Hyvä video! Tässä olisi lisäksi voinut selittää millaisella voimalla terää tulisi painaa kiveä vasten. Itselläni oli aikoinaan liian kevyt paino kiveä vasten ennen kuin ymmärsin tämän ja kiven leikkaavuus siksi olematonta.
Mulla on tuo Naniwan Professional 3000, mutta en oikeastaan näe sitä sen parempana tai huonompana kuin muutamia Suehiron kiviä, joita kaapistani löytyy. Hyviä kiviä molemmat. Itse asiassa Naniwa kanssa on ollut vähän ongelmia, kun se ainoana kivenäni on halkeillut. Suehiron kivissä on tosi hyvät jalustat, jotka tekevät käyttämisestä niin kätevää, että Naniwa jää usein sen vuoksi kaappiin.
Todella nopea toimitus oli tuotteilleni. Kiitos opas videoista kuinka teroitetaan. Palvelumuotoilun näkökulmasta mietin jos kehität ideaa pidemmälle ja teet teroituskulma ohjurin? Kuten itse olen huomannut poranterien teroituksessa niin koneissa on kulma säädettävissä ja on helppoa ja tehokasta.
Jos kiviä ei ole saa keittiöveitsen teräväksi johonkin prässätyn kapineen särmään hangaten. Prässäys kun karkaisee sen kuten viilankin. Kiinnittäisin kaksipuolisella teipillä ohjurin pitämään saman kulman.
Kiitos hyvistä opetusvideoista! Selkee esitystä! Olisin ajatellut, että veitsen puolet teroitetaan vähän enempi vuorotellen. Videoissa teroitetaan ensin toinen puoli ja sitten toinen. Ja homma valmis. Niinkö? Toki sitä vuorottelua tulee kun kun mennään hienompiin kiviin. Mutta Yhdellä kivellä vain A puoli ja sitten B.
Pitää paikkansa, eli puolta vaihdetaan säännöllisesti. Karkeasti voisia sanoa että teen 20 vetoa oikealla puolella ja vaihda puolta ja toistan saman .. sitten jatkan samalla kivellä ja teen 10 vetoa per puoli ja siitä taas puolitan määrän ja teen 5 vetoa. Tässä on jälleen yhtä monta tyyliä kuin tekijää. Eli itse varmaan teen joka kerta eri tavalla täysin riippuen mitä veistä teroitan ja kuinka huonossa kunnossa se on. Vasta tämän jälkeen siirrytään hienompaan kiveen. Eli tärkeätä on muistaa että teroitus tapahtuu siellä karkeilla kivillä. Ei saa hoppuilla siirtymisessä eteenpäin.
Voiko länsimaisen veitsen teroittaa japanilaisen veitsen kulmassa? Onko tästä kokemuksia ja haittaa veitsen materiaalin kanssa vai täytyykö olla esimerkiksi japanilais valmisteinen jotta veitsi kestää käyttöä näitä matalenpia kulmia?
Nyt kun puhutaan symmetrisestä teroituksesta, kulman minimi määräytyy oikeastaan metallin ominaisuuksien mukaan. Suurin osa japanilaisista veitsistä on myös noin 15 asteen kulmassa, eli samassa kulmassa kuin monet eurooppalaiset veitset. Moni laatuveitsikin voi olla 14-15 asteen kulmassa, mutta ero eurooppalaisiin veitsiin on ohuempi profiili. Laadukkaat Japanilaiset veitset on usein teroitettu tiettyyn kulmaan, jonka tarkkaa astelukua ei ilmoiteta, koska se on teroittajan määräämä. Kulma on kuitenkin yleensä noin 12-13 astetta. Jos alat teroittaa eurooppalaista veistä, kuten Wüsthofia, jonka alkuperäinen kulma on 15 astetta, 12-13 asteen kulmaan, ei siitä pitäisi syntyä ongelmia. Jos kuitenkin leikkaat jotain kovaa, esimerkiksi kovakuorista ruisleipää, terän reuna saattaa taipua. Jos taas yrität tehdä Fiskarsin tai esimerkiksi Sanellin veitsestä 12 asteen kulmaisen, huomaat nopeasti, että terävän reunan saaminen on haastavaa tai lähes mahdotonta. Terä rispaantuu teroittaessa, mikä tarkoittaa, että se ei kestä käyttöä. Veitsien teroituksen rajat on helppo huomata, mutta yleensä on syy, miksi valmistuksessa on päädytty tiettyyn kulmaan. Itse teroitan useita eurooppalaisia veitsiä pienempään kulmaan, koska olen oppinut, että ne kestävät paljon enemmän kuin alkuperäinen määritelmä antaisi ymmärtää.
Itse olen keittiöveitsiin käyttänyt posliinista kahvimukia. Kivellä yleensä käytän liian vähän vettä ja saan ne mahdollisesti tylsemmiksi kuin aloittamalla.. Olisiko apua partavetsien teroittamiseen? Ne 50-60-luvun taitteesta ja nahalla en enää saa niitä teräviksi.
Itse teroitan muutamia partaveitsiä joka kuukausia ja oma setup on tosin hiukan vaihtelevasti, mutta tällähetkellä näin. Shapton Glass 1000 ja siitä Glass 3000 ja Glass 6000 , Tästä usein Morihei 9000 sitten Super Stone 12000 ja viimeisenä Gokumyo 20000. Tämä setti nyt on aika lailla etupystyyn ja paljon pienemmälläkin pärjää. Oma suositus on että veitsi teroitetaan vähintään 8000 karkeuteen asti. Itse kivivaihtoehtoja on sitten lukemattomia. Samoilla kivillä onnistuu sitten veitsienkin teroitus ja kun hankkii Splash and Go kivet ei tarvitse läträtä veden kanssa, joten käyttäminen on a helppoa ja myös siistimpää.
@@HIOMAKIVIFI Kiitos vastauksestasi. Käytin noita teriä parranajoon, mutta en ole millään saanut niitä teräväksi ja kiveä en edes yritä. Minulla myös tuollainen biedermeier 444 - 3 jousitettu nahka, mutta se vaatii jotain teroitusainetta (pastaa) joka loppui jo vuosia sitten. Noi reliikit säilytin kun Kuopion vanhin parturi purettiin taannoin ja isoisoisäni oli voittanut noilla partaveitsillä vuonna 1961 järjestetyn parranajon em-kisan Länsi-Saksassa. Osa meni museoon ja iso osa kaatopaikalle. Tuollainen monen kiven satsi ehkä vähän liikaa minulle näin harrastelijana. Jos teet veitsien teroituksia ja pääkaupunkiseudulla, niin nuo kaksi veitseä tarvitsisi osaavia käsiä koska epäilen että teräprofiili mennyt käsittelyssäni vähän hajalle. Vanhoja Saksalaisia veitsiä 50-60 luvulta joita kaksi erilaista.
Hieno video! Ja uutta tietoakin tuli teroituskulman vaikutuksesta. Olenkin ihmetellyt meidän Zwillingin nopeahkoa tylsymistä ja nyt saattoi löytyä syy.
Kävin hakemassa sinulta tänään tuon 1000/3000 aloituspakkauksen ja täytyy sanoa että jopa täysin käyttökelvoton, lommoilla oleva paskasveitsi teroittui kuin uudeksi näiden vinkkien jälkeen. Olen kokeillut ties mitä teroitusmenetelmiä, mutta tällä kaksipuolisella kivellä onnistui heti ensimmäisellä yrittämällä!
Itse terotan 600-800 ja kiillotan 1000 jos pitää korjailla nii sitten meen 70, 120, 400 ,600 ja niin edelleen. Tietenkin riippuen että mitkä kivet on hyvässä kunnossa. 10:10
Oonkohan nyt oikeassa paikassa. Sillä asialla olen, että saanko esim. Porakoneelle tarkoitetulla hiomakivi terällä paljonki "rouhittua" metallia pois kappaleesta?
Kokemusta ei ole näistä porakonene kivistä ... veikkaan että aika heikosti toimii metallin poistossa ainakin suuremmassa mittakaavassa ja tasaisen pinnan saaanti esim veitseen voi olla suhteellisen haasteellista. Parampi vaihtoehto esim rälläkän päähän laitettava rättilaikka niin johan onnistuu esim kirven teroittaminen hyvin.
Tapoja on monia. Esimerkiksi suoran tason päällä oleva hiomapaperi toimii. Markkinoilta löytyy myös oikaisukäyttöön varta vasten tehtyjä hiomakiviä. Itse käytän karkeita timanttilevyjä. Toinen kysymys on se, että kuinka suora sen kiven lopulta tarvitsee olla. Tuollaisten hyvin lyhyellä viisteellä tehtyjen keittiöveitsien kanssa itse en ole enää pitkään aikaan vaivautunut kiviä oikomaan. Ihan turhaan kuluu vain kalliit kivet. Välillä katson kuitenkin, että missä ovat kiven korkeat kohdat ja käytän sitten niitä kohtia. Jopa talttojen kanssa ehdoton suoruus on kyseenalainen vaatimus. Jos se kivi on vähän kuopalla, niin se tekee viisteestä vähän kuperan, mutta eihän se mitään haittaa. Ihan yhtä terävä siitä taltasta tulee. Mun suositus on se, että kannattaa kuluttaa hiomakiviä koko alueelta ja välttää tarpeetonta kivien oikaisua.
Hei, kiitos vaivannäöstäsi vastata kysymykseeni. Olen saanut jossakin perinnössä tupllaisia, kourulle hiottuja kiviä, siksi kysyin niiden oikaisusta. Jatketaan harjoituksia. Sakari
Sakari, vaihda laadukkaisiin timanttikiviin, niin ei tarvitse suoristella, eivätkä muutenkaan kulu käytössä. (timantti kun on terästä huomattavasti kovempaa) Lisäksi, huolloksi riittää pelkkä pesu ja kuivaus.
Oikein hyvä ja opettava video perusteista. Mutta nuo aatamin aikaiset vesihiomakivet vaihtaisin kyllä laadukkaisiin timanttikiviin. Ne eivät kulu käytössä, niitä ei tarvitse suoristella ja ennen kaikkea, ei tarvitse läträtä (eikä pidäkään) veden eikä minkään muunkaan nesteen kanssa. Lisäksi timantti puree myös huippukoviin teriin aivan eri tavalla kuin vesihiomakivet tai muut ns. "perinteiset" isompaa vaivaa aiheuttavat vanhat ratkaisut. Toki niiden timanttikivienkin on oltava laadukkaita, ja ikävä kyllä, ne maksaa. Mutta hankkivat hintansa takaisin varsin nopeasti, koska niitä ei tarvitse koskaan uusia. Amerikkalainen DMT (Diamond Machining Technology) tekee parhaat timantit mitä tähän mennessä olen kokeillut.
Jos liikut pääkaupunkiseudulla, niin tule Juvanmalmille testaamaan minkälaisia nämä nykyaikaiset hiomakivet ovat. Ehkä vanhat savipaakuiksi haukutut uppokasteltavat kivet sellaisia olivat .. mutta nykyaikaisista vähän vettä käyttävistä kivistä löytyy sitä käyttömukavuutta ja tehoa. Hiomakivet on mennyt viimeisen 10 vuoden aikana niin hurjasti eteenpäin, että moni vanhojen kivien omistaja on hämmästynyt .. toki timantti tekniikka on myös kehittynyt. Molemmille löytyy hyviä käyttökohteita.
@@HIOMAKIVIFI Kiitos kutsusta. Saatan poiketakin, mikäli satun sopivasti niille seuduin joskus. Mutta kyllä minulla on kokemusta myös nykyisistä vesihiomakivistä melkoisen runsaasti. Vaikka niitä ei upottaa enää tarvitse, joutuu vedellä edelleen läträämään, joskaan ei toki niin paljon kuin ennen. Lisäksi niitä nykyisiäkin on aika ajoin suoristettava, mitä ei hyville timanttikiville tarvitse kuunaan tehdä. (eikä voikaan, kun eivät mene kuopalle millään) On myös hyvä tiedostaa, että se vesi "lilluttaa" siinä kivellä edestakaisin samoja epäpuhtauksia+terästä irtoavaa metallia ja näin ollen se myös jokaisella vedolla osuu teroitettavaan terään/ leikkuupintaan tehden samalla mikronaarmuja= tylsymistä terään. Toki ne eivät ole paljaalla silmällä useinkaan nähtävissä, mutta tarkemmassa silmäilyssä kylläkin. (esim. suurennuslasi tai viimeistään mikroskooppi) Toki vesi ei aiheuta läheskään niin paljon ko. ongelmaa kuin öljy, joka onkin ihan vihonviimeinen "kikka" mikä voi pilata veitsen lopullisesti.
Onpa mahtava homma että saa ammattitasoista tietoa ja opastusta Suomen kielellä !! Selkeä ja laadukas video. Kiitos!
Hyvä video! Tässä olisi lisäksi voinut selittää millaisella voimalla terää tulisi painaa kiveä vasten. Itselläni oli aikoinaan liian kevyt paino kiveä vasten ennen kuin ymmärsin tämän ja kiven leikkaavuus siksi olematonta.
Mulla on tuo Naniwan Professional 3000, mutta en oikeastaan näe sitä sen parempana tai huonompana kuin muutamia Suehiron kiviä, joita kaapistani löytyy. Hyviä kiviä molemmat. Itse asiassa Naniwa kanssa on ollut vähän ongelmia, kun se ainoana kivenäni on halkeillut. Suehiron kivissä on tosi hyvät jalustat, jotka tekevät käyttämisestä niin kätevää, että Naniwa jää usein sen vuoksi kaappiin.
Todella nopea toimitus oli tuotteilleni. Kiitos opas videoista kuinka teroitetaan. Palvelumuotoilun näkökulmasta mietin jos kehität ideaa pidemmälle ja teet teroituskulma ohjurin? Kuten itse olen huomannut poranterien teroituksessa niin koneissa on kulma säädettävissä ja on helppoa ja tehokasta.
Jos kiviä ei ole saa keittiöveitsen teräväksi johonkin prässätyn kapineen särmään hangaten. Prässäys kun karkaisee sen kuten viilankin. Kiinnittäisin kaksipuolisella teipillä ohjurin pitämään saman kulman.
Kiitos hyvistä opetusvideoista! Selkee esitystä! Olisin ajatellut, että veitsen puolet teroitetaan vähän enempi vuorotellen. Videoissa teroitetaan ensin toinen puoli ja sitten toinen. Ja homma valmis. Niinkö? Toki sitä vuorottelua tulee kun kun mennään hienompiin kiviin. Mutta Yhdellä kivellä vain A puoli ja sitten B.
Pitää paikkansa, eli puolta vaihdetaan säännöllisesti. Karkeasti voisia sanoa että teen 20 vetoa oikealla puolella ja vaihda puolta ja toistan saman .. sitten jatkan samalla kivellä ja teen 10 vetoa per puoli ja siitä taas puolitan määrän ja teen 5 vetoa. Tässä on jälleen yhtä monta tyyliä kuin tekijää. Eli itse varmaan teen joka kerta eri tavalla täysin riippuen mitä veistä teroitan ja kuinka huonossa kunnossa se on. Vasta tämän jälkeen siirrytään hienompaan kiveen. Eli tärkeätä on muistaa että teroitus tapahtuu siellä karkeilla kivillä. Ei saa hoppuilla siirtymisessä eteenpäin.
@@HIOMAKIVIFI OK. Kiitos. :-)
Voiko länsimaisen veitsen teroittaa japanilaisen veitsen kulmassa? Onko tästä kokemuksia ja haittaa veitsen materiaalin kanssa vai täytyykö olla esimerkiksi japanilais valmisteinen jotta veitsi kestää käyttöä näitä matalenpia kulmia?
Nyt kun puhutaan symmetrisestä teroituksesta, kulman minimi määräytyy oikeastaan metallin ominaisuuksien mukaan. Suurin osa japanilaisista veitsistä on myös noin 15 asteen kulmassa, eli samassa kulmassa kuin monet eurooppalaiset veitset. Moni laatuveitsikin voi olla 14-15 asteen kulmassa, mutta ero eurooppalaisiin veitsiin on ohuempi profiili. Laadukkaat Japanilaiset veitset on usein teroitettu tiettyyn kulmaan, jonka tarkkaa astelukua ei ilmoiteta, koska se on teroittajan määräämä. Kulma on kuitenkin yleensä noin 12-13 astetta.
Jos alat teroittaa eurooppalaista veistä, kuten Wüsthofia, jonka alkuperäinen kulma on 15 astetta, 12-13 asteen kulmaan, ei siitä pitäisi syntyä ongelmia. Jos kuitenkin leikkaat jotain kovaa, esimerkiksi kovakuorista ruisleipää, terän reuna saattaa taipua.
Jos taas yrität tehdä Fiskarsin tai esimerkiksi Sanellin veitsestä 12 asteen kulmaisen, huomaat nopeasti, että terävän reunan saaminen on haastavaa tai lähes mahdotonta. Terä rispaantuu teroittaessa, mikä tarkoittaa, että se ei kestä käyttöä.
Veitsien teroituksen rajat on helppo huomata, mutta yleensä on syy, miksi valmistuksessa on päädytty tiettyyn kulmaan. Itse teroitan useita eurooppalaisia veitsiä pienempään kulmaan, koska olen oppinut, että ne kestävät paljon enemmän kuin alkuperäinen määritelmä antaisi ymmärtää.
Itse olen keittiöveitsiin käyttänyt posliinista kahvimukia. Kivellä yleensä käytän liian vähän vettä ja saan ne mahdollisesti tylsemmiksi kuin aloittamalla..
Olisiko apua partavetsien teroittamiseen? Ne 50-60-luvun taitteesta ja nahalla en enää saa niitä teräviksi.
Itse teroitan muutamia partaveitsiä joka kuukausia ja oma setup on tosin hiukan vaihtelevasti, mutta tällähetkellä näin. Shapton Glass 1000 ja siitä Glass 3000 ja Glass 6000 , Tästä usein Morihei 9000 sitten Super Stone 12000 ja viimeisenä Gokumyo 20000. Tämä setti nyt on aika lailla etupystyyn ja paljon pienemmälläkin pärjää. Oma suositus on että veitsi teroitetaan vähintään 8000 karkeuteen asti. Itse kivivaihtoehtoja on sitten lukemattomia. Samoilla kivillä onnistuu sitten veitsienkin teroitus ja kun hankkii Splash and Go kivet ei tarvitse läträtä veden kanssa, joten käyttäminen on a helppoa ja myös siistimpää.
@@HIOMAKIVIFI Kiitos vastauksestasi. Käytin noita teriä parranajoon, mutta en ole millään saanut niitä teräväksi ja kiveä en edes yritä. Minulla myös tuollainen biedermeier 444 - 3 jousitettu nahka, mutta se vaatii jotain teroitusainetta (pastaa) joka loppui jo vuosia sitten. Noi reliikit säilytin kun Kuopion vanhin parturi purettiin taannoin ja isoisoisäni oli voittanut noilla partaveitsillä vuonna 1961 järjestetyn parranajon em-kisan Länsi-Saksassa. Osa meni museoon ja iso osa kaatopaikalle. Tuollainen monen kiven satsi ehkä vähän liikaa minulle näin harrastelijana. Jos teet veitsien teroituksia ja pääkaupunkiseudulla, niin nuo kaksi veitseä tarvitsisi osaavia käsiä koska epäilen että teräprofiili mennyt käsittelyssäni vähän hajalle. Vanhoja Saksalaisia veitsiä 50-60 luvulta joita kaksi erilaista.
Hieno video! Ja uutta tietoakin tuli teroituskulman vaikutuksesta. Olenkin ihmetellyt meidän Zwillingin nopeahkoa tylsymistä ja nyt saattoi löytyä syy.
Zwillingin teräs on suhteellisen pehmeää, eikä se pysy kovin pitkään terävänä oikein mitenkään. Toki teroitustaåa vaikuttaa myös tähän.
Kävin hakemassa sinulta tänään tuon 1000/3000 aloituspakkauksen ja täytyy sanoa että jopa täysin käyttökelvoton, lommoilla oleva paskasveitsi teroittui kuin uudeksi näiden vinkkien jälkeen. Olen kokeillut ties mitä teroitusmenetelmiä, mutta tällä kaksipuolisella kivellä onnistui heti ensimmäisellä yrittämällä!
Itse terotan 600-800 ja kiillotan 1000 jos pitää korjailla nii sitten meen 70, 120, 400 ,600 ja niin edelleen. Tietenkin riippuen että mitkä kivet on hyvässä kunnossa. 10:10
Oonkohan nyt oikeassa paikassa. Sillä asialla olen, että saanko esim. Porakoneelle tarkoitetulla hiomakivi terällä paljonki "rouhittua" metallia pois kappaleesta?
Kokemusta ei ole näistä porakonene kivistä ... veikkaan että aika heikosti toimii metallin poistossa ainakin suuremmassa mittakaavassa ja tasaisen pinnan saaanti esim veitseen voi olla suhteellisen haasteellista. Parampi vaihtoehto esim rälläkän päähän laitettava rättilaikka niin johan onnistuu esim kirven teroittaminen hyvin.
pitääpi tehdä joku kone jolla toi onnistuu nii voi si terottaa massana, hyvin ja halvalla
tahko
millä (kivellä) se hiomakivi tasoitetaan?
Tapoja on monia. Esimerkiksi suoran tason päällä oleva hiomapaperi toimii. Markkinoilta löytyy myös oikaisukäyttöön varta vasten tehtyjä hiomakiviä. Itse käytän karkeita timanttilevyjä.
Toinen kysymys on se, että kuinka suora sen kiven lopulta tarvitsee olla. Tuollaisten hyvin lyhyellä viisteellä tehtyjen keittiöveitsien kanssa itse en ole enää pitkään aikaan vaivautunut kiviä oikomaan. Ihan turhaan kuluu vain kalliit kivet. Välillä katson kuitenkin, että missä ovat kiven korkeat kohdat ja käytän sitten niitä kohtia. Jopa talttojen kanssa ehdoton suoruus on kyseenalainen vaatimus. Jos se kivi on vähän kuopalla, niin se tekee viisteestä vähän kuperan, mutta eihän se mitään haittaa. Ihan yhtä terävä siitä taltasta tulee.
Mun suositus on se, että kannattaa kuluttaa hiomakiviä koko alueelta ja välttää tarpeetonta kivien oikaisua.
Kysymykseesi löytyy vastaus tämän videon takaa th-cam.com/video/iTDYL2VOr2g/w-d-xo.html
Hei, kiitos vaivannäöstäsi vastata kysymykseeni. Olen saanut jossakin perinnössä tupllaisia, kourulle hiottuja kiviä, siksi kysyin niiden oikaisusta. Jatketaan harjoituksia. Sakari
Sakari, vaihda laadukkaisiin timanttikiviin, niin ei tarvitse suoristella, eivätkä muutenkaan kulu käytössä. (timantti kun on terästä huomattavasti kovempaa) Lisäksi, huolloksi riittää pelkkä pesu ja kuivaus.
Oikein hyvä ja opettava video perusteista. Mutta nuo aatamin aikaiset vesihiomakivet vaihtaisin kyllä laadukkaisiin timanttikiviin. Ne eivät kulu käytössä, niitä ei tarvitse suoristella ja ennen kaikkea, ei tarvitse läträtä (eikä pidäkään) veden eikä minkään muunkaan nesteen kanssa. Lisäksi timantti puree myös huippukoviin teriin aivan eri tavalla kuin vesihiomakivet tai muut ns. "perinteiset" isompaa vaivaa aiheuttavat vanhat ratkaisut. Toki niiden timanttikivienkin on oltava laadukkaita, ja ikävä kyllä, ne maksaa. Mutta hankkivat hintansa takaisin varsin nopeasti, koska niitä ei tarvitse koskaan uusia. Amerikkalainen DMT (Diamond Machining Technology) tekee parhaat timantit mitä tähän mennessä olen kokeillut.
Jos liikut pääkaupunkiseudulla, niin tule Juvanmalmille testaamaan minkälaisia nämä nykyaikaiset hiomakivet ovat. Ehkä vanhat savipaakuiksi haukutut uppokasteltavat kivet sellaisia olivat .. mutta nykyaikaisista vähän vettä käyttävistä kivistä löytyy sitä käyttömukavuutta ja tehoa. Hiomakivet on mennyt viimeisen 10 vuoden aikana niin hurjasti eteenpäin, että moni vanhojen kivien omistaja on hämmästynyt .. toki timantti tekniikka on myös kehittynyt. Molemmille löytyy hyviä käyttökohteita.
@@HIOMAKIVIFI Kiitos kutsusta. Saatan poiketakin, mikäli satun sopivasti niille seuduin joskus. Mutta kyllä minulla on kokemusta myös nykyisistä vesihiomakivistä melkoisen runsaasti. Vaikka niitä ei upottaa enää tarvitse, joutuu vedellä edelleen läträämään, joskaan ei toki niin paljon kuin ennen. Lisäksi niitä nykyisiäkin on aika ajoin suoristettava, mitä ei hyville timanttikiville tarvitse kuunaan tehdä. (eikä voikaan, kun eivät mene kuopalle millään) On myös hyvä tiedostaa, että se vesi "lilluttaa" siinä kivellä edestakaisin samoja epäpuhtauksia+terästä irtoavaa metallia ja näin ollen se myös jokaisella vedolla osuu teroitettavaan terään/ leikkuupintaan tehden samalla mikronaarmuja= tylsymistä terään. Toki ne eivät ole paljaalla silmällä useinkaan nähtävissä, mutta tarkemmassa silmäilyssä kylläkin. (esim. suurennuslasi tai viimeistään mikroskooppi) Toki vesi ei aiheuta läheskään niin paljon ko. ongelmaa kuin öljy, joka onkin ihan vihonviimeinen "kikka" mikä voi pilata veitsen lopullisesti.
*
ja kaikki kokit ehtii käyttämään keittiössä !?
Ootko tosissas
why am I getting this
I don't even speak finnish