Hienoa Samuli! ...Sivistäpä minua tai muitakin katsojia liittyen AIS:iin enemmän. Nimittäin kun kävin Saaristolaivuri- ja muita aiheeseen liittyviä kursseja. Siellä puhuttiin myös tästä AIS-järjestelmästä. Minulla jäi mielikuva, että AIS-järjestelmä perustuu kuitenkin GPS-asiaan...jonka ns "keskuspaikka" on Italiassa. Olenko täysin väärässä? Voit ojentaa minua tai korjata käsitykseni. Minulle jäi mieleen opettajan kertomana, että häirintämahdollisuudet ovat pitkälti joko a) GPS-häirintää ja / tai b) mainitun Italian keskuspaikka, koko AIS-käsitteelle ja sen oikeellisuudelle / virheellisyydelle.... Kiitoksin, -Sauli Kiviranta
@@saulikiviranta3988 no perhana, jäi videosta pois. Perus AIS-laite ottaa satelliiteista tulevan gps sijainnin laivan ohjaamon päällä olevasta gps anturista, lisää siihen laivan tiedot, nopeuden, ohjelmoidut määränpään, jne. Ja lähettää sen VHF taajuudella n. 50-100 km alueelle, eli muihin laivoihin, vastaaviin laitteisiin. Myös alueella oleville maa-asemille, jotka ovat esim VTS keskus. Yksinkertainen laite lopunperin. Jos gps ei toimi, niin sijaintitieto puuttuu. Jos ais taajuutta häiritään, mitään ei mene perille.
Marinetraffic, joka on vain nettisovellus, pääpaikka voi olla Italiassa. En tiedä. Mutta se ei liity laivojen väliseen viestintään mitenkään. Mikään laivoissa toimiva turvallisuus tai navigointilaite ei perustu internetiin. Joskin netin kautta päivitetään Kartat. Muut shipradarit, yms trakkerit perustuvat marinetraffikin keräämään dataan. Kysymyksesi oli sen verran hyvä, että kiinnitin sen ylimmäksi. :)
AIS pelaa täysin paikallisesti. Aluksen GPS mittaa sijainnin ja AIS laite ymppää sen, ja muita tietoja, tunnistenumerot, kurssia, nopeutta, aluksen tyyppiä, määränpäätä; määrämuotoiseen viestiin joka moduloidaan radioaallolle ja lähetetään dedikoidulla VHF kanavalla. Tämän viestin poimivat muut alukset ja voivat plotata omille näytöilleen. Useilla huviveneillä on vain AIS vastaanotin, eli eivät lähetä itse mutta näkevät muut. Huom. alus luo viestin itse eli kaikkien tietojen, sijainnit, koodit yms huijaaminen täysin mahdollista ja toki virhesijainti tahtomattaa jos on gps häirintää. Marinetraffic on sitten vaan ihan kolmas osapuoli joka koostaa tätä materiaalia internetiin nähtäväksi. Yhtiö on brittien saarilta. Vastaanotto perustuu vapaaehtoisiin, aluksi ainaki käsittääkseni oli paljon radioamatöörejä jotka jakavat kaiken mitä kukin alueeltaan kuulee. Aivan normaalia että ei näy kovin kauas rannasta. Vaikkapa suomenlahti on kuitenkin niin pieni lätäkkö että aina joku ranta lähes näkyy ja saadaan tuo tieto tuosta keskeltäkin. Sekä vastaanottajat tai itse marinetraffic voisivat toki kukin manipuloida ja syöttää puppua tahoillaan. Mutta niinkuin Samuli sanoi niin se on vain "viihdettä" ja todellinen merkitys on helpottaa aluksia tutkan apuna havainnoimaan ja reagoimaan oikein lähellä oleviin. Viranomaisilla on sitten vaikka suomen rannikolla hyvinkin kattava tutkaverkosto. Hekin varmasti kyllä käyttävä AIS tietoa tukena silloin kun kaikki on kunnossa ja täsmää tutkakuvan kanssa. Olettaisin että vaikka merivartiosto myös vastaanottaa AIS:n ilmasta vartiotorneilta, eikä mistään internetistä.
@@msSuukkoII Minä puhelinasentaja, enkä ymmärrä mistään... Kunhan nostin minulle annetun ns. "tiedon" esiin.... En väheksy. Päinvastoin! ...Positiivisesti. Yhdessä olemme ja yhdessä teemme. Kiitos. -Sauli
@@msSuukkoII "MarineTraffic on meriliikennettä reaaliaikaisesti seuraava verkkopalvelu.[1][2] Se on avoin, yhteisöperusteinen projekti, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa laivojen liikkeistä ja satamista. Tiedonkeruu perustuu aluksissa olevaan AIS-järjestelmään, joka kertoo alusten nopeuden, sijainnin, suunnan ja muita tietoja." - Niitten pääpaikka on ollut Kreikassa. Yliopistoprojekti alunperin. - Mutta tätä selatessani viisastusin, että tuon on nyt ostanu joku yksityinen firma Kpler 2023. "In February 2023, data and analytics firm Kpler announced the acquisition of MarineTraffic and Fleetmon for an undisclosed sum. The acquisitions closed in March 2023." Tuon firman kotipaikka taas on Brysselissä.
Thänks, seurailin jokusen päivän mielenkiinnosta meriliikennettä, Yangtze ajeli ees taas Suomenlahtea ja meni lopulta Primorskin öljysatamaan. Onko normaalia, että odotellessa ajellaan satoja meripeninkulmia. Ilmeisesti ei niin välitä kulutukselle ollut ko. laivalle, kun seilasivat ees taas.
Somen ns asiantuntijat kertovat laivan säätävän kulkunopeutta laahaamalla ankkuria pohjassa, säästyy kuulemma polttoainettakin. Itselle tuo oli uutta "tietoa" vaikka olin 25 vuotta merillä. Olisinpa silloin tiennyt tuo keinon kun olin konepäällikkönä 137000 DWT tankkerissa. No, ei tuota tiennyt kukaan muukaan, kipparikaan. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää.
@@PopeyeSailor-tp7im kyllä nyt on erikoisia asiantuntijoita, jos polttoainettakin säästyy. Tämä tapahtuu erittäin harvoin. Ehkä jossain ahtaassa joessa, tms. Tällä tavalla saadaan aluksen ohjattavuus säilymään muutaman solmun nopeudella, koska propulsio voidaan pitää yllä. Mutta erittäin harvoin käytetty varsinkin nykyään, en ole itse koskaan kuullut. Ja pohjan laatu täytyy tietää hyvin.
Kiitos tästä. Minä en yhtään ymmärrä mitä ne noilla kaapeleiden katkomisen typeryyksillä edes yrittää voittaa? Täyttä typeryyttä tuollainen. Eihän me jäädä kiinni kun valovtaan merenkulkua. Kyllä osaakin naurattaa tuollainen järjettömyys. Itsekin näin kapteenina vain sanon ettei tuollainen ole mitenkään järkevää edes yrittää edes varjo laivaston. Sitä saa mitä tilaa.
Pääsin -80 luvun lopulla käymään Georg Otsin komentosillalla ja konehuoneessa. Konehuone oli tehty saksalaisella tarkkuudella, samaa ei voinut sanoa urakkarajan toiselta puolen. Tutkajärjestelmä oli japanilainen. Siitä selvisi että missä kohtaa väylää mentiin ja näkyi siitä myös muut laivat ja mihin suuntaan olivat menossa. Ei tainnut kuitenkaan olla tietoa, että mikä alus kyseessä. Oliko parempi tutka vai oliko siihen aikaan jo satelliittisysteemeitä?
Sain sellaisen käsityksen, että tuo jatsin hätäankkurointi oli lopulta melko normaali tilanne joita sattuu aina välistä. Nykymaailmassa varmaan tuollaiset hyppäykset vois siistiä melko vaivatta pois jos järjestelmä olisi yhtään sellainen mikä fiilistelis että onko realistista että laiva loikkaa yhtäkkiä useammasta aiemmasta pingistä poiketen täysin eri sijaintiin niin lyhyellä aikavälillä että se on selkeästi väärä pingi.
@@tapio_m6861 Joo, Jazz menetteli oikein. Nuo loikat aiheuttaa enemmänkin ongelmaa merellä. Btw, kun katsoo, minne loikkaavat, niin saa häiritsijän koordinaatit. "ValeAIS" näyttää lähettävän oman sijaintinsa.
Tuli tosta luotsista mieleen, et ootko Samuli puhunu täällä semmosesta asiasta, kuinka tommonen iso laiva tekee luotsille "suojan" kääntymällä ns sisäkurviin ja plokkaa aaltoja että kutteri ja laivaan nouseva luotsi ovat sen laivan aallottomalla puolella. Eihän se nyt aalloton ole, mutta ne äkkikäännökset voi olla näitä luotsijuttuja.Ompas vaikia selittää, mut kerro sää paremmi, ku osaat.🙈😎😊
Aiheesta nyt poikkean vähän, mutta tuossa olen miettinyt, että miksi Suomi ja Viro eivät laajenna aluemertaan, siten että tuo kansainvälinen kaistale poistuisi? Eikö se helpottaisi puuttumista epäilyttävään merenkulkuun?
Saa ilmaiseksi kun lähettää AIS-dataa marinetrafficille. Opencpn:stä ja signalK:sta saa helposti lähtemään, ohjeet löytyy marinetrafficin helpistä. Vaatii tietysti nettiyhteyden, itsellä suomenlahdella/saaristomerellä mobiilinetti toiminut ihan hyvin tuohon tarkoitukseen.
”Flightradar24 on suosittu sovellus, joka seuraa kaikkia lentoja ympäri maailmaa reaaliajassa. Sovellus käyttää ADS-B (Automatic Dependent Surveillance-Broadcast) -tekniikkaa, joka sallii lentokoneiden seurannan satelliittien ja lentokoneiden omien lähetelaitteiden avulla.” Eli käytännössä sama kuin laivojen AIS
Lentokoneissa ei ole myöskään toisia lentokoneita havaitsevaa tutkaa vaan törmäyksenesto järjestelmä TCAS luottaa siihen, että muut lentokoneet lähettävät oikeaa transponderidataa. Häirinnän vuoksi on täysin mahdollista, että koneet väistävät olemattomia kohteita taivaalla. Vielä ei olla onneksi nähty yhtään kyseisen systeemin aiheuttamaa lento-onnettomuutta häirinnästä johtuen.. moni lennonjohto ei myöskään näe ruudullaan kuin transponderi päällä lentävät koneet luottaen edelleen niiden datan paikkaansapitävyyteen
Ja knoppitietona Marinetrafficista mainittakoon, että Ais datan esimerkiksi täältä Porista saavat radioamatöörien verkkojen kautta. Veneilykaverini on yksi heistä ja ihan talkoolla menee, ettei rahaa saa ropoakaan, ei edes mitään etuja Marinetrafficciin ainakaan hänen mukaan.
Ei muuten ole tarkempaa tietoa. Jos joku asian tietävät skönö sattuisi tääl tietämään? Löysin tälläistä (käännös) Kahden miljoonan bbl:n VLCC (supertankkeri) vastaa noin 320 000 m3 raakaöljyä. A VLCC:n lastipumput ovat nimellisesti noin 5 000 m3/h ja niitä on 3 kappaletta, joten maksimikapasiteetti on noin 15 000 m3/h maksimitoimituskorkeudella noin 185 m. Tämä tarkoittaa, että täyden lastin purkaminen kestäisi noin 21 tuntia, jos sataman putket kestävät tämän virtausnopeuden. Jos ne eivät pysty, pumput on konfiguroitu "3x50%", mikä tarkoittaa, että kaksi käy täydellä porauksella ja yksi valmiustilassa. Tämä vähentää läpijuoksua 10 000 m3/h ja tyhjennys kestäisi siten 32 tuntia. On kuitenkin olemassa kytkentäaikoja, ylös- ja alasajoaikoja (virtausnopeuden lisääminen ja vähentäminen purkamisen alkaessa ja myös viimeistelyssä, testaus ja tarkastus. vähintään "BS&W" tai Base Salts & Water, jonka jälkeen vedenpoisto, jos jossakin säiliössä on yli sallitun prosenttiosuuden. Joskus tarvitaan myös painolastinpoistoa, kun laivaa lastataan rinnalla, painolastin purkunopeus on noin 2000-5000 m3/h ja (muistista) noin 74 000 m3 painolastia. Jos painolasti ei poistu tarpeeksi nopeasti, lastaus hidastuu. Purkauksen aikana liitäntälaite ajetaan sisään, ja tämä voi myös vaikuttaa purkautumisaikoihin. Myös "Custody Transfer":n lopullinen dokumentaatio, joka sisältää purkausmittareiden tarkastuksen, jos ne on asennettu ja/tai säiliöiden luotaus, vie myös aikaa.
@@msSuukkoII Kiitoksia näistä tiedoista! Herää vielä kysymys, onko siellä satamassa aina lastattavaa tavaraakaan? Koska useat kymmenet laivat odottelee tuolla Suomenlahdella lastausvuorojaan?
Melko normaali satama-aika tankkerilla on sekä purku- että lastaussatamassa n. vuorokausi. Melkeinpä riippumatta laivan koosta. Isoilla laivoilla isot lastimäärät, mutta myös isot pumput ja putket. Pienemmillä laivoilla virtausnopeudet ovat huomattavasti alhaisempia. Poikkeuksena pienet tuotetankkerit, joilla voi olla useampaa lastilaatua kyydissä ja eri polttoainelaatujen purku tai lastaus onnistuu yhtäaikaisesti. Tällöin satama-aika voi olla hyvinkin lyhyt.
@@NixiManni laivoissa merkitsee paljon niiden ylläpito. Periaatteessa laiva kestää yli ihmisiän. Mutta onko se taloudellista päivittää noin isossa kokoluokassa vai laittaa paaliin, en tiedä. Näissäkin paateissa oli 15 vain vuotta vanhoja osa, aikanaan kun tuli suomeen. Mutta järjettömän huonokuntoisia. Eli se romu ei tarkoita ikää, vaan kuntoa. Lloydsin listan mukaan Eagle s olis paalikunnossa. Mutta nythän se taas selviää mikä tilanne, kun siellä on port state controlli meneillään. Niin, tämä on tehty 1968.
Tuo Stolt Pelicanin träkki on siitä mielenkiintoinen, että MarineTraffic pystyisi tuon suodattamaan hyvin yksinkertaisesti. Ja olettanen kyllä, että tekevätkin jonkinlaista alkeellista suodatusta, joten jo senkin vuoksi olisi mielenkiintoista nähdä MarineTrafficin saama raakadata. Esimerkiksi MyShipTracking ei näytä näitä hyppyjä, mutta vaikea sanoa, että mistä se nyt sitten tarkalleen johtuu. On kuitenkin ihan tyypillistä suodattaa sen verran, että kuunteluasema ei "rekisteröi" träkkidataa, joka on selvästi liian kaukana kuunteluasemasta todellisen signaalin kuulemiseksi. Pätee ilmailuun ja uskallan olettaa, että merenkulkuun myös.
@@insoYT Luulen että Marinetraffic näyttänee enemmän dataa, koska kaikki data mitä muutkin "trakkerit" käyttää, on marinetrafficilta ostettua. Täytyy myös muistaa, että marinetraffic on eri juttu kuin AIS, joka on laivojen välinen kommunikaatio. AIS ei tarvitse marinetrafficia. Se, että koodinpätkällä korjataan marinetraffic, ei auta alusten toisilleen näkyvään virheelliseen sijaintitietoon, joka voi vaikuttaa navigointipäätöksiin. Jos AIS transponderit itse korjaisi mutkia, niin se olisi kyllä epäilyttävää realismin kannalta merenkulussa. Marinetraffic näyttää siis todellisen tilanteen. Btw, Itseasiassa duplikoitu lähetin lähettää oman gps sijaintinsa, ja jos katsoo minne nämä hetkelliset lenkit päätyvät. Sieltä se piraattilähetin todennäköisesti löytyy. Toki gps sijainninkin voisi muuttaa, mut se vaatii astetta enemmän koodaamista.
2004? 🤔 oli Nesteen Mastera tuuliajolla monta päivää Pohjanmerellä, ei kulaan kattonu jälkiä eikä muista. Oli podin sähkömoottori oikosulussa. Siellä abb ukot sahaili romuja pois roottorista. Oliko ilmaväli muistakseen 1" Pidettiin salassa. Ankkurit tallessa 😂koska VAIN poosu osasi käyttää 😂
Hienoa Samuli! ...Sivistäpä minua tai muitakin katsojia liittyen AIS:iin enemmän. Nimittäin kun kävin Saaristolaivuri- ja muita aiheeseen liittyviä kursseja. Siellä puhuttiin myös tästä AIS-järjestelmästä. Minulla jäi mielikuva, että AIS-järjestelmä perustuu kuitenkin GPS-asiaan...jonka ns "keskuspaikka" on Italiassa. Olenko täysin väärässä? Voit ojentaa minua tai korjata käsitykseni. Minulle jäi mieleen opettajan kertomana, että häirintämahdollisuudet ovat pitkälti joko a) GPS-häirintää ja / tai b) mainitun Italian keskuspaikka, koko AIS-käsitteelle ja sen oikeellisuudelle / virheellisyydelle.... Kiitoksin, -Sauli Kiviranta
@@saulikiviranta3988 no perhana, jäi videosta pois. Perus AIS-laite ottaa satelliiteista tulevan gps sijainnin laivan ohjaamon päällä olevasta gps anturista, lisää siihen laivan tiedot, nopeuden, ohjelmoidut määränpään, jne. Ja lähettää sen VHF taajuudella n. 50-100 km alueelle, eli muihin laivoihin, vastaaviin laitteisiin. Myös alueella oleville maa-asemille, jotka ovat esim VTS keskus. Yksinkertainen laite lopunperin. Jos gps ei toimi, niin sijaintitieto puuttuu. Jos ais taajuutta häiritään, mitään ei mene perille.
Marinetraffic, joka on vain nettisovellus, pääpaikka voi olla Italiassa. En tiedä. Mutta se ei liity laivojen väliseen viestintään mitenkään. Mikään laivoissa toimiva turvallisuus tai navigointilaite ei perustu internetiin. Joskin netin kautta päivitetään Kartat.
Muut shipradarit, yms trakkerit perustuvat marinetraffikin keräämään dataan. Kysymyksesi oli sen verran hyvä, että kiinnitin sen ylimmäksi. :)
AIS pelaa täysin paikallisesti. Aluksen GPS mittaa sijainnin ja AIS laite ymppää sen, ja muita tietoja, tunnistenumerot, kurssia, nopeutta, aluksen tyyppiä, määränpäätä; määrämuotoiseen viestiin joka moduloidaan radioaallolle ja lähetetään dedikoidulla VHF kanavalla. Tämän viestin poimivat muut alukset ja voivat plotata omille näytöilleen. Useilla huviveneillä on vain AIS vastaanotin, eli eivät lähetä itse mutta näkevät muut. Huom. alus luo viestin itse eli kaikkien tietojen, sijainnit, koodit yms huijaaminen täysin mahdollista ja toki virhesijainti tahtomattaa jos on gps häirintää.
Marinetraffic on sitten vaan ihan kolmas osapuoli joka koostaa tätä materiaalia internetiin nähtäväksi. Yhtiö on brittien saarilta. Vastaanotto perustuu vapaaehtoisiin, aluksi ainaki käsittääkseni oli paljon radioamatöörejä jotka jakavat kaiken mitä kukin alueeltaan kuulee. Aivan normaalia että ei näy kovin kauas rannasta. Vaikkapa suomenlahti on kuitenkin niin pieni lätäkkö että aina joku ranta lähes näkyy ja saadaan tuo tieto tuosta keskeltäkin. Sekä vastaanottajat tai itse marinetraffic voisivat toki kukin manipuloida ja syöttää puppua tahoillaan. Mutta niinkuin Samuli sanoi niin se on vain "viihdettä" ja todellinen merkitys on helpottaa aluksia tutkan apuna havainnoimaan ja reagoimaan oikein lähellä oleviin.
Viranomaisilla on sitten vaikka suomen rannikolla hyvinkin kattava tutkaverkosto. Hekin varmasti kyllä käyttävä AIS tietoa tukena silloin kun kaikki on kunnossa ja täsmää tutkakuvan kanssa. Olettaisin että vaikka merivartiosto myös vastaanottaa AIS:n ilmasta vartiotorneilta, eikä mistään internetistä.
@@msSuukkoII Minä puhelinasentaja, enkä ymmärrä mistään... Kunhan nostin minulle annetun ns. "tiedon" esiin.... En väheksy. Päinvastoin! ...Positiivisesti. Yhdessä olemme ja yhdessä teemme. Kiitos. -Sauli
@@msSuukkoII "MarineTraffic on meriliikennettä reaaliaikaisesti seuraava verkkopalvelu.[1][2] Se on avoin, yhteisöperusteinen projekti, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa laivojen liikkeistä ja satamista. Tiedonkeruu perustuu aluksissa olevaan AIS-järjestelmään, joka kertoo alusten nopeuden, sijainnin, suunnan ja muita tietoja." - Niitten pääpaikka on ollut Kreikassa. Yliopistoprojekti alunperin. - Mutta tätä selatessani viisastusin, että tuon on nyt ostanu joku yksityinen firma Kpler 2023. "In February 2023, data and analytics firm Kpler announced the acquisition of MarineTraffic and Fleetmon for an undisclosed sum. The acquisitions closed in March 2023." Tuon firman kotipaikka taas on Brysselissä.
Informatiivisiä videoita👍🏿
Hienon informatiivinen video, kiitos :) Editoinnista voisin mainita sen verran, et ei ole kovin kiva kun välillä menee ruutu mustaksi 😅
@@aieisovimikaanSinne jäi varsinkin loppuun pitkä häntä mustaa. Sorry. Kun keskittyy asiaan, niin tulee sitten tuollaisia toissijaisia virheitä. 🙄
Kiitos hyvästä videosta, taas tuli hyvää tietoa.
Thänks, seurailin jokusen päivän mielenkiinnosta meriliikennettä, Yangtze ajeli ees taas Suomenlahtea ja meni lopulta Primorskin öljysatamaan. Onko normaalia, että odotellessa ajellaan satoja meripeninkulmia. Ilmeisesti ei niin välitä kulutukselle ollut ko. laivalle, kun seilasivat ees taas.
@@JuuTube aika pitkää lenkkiä heittää. LNG paatit monesti ajelee pitkiä, mutta tuo lienee ihan dieselmoottorilla. Enpä äkistään keksi selitystä.
Taas kerran Samulilta hyvää settiä!!! 😎👊
Loistavan asianmukaista! Se on mukavata, kun osaajat jaksavat tehdä videoita.
Somen ns asiantuntijat kertovat laivan säätävän kulkunopeutta laahaamalla ankkuria pohjassa, säästyy kuulemma polttoainettakin. Itselle tuo oli uutta "tietoa" vaikka olin 25 vuotta merillä. Olisinpa silloin tiennyt tuo keinon kun olin konepäällikkönä 137000 DWT tankkerissa. No, ei tuota tiennyt kukaan muukaan, kipparikaan. Aina oppii uutta kun vanhaksi elää.
@@PopeyeSailor-tp7im kyllä nyt on erikoisia asiantuntijoita, jos polttoainettakin säästyy. Tämä tapahtuu erittäin harvoin. Ehkä jossain ahtaassa joessa, tms. Tällä tavalla saadaan aluksen ohjattavuus säilymään muutaman solmun nopeudella, koska propulsio voidaan pitää yllä. Mutta erittäin harvoin käytetty varsinkin nykyään, en ole itse koskaan kuullut. Ja pohjan laatu täytyy tietää hyvin.
ais häirintää samaan aikaan ku aurinko myrsky käynnissä?
Kiitos tästä. Minä en yhtään ymmärrä mitä ne noilla kaapeleiden katkomisen typeryyksillä edes yrittää voittaa? Täyttä typeryyttä tuollainen. Eihän me jäädä kiinni kun valovtaan merenkulkua. Kyllä osaakin naurattaa tuollainen järjettömyys. Itsekin näin kapteenina vain sanon ettei tuollainen ole mitenkään järkevää edes yrittää edes varjo laivaston. Sitä saa mitä tilaa.
Tulee aina hyvä mieli kun joku selkeästi asiasta tietävä puhuu asiaansa.
Pääsin -80 luvun lopulla käymään Georg Otsin komentosillalla ja konehuoneessa. Konehuone oli tehty saksalaisella tarkkuudella, samaa ei voinut sanoa urakkarajan toiselta puolen. Tutkajärjestelmä oli japanilainen. Siitä selvisi että missä kohtaa väylää mentiin ja näkyi siitä myös muut laivat ja mihin suuntaan olivat menossa. Ei tainnut kuitenkaan olla tietoa, että mikä alus kyseessä. Oliko parempi tutka vai oliko siihen aikaan jo satelliittisysteemeitä?
Sehän saattoi olla hyvin myös neuvostoliittolaisten -kenties armeijankin systeemiin perustuva navigointi vaikka laite olikin japsi.
Tutka on aika varma laite. Joskin sitäkin voi häiritä.
Sain sellaisen käsityksen, että tuo jatsin hätäankkurointi oli lopulta melko normaali tilanne joita sattuu aina välistä.
Nykymaailmassa varmaan tuollaiset hyppäykset vois siistiä melko vaivatta pois jos järjestelmä olisi yhtään sellainen mikä fiilistelis että onko realistista että laiva loikkaa yhtäkkiä useammasta aiemmasta pingistä poiketen täysin eri sijaintiin niin lyhyellä aikavälillä että se on selkeästi väärä pingi.
@@tapio_m6861 Joo, Jazz menetteli oikein. Nuo loikat aiheuttaa enemmänkin ongelmaa merellä. Btw, kun katsoo, minne loikkaavat, niin saa häiritsijän koordinaatit. "ValeAIS" näyttää lähettävän oman sijaintinsa.
Kiitos, pääsee vähän perille asiasta 🤔
Tuli tosta luotsista mieleen, et ootko Samuli puhunu täällä semmosesta asiasta, kuinka tommonen iso laiva tekee luotsille "suojan" kääntymällä ns sisäkurviin ja plokkaa aaltoja että kutteri ja laivaan nouseva luotsi ovat sen laivan aallottomalla puolella. Eihän se nyt aalloton ole, mutta ne äkkikäännökset voi olla näitä luotsijuttuja.Ompas vaikia selittää, mut kerro sää paremmi, ku osaat.🙈😎😊
@@henrikhonkanen9394 juurikin näin. Enpä muistanut mainita näitä mutkia.
Aiheesta nyt poikkean vähän, mutta tuossa olen miettinyt, että miksi Suomi ja Viro eivät laajenna aluemertaan, siten että tuo kansainvälinen kaistale poistuisi? Eikö se helpottaisi puuttumista epäilyttävään merenkulkuun?
Googleta UNCLOS Maritime Zones. Kansainvälinen merilaki määrää etäisyydet, jonka on allekirjoittanut 168 maata.
Marinetrafficiin saa myös merikartat. Antaisi vielä lisäarvoa hyville selvityksillenne.
@@olliposti9915 saa, mutta maksaa.
Saa ilmaiseksi kun lähettää AIS-dataa marinetrafficille. Opencpn:stä ja signalK:sta saa helposti lähtemään, ohjeet löytyy marinetrafficin helpistä. Vaatii tietysti nettiyhteyden, itsellä suomenlahdella/saaristomerellä mobiilinetti toiminut ihan hyvin tuohon tarkoitukseen.
@@ari0reen kyllä.
Mielenkiintoinen selonteko AIS sydeemistä.
Millä tavalla alusten syväystiedot siirtyy AIS järjestelmään?
Eli marinetraffickia ei voi verrata flightradariin koska se perustuu tutkaan? Vaikka ulkoisesti melkein samanlaiset palvelut, näin maallikon silmin.
@Roiskeläppä22 jooei. Marinetrffic perustuu digitaaliseen lähetykseen VHF taajuuksilla.
@@msSuukkoII Joo 👍🏻
”Flightradar24 on suosittu sovellus, joka seuraa kaikkia lentoja ympäri maailmaa reaaliajassa. Sovellus käyttää ADS-B (Automatic Dependent Surveillance-Broadcast) -tekniikkaa, joka sallii lentokoneiden seurannan satelliittien ja lentokoneiden omien lähetelaitteiden avulla.” Eli käytännössä sama kuin laivojen AIS
Flightradar ei nimestään huolimatta perustu tutkaan, vaan kuten sanottua ihan vastaava kuin AIS.
Lentokoneissa ei ole myöskään toisia lentokoneita havaitsevaa tutkaa vaan törmäyksenesto järjestelmä TCAS luottaa siihen, että muut lentokoneet lähettävät oikeaa transponderidataa. Häirinnän vuoksi on täysin mahdollista, että koneet väistävät olemattomia kohteita taivaalla. Vielä ei olla onneksi nähty yhtään kyseisen systeemin aiheuttamaa lento-onnettomuutta häirinnästä johtuen.. moni lennonjohto ei myöskään näe ruudullaan kuin transponderi päällä lentävät koneet luottaen edelleen niiden datan paikkaansapitävyyteen
Asutteko siinä laivassanne?
@@rajatila1554 Sitäkin.
Ja knoppitietona Marinetrafficista mainittakoon, että Ais datan esimerkiksi täältä Porista saavat radioamatöörien verkkojen kautta. Veneilykaverini on yksi heistä ja ihan talkoolla menee, ettei rahaa saa ropoakaan, ei edes mitään etuja Marinetrafficciin ainakaan hänen mukaan.
@@tpth987 perustuu tosiaan vapaaehtoisiin tukiasemiin. Hänen kyllä pitäs saada ilmaiseksi ne muille maksulliset palvelut
Kiitän videosta ja kysyisin että kuinka kauan vie aikaa ottaa täysi öljylasti isolla tankkerilla, kun se pääsee tankkauspaikalle?
Ei muuten ole tarkempaa tietoa. Jos joku asian tietävät skönö sattuisi tääl tietämään? Löysin tälläistä (käännös) Kahden miljoonan bbl:n VLCC (supertankkeri) vastaa noin 320 000 m3 raakaöljyä.
A VLCC:n lastipumput ovat nimellisesti noin 5 000 m3/h ja niitä on 3 kappaletta, joten maksimikapasiteetti on noin 15 000 m3/h maksimitoimituskorkeudella noin 185 m. Tämä tarkoittaa, että täyden lastin purkaminen kestäisi noin 21 tuntia, jos sataman putket kestävät tämän virtausnopeuden. Jos ne eivät pysty, pumput on konfiguroitu "3x50%", mikä tarkoittaa, että kaksi käy täydellä porauksella ja yksi valmiustilassa. Tämä vähentää läpijuoksua 10 000 m3/h ja tyhjennys kestäisi siten 32 tuntia. On kuitenkin olemassa kytkentäaikoja, ylös- ja alasajoaikoja (virtausnopeuden lisääminen ja vähentäminen purkamisen alkaessa ja myös viimeistelyssä, testaus ja tarkastus. vähintään "BS&W" tai Base Salts & Water, jonka jälkeen vedenpoisto, jos jossakin säiliössä on yli sallitun prosenttiosuuden. Joskus tarvitaan myös painolastinpoistoa, kun laivaa lastataan rinnalla, painolastin purkunopeus on noin 2000-5000 m3/h ja (muistista) noin 74 000 m3 painolastia. Jos painolasti ei poistu tarpeeksi nopeasti, lastaus hidastuu. Purkauksen aikana liitäntälaite ajetaan sisään, ja tämä voi myös vaikuttaa purkautumisaikoihin. Myös "Custody Transfer":n lopullinen dokumentaatio, joka sisältää purkausmittareiden tarkastuksen, jos ne on asennettu ja/tai säiliöiden luotaus, vie myös aikaa.
@@msSuukkoII Kiitoksia näistä tiedoista! Herää vielä kysymys, onko siellä satamassa aina lastattavaa tavaraakaan? Koska useat kymmenet laivat odottelee tuolla Suomenlahdella lastausvuorojaan?
@@penttikyllonen4714 voihan tosiaan olla niinkin, että tavara ei ole tullut sovittuna aikana.
Melko normaali satama-aika tankkerilla on sekä purku- että lastaussatamassa n. vuorokausi. Melkeinpä riippumatta laivan koosta. Isoilla laivoilla isot lastimäärät, mutta myös isot pumput ja putket. Pienemmillä laivoilla virtausnopeudet ovat huomattavasti alhaisempia. Poikkeuksena pienet tuotetankkerit, joilla voi olla useampaa lastilaatua kyydissä ja eri polttoainelaatujen purku tai lastaus onnistuu yhtäaikaisesti. Tällöin satama-aika voi olla hyvinkin lyhyt.
@htam11 Kiitos informaatiosta!
Moi,sanoit tää tankki Eagles vanha romu siis 20v,,minkä ikäinen sun härpäke on...
@@NixiManni laivoissa merkitsee paljon niiden ylläpito. Periaatteessa laiva kestää yli ihmisiän. Mutta onko se taloudellista päivittää noin isossa kokoluokassa vai laittaa paaliin, en tiedä. Näissäkin paateissa oli 15 vain vuotta vanhoja osa, aikanaan kun tuli suomeen. Mutta järjettömän huonokuntoisia. Eli se romu ei tarkoita ikää, vaan kuntoa. Lloydsin listan mukaan Eagle s olis paalikunnossa. Mutta nythän se taas selviää mikä tilanne, kun siellä on port state controlli meneillään. Niin, tämä on tehty 1968.
Tuo Stolt Pelicanin träkki on siitä mielenkiintoinen, että MarineTraffic pystyisi tuon suodattamaan hyvin yksinkertaisesti. Ja olettanen kyllä, että tekevätkin jonkinlaista alkeellista suodatusta, joten jo senkin vuoksi olisi mielenkiintoista nähdä MarineTrafficin saama raakadata. Esimerkiksi MyShipTracking ei näytä näitä hyppyjä, mutta vaikea sanoa, että mistä se nyt sitten tarkalleen johtuu. On kuitenkin ihan tyypillistä suodattaa sen verran, että kuunteluasema ei "rekisteröi" träkkidataa, joka on selvästi liian kaukana kuunteluasemasta todellisen signaalin kuulemiseksi. Pätee ilmailuun ja uskallan olettaa, että merenkulkuun myös.
@@insoYT Luulen että Marinetraffic näyttänee enemmän dataa, koska kaikki data mitä muutkin "trakkerit" käyttää, on marinetrafficilta ostettua. Täytyy myös muistaa, että marinetraffic on eri juttu kuin AIS, joka on laivojen välinen kommunikaatio. AIS ei tarvitse marinetrafficia. Se, että koodinpätkällä korjataan marinetraffic, ei auta alusten toisilleen näkyvään virheelliseen sijaintitietoon, joka voi vaikuttaa navigointipäätöksiin. Jos AIS transponderit itse korjaisi mutkia, niin se olisi kyllä epäilyttävää realismin kannalta merenkulussa. Marinetraffic näyttää siis todellisen tilanteen. Btw, Itseasiassa duplikoitu lähetin lähettää oman gps sijaintinsa, ja jos katsoo minne nämä hetkelliset lenkit päätyvät. Sieltä se piraattilähetin todennäköisesti löytyy. Toki gps sijainninkin voisi muuttaa, mut se vaatii astetta enemmän koodaamista.
*Eka! 👍🏻👍🏻🇫🇮🇫🇮*
2004? 🤔 oli Nesteen Mastera tuuliajolla monta päivää Pohjanmerellä, ei kulaan kattonu jälkiä eikä muista.
Oli podin sähkömoottori oikosulussa. Siellä abb ukot sahaili romuja pois roottorista. Oliko ilmaväli muistakseen 1"
Pidettiin salassa. Ankkurit tallessa 😂koska VAIN poosu osasi käyttää 😂
@@Sailingengineer74 😂 aina sattuu ku tapahtuu. Mikäs siinä kelluessa kun vettä riittää.
Tehkää Suukko2 loppiaislive?
@Roiskeläppä22 Voitais vaikka pitää 👍/Anitra
Tyhjän paskan jauhaminen täytyy loppua.siihnen tepsii vain upottaminen .ensin ammutaan,sitten kysytään mikä oli homman nimi.
@@einolehto-eg1gc tuossa puolikkaassa bensalastissa olevana ei kyl jäisi paljoa kysyttävää enää.
Hydrofoneilla voidaan tunnistaa laivayksilötkin. Miksei niillä voi huomata ankkurinlaskunkin? th-cam.com/video/hMytHt1D1go/w-d-xo.html