. . Many years ago I raced a TA125 twin. It was an old school designed factory racer. Each cylinder was a similar size to yours. I remember spending hours and hours as you do trying all the "trick" things to make it faster! Nearly every mod I tried lost top end . . It had a "simple" design, air cooled no reed or disc valve, I large exhaust port, A & B transfers pointing straight in each side, 1 large inlet port, and 26mm carbys. In stock trim, It had no usable power below 10,000 rpm and revved to 13,500 where it stopped. Like you have done I "massaged" the transfers, flowed the exhaust, smoothed the cases, modded the stingers for mufflers, increased the compression .. you name it, I tried to modernise a 1974 design for more "go". Nothing made much difference, the original design had the most acceleration from 11.5 to 13krpm in top gear, to about 180 km/hr or so. In the late 70's I came across some water cooled barrels made by Malanca in Italy. They sponsored a couple of GP riders in Europe competing against the hot Morbidellis. With those cyl barrels the bike revved to 14krpms in top gear, enough to pass an LC350 down the straight, and also had usable power from 9000rpm in higher gears. No dyno in those days! Aaah the memories! cheers from AU.
the problem by doing all the small things is also when the flow of the transfers and exhaust ports is the problem then it dont matter much what one does to the engine. had tested the theory of bigger is better and carved out the transfers to the size of a toilet plumbing and that just made the engine to runn like a toilet also... yes an engine is about high flow but high flow is not always the same as huge area as that is just stagnant air.
In high rpm powerband engines flow velocity is absolutely critical, yes the transfers need to be "big enough" but its a balancing act to retain the right volume and diameter to allow flow fast enough to get in and out at 16,000rpm+ you are sacrificing everything for power at this point. Remember that the old gp bikes that made 20hp had 400RPM POWERBANDS! A 45 degrees Celsius difference in exhaust temp can change the typical powerband by the same amount!
Hyvää sisältöä jälleen kerran! Kyllä siinä on sulla työmaa tehdä kolme uutta sylinteriä. Toivotaan että muutokset sylinteriin tuo ratkaisun tehonpuutteeseen!
Tämä on kyllä mielenkiintoista. Lasketaanko muuten nuo kanavan tilavuudet siihen kampikammion tilavuuteen mukaan kun siitähän oli myös testitulos ettei vaikuta tilavuuden pienentäminen ? Tsemppiä testailuun .
Lasketaan. Jäi mittaamatta paljonko muuttui mutta katoin mallinnusohjelmasta että vain noin 5cc pieneni tilavuus. Teen vielä myöhemmin viimeisen kokeen siitä pienentää se tilavuus ihan minimiin, kun siitä eräs guru mainitsi ettei se vaikuta jos ei pienennä tarpeeksi.
Laskeskelin tossa piruuttani millä volymetrisellä tehokkuudella kone käy. Tulokseksi sain ~80% mikä on aika heikko tulos. Ymmärtääkseni virtausnopeudella on paljon enemmän merkitystä kun tehokkuus lähestyy tai ylittää 100%. 125 kisapiikillä tehokkuus olisi ~95-110% ja tämä huomattavasti korkeammalla männän nopeudella. (30-35 hp @11500rpm) Mahtaisikohan koneen suhteellisen heikko hengittävyys aiheuttaa sen ettei mikään tunnu vaikuttavan mihinkään? Tulokset on tietenkin laskettu ilman että moottorin todellinen hengitys on mitattu joten niitä ei kannata ottaa ainoana totuutena ottaa mutta suuntaan antavasti mielestäni mielenkiintoisia.
Harmi, kun kerkeät valaa jo uudet sylinterit. Itsekin sitä mieltä mitä monet esittää. Isompi poraus ja lyhempi isku. Saisit männän nopeutta alas, ainakin liike-energian väheneminen olisi positiivinen asia tehojen kannalta.
Kun mikään ei vaikuta, alkaa insinööri epäillä mittausta 🤔 Ootko tuota sun penkkiä ajanu vehkeellä josta irtoaisi se 20heppaa? Toki joku sähkömoottori ja taajuusmuuttaja vois olla kans näppärä kalibrointiin. Tietysti voisit kysyä myös hard kokilta neuvoja kalibrointiin 😅
Ku olin mopoiässä niin isot pojat sanoi että kanavien keskilinja pitää viisata sylinterin puolivälin yläpyolelle vastakkaiseen reunaan pakoaukosta. Tähän varmasti on nykyään monta teoriaa, enkä tiedä mihin sulla kanavat nyt viisaa, mutta ainakin omaan järkeen käy että pakokaasut puhalletaan ensin mahdollisimman hyvin pois ennenkö putkeen yritetään mitään extraa takaisin työnnettäväksi, ja seos ja pakokaasut yritetään pitää virtauksilla erillään, ettei siellä mikään kanava puhalla pakokaasujen reittiä vasten, tai suoraan pakoaukkoon.
No se se varmaan ratkaisevin juttu on. Tuossa ne osoittaa sylinterin keskipisteeseen. Pitäisi varmaan osoittaa sinne keskipisteen yläpuolelle. Tuo huuhtelumalli otettiin hollantilaisen 2-tahti "ekspertin" konseptipiirroksesta jolla on kuulemma tehty tehokas lennokkimoottori, mutta vaikuttaa siltä ettei sekään varmaan ole loppujen lopuksi niin tehokas noilla kanavilla.
@@ASoftaajaMittakaavakin voi vaikuttaa kun kaasujen tiheys/mooli/olemus/mikälie pysyy kuitenkin samana, vaikka sylinterin kokoa skaalaisi. Näin ollen nurkkiin jää tavallaan enemmän tyhjää ja suuntauksella on isompi rooli isossa mittakaavassa. Oletan että lennokin moottori oli huomattavasti pienempi.
Pakokanavan suihkuvirtaus -> "tesla valve" Kun sylinteristä lähtee 3 pakokanavaa samansuuntaisesti kohti pakoputkea sekoittuu niiden keskinen ajoitus. Lähteehän 2 pakoaukon sivukanavista lähes sylinterin kyljistä, jolloin voisi näiden sivukanavien virtauksen voivan vaikuttaa varsinaisen pakokanavan päävirtaukseen tesla valven tavoin; hidastamalla päävirtausta. Samoin kuin huuhtelukanavien suuntauksella on eripituisten ja tilavuuksisten pakokanavien matkalla kohti männän keskipistettä suuri merkitys
Ymmärrän, että haluat kestää hyvin kauan saada 20 hv ulos sylinteristä, muuten olisit jo kauan sitten tehnyt säädöt, jotka antavat sinulle 20 hv. Tiedät erittäin hyvin, missä virheet ovat, sinua ei turhaan kutsuta PROFESSORIksi
Täällähän on paljo kommentteja, ei ihme, hyviä ja mielenkiintosia videoita. Tuli pari juttua mieleen, johki chevyn pikkulohkoon on ainaki sellasia männänrenkaita, et niissä ei oo katkosvälystä, menee limittäin se jatko. Sit toinen mikä tuli mieleen, ni männäntapin offset, mua kiinnostais et millanen vaikutus sillä on, periaattees sama ku siirtäis sylinterin linjaa ohi kampiakselin keskilinjan, mut voi olla 2 t moottoris vaikeempi. En tiä millanen nois mopois on toi offset
Jos haluat eroon tuosta että laiskistuu lämpimänä niin koita tehdä erimallisia sylintereitä esimerkiksi airsal 6 kulmainen jakaa hyvin lämpöä joten ei pitöisi lämpöisenä laiskistaa.
Kuinka paljon erilaisia putkia olet testannut/tehnyt? 300 kotaria rakennettiin ratakäyttöön ja siihen tehtiin varmaan 8-9 putkea kaikenkaikkiaan hieman(paljon) eri mitotuksilla. Oli blairin ja fritsin kaavaa sekä jotain siltä väliltä, tehot vaihteli 48-60hp väliltä. Putkien kanssa hieman säädeltiin sytkäkarttoja sekä kaasaria mutta kuten yleensäkin niin ne ei vaikuttaneet juuri mitään.
@@ASoftaajaAinakin fritsin kaavoilla väsätty oli aika paksu+lyhyt verrattuna sitten siihen mikä lähti hienosti toimimaan. Paikallisella gurulla oli joku win95 aikanen softa millä laskeskeltiin ja sillä lopulta saatiin parhaat tulokset. Tästä nyt parivuotta ainakin aikaa joten ei ihan tuoreessa muistissa ole.
Tämä on kyllä huippu mielenkiintoinen kanava. Odottaa aina mielenkiinnolla uutta jaksoa. Tiedossa mahdollisesti valurauta singerin runko. Kiinnostaako?
1-2 milliä pakoaukon yläosasta pois,sieltä se voima tulee. Huippu tehon kierrokset nousee,mutta ei varmaan haittaa. Jos kuitenkin menisi pilalle,niin uusi sylinteri olisi ilmeisesti jokatapauksessa tulossa.
Itsekin luulen että pakoaukon nosto voisi hieman auttaa mutta ei se voi olla oikea keino kun tietojeni mukaan muissakaan moottoreissa mistä on 15-20hv otettu, ei ole ollut pakoaukko tuon korkeampi. Se on tuossa noin 198 astetta ja jotain 202 astetta voi pitää aivan maksimina ennen kuin vääntö alkaa laskea kohtuuttomasti.
Vähän asian vierestä, mutta kokeileppa pidentää tai lyhentää letkua änkän ja paisarin välillä. Ja kokeile ilman känkkää eri pitusilla letkuilla. Paisarin jälkeinen pillin pituus vaikuttaa pitkällä positiivisesti yläkierroksiin ja toisinpäin, ainakin siinä uskossa olen elänyt.
Noista huuhtelukanavien koosta sen verran että tehdastekoisessa Kawasaki KX 60 crossipyörän sylinterissä on aika isot huuhtelukanavat moottorin kokoon nähden ja siinä on 14.96 HP @ 12000 rpm ja vääntöäkin 11 Nm @ 7500 rpm. Siinä on kanssa isot huuhtelulähdöt kampikammiossa. Koska se on crossipyörän sylinteri se ei ole ns. "all out" maksimitehoa tavoitteleva ratkaisu vaan pitää löytyä myös vetoaluetta eli keskikierroksillakin pitää jo tapahtua jotain. Siinäkin on kuitenkin pienemmät huuhtelukanavat kun mitä tässä 50 cc sylinterissäsi oli ennen täyttöä.
Pojalla on kx65 kawa ja se ainakin on äärimmäisen korkeaviritteinen, ei kulje yhtään mihinkään tai sitten suoraa huutoa, tuossa ei ainakaan ole mitään välialueita ja tuntuu että eläimelliset vedot 90kg äijänkin alla ja poika painaa jotain 40kg. en tiedä mikä sylinteri siinä on ja eri lähteiden mukaan 14-17hv tehoa pitäisi olla.
@@isopepe108 No joo kaikki on aina niin suhteellista. Eihän niissä esim. KX 60 ja 65 ole mitään alavääntöä, mutta tuolta noin 7000-12000 rpm löytyy kuitenkin 5000 rpm vetoalue mikä on ihan ok koneen kokoon ja niillä ajavien (lue kevyiden) kuskien painoon nähden. Aikuisille se onkin sitten toinen juttu... Noi jotkut oikeasti kapealla tehoalueella olevat koneet voi olla vaan esim. 1000-2000 rpm vetoalue.
Tosiaan ei tunnu olevan kovin tarkka ylösvirtauskanavien alapäästä eikä kampikammion muotoilusta, jonka olen itsekin pannut merkille, mutta sillä olen kyllä saanut sylinterin pilalle että korotin ylösvirtauskanavien sylinterin purkausaukkoja liian korkeaksi, saattoi niissä olla myös huono kulmakin, kun ylhäältä päin työstetty sylinterin päältä ja sen mitä saa pakoaukon kautta. Sitten samaan aikaan tehdastekosessa viripytyssä oli paljon maltillisemmat ne kanavan korkeudet ja päättelin että eipä parane sattua. Ainakin ne pitää olla järkevässä suhteessa pakokanavaan. Ja pakokanava taas oltava järkevän korkuinen suhteessa iskunpituuteen. Liian aikaisinkaan ei ole hyvä että ylösvirtauskanavat aukeaa, taitaa vaan sitä enemmän seosta karata pakoputkeen. Ei ne tietenkään voi liiankaan matalat olla että kone kerkeää virrata korkeilla kierroksilla. Mutta tuohon kun löytäisi sen ihanteellisen mitan suhteessa pakokanavaan. Yksi tapa olisi se, että tekisi yhden sylinterin jossa todella matalat ylösvirtauskanavat ja lähtisi siitä askel kerrallaan korottamaan kanavaa. Hankala puoli on sen vaikea työstettävyys ja huono näkyvyys, pitäs olla joku 90 asteen kulmalla oleva vinku.
Miten se jos rakennat virtauspenkin, jossa näet merkkisavun ja alipaineen avulla virtauksen ja mikä parantaa virtauksia oikeasti. Pystyykö pytty virtaamaan, enemmänkuin 13hp. Ei välttämättä 1 yksittäinen juttu vaikuta huomattavasti tehoon, mutta kokonaisuus yhdessä vaikuttaa. Mukava seurata näitä sinun videoita jokatapauksessa 👌👌
Kiitokset hyvästä videosta 👍 Koska mikään ei vaikuta, niin kannattais kokeilla monimuuttujakoetta (doe) (netistä löytyy ohjeet). Ongelmana yksittäisissä muutoksissa on, että saatat säätää vain kohinaa. Isoimmat muutokset tulee esiin tieteellä, nyt mennään arvauspohjalla, joka toki on viihdyttävää, ei siinä 😂. Mutta jos mielit isoa muutosta saada aikaan, niin ota insinööritieteet mukaan ja selviät vähemmällä testailulla.
Osa viihdyttävyyttä on juuri siinä, että koitetaan myös niitä keinoja, jotka lähes legendoina siirtyy virityspuheissa eteenpäin ja miten niiden vaikutus tai vaikutusten mittasuhteet yksittäisinä muutoksina toimii. Perustuu 'todentuntuisiin asioihin' :)
Aika vaikea noita sylinterin virtausjuttuja on tieteellisestikään testata. On noita virtausmallinnus-softia kyllä olemassa mutta vaatii paljon kokemusta niistä ja minkäänlaista valmista pakettia ei tietääkseni ole olemassa mihin voisi suoraan piirtää halutut kanavat ja kone kertoisi miten kaasu virtaa. Noihin aukkojen mitoituksiin on keksitty myös aika-alojen laskeminen (lasketaan aukon aukioloajan ja koon tulo jaettuna sylinteritilavuudella) mutta niitäkään ei oikeastaan hyödytä enää laskea kun nykyään aukoista tiedetään optimaalinen konfiguraatio melko tarkkaan (5 huuhtelua, 3 pakoaukkoa ja aukkojen ajoitukset 130/195). Suurin kysymysmerkki on noiden huuhtelukanavien suuntaaminen. Ja sitten on tietysti se ongelma ettei erilaisia kanavia pysty helposti testaamaan koska aina pitäisi tehdä uusi sylinteri. Viilaamalla niitä voi vähän muuttaa mutta se on erittäin hankalaa tehdä tarkasti.
@asoftaaja se on totta, että ilman tukevaa kokemusta simuloinnista ja siihen käytettävistä softista, ei ole hyötyä lähteä siihen pistämään omaa aikaa. Lähinnä oma ajatus olikin, että halutessasi voisit testata esim. pakoaukon koon vaikutusta, pakoputken holkin kokoa/pituutta, eri pakoputkia, eri suuttimia, jne. Komponentteja, jotka olisivat helposti vaihdettavissa, koska testatessa tulee kuitenkin rakentaa eri konfiguraatioita, jotta selviää millä muodostuu paras kombo.
Aika vaikea noista taitaa olla löytää mitään tietoa.. Omasta mielestäni tehoa mielenkiintoisempaa on huippuvääntö. Kuinka paljon vääntöä tuollaisesta 50cc kaksitahtikoneesta pystyy oikeasti ottamaan? Jos nykyisellään on 12,7hp ja 6.6nm @ 13700rpm, niin 6.6nm @ 15700rpm tekisi 14,6hp. Sitten pitää tietysti ottaa huomioon voimansiirron häviöt/ dynon korjauskerroin..
Koitappa vaihtaa ketjut ja rattaat ellei oo ihan priimat, nehän syö tehoa kampura-takarengas välillä ihan kohtuullisesti jos ihan kuluneet ja huonot ketjut
The recommendations for the bmep's above 8 bars assume efficient blowdown flow since it's based on high performance engines. The time-area is to be compared with the flow capacity of the transferport. The unit is mm2 * s / cm3 *10-3
The target value is a recommended level of time-area at the specified bmep and rpm for engines with multi gearbox. As this time-area value applies to the port aperture flow capacity. Blow down is the time-area from exhaust port opens to transfer port opens. This is a very important measure and is dependent on exhaust pipe design. The target value assumes a well working exhaust pipe.
Olisipa mielenkiintoista ”nähdä” pysyvätkö läpät kyydissä mukana dynovedolla. Jos läppä kiinnikäydessään sulkisi virtapiirin niin oskilloskoopilla auki/kiinniaika olisi mitattavissa. Vaan kertoisiko se mitään? En taas tiedä 😊
@@ASoftaaja Eli pakoaukon aukioloaika on 198 astetta. Mistä voi laskea, että imukanavien aukiolo pitäisi olla 134 astetta, eli aukeamiskohta 113 astetta,
As long as you not change the length from the exhaust leadin pipe it will never run better , advice put a tube with alength from 25 mm between cilinder and Exhaust.
@@ASoftaaja Can you tell the length from piston till begin conical part from Exhaust and your inner Diameter from it ? From what i can see its never 175mm long .
Ei se kanavan koko pelkästään auta vaan muoto täytyis olla myös oikein. Tuollatavalla tulee pullonkaula imuaukolle kun leveästä kanavasta virtaukset kanavasta ei ole saman suuntaiset. Minä kokeilisin kanavan kaventamista niin että kanava pienenee aukolle tultaessa mutta suuntaus olisi jo kanavan loppuosassa yhdensuuntainen !
Olen edelleen sitä mieltä, että sytyksen ajoitus pitää säätää maksimipaineen aikaansaamiseksi. Ei ole nelitahtimiesten juttuja. Yksinkertaisesti, sytytyksen ajoitus vaikuttaa kaikenlaisissa moottoreissa maksimipaineen oikea-aikaisuuteen, eli siihen, että paine osuu männän liikkeen suhteen oikein.
On sitä sytytysennakkoa kokeiltu useilla eri sytkäosilla useassa jaksossa, sillä tavalla että hieman säädetty kumpaankin suuntaan ja katsottu paraneeko merkittävästi mutta ei se koskaan parane. Tuo ennakko on sellanen että silloin kun se on kohdillaan niin 5 astetta kumpaakin suuntaan säätämällä huipputeho ei merkittävästi muutu mutta tehoalue siirtyy hieman. Ei mikään käänteentekevä juttu vaan lähinnä hienosäätö.
@@ASoftaaja ainakaan se ei saa olla liian myöhäisellä, koska tehohävikki on silloin jyrkkä. Tämän testin mukaan tietystä pisteestä aikaistamalla ei ole enää hyötuä, mutta kyseisellä moottorilla 3-5 astetta ennakkoa on aivan liian myöhäinen ajoitus. th-cam.com/video/_veRv5ZKBjE/w-d-xo.htmlfeature=shared
The moment you discover why the power suddenly stops at 13,400 rpm, only then will you understand how a 2-stroke engine works. The boost port is however often directed to the spark plug or just behind.
Huuhtelukanavat ovat symmetrisesti vastakkain. Jos ne olisi suunnattu niin että ne tuottaisi pyörteen, jolloin virtaus olisi seinämiä pitkin, eikä ne törmäisi keskellä? Tilavia kanavia voi täyttäen saada se toteutumaan. Pakokanavakin olisi tuon pyörteen suhteen suunnattu.
Periaatteessa ei saisi tulla sivusuunnassa pyörivää pyörrettä. Tuo huuhtelu ajatellaan niin että vastakkaisista aukoista tuleva seos törmää keskellä ja laajenee tasaisena pallona. Ja sen pitäisi nousta ylös sylinterin takaseinää pitkin. Luultavasti nuo aukot pitää vaan suunnata enemmän sylinterin taakse.
4-tahtimoottorin kannen virtausten tutkiminen on kyllä paljon helpompaa kuin 2t moottorin virtausten. Virtauspenkissä mittaillaan eri nostoilla ja kanavan paine eroja ym. Paljon helpompaa. Millähän tavoilla virityspajat tai ennenvanhaan moottoripyörätehtaat ovat tutkineet 2t sylintereiden virtauksia ja resonansseja?
Sylinterin huuhtelun tutkimiseen on olemassa Jante flow rig niminen viritys. Siinä on sylinterin päällä rivissä ohuita pillejä mistä on vedetty letkut paineantureihin. Huuhteluista puhalletaan ilmaa ja pillejä siirtelemällä kartoitetaan painealueet sylinterissä ja virtauksista saadaan karkea kuva. Tuon tekemistä olen pohtinut mutta on se iso projekti. En tiedä missä määrin tehtaat on tuota käyttäneet. Virtaussimulaatio tietokoneella on toinen. Aprilian 125 ja 250cc pyörien kehityksestä on jaettu paljon tietoa nettiin (Jan Thiel, ukko kirjoittelee vieläkin postauksia). Ne ei käyttäneet kumpaakaan noista ja kokeilivat vaan erilaisia sylintereitä.
@@ASoftaaja AutoBeta2T -kanavalla videossa "2 Stroke Flow Testing - Power increase? 100 MPH Moped Challenge" on pölyimurista tehty virtauspenkki pakoaukon virtausten tutkimiseen. Se on sitten toinen juttu, onko se tieto kuinka hyödyllistä..
@@mikakolari3201 pakoaukon tutkimiseen se toimii koska siinä tarvii vain saada se virtaamaan mahdollisimman hyvin ulos sylinteristä. Huuhteluihin ei luonnollisesti ole hyötyä kun se ei kerro virtausmuodostelmasta mitään.
Ehdottomasti tuosta valuhommasta video. Pienemmässä kanavassa röpelö pinta kanavassa voi vaikuttaa enempi, kuin isoissa kanavissa. Ehkä niitä epoksi valuja voisi siistiä...
Polttoaineenlämpötila ei tietääkseni vaikuta mihinkään muuhun, kuin seokseen. Eli kylmempi polttoaine sisältää enemmän energiaa, eli toisin sanoen kaasaripeli käy kylmällä bensalla vain rikkaammalla. Mutta se syy, miksi 2t kone laiskistuu lämmetessään johtuu lähinnä kampikammion lämpeämisestä. Kun se lämpiää, niin se vaikuttaa moottorin toimintaan negatiivisesti. Samat termodynamiikan lait siinäkin ymmärtääkseni vaikuttamassa, kun kaikkialla muuallakin. Eli kuumempi kampikammio, niin myöskin seos siellä on kuumempaa, jollonka se sisältää vähemmän tehoa, eli happea ja polttoainetta. Taikka ehkä juurikin sitä happea tässä tapauksessa. Polttoainettahan me saadaan juuri niin paljon, kun halutaan. Mutta happea on ilmassa vain sen, mitä sitä on. Kylmässä ilmassa massamäärällisesti enemmän, kun kuumassa ilmassa. Ja kun kampikammio kuumenee, niin sen sisältämä polttoaine/ilma seos on aika niukka happista massallisesti. Suhteellisestihan siellä on se ihan sama 21% oxygeeniä, mitä on melkein kaikkialla muuallakin, mutta massallisesti vähemmän. Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan, olet fiksu kaveri! Ja kiitos viedosta, oli tälläkin kertaa mielenkiintoista katsottavaa!
Vaikuttaa se polttoaineen lämpötila siten että se viilentää imuilmaa enemmän kaasuuntuessaan jolloin ilma tiivistyy ja sitä (happea) mahtuu sitten moottoriin enemmän. Kuten selititkin kampikammiosta. Imuilman viilentäminen on yksi merkittävimpiä yleisiä moottorien virityskeinoja, tosin sellaisia käytetään lähinnä turbomoottoreissa.
Aavistus olis että tuo moottori tarttis "täydellisen" pakoputken toimiakseen kunnolla. Koska kampikammion tilavuutta on paljon,virtaus sylinteriin pitäis saada resonansseilla. Kyllä sieltä ainakin 16 heppaa tulee läppäkoneella kun saa kaikki kohilleen. Onnea uusiin yrityksiin.
Kun mäntä menee alas eikö se tuota painetta tarpeeksi että huuhtelu kanava täyttäs männän päälisen ihan hetkes? Lisäksi onko mahdollista jos alakerran tilavuus on liian iso ja yläkerta täyttyy "liikaa" niin voiko se aiheuttaa painetta alakertaan? Vai meneekö ylimääränen paine huuhtelun kautta pakoaukkoob ja siitä putkeen?
Kohtalaisen raskasta seurattavaa tollanen, kokeillaan mitä tapahtuu eikä ikinä tapahdu mitään. Kerran jo luulin että päästiin säätövaiheeseen projektissa, kun sait uuden putken tehtyä ja syntyi tuloksia. Odotin että teet muutaman putken, kun löytyi jo vähän sinne päin aihio ja pääsisi etsimään säätöjä, mutta sitten taas kumiletkulla joku epämääräinen vaimennin perään ja sekoittamaan paletti uusiksi.
Ei se uusi putki kehuttavia tuloksia antanut. Tehoalue oli lähes sama, vähemmän tehoa vain ja tuli sitä hieman säädeltyäkin. Ei änkässä pitäis olla vikaa, yhdessä jaksossa avarsin sitä reilusti ja se kumiletkukin on 22mm sisähalkaisijalla. Paisarin päässä kuristus on 15mm.
@@ASoftaaja Sehän tässä ihmetyttää että miten mikään ei vaikuta, kun perus kilpamoottori tykkää vaihtaa pykälän isompiin/ pienempiin suuttimiin kun ilman lämpötila muuttuu 5 astetta. Niin sun mopo antaa samat tehot aina putkista tai seoksista riippumatta, kai sekin jokin ennätys on?
Oma näkemys noista 3d tulostetuista muoviosista on, että ei niistä oikein ole juuri muuhun, kun koristeiksi, taikka leluihin, kuten legoihin. Oikeaan käyttöön, varsinkin kovaan käyttöön pitää olla metallista tehdyt osat, taikka umpimuovista koneistetut. Joko jostain helposti työstettävästä ja valettavasta, kuten alumiinista. Taikka sitten kovemmista matskuista, kuten messingistä, pronssista, taikka vaikka teräksestä. Onhan noita mistä valita melkein loputtomiin saakka. Eksoottisemmat hommat sitten erikseen, niinhin tietysti löytyy vaikka titaania, tai jotain muita erikoisempia, mitä ei kovin monissa kotitalleissa käytetä. Monissa hommissa alumiinikin on oikeasti hyvää ja ihan riittävän jämäkkää kamaa, kun vaan valitsee oikean laadun. Hyvä alumiinilaatu kun on lujempaa, kuin huono teräs! Mutta mikään muovi ei ole edes lähellekkään niin lujaa, kun huono alumiini. Komposiitit tietysti erikseen, niistä kyllä löytyy lujia seoksia. Lujat komposiititkaan ei kestä kuumuutta, eikä aina edes liuottimia, vaikka muuten olisivatkin ihan ok hyviä. Ainakin paperilla, jos ei muuten. Ja komposiitteja väheksymättä, onhan niillekin paikkansa. Sitä en kiellä. Mutta tällänen moottorin rakentelu, niin en näe kovin suurta tarvetta esim. hiilikuidulle, kun korkeintaan jossain imusarjan läpissä tms.
Ei ne normi PLA:sta tulostetut osat kestä juuri mitään mutta noita 3D muoveja on nykyään melkoinen määrä ja osa on jo aika kestäviä. Pystyy tulostamaan vaikka nylonia mikä on tosi lujaa muovia. Ja tuo TPU mistä tuo imukaula on tulostettu on myös hyvää, se on kumimaisen joustavaa eikä siitä tehtyä kappaletta saa hakkaamalla päreiksi oikein millään mutta kummoista lämpöä se ei toki kestä. Tuossa imukaulassa pitäisi vain parannella mallia ja tulostuksen säätöjä niin siitä saisi tiiviin. Erilaisten apuvälineiden ja valumallien tekemiseen nuo 3D tulostetut osat on aivan omiaan.
jossain on vikaa ku alkaa nypyttää, alkaako rengas oleen luiston rajalla alkaa pomputtaa rullan päälä tai sitte johtuu tuosta ku teline taipuu ja pyörä menee rullan korkeimmasta kohasta ohi. luiston seuraamiseksi pitää olla kaksi rpm mittausta.
En tiijä ootko meiltä vanhanliiton virittäjiltä kuullut, mutta ysärillä vaihdettiin männänpalautusjousi chevyn 350:n pikkulohkoissa käytettäviin. Ne on tarpeeks jäykät.
Ciao,se posso dire la mia..direi di provare un buon guida flussi tra il carburatore ed il collettore d'aspirazione. Poi i travasi più piccoli.. aiutano ai bassi e medi regimi. Dai Continua così..che troverai la quadra di questo motore..👍🙋
Hyvä video. Kyllä nuo ohivirtauskanavat vaikuttaa liiotetuilta,rajansa kaikella. Mitenkä pakokanavan tilanne. Myös tuo peräpilli taitaa ahdistaa. No uudet pytyt tulossa. Mielenkiintoista!
Kokeile X1R öljyn lisäainetta kitkan vähentämiseen vaihdelaatikossa ja on tehty myös 2T öljyä mikä sisältää X1R minun käsittääkseni yksi parhaidta 2t öljyistä
Ootko kokeillut kunnolla säätää? Muutenkun aina heittänyt sillontällön paria erikokosta suutinta. Jotenkin myös tuntuu että putki ei kunnolla soi pytyn kanssa
On sen verran säädelty että olen huomannut että sopiva suutinhaarukka on tuo 135-140. 135 se menettää tehoa keskialueella ja 140 isommalla menettää kierroksia.
Paljonko saisi tehoja irti esin 60 kuution läppä pytystä? Eiks sinullakin pitäs olla hiilikuitu läpillä olla tuo pytty niin voisikko siinä olla yksi ratkaisu
60cc pytyllä samalla viritystasolla pitäisi irrota 16hp. Mutta kun idea on käyttää 50 pyttyä. Eipä siinä ole sylinterissä mitään läppiä. Am6 moottorissa läpät on lohkoissa kiinni.
@@ASoftaaja Tuo on vähän itteeni kovasti pohdittanna et onko sulla oikein pako puolen kanavan ulos tuleminen ? se muuten vaikuttaa helvetin paljon...Huuhtelukanavat ei juuri vaikuta mihkään ihmeemmin kun aikanaan pv:n pytystä niitä säätelin niin yhtä tyhjän kanssa tulos tuli ja aikaa meni joutavaan..Myös pakoputki on sellainen mysteeri skene 2 tahti koneessa että vaatii kanssa pohdintaa ja laskentaa...Imupuolelle myös seoksen saaminen pyörteeseen ja mahdollisimman tasaisesti täyttämään sylinteriä on tärkeä asia ja esim aikanaan tehtiin oppien mukaan tehomäntiä viilaamalla vakkari mäntää ja leikkaamalla pala imupuolen puolta männästä ja kyllä sillä vähän jeesiä oli vakkari pytylle jo silläkin hommalla..
Mikkään ei vaikuta, mutta teippi on noussu sinne kolmentoista hujakoille jostain syystä. Tässä on vaan ongelmana, että alkaa tehdä mieli alkaa hommata jonkinlainen projektimopo, vaikka en oo ikinä mopolla ajanut...
Pakoaukon leveys (jänne) 70 % sylinterin halkaisijasta on käytännössä maksimi. Tärkeää on lisäksi, että yläreuna on mahdollisimman suora jotta tehollinen (ajan mukaan muuttuva) virtausala on mahdollisimman suuri. , mutta pitää kuitenkin viistää siten, että viiste on pienin reunoilla ja suurin keskellä. Viistäminen estää männänrengasta katkeamasta, mutta jos pakoaukossa on väliseinä, niin se ajaa saman asian.
Morjesta hei onnistuuko sulta korvausta vastek am6 alakerran kasaus kun ei mulla aika riitä ja muut ei osaa kasata (mukaan jotaki sulle hyödyllisiä osia tohon)
Miten olisi jos tekisit pikku bisneksen pipoilla tai paidoilla? Niissä voisi lukea esim.
-Mikään ei vaikuta
-Sikarin paikka?
-En usko että vaikuttaa
-Olivatko virittäjät oikeassa?
-Tuleeko tehoa?
Ostaisin heti.
Väärässä olevien lista selässä ois kova kanssa
@@manulius oikeassa olleitten lista mahtuis kaulukseen :)
2-tahtiosasto ois kans hyvä
"Olivatko gurut oikeassa?"
-Asoftaaja
Kuva tuosta 20hv mopo tavoitetaulusta selkämykseen!
Se alakas taas Pikku hiljaa olla tuo asoftaajahammas sen verta kipeä että kohta pitäs tipahella uutta videota pihalle. Kiitos jo etukäteen.
Just kattelin vanhoja videoita ja mietin millon tulee uusi. Nyt voi mennä hymy silmissä huomenna töihin.
Kirjaimellisesti 3h sit katoin edellisen osan miettien että tänää ois kiva kattoo softaajan video
😊å@@kassuyt
it's real good hearing your engine scream! Watching you brings back so many memories. .
Many years ago I raced a TA125 twin. It was an old school designed factory racer.
Each cylinder was a similar size to yours. I remember spending hours and hours as you do trying all the "trick" things to make it faster! Nearly every mod I tried lost top end . .
It had a "simple" design, air cooled no reed or disc valve, I large exhaust port, A & B transfers pointing straight in each side, 1 large inlet port, and 26mm carbys.
In stock trim, It had no usable power below 10,000 rpm and revved to 13,500 where it stopped. Like you have done I "massaged" the transfers, flowed the exhaust, smoothed the cases, modded the stingers for mufflers, increased the compression .. you name it, I tried to modernise a 1974 design for more "go".
Nothing made much difference, the original design had the most acceleration from 11.5 to 13krpm in top gear, to about 180 km/hr or so.
In the late 70's I came across some water cooled barrels made by Malanca in Italy.
They sponsored a couple of GP riders in Europe competing against the hot Morbidellis.
With those cyl barrels the bike revved to 14krpms in top gear, enough to pass an LC350 down the straight, and also had usable power from 9000rpm in higher gears. No dyno in those days! Aaah the memories! cheers from AU.
the problem by doing all the small things is also when the flow of the transfers and exhaust ports is the problem then it dont matter much what one does to the engine.
had tested the theory of bigger is better and carved out the transfers to the size of a toilet plumbing and that just made the engine to runn like a toilet also...
yes an engine is about high flow but high flow is not always the same as huge area as that is just stagnant air.
Auttasko jos kävis klubilla välillä? Jos viimeks -18 tullu käytyä, nyt kun vahakin on löytynyt 😅
In high rpm powerband engines flow velocity is absolutely critical, yes the transfers need to be "big enough" but its a balancing act to retain the right volume and diameter to allow flow fast enough to get in and out at 16,000rpm+
you are sacrificing everything for power at this point. Remember that the old gp bikes that made 20hp had 400RPM POWERBANDS! A 45 degrees Celsius difference in exhaust temp can change the typical powerband by the same amount!
Can’t wait for what’s coming 😊
Watching every episode you upload
Joko alkaa olla pytyt valettu 😂 ikävä uutta videoo
hemmetin hyvä video, testasit paljon kaikkea kerralla ja ei malta odottaa uutta jaksoo :D
Hyvää sisältöä jälleen kerran! Kyllä siinä on sulla työmaa tehdä kolme uutta sylinteriä. Toivotaan että muutokset sylinteriin tuo ratkaisun tehonpuutteeseen!
Erinomainen video oli taas.millon tulee seuraava video. ootan inolla
Tämä on kyllä mielenkiintoista. Lasketaanko muuten nuo kanavan tilavuudet siihen kampikammion tilavuuteen mukaan kun siitähän oli myös testitulos ettei vaikuta tilavuuden pienentäminen ?
Tsemppiä testailuun .
Lasketaan. Jäi mittaamatta paljonko muuttui mutta katoin mallinnusohjelmasta että vain noin 5cc pieneni tilavuus. Teen vielä myöhemmin viimeisen kokeen siitä pienentää se tilavuus ihan minimiin, kun siitä eräs guru mainitsi ettei se vaikuta jos ei pienennä tarpeeksi.
Laskeskelin tossa piruuttani millä volymetrisellä tehokkuudella kone käy. Tulokseksi sain ~80% mikä on aika heikko tulos. Ymmärtääkseni virtausnopeudella on paljon enemmän merkitystä kun tehokkuus lähestyy tai ylittää 100%.
125 kisapiikillä tehokkuus olisi ~95-110% ja tämä huomattavasti korkeammalla männän nopeudella. (30-35 hp @11500rpm)
Mahtaisikohan koneen suhteellisen heikko hengittävyys aiheuttaa sen ettei mikään tunnu vaikuttavan mihinkään?
Tulokset on tietenkin laskettu ilman että moottorin todellinen hengitys on mitattu joten niitä ei kannata ottaa ainoana totuutena ottaa mutta suuntaan antavasti mielestäni mielenkiintoisia.
Harmi, kun kerkeät valaa jo uudet sylinterit. Itsekin sitä mieltä mitä monet esittää. Isompi poraus ja lyhempi isku. Saisit männän nopeutta alas, ainakin liike-energian väheneminen olisi positiivinen asia tehojen kannalta.
Lyhyemmällä iskulla teho vain vähenee, jolloin voit ajaa jopa 25 000 rpm
Voisko olla dynon ja renkaan välissä ongelmaa?
Kun mikään ei vaikuta, alkaa insinööri epäillä mittausta 🤔 Ootko tuota sun penkkiä ajanu vehkeellä josta irtoaisi se 20heppaa? Toki joku sähkömoottori ja taajuusmuuttaja vois olla kans näppärä kalibrointiin.
Tietysti voisit kysyä myös hard kokilta neuvoja kalibrointiin 😅
Ku olin mopoiässä niin isot pojat sanoi että kanavien keskilinja pitää viisata sylinterin puolivälin yläpyolelle vastakkaiseen reunaan pakoaukosta. Tähän varmasti on nykyään monta teoriaa, enkä tiedä mihin sulla kanavat nyt viisaa, mutta ainakin omaan järkeen käy että pakokaasut puhalletaan ensin mahdollisimman hyvin pois ennenkö putkeen yritetään mitään extraa takaisin työnnettäväksi, ja seos ja pakokaasut yritetään pitää virtauksilla erillään, ettei siellä mikään kanava puhalla pakokaasujen reittiä vasten, tai suoraan pakoaukkoon.
No se se varmaan ratkaisevin juttu on. Tuossa ne osoittaa sylinterin keskipisteeseen. Pitäisi varmaan osoittaa sinne keskipisteen yläpuolelle. Tuo huuhtelumalli otettiin hollantilaisen 2-tahti "ekspertin" konseptipiirroksesta jolla on kuulemma tehty tehokas lennokkimoottori, mutta vaikuttaa siltä ettei sekään varmaan ole loppujen lopuksi niin tehokas noilla kanavilla.
@@ASoftaajaMittakaavakin voi vaikuttaa kun kaasujen tiheys/mooli/olemus/mikälie pysyy kuitenkin samana, vaikka sylinterin kokoa skaalaisi. Näin ollen nurkkiin jää tavallaan enemmän tyhjää ja suuntauksella on isompi rooli isossa mittakaavassa. Oletan että lennokin moottori oli huomattavasti pienempi.
Paa x1r vaihteistoon ja katso onko vaikutusta tehokäyrään.
Samaa olin ehdottamassa. Hakkiksen videoita kun katsellut niin voi ajaa vaikka ilman öljyjä👌😄
Pakokanavan suihkuvirtaus -> "tesla valve" Kun sylinteristä lähtee 3 pakokanavaa samansuuntaisesti kohti pakoputkea sekoittuu niiden keskinen ajoitus. Lähteehän 2 pakoaukon sivukanavista lähes sylinterin kyljistä, jolloin voisi näiden sivukanavien virtauksen voivan vaikuttaa varsinaisen pakokanavan päävirtaukseen tesla valven tavoin; hidastamalla päävirtausta. Samoin kuin huuhtelukanavien suuntauksella on eripituisten ja tilavuuksisten pakokanavien matkalla kohti männän keskipistettä suuri merkitys
Ymmärrän, että haluat kestää hyvin kauan saada 20 hv ulos sylinteristä, muuten olisit jo kauan sitten tehnyt säädöt, jotka antavat sinulle 20 hv. Tiedät erittäin hyvin, missä virheet ovat, sinua ei turhaan kutsuta PROFESSORIksi
Täällähän on paljo kommentteja, ei ihme, hyviä ja mielenkiintosia videoita. Tuli pari juttua mieleen, johki chevyn pikkulohkoon on ainaki sellasia männänrenkaita, et niissä ei oo katkosvälystä, menee limittäin se jatko. Sit toinen mikä tuli mieleen, ni männäntapin offset, mua kiinnostais et millanen vaikutus sillä on, periaattees sama ku siirtäis sylinterin linjaa ohi kampiakselin keskilinjan, mut voi olla 2 t moottoris vaikeempi. En tiä millanen nois mopois on toi offset
Total seal renkaat on 2 ohutta rengasta urassa ja katkokset vastapuolilla, ei onnistu 2t moottoriin.
Jos haluat eroon tuosta että laiskistuu lämpimänä niin koita tehdä erimallisia sylintereitä esimerkiksi airsal 6 kulmainen jakaa hyvin lämpöä joten ei pitöisi lämpöisenä laiskistaa.
Kuinka paljon erilaisia putkia olet testannut/tehnyt? 300 kotaria rakennettiin ratakäyttöön ja siihen tehtiin varmaan 8-9 putkea kaikenkaikkiaan hieman(paljon) eri mitotuksilla. Oli blairin ja fritsin kaavaa sekä jotain siltä väliltä, tehot vaihteli 48-60hp väliltä. Putkien kanssa hieman säädeltiin sytkäkarttoja sekä kaasaria mutta kuten yleensäkin niin ne ei vaikuttaneet juuri mitään.
2 putkea vain. Ei ollut paljoa eroa vaikka oli 2 senttiä paksumpi putki. Oliko kotarin tehokkain ja tehottomin putki huomattavasti eri pituisia?
@@ASoftaajaAinakin fritsin kaavoilla väsätty oli aika paksu+lyhyt verrattuna sitten siihen mikä lähti hienosti toimimaan. Paikallisella gurulla oli joku win95 aikanen softa millä laskeskeltiin ja sillä lopulta saatiin parhaat tulokset.
Tästä nyt parivuotta ainakin aikaa joten ei ihan tuoreessa muistissa ole.
Tämä on kyllä huippu mielenkiintoinen kanava. Odottaa aina mielenkiinnolla uutta jaksoa.
Tiedossa mahdollisesti valurauta singerin runko. Kiinnostaako?
Ei ole nyt tarvetta, rautaa on riittävästi nurkissa.
Port timing with a degree wheel is very important. The chainsaw porting boys have it figured out on youtube 😎
Minä: menenpäs oikeaan aikaan nukkumaan jotta huomenna loman jälkeisenä maanantaina olisi pirteä olo kun menen kouluun
Asoftaaja:
Jostain sun video syksyllä tuli vastaan ja siitä lähtien aina odotellut uutta kun tuli tahkottua aika nopeasti kaikki videot 😄 Itsekkin Oulusta 💪🏻💯
1-2 milliä pakoaukon yläosasta pois,sieltä se voima tulee. Huippu tehon kierrokset nousee,mutta ei varmaan haittaa. Jos kuitenkin menisi pilalle,niin uusi sylinteri olisi ilmeisesti jokatapauksessa tulossa.
Itsekin luulen että pakoaukon nosto voisi hieman auttaa mutta ei se voi olla oikea keino kun tietojeni mukaan muissakaan moottoreissa mistä on 15-20hv otettu, ei ole ollut pakoaukko tuon korkeampi. Se on tuossa noin 198 astetta ja jotain 202 astetta voi pitää aivan maksimina ennen kuin vääntö alkaa laskea kohtuuttomasti.
Tuo kaasutin ei ole suunniteltu toimimaan vinossa, mutta vaikuttaako sittenkään muutaku bensa pintaan, mites ois matalapaine bensapumppu?
Vähän asian vierestä, mutta kokeileppa pidentää tai lyhentää letkua änkän ja paisarin välillä. Ja kokeile ilman känkkää eri pitusilla letkuilla. Paisarin jälkeinen pillin pituus vaikuttaa pitkällä positiivisesti yläkierroksiin ja toisinpäin, ainakin siinä uskossa olen elänyt.
Itsekkin tuossa uskossa ollut ja pari mäntää leikannut kun lähti käsistä testailu
Kokeileppa joskus silleen että otat tuon pakoputken vesiletkun ja äänenvametimen pois kokonaan onko mitään vaikutusta..? 😊
kokeili joskus ja oli ehkä 0.1hp eroa ja järkyttävä meteli :D
Noista huuhtelukanavien koosta sen verran että tehdastekoisessa Kawasaki KX 60 crossipyörän sylinterissä on aika isot huuhtelukanavat moottorin kokoon nähden ja siinä on 14.96 HP @ 12000 rpm ja vääntöäkin 11 Nm @ 7500 rpm. Siinä on kanssa isot huuhtelulähdöt kampikammiossa. Koska se on crossipyörän sylinteri se ei ole ns. "all out" maksimitehoa tavoitteleva ratkaisu vaan pitää löytyä myös vetoaluetta eli keskikierroksillakin pitää jo tapahtua jotain. Siinäkin on kuitenkin pienemmät huuhtelukanavat kun mitä tässä 50 cc sylinterissäsi oli ennen täyttöä.
Pojalla on kx65 kawa ja se ainakin on äärimmäisen korkeaviritteinen, ei kulje yhtään mihinkään tai sitten suoraa huutoa, tuossa ei ainakaan ole mitään välialueita ja tuntuu että eläimelliset vedot 90kg äijänkin alla ja poika painaa jotain 40kg.
en tiedä mikä sylinteri siinä on ja eri lähteiden mukaan 14-17hv tehoa pitäisi olla.
@@isopepe108 No joo kaikki on aina niin suhteellista. Eihän niissä esim. KX 60 ja 65 ole mitään alavääntöä, mutta tuolta noin 7000-12000 rpm löytyy kuitenkin 5000 rpm vetoalue mikä on ihan ok koneen kokoon ja niillä ajavien (lue kevyiden) kuskien painoon nähden. Aikuisille se onkin sitten toinen juttu... Noi jotkut oikeasti kapealla tehoalueella olevat koneet voi olla vaan esim. 1000-2000 rpm vetoalue.
Tosiaan ei tunnu olevan kovin tarkka ylösvirtauskanavien alapäästä eikä kampikammion muotoilusta, jonka olen itsekin pannut merkille, mutta sillä olen kyllä saanut sylinterin pilalle että korotin ylösvirtauskanavien sylinterin purkausaukkoja liian korkeaksi, saattoi niissä olla myös huono kulmakin, kun ylhäältä päin työstetty sylinterin päältä ja sen mitä saa pakoaukon kautta. Sitten samaan aikaan tehdastekosessa viripytyssä oli paljon maltillisemmat ne kanavan korkeudet ja päättelin että eipä parane sattua. Ainakin ne pitää olla järkevässä suhteessa pakokanavaan. Ja pakokanava taas oltava järkevän korkuinen suhteessa iskunpituuteen. Liian aikaisinkaan ei ole hyvä että ylösvirtauskanavat aukeaa, taitaa vaan sitä enemmän seosta karata pakoputkeen. Ei ne tietenkään voi liiankaan matalat olla että kone kerkeää virrata korkeilla kierroksilla. Mutta tuohon kun löytäisi sen ihanteellisen mitan suhteessa pakokanavaan. Yksi tapa olisi se, että tekisi yhden sylinterin jossa todella matalat ylösvirtauskanavat ja lähtisi siitä askel kerrallaan korottamaan kanavaa. Hankala puoli on sen vaikea työstettävyys ja huono näkyvyys, pitäs olla joku 90 asteen kulmalla oleva vinku.
Miten se jos rakennat virtauspenkin, jossa näet merkkisavun ja alipaineen avulla virtauksen ja mikä parantaa virtauksia oikeasti.
Pystyykö pytty virtaamaan, enemmänkuin 13hp.
Ei välttämättä 1 yksittäinen juttu vaikuta huomattavasti tehoon, mutta kokonaisuus yhdessä vaikuttaa.
Mukava seurata näitä sinun videoita jokatapauksessa 👌👌
Kiitokset hyvästä videosta 👍
Koska mikään ei vaikuta, niin kannattais kokeilla monimuuttujakoetta (doe) (netistä löytyy ohjeet). Ongelmana yksittäisissä muutoksissa on, että saatat säätää vain kohinaa. Isoimmat muutokset tulee esiin tieteellä, nyt mennään arvauspohjalla, joka toki on viihdyttävää, ei siinä 😂. Mutta jos mielit isoa muutosta saada aikaan, niin ota insinööritieteet mukaan ja selviät vähemmällä testailulla.
Osa viihdyttävyyttä on juuri siinä, että koitetaan myös niitä keinoja, jotka lähes legendoina siirtyy virityspuheissa eteenpäin ja miten niiden vaikutus tai vaikutusten mittasuhteet yksittäisinä muutoksina toimii. Perustuu 'todentuntuisiin asioihin' :)
Aika vaikea noita sylinterin virtausjuttuja on tieteellisestikään testata. On noita virtausmallinnus-softia kyllä olemassa mutta vaatii paljon kokemusta niistä ja minkäänlaista valmista pakettia ei tietääkseni ole olemassa mihin voisi suoraan piirtää halutut kanavat ja kone kertoisi miten kaasu virtaa. Noihin aukkojen mitoituksiin on keksitty myös aika-alojen laskeminen (lasketaan aukon aukioloajan ja koon tulo jaettuna sylinteritilavuudella) mutta niitäkään ei oikeastaan hyödytä enää laskea kun nykyään aukoista tiedetään optimaalinen konfiguraatio melko tarkkaan (5 huuhtelua, 3 pakoaukkoa ja aukkojen ajoitukset 130/195). Suurin kysymysmerkki on noiden huuhtelukanavien suuntaaminen.
Ja sitten on tietysti se ongelma ettei erilaisia kanavia pysty helposti testaamaan koska aina pitäisi tehdä uusi sylinteri. Viilaamalla niitä voi vähän muuttaa mutta se on erittäin hankalaa tehdä tarkasti.
@asoftaaja se on totta, että ilman tukevaa kokemusta simuloinnista ja siihen käytettävistä softista, ei ole hyötyä lähteä siihen pistämään omaa aikaa. Lähinnä oma ajatus olikin, että halutessasi voisit testata esim. pakoaukon koon vaikutusta, pakoputken holkin kokoa/pituutta, eri pakoputkia, eri suuttimia, jne. Komponentteja, jotka olisivat helposti vaihdettavissa, koska testatessa tulee kuitenkin rakentaa eri konfiguraatioita, jotta selviää millä muodostuu paras kombo.
@jkarra2334 Kyllä, mutta ne olivat 4-sylinteriset 50 cc. niillä ei ollut vääntömomenttia erittäin lyhyen iskun vuoksi, mutta niillä oli 25 000 rpm.
Ootko tutkinut Kreidlerin 50cc (17.5hp tai 15.5hp) kisamopoa että löytyiskö siitä jotain hyödyllistä tietoa tähän projektiin
The latest version Kreidler had 22,5 horsepower and rotary inlet
Aika vaikea noista taitaa olla löytää mitään tietoa..
Omasta mielestäni tehoa mielenkiintoisempaa on huippuvääntö.
Kuinka paljon vääntöä tuollaisesta 50cc kaksitahtikoneesta pystyy oikeasti ottamaan?
Jos nykyisellään on 12,7hp ja 6.6nm @ 13700rpm, niin 6.6nm @ 15700rpm tekisi 14,6hp.
Sitten pitää tietysti ottaa huomioon voimansiirron häviöt/ dynon korjauskerroin..
Koitappa vaihtaa ketjut ja rattaat ellei oo ihan priimat, nehän syö tehoa kampura-takarengas välillä ihan kohtuullisesti jos ihan kuluneet ja huonot ketjut
The recommendations for the bmep's above 8 bars assume
efficient blowdown flow since it's based on high performance engines. The time-area is to be compared with the flow capacity of the transferport.
The unit is mm2 * s / cm3 *10-3
The target value is a recommended level of time-area at the specified bmep and rpm for engines
with multi gearbox.
As this time-area value applies to the port aperture flow capacity.
Blow down is the time-area from exhaust port opens to transfer port opens. This is a very
important measure and is dependent on exhaust pipe design. The target value assumes a well
working exhaust pipe.
Innolla jään odottamaan uutta sylinteri videota💪💪👍👍😁😁
Jos se kulkee miten siltä tuntuu niin kokeilis ajaa jepareita karkuu niin jo sit alkas kulkee.
humpuukia sanon minä, höttöä ei asian ydintä. 20 heppaa menee kun laittaa kolme pyttyä rinnan. eli siis 3x 50cc = 150cc.
Olisipa mielenkiintoista ”nähdä” pysyvätkö läpät kyydissä mukana dynovedolla. Jos läppä kiinnikäydessään sulkisi virtapiirin niin oskilloskoopilla auki/kiinniaika olisi mitattavissa. Vaan kertoisiko se mitään? En taas tiedä 😊
Halkase tuolle boost portin sisääntulolle pytyn helmaan kanava. Se on aika pimennossa tuolla nyt? Joko tällä viikolla uutta videoo?
tehokäyrää pitää viedä pidemmälle. millä asteluvulla pakoaukko aukee?
81 asteessa aukeaa.
@@ASoftaaja Eli pakoaukon aukioloaika on 198 astetta. Mistä voi laskea, että imukanavien aukiolo pitäisi olla 134 astetta, eli aukeamiskohta 113 astetta,
A ja B sivuaukkojen aukiolo on 130 ja C taka-aukon taisi olla vain 110 valuvirheen takia. Pitäs varmaan tuokin koittaa vielä korjata.
Pytty hyvä, läppärunko pullonkaula
entä jos ihan testin vuoksi testaisit jotain perus 50cc airsalia tms sylinteriä että mitä tulee pihalle
Ei siitä taida kummoisia lähteä. Näin pari kuukautta sitten penkissä athena racing 50cc pytyllä olevan vehkeen eikä irronnut kuin 11hp.
Vaiha kevyenpää vauhtipyörää ja sitte kans kokeileppa uus mäntä ja männärenkaat uudet vai oisko uudesta kampiakselistakin tehoa??
As long as you not change the length from the exhaust leadin pipe it will never run better , advice put a tube with alength from 25 mm between cilinder and Exhaust.
Did you measure my exhaust header length using your eye through the display?
@@ASoftaaja Can you tell the length from piston till begin conical part from Exhaust and your inner Diameter from it ? From what i can see its never 175mm long .
asiallinen video jälleen kerran kiitos.seuraavaa odotellessa👍
Ei se kanavan koko pelkästään auta vaan muoto täytyis olla myös oikein. Tuollatavalla tulee pullonkaula imuaukolle kun leveästä kanavasta virtaukset kanavasta ei ole saman suuntaiset. Minä kokeilisin kanavan kaventamista niin että kanava pienenee aukolle tultaessa mutta suuntaus olisi jo kanavan loppuosassa yhdensuuntainen !
Mikä päivä ens viikol tulos video?
Olen edelleen sitä mieltä, että sytyksen ajoitus pitää säätää maksimipaineen aikaansaamiseksi. Ei ole nelitahtimiesten juttuja. Yksinkertaisesti, sytytyksen ajoitus vaikuttaa kaikenlaisissa moottoreissa maksimipaineen oikea-aikaisuuteen, eli siihen, että paine osuu männän liikkeen suhteen oikein.
Se on jo säädetty aiemmissa jaksoissa
@@Petri_Pennala mielestäni ei. Ei ole säätämistä, jos sen laittaa johonkin ohjearvoon.
On sitä sytytysennakkoa kokeiltu useilla eri sytkäosilla useassa jaksossa, sillä tavalla että hieman säädetty kumpaankin suuntaan ja katsottu paraneeko merkittävästi mutta ei se koskaan parane. Tuo ennakko on sellanen että silloin kun se on kohdillaan niin 5 astetta kumpaakin suuntaan säätämällä huipputeho ei merkittävästi muutu mutta tehoalue siirtyy hieman. Ei mikään käänteentekevä juttu vaan lähinnä hienosäätö.
@@ASoftaaja ainakaan se ei saa olla liian myöhäisellä, koska tehohävikki on silloin jyrkkä. Tämän testin mukaan tietystä pisteestä aikaistamalla ei ole enää hyötuä, mutta kyseisellä moottorilla 3-5 astetta ennakkoa on aivan liian myöhäinen ajoitus.
th-cam.com/video/_veRv5ZKBjE/w-d-xo.htmlfeature=shared
Mittaappa paljon on painetta konneessa
The moment you discover why the power suddenly stops at 13,400 rpm, only then will you understand how a 2-stroke engine works. The boost port is however often directed to the spark plug or just behind.
Huuhtelukanavat ovat symmetrisesti vastakkain. Jos ne olisi suunnattu niin että ne tuottaisi pyörteen, jolloin virtaus olisi seinämiä pitkin, eikä ne törmäisi keskellä? Tilavia kanavia voi täyttäen saada se toteutumaan. Pakokanavakin olisi tuon pyörteen suhteen suunnattu.
Periaatteessa ei saisi tulla sivusuunnassa pyörivää pyörrettä. Tuo huuhtelu ajatellaan niin että vastakkaisista aukoista tuleva seos törmää keskellä ja laajenee tasaisena pallona. Ja sen pitäisi nousta ylös sylinterin takaseinää pitkin. Luultavasti nuo aukot pitää vaan suunnata enemmän sylinterin taakse.
Mistäpä meinaat tällä kertaa sylinterit valaa? Vieläkö riittää hyväksi todettua patarautaa seuraaviin pyttyihin?
Ootko miettiny kokeilla jotain kisa bensoja tai etanolia yms millä vois saada tehoa?
4-tahtimoottorin kannen virtausten tutkiminen on kyllä paljon helpompaa kuin 2t moottorin virtausten.
Virtauspenkissä mittaillaan eri nostoilla ja kanavan paine eroja ym. Paljon helpompaa.
Millähän tavoilla virityspajat tai ennenvanhaan moottoripyörätehtaat ovat tutkineet 2t sylintereiden virtauksia ja resonansseja?
Sylinterin huuhtelun tutkimiseen on olemassa Jante flow rig niminen viritys. Siinä on sylinterin päällä rivissä ohuita pillejä mistä on vedetty letkut paineantureihin. Huuhteluista puhalletaan ilmaa ja pillejä siirtelemällä kartoitetaan painealueet sylinterissä ja virtauksista saadaan karkea kuva. Tuon tekemistä olen pohtinut mutta on se iso projekti.
En tiedä missä määrin tehtaat on tuota käyttäneet. Virtaussimulaatio tietokoneella on toinen. Aprilian 125 ja 250cc pyörien kehityksestä on jaettu paljon tietoa nettiin (Jan Thiel, ukko kirjoittelee vieläkin postauksia). Ne ei käyttäneet kumpaakaan noista ja kokeilivat vaan erilaisia sylintereitä.
@@ASoftaaja AutoBeta2T -kanavalla videossa "2 Stroke Flow Testing - Power increase? 100 MPH Moped Challenge" on pölyimurista tehty virtauspenkki pakoaukon virtausten tutkimiseen. Se on sitten toinen juttu, onko se tieto kuinka hyödyllistä..
@@mikakolari3201 pakoaukon tutkimiseen se toimii koska siinä tarvii vain saada se virtaamaan mahdollisimman hyvin ulos sylinteristä. Huuhteluihin ei luonnollisesti ole hyötyä kun se ei kerro virtausmuodostelmasta mitään.
Ehdottomasti tuosta valuhommasta video. Pienemmässä kanavassa röpelö pinta kanavassa voi vaikuttaa enempi, kuin isoissa kanavissa. Ehkä niitä epoksi valuja voisi siistiä...
siitä sylinterin valusta on video
Polttoaineenlämpötila ei tietääkseni vaikuta mihinkään muuhun, kuin seokseen. Eli kylmempi polttoaine sisältää enemmän energiaa, eli toisin sanoen kaasaripeli käy kylmällä bensalla vain rikkaammalla. Mutta se syy, miksi 2t kone laiskistuu lämmetessään johtuu lähinnä kampikammion lämpeämisestä. Kun se lämpiää, niin se vaikuttaa moottorin toimintaan negatiivisesti. Samat termodynamiikan lait siinäkin ymmärtääkseni vaikuttamassa, kun kaikkialla muuallakin. Eli kuumempi kampikammio, niin myöskin seos siellä on kuumempaa, jollonka se sisältää vähemmän tehoa, eli happea ja polttoainetta. Taikka ehkä juurikin sitä happea tässä tapauksessa. Polttoainettahan me saadaan juuri niin paljon, kun halutaan. Mutta happea on ilmassa vain sen, mitä sitä on. Kylmässä ilmassa massamäärällisesti enemmän, kun kuumassa ilmassa. Ja kun kampikammio kuumenee, niin sen sisältämä polttoaine/ilma seos on aika niukka happista massallisesti. Suhteellisestihan siellä on se ihan sama 21% oxygeeniä, mitä on melkein kaikkialla muuallakin, mutta massallisesti vähemmän. Ymmärrät varmasti mitä tarkoitan, olet fiksu kaveri! Ja kiitos viedosta, oli tälläkin kertaa mielenkiintoista katsottavaa!
Vaikuttaa se polttoaineen lämpötila siten että se viilentää imuilmaa enemmän kaasuuntuessaan jolloin ilma tiivistyy ja sitä (happea) mahtuu sitten moottoriin enemmän. Kuten selititkin kampikammiosta. Imuilman viilentäminen on yksi merkittävimpiä yleisiä moottorien virityskeinoja, tosin sellaisia käytetään lähinnä turbomoottoreissa.
Tuossa videossa en tosin edes tiennyt varmasti oliko polttoaine juurikaan lämmennyt, luultavasti ei.
what is the squish 0,7mm
Nyt kun kerran uutta sylinteriä tulossa, niin kasvata vielä bore vs stroke suhdetta.
Kampura uusiksi
Nuo stefat aina jousi/huuli paineeseen päin.
Lisäksi huuli pitää rasvata
you need to change the scavenging angles to get any progress
I have seen you calculating exhaustduration with stroke 39mm , i thought the stroke is 39.7 ??
It is am6 stock stroke which is 39mm.
Aavistus olis että tuo moottori tarttis "täydellisen" pakoputken toimiakseen kunnolla. Koska kampikammion tilavuutta on paljon,virtaus sylinteriin pitäis saada resonansseilla. Kyllä sieltä ainakin 16 heppaa tulee läppäkoneella kun saa kaikki kohilleen. Onnea uusiin yrityksiin.
Kun mäntä menee alas eikö se tuota painetta tarpeeksi että huuhtelu kanava täyttäs männän päälisen ihan hetkes? Lisäksi onko mahdollista jos alakerran tilavuus on liian iso ja yläkerta täyttyy "liikaa" niin voiko se aiheuttaa painetta alakertaan? Vai meneekö ylimääränen paine huuhtelun kautta pakoaukkoob ja siitä putkeen?
Kohtalaisen raskasta seurattavaa tollanen, kokeillaan mitä tapahtuu eikä ikinä tapahdu mitään. Kerran jo luulin että päästiin säätövaiheeseen projektissa, kun sait uuden putken tehtyä ja syntyi tuloksia. Odotin että teet muutaman putken, kun löytyi jo vähän sinne päin aihio ja pääsisi etsimään säätöjä, mutta sitten taas kumiletkulla joku epämääräinen vaimennin perään ja sekoittamaan paletti uusiksi.
Ei se uusi putki kehuttavia tuloksia antanut. Tehoalue oli lähes sama, vähemmän tehoa vain ja tuli sitä hieman säädeltyäkin. Ei änkässä pitäis olla vikaa, yhdessä jaksossa avarsin sitä reilusti ja se kumiletkukin on 22mm sisähalkaisijalla. Paisarin päässä kuristus on 15mm.
@@ASoftaaja Sehän tässä ihmetyttää että miten mikään ei vaikuta, kun perus kilpamoottori tykkää vaihtaa pykälän isompiin/ pienempiin suuttimiin kun ilman lämpötila muuttuu 5 astetta.
Niin sun mopo antaa samat tehot aina putkista tai seoksista riippumatta, kai sekin jokin ennätys on?
Is the Cilinder-bore 40,33 because piston-size is 40,25 ?? ( 0,08 tolerance )
I honed the bore to 40.31 about. But it is a bit worn now, I think clearance is 0.08-0.1mm
18:47 "Mokomaki pettymysgeneraattori, ei haittaa jos sinne menee vähän lastua" 🤣🤣🤣
Mikään ei vaikuta.
Laita lohkon ulkopuoliset huuhtelukanavat laippa liitoksilla. On ainakin erillainen 😅
Oma näkemys noista 3d tulostetuista muoviosista on, että ei niistä oikein ole juuri muuhun, kun koristeiksi, taikka leluihin, kuten legoihin. Oikeaan käyttöön, varsinkin kovaan käyttöön pitää olla metallista tehdyt osat, taikka umpimuovista koneistetut. Joko jostain helposti työstettävästä ja valettavasta, kuten alumiinista. Taikka sitten kovemmista matskuista, kuten messingistä, pronssista, taikka vaikka teräksestä. Onhan noita mistä valita melkein loputtomiin saakka. Eksoottisemmat hommat sitten erikseen, niinhin tietysti löytyy vaikka titaania, tai jotain muita erikoisempia, mitä ei kovin monissa kotitalleissa käytetä. Monissa hommissa alumiinikin on oikeasti hyvää ja ihan riittävän jämäkkää kamaa, kun vaan valitsee oikean laadun. Hyvä alumiinilaatu kun on lujempaa, kuin huono teräs! Mutta mikään muovi ei ole edes lähellekkään niin lujaa, kun huono alumiini. Komposiitit tietysti erikseen, niistä kyllä löytyy lujia seoksia. Lujat komposiititkaan ei kestä kuumuutta, eikä aina edes liuottimia, vaikka muuten olisivatkin ihan ok hyviä. Ainakin paperilla, jos ei muuten. Ja komposiitteja väheksymättä, onhan niillekin paikkansa. Sitä en kiellä. Mutta tällänen moottorin rakentelu, niin en näe kovin suurta tarvetta esim. hiilikuidulle, kun korkeintaan jossain imusarjan läpissä tms.
Ei ne normi PLA:sta tulostetut osat kestä juuri mitään mutta noita 3D muoveja on nykyään melkoinen määrä ja osa on jo aika kestäviä. Pystyy tulostamaan vaikka nylonia mikä on tosi lujaa muovia. Ja tuo TPU mistä tuo imukaula on tulostettu on myös hyvää, se on kumimaisen joustavaa eikä siitä tehtyä kappaletta saa hakkaamalla päreiksi oikein millään mutta kummoista lämpöä se ei toki kestä. Tuossa imukaulassa pitäisi vain parannella mallia ja tulostuksen säätöjä niin siitä saisi tiiviin. Erilaisten apuvälineiden ja valumallien tekemiseen nuo 3D tulostetut osat on aivan omiaan.
Tai no, yllättävän lujaa se PLA:kin on huoneenlämmössä, voisi verrata koivupuuhun hyvinkin, mutta lämpöä se ei kestä vähääkään.
Pääsuihku - Normaali koko on aina 5 x Kaasuttimen halkaisija ---- 5 x 28 on 140
Ihan hitsin hyviä nää videot ja kiinnostavia. Jatka samaan malliin 💪🏻💯 Hiusvaha viimeksi käytetty 2018 🤣🤣🤣
Kokeile korkeampi oktaanista bensaa ja nosta puristussuhdetta
Noniin mielenkiintoisia jaksoja siis luvassa kun uusia sylintereitä pukkaa tulemaan.
Sinun pitäs korjata pakoputken paukkulaakeri sais varmaa 30heppaa?!?!?😮😊
Kokeileppa jos saat ton hyppyyttämisen aisoihin täyskierroksilla tossa dynossa, et muuttuuko tulokset.
jossain on vikaa ku alkaa nypyttää, alkaako rengas oleen luiston rajalla alkaa pomputtaa rullan päälä tai sitte johtuu tuosta ku teline taipuu ja pyörä menee rullan korkeimmasta kohasta ohi. luiston seuraamiseksi pitää olla kaksi rpm mittausta.
Milloin jatkuu tutkimus skootteri sarja?
En tiijä ootko meiltä vanhanliiton virittäjiltä kuullut, mutta ysärillä vaihdettiin männänpalautusjousi chevyn 350:n pikkulohkoissa käytettäviin. Ne on tarpeeks jäykät.
Ciao,se posso dire la mia..direi di provare un buon guida flussi tra il carburatore ed il collettore d'aspirazione.
Poi i travasi più piccoli.. aiutano ai bassi e medi regimi.
Dai Continua così..che troverai la quadra di questo motore..👍🙋
2 x 25cc?
Hyvä video. Kyllä nuo ohivirtauskanavat vaikuttaa liiotetuilta,rajansa kaikella. Mitenkä pakokanavan tilanne. Myös tuo peräpilli taitaa ahdistaa. No uudet pytyt tulossa. Mielenkiintoista!
Ei kyl millään jaksais odottaa oon innolla oottanu näitä jaksoja jo pitkään.
Kokeile X1R öljyn lisäainetta kitkan vähentämiseen vaihdelaatikossa ja on tehty myös 2T öljyä mikä sisältää X1R minun käsittääkseni yksi parhaidta 2t öljyistä
Höpö höpö juttuja, ei vaikuta mitään.
jos ei uudet pytyt vaikuta niin keksi siihen joku ruiskusysteemi, jospa se vaikuttais sen 0,1hv verran edes
Ens jaksoa ootan innolla millon tulee
Ootko kokeillut kunnolla säätää? Muutenkun aina heittänyt sillontällön paria erikokosta suutinta. Jotenkin myös tuntuu että putki ei kunnolla soi pytyn kanssa
On sen verran säädelty että olen huomannut että sopiva suutinhaarukka on tuo 135-140. 135 se menettää tehoa keskialueella ja 140 isommalla menettää kierroksia.
Moro mulla on 21 pwk kiinnostas mistä oot tilannut tuon bensaletkun ja suodattimen, tai niitten speksit
Suodatin oli puuilosta. Bensaletku tais myös olla, se on silikoniletkua.
innolla odotan seuraavaa jaksoa
Onkos sulla tp akseli kiinni en muista ootko edellisillä videoilla siihen sotkeentunut?
On. Joskus vuosia sitten otin sen kokeeksi pois eikä ollut selvästi persdynolla tuntuvaa eroa. Sen sijaan kone alkoi täristä ja hajotti sytytyspuolan.
nyt tähdätään tähtiin ja meitsi odottaa innolla :3
Paljonko saisi tehoja irti esin 60 kuution läppä pytystä? Eiks sinullakin pitäs olla hiilikuitu läpillä olla tuo pytty niin voisikko siinä olla yksi ratkaisu
60cc pytyllä samalla viritystasolla pitäisi irrota 16hp. Mutta kun idea on käyttää 50 pyttyä. Eipä siinä ole sylinterissä mitään läppiä. Am6 moottorissa läpät on lohkoissa kiinni.
@@ASoftaaja Tuo on vähän itteeni kovasti pohdittanna et onko sulla oikein pako puolen kanavan ulos tuleminen ? se muuten vaikuttaa helvetin paljon...Huuhtelukanavat ei juuri vaikuta mihkään ihmeemmin kun aikanaan pv:n pytystä niitä säätelin niin yhtä tyhjän kanssa tulos tuli ja aikaa meni joutavaan..Myös pakoputki on sellainen mysteeri skene 2 tahti koneessa että vaatii kanssa pohdintaa ja laskentaa...Imupuolelle myös seoksen saaminen pyörteeseen ja mahdollisimman tasaisesti täyttämään sylinteriä on tärkeä asia ja esim aikanaan tehtiin oppien mukaan tehomäntiä viilaamalla vakkari mäntää ja leikkaamalla pala imupuolen puolta männästä ja kyllä sillä vähän jeesiä oli vakkari pytylle jo silläkin hommalla..
Mikkään ei vaikuta, mutta teippi on noussu sinne kolmentoista hujakoille jostain syystä. Tässä on vaan ongelmana, että alkaa tehdä mieli alkaa hommata jonkinlainen projektimopo, vaikka en oo ikinä mopolla ajanut...
Kyllä ihmisellä yksi projektimopo on hyvä olla. Tai noin minä sen ainakin itselle perustelin neljä mopoa sitten 😂
Kyllä tämä mopojen ruuvaaminen on ihan uskomattoman mukavaa ajanvietettä. Siinä vaan sitten tulee ongelmaksi se virivehkeen testaaminen 😁
Joo vois ajatella ylösvirtauskanavien alkupään vaan osaksi kampikammiota.
Hassu sattuma, justiin hetki sitten lurkkailin kanavaasi että olisiko jo uutta videota ja hetken päästä pärähtikin uusi tonteille :P
se mitä itse olen oppinut kakstahti koneista niin suurin teho tulee mahdollisimman isolla ja leveällä pakoaukolle kannattaa sitäkin koittaa.
Pakoaukon leveys (jänne) 70 % sylinterin halkaisijasta on käytännössä maksimi. Tärkeää on lisäksi, että yläreuna on mahdollisimman suora jotta tehollinen (ajan mukaan muuttuva) virtausala on mahdollisimman suuri. , mutta pitää kuitenkin viistää siten, että viiste on pienin reunoilla ja suurin keskellä. Viistäminen estää männänrengasta katkeamasta, mutta jos pakoaukossa on väliseinä, niin se ajaa saman asian.
Pakoaukon koko on kyllä tärkeä. Tuosta pystyisi vielä kaivertamaan lisäpakoja leveämmälle ja hieman ylös mutta teen uuden pytyn missä on isommat.
Morjesta hei onnistuuko sulta korvausta vastek am6 alakerran kasaus kun ei mulla aika riitä ja muut ei osaa kasata (mukaan jotaki sulle hyödyllisiä osia tohon)
Eipä se onnistu, ei minullakaan ole aikaa.
Vihdoin uutta videota
Kiitos