Nyt se alkaa sano suutari nälkää ku viimestä limppua söi. Tulkoon kuinka monta osaa vaan, kyllä me näitä katsella jaksetaan. Hyvää uutta vuotta ja tekemisen iloa!
Tuon mäntien korkeuden voisit mitata rakotulkin ja viivaimen avulla.Suora viivain männän päälle ja sitten rakotulkilla mittaat korkeuden,putkien korkeudenkin voit mitata samalla lailla.Heittokellollakin se onnistuu vieläkin tarkemmin.
Kannattaa mitata männän korkeudet, tapin reiästä lakeen. Ja sitten myös tarkistaa onko kiertokankien pituuksissa eroja. Sitä ei tiedä mitä korjauksia ja miten on vanhoille moottoreille vuosien varrella tehty. Jos hyvä tuuri käy niin saa osien paikkoja vaihtelemalla korkeudet kuntoon. Jos ei, niin sitten menee sorvaus hommiksi. Vaikka sekään ei aivan optimi ratkaisu ole, jos männänlaen tasaopinnasta vain pois sorvaa. Palotilan tilavuus saattaa jäädä silloin hiukan pienemmäksi kuin muissa sylintereissä. Mutta harraste koneessa varmastikin menettelee niinkin. Jos viimeisen päälle tekisi, niin pitäisi mitata tilavuudet ja sen mukaan sitten männistä sorvata. Tuosta männäntapin sovitus välyksestä en olisi huolissaan. Männän valmistaja kohtaisia nuo välykset.
jos sorvuuttaa päälakea niin kannattaa ottaa kaikista männistä omat siivut, että tulisi likelle samaa yläkuolokohdan korkeus kaikkiin. Kaikkihan nuo nyt jää sen 0.9mm säätöarvon alle eli liian tiukka, liian lähellä kantta.
@@tommisworkshop Juuri näin, luonnollisesti. Mitä koitin selittää. Ainut ongelma voi siinä tulla palotilan tilavuuden kannassa, jos kovin eri suuruisia siivuja männänlaen tasopinnasta joutuu sorvaamaan. Kun se monttu männän päällä jää silloin alkuperäiseen korkoon. Tasapäisessä männässähän tätä ongelmaa ei ole. En nyt muista kuinka paljon tässä oli eroa mäntien korkeuksien kesken. Tuskin kuitenkaan se aiheuttaa ongelmia kun on matalaviritteisestä ns. pihakoneesta kyse. Vaikka on se aina parempi, mitä lähempänä tilavuudet toisiaan on. Itse olen tehnyt sorviin lisäkiinnityksen männän muotoilua varten jenkatangosta. Eli mäntä kevyesti kiinni pakkaan ja sitten karareijän läpi jenkatanko, jossa. toisessa päässä on lenkki. Tuo lenkki männäntapin reijän kohdalle ja siitä pultti, ikäänkuin männäntappina läpi. Sitten karareijän toiseen päähän vaan iso prikka ja mutterilla vetää männän tiukasti pakkaan kiinni. Vaikea selittää, mutta toivottavasti jotain ymmärtää. Samaisella systeemillä saa aika ison männän tuollaiseen pieneenkin pakkaan kiinni.
juu aivan, se palokuoppa männässä. Sehän pienenee 3 sen pytyssä koska siitä pitää isoin siivu ottaa. Nyt näyttää siltä että nopein tie on mennä johonkin lähisorvaamoon missä on isompi leukapakka, ja kaikista otan siivut pois. 1stä 0.3, 2sta 0.2 ja 3sta 0.5mm. Sitten kaikki yläkuolokohat osuu noin 0.7mm ilman kannentiivistettä sylinteriputken yläpäähän johon kansi teoriassa pitäs laskeutua jälikikiristysten jälkeen. Nyt ne männät on 1=0.40/0.45mm, 2=0.55/0.6mm ja 3=0.15/0.2mm. Vähimmäis etäisyys kanteen kun se on tiivisteen kanssa paikallaan on 0.9mm, yläraja 1.15mm. Tiivisten vaikutusta kun kukaan ei pysty sanomaan mitä se antaa apuja korkeudelle, tai antaako yhtään kun on kiristetty loppuun.
@@petrikuljukka5571 ELLEI männän varret kiertokanket ole reikäväli eri mittainen sitten menee ihan sudeksi joutuu kanket vaihtaan kaikki samanmittasiksi tai yksi liian pitkä oikean mittaiseksi.
tämänkin oli jo eilen illalla mielessä. Pitää kattoa saanko omaan sorviin kiinni kun on vain 3 leukapakka. Kaljapurkinpellistä suojaa väliin leukojen kohille.
harvoin päittäislaakeri kuluu paineettomalta puolelta. enemän se kuluu siltä puolen missä on painetta eli kytkintä painetaan ni tulee painetta päittäislaakerille, siksi ne on isommatki toisella puolen. miksi työntömitalla mitata korkeuksia kerta heittokellokin olemassa. kello telineineen lohkon päällä ja kellon nollataan lohkon pintaan. sitte kääntää kellon männän päälle ni mitta on siinä. joskus tullut vastaan lohkoja mikkä on toisesta päästä matalempia ku toisesta. ei se haitaa vaikka tappi liikkuu männissä. liikkuu se niisäkin männissä missä krympillä tappi kiinni kangessa ku ei muualta pääse liikkuun. iteki joutunut monesti auton moottorin koekasaan ennen lopullista kasaamista ku osia sekoteltu toisista auton moottoreista ja mikää ei sovi keskenään ilman muutoksia.
Mittaappa varuksiis lohkon etupään ja takapään korkeus suhteessa runkolaakerin yläpäähän, että onko eroja niissä, elikkä vaikuttaisi että lohkon oikaisussa olisi otettu takapäästä liikaa verrattuna etupäähän. Saattaapi olla että kiertokangeissa ja männissä on korkeuseroa tai yhteensä kaikkien osatekijöiden summana tulee korkeuseroa. Veivit ja männät tulisi olla osapuilleen samanpainoisia, vaikka tästä ei kisakonetta tulisikaan.
Lastuava / hoiva työstöstä tulee suora jos ei tapahtunut moottorivaurio mutta silloin käytettävä stressilevyä, harvemmin kk pituuseroja painoeroja kyllä mäntiä voi olla mitä vaan, moottori voi olla kootut teokset??
@@akilimnell7694 ilmeisesti moottori on ollut ns, kootut teokset, elikkä moottoriin on tullut moottori vaurio ja heti saatavista olevista käytetyistä moottorista on otettu jotakuinkin ehjiä osiaja niistä kasattu kone,kun on ilmeisesti ollut kiire traktorilla urakkahommiin.
loppu se kallis Weiconin tasoliima millä pö tankin liimasin, mutta se ei oikein mene tommoseen tiukkaan väliin, pyyhkiytyy pois. Myös kierrelukite vois toimia noissa. "Ylikoon" Blommi menee tiukkaan, todennäköisesti on öljytiivis myös ilman mitään tiivisteainetta jos ei ole syvää vekkiä.
Paras lopputulos varmaan tulee, jos laittaa vanhat männät paikoilleen uusilla männänrenkailla. Vanhoja mäntiä saattaa joutua vähän madaltamaan, kun kerran lohkostakin on otettu materiaalia pois.
Vanhat männät on muutoin hyvät mutta kun mittasin ylempi männänrengas ura on kulunut 1mm ylimittaan, ei ole hyvä mäntä pitkäaikaiseen käyttöön. Myös kiertokangen uusi liukulaakeri on sovitettu tälle uudelle männäntapille. Joutuu uusien mäntien madallukseen.
Männässä voi olla pituus eroja jos huonolaatuisia. Kammessa on kaula voitu koneistaa väärin eli mäntä pielessä sekä korkeuden, että kiertoradan suhteen. Kiertokanki voi olla vioittunut/venynyt tai sitten pusla on koneistettu väärin. Todennäköisesti tämä on yhdistelmä vähän kaikkia. Mutta jos vanha mäntä jää alemmas ja painaa muutaman gramman sisällä yhtä paljon niin laita se. SItä mäntäähän voi myös hioa jonkun kymmenyksen lyhemmäs, mutta jälleen kerran pitää se paino varmistaa. Mutta tosiaan kannattaa ne kiertokanget ja männät mitata keskenään. Kammelle tuskin kannattaa mitään tehdä. Vaikka sen koneistaisikin ns. väärin niin en ukso, että nähtäisiin siltikään yli 0,1mm eroja. Pitää kyllä aika surkea koneistaja/kone olla jos näin olisi, mutta kaikkihan on mahdollista.
Pitäs puntari joskus hommata talliin. Koska kaikki männät oli ohjearvon väärällä puolella (alle 0.9mm putken nokasta), pitänee jokaisesta uudesta männästä ottaa siivu pois niin painoerotkin tasaantuu. Jos vain yhdestä ottaa reilummin voi tulla eripainoinen yhdestä.
Joo kaikki männät pitää painaa saman verran. Se puntarointi tosin pitää tehdä kiertokankienk kanssa, että se koko pyörivä massa on oikeasti tasapainossa. Mutta rehellisesti en lähtisi tuota 0,7mm sheivaamaan 0,9 milliin, koska nuo paksuusongelmat tulevat kuitenkin uudestaan vastaan kannen tiivisteen kanssa. Mutta tässä vaiheessa se tulee tehdä jos sillä yönsä nukkuu paremmin. Uudet tarviketiivisteet on monesti paksumpia ihan momenttiin laitettuna, mutta tosin jälkikiristys sen lopullisen paksuuden päättää. Kannentiivisteissä kun on myös niitä laatueroja.......🙄 Suutinputken reiästä 2mm tinalankaa väliin ja katsoa kuinka paksuksi jää. Jos mietitään puristuksia niin tuo 0,2mm on oikeastaan etu, koska sitten kone lähtee varmasti todella kylmästä käyntiin. Deutzin ilmajäähykoneissa, missä venttiilit ja männän palokupit eivät sinällään poikkea suhteessa tuohon Valmettiin jätettiin 1-1,2mm väli männän ja kannen väliin ja hyviä ovat -15c pakkasellä lähtemään käyntiin ilman hehkua. Tuohonkin varmaan löytyy Valmetilta ohjearvo, mutta vertasin vain Deutziin jos se helpottaa päätöksen tekoa...
@@Diglo1 ei vaan männät erikseen ,sitten kiertokanket erikseen jokaiselle osalle oma erillinen punnitus ja hionta nini saadaan ne kaikki yhdessä oikeaan painoonsa. myös männän tapit. itse ainakin olen joka koneelle tehnyt näin ja värinätön kone tulee kun kaikki on tarkkaan samanpainoisia. ainoa on kiertokanki iso mötikkä hankala tasapainottaa mutta kotikoneessa ei tarvikaan,kilpakoneessa sekin on tasapainotettava, itse kyllä kiillotan kaikki valuosat myös työtä on mutta öljyt kulkee paremmin kanavissa sitten ja valuu takaisin ylhäältä alas.
keittövaaka pitää käydä hakemassa talliin. kun saan lyhennettyä männät punnita osat ennen uusintakasausta. löysin lukuarvot männille ja kiertokangille painoeroihin
OK, hyvä vinkki. Tuossa on tosiaan leimat 1970, 1970 ja yksi on 2000, korjaamokirjassa on KK-painotoleranssi raja 20 grammaa, sen sisään pitää saada kaikki KK:get. Jotakin tuolle koneelle oli tehty aiemmin koska jälkiä on mm yhdessä KK:ssa ja pulttien varmistinlaatat oli avattu.
männät sorviin niin ei tarvitse katua! samalla kun tekee noin hyvin konetta laittaisin kyllä painot kohdilleen mäntä+tappi yhdessä ja sitten kiertokanget kanssa samaan painoon vaikka on vakio kone tässä vaiheessa on turha kiirehtiä. tietenkin on vaan minun mielipide
Kyllä oli mukava katsella taasen video ei muuta kuin Hyvää Uutta vuotta kaikille katsojille ja Tommin Perheelle ei muuta kuin Moro. Pentti Martinniemestä 😊
Mäntää vaihtoon.. ei ne tapit kuulu noin väljät olla, eikä kuulu tulla noin ylös. Joskus ollaan sorvattukin tarvike männistä poijes jos muuten ollu ok. Ja punnittu männät kun kilpa konneta tehty ni on hirveitä painoeroja mut se ny on jo toinen juttu. Ei muuta kun vaihtaan männät. Ja viel sen verran tuosta männän tapista et mittappa onko kaikissa männissä edes tappi samassa kohtaa.. niitäkin nähty. Hyvää juttuu tullee..! 👍🏻
voi olla että jos vaihattaa männät niin tapit on edelleen löysiä jos ne on tehty tuolleen. Pitää kyllä kysyä myymällstä onko noi liikkuvat tapit oikein.
tse kunnostanut monet omat käyttöautot ja aina kaikki liikkuvat osat hionut kiiltäviksi ja punninnut kanket ja männät ja tapit, sillä saadaan pitkäikäisyyttä ja tärinätöntä ajoa koneelle kun fiilataan painot kohilleen vaikkei kilpakone olekaan. hyvä on tehdä jos auki kerran on, kiillotuksella lohkoa öljyt valuu paremmin ja tasapainottamalla vähenee tärinät ja kone toimii kauniimmin ja pidempään hyvin.
Hauska tuo nokka-akselin pään plommi, vanhoissa tuommoinen ja esimerkiksi 411C-koneessa on pultin paikoillaan pitämä O-rengastiivistetty lätkä. Uudemmissa on sitten taas peltiplommi... ei liene Linnavuoressa osanneet päättää kumpi on parempi 😁
Vaihda 1 ja 3 männä keskenään, tapit ok, uiva uudempi rakenne. Onko nuo mäntien palo tilat oikealla puolella, se on tärkeä. Tulee siihen se kannen Tiiviste mm. Zetorissa kahta paksuutta kannen tiivarille.
Palautteitahan voi aina laitella mutta löytyykö tilalle kuitenkaan parempia? Enää en edes muista kun kaveri LT Wolkkarin koneen korjas et kertoko se mitään mäntien pituudesta tai tappien kireyksistä? Pitääkin joskus muistaa kysyä ottiko mitään tuommosia sillon huomioonkaan... voi toki olla että männät oli laadukkaampia ja kaikki ok.
Mittasin kannentiivistettä ~1.5mm ja putken olake on ~1.3mm. Menee aikalailla rakokiinni. Massatiiviste ompi. Tiiviste voi 0.1-0.2mm antaa apuja toivon mukaan.
OK, eli tuohon männän lyhentämiseen pitää ottaa oletuksena esim 0.2mm lisää tiivisteestä. Vanha tiiviste oli aikalailla litistynyt putken tasolle. Nyt vain pitäs päättää sorvuutanko kaikista männistä vähän vai ainoastaan 3 sen männästä. Tarkat mitat sain eilen illalla mittakellolla otettua. 1=0.4/0.45, 2=0.55/0.6, 3= 0.15/0.2 hyvin likelle sitä työntömittaa videossa putken yläosaan. Vanha mäntä passaa alle 0.1mm tarkkuudelle uuteen mäntään, eli mäntä ei ole juurikaan se syy, kiertokangesta pakko johtua ja 0.2 tasopintahionnasta.
Bemarin uusissa moottoreissa on vähän samaa ongelmaa, jos moottoria pitää korjata, kun moottorin lohkon tai kannen pinnasta otetaan ainetta, niin välykset menee liian tiukille ja se vaikuttaa, myös moottorin ajotuksiin. Bemarilla oli paksummat kannentiivisteet tätä tarkoitusta varten. Vaihtoehdot on 0,70mm ja 1,00mm paksuiset kannentiivisteet. Toinen vaihtoehto on kai muokata mäntää, jos noita mäntiä pitää käyttää, koska lohkon tai kannen pintaan ei voi lisätä metallia enää helpolla. Yuotubesa oli ihan video tästä bemari aiheesta. Samcrac on sen youtube kanavan nimi ja kieli on englanti. Vika kyseisessä autossa oli se, että kannentiiveste oli rikki ja ainoa vaihtoehto oli lopulta kansiremontti paksummalla 1,00mm kannentiivesteellä. Kato toi kannentiiveste juttu, jos on saatavilla eripaksuisia tiivisteitä tätä tarkoitusta varten tuohon traktoriin. 👍Bemarissa paksumman 1,00 mm kannentiivisteen osanumero oli helppo, koska se oli yden numeron isompi, kuin alkuperäisen 0,70mm kannentiivisteen osanumero, eli seuraava osanumero orkkis kannentiivisteen jälkeen.
@@HakkaDakka Mä aijoin aika monta vuotta 100A Datsunilla, jossa oli 1200 kone. Kulki 160 tai yli, ei nähny lukemia, koska mittarin viisari oli oli kiinni rajotin tapissa. Jarrut sai korjat 6kk tai 1v välein, kun ne oli itse tehnyt ja hinkannut kiiltäviksi ja puhtaiksi, niin pysty tekee käkkärikäännöksiä, joita kukaan ei uskonut 100A pystyvän. 100A:ta on hinkattu ainakin ihan tarpeeksi, mutta 100A Datsun oli tee-se-itse auto ja laturi oli heti vaihdettu datsun cherryn isompaan latuuriin, joka kesti autokäytön ja poppi vehkeet. 🥳🎉Orkis laturit oli täyttä kuraa ja ne hajosi jatkuvalla syötöllä, koska ne ei kestäneet lähellekkään vaaditavia tehoja. Se oli ihan uskomattoman hienoon kuntoon laitettu auto, mutta myin sen pois. Oli ralliratti, kasipallo vaihekeppinä ja aluvanteet.
Jos lohkosta otettiin 0,2, niin paljonko ottivat kannesta pois?. Onko sitä lohkoa tai kantta ennen sitten oiottu, sitä ei tiedä edes vanha erkkikään. Taitaa mennä mennä madallukseen mäntä, eli oliko koneistus varmaan suora?. Muistan -80 luvun, kun tekivät innoissaan petroliautoja, vaikka Kadetista, kahdella paperilla, kun puristuksia piti madaltaa. Olen kuullut, että joihinkin autoihin olisi paksumpia kannentiivisteitä oikaisun takia.
se mitä kannesta otettiin ei vaikuta tähän. Kansi on sileä ja passautuu teoriassa noihin sylinterinputkiin kun kansi on lopullisesti jälkikiristetty. Mäntiä pitää lyhentää, muuta ei voi.
@@tommisworkshop Ei suoraan vaan kannen ja lohkon höyläys vaikuttaa palotilaan. Kummankin palotilat voi lekurin ruiskulla mitata, lisätä tiivisteen paksuuden ja saa millilitrat. Joka sylinterissä pitäisi olla samat tilavuudet ja jostain saada alkuperäisen tilavuustiedot ykk:ssa. 50cm2 mopossakin sylinterin ja kannen tiivisteen pois jättäminen vaikuttaa paljon tilavuuteen. Antti Logrenin juttuja olen seuraillut ihan mielenkiinnosta.
ikh sta ostin itse. Autionautosta ylivieska jossa koneistutin moottorin voi myös kysyä jos on tiskinalla jemmassa. purkupojat myös tarkistaa. sparex englanti valmistaa, sinne viestiä jos ei Suomesta löydy.
Jos se kolmosen mäntä on liian korkealla, eikun sorvissa pieni siivu laesta pois. Joku hyvin tarkka varmaan mittaisi ja laskisi palotilan sekä sitä myöten puristussuhteen, mutta lieneekö tarpeen. Paljonko lienee sallittu poikkeama puristussuhteissa sylintereitten välillä? Kunhan tiivisteen paksuus riittää, eikä mäntä käy kiinni kanteen? Voisko joutua painoja tasaamaan muistakin esim. helmasta sorvissa pois, jos yhtä laesta madaltaa? Eipäs tullut ennen kasaamista vaaalla mitattua niiden painoja.
ja ei ole semmosta puntariakaan. 0.9-1.15mm on mitta-arvo männän yläkuolokohdalle, sen sisään pitäs kaikki mennä mutta kaikki männät jäi alle. 2 nen noin 0.7mm. Toi sorvaus voi olla ainoa keino ellei takuunkautta hae tasamittasia mäntiä. Voi olla mahdottomuus.
tunnostaa että kun se on löysä, tappipyörii alumiinireiässä ja hetkessä menee väljäksi ja sitten mäntä kolahtaa kanteen. Jospa se tämä vuosi alkais olla parempi.
Jos tönäri tuntuu epävarmalta, mitä se todellisuudessa onkin, niin voihan sitä mittakelloa/mittakellon magneettijalkaa käyttää nollaamalla esim. ryhmän pinnassa ja siirtämällä putken tai männän päälle, kun ei laita magneettia päälle,vaan siirtelee vapaasti tasaisella pinnalla. Magneettijalan alapinta,ellei ole kolhittu, on kuitenkin aika tarkkaan koneistettu yleensä. Tai istuttaa sen varren johonkin leveään kiilatangon pätkään, jota liuttaa tasopinnalla. Näitä konsteja on töissä jouduttu keksimään mittaushommissa eli innovatiivisuus ollut joskus vallalla, kun sadasosia tähtäilty!!!!
Olikohan kinuskien tarvikemäntäsarja, kun tappi jo valmiiksi väljä? Tuo täytyykin huomioida, ettei astu halpaan suotta. Aina voi oppia toisen "vahingosta", siinäkö se on yksi alkuperäisen ja orkkis osan ero.
ei pieni väljyys edes haittaa mitenkään männän tapeissa, koska siinä on ne lukkorenkaat ja ainahan ne hiukan tulee falskaamaan, ei männän tappeja ikinä niin tiukoiksi saa edes tehdä että kuumana asennetaan.
Se yläkuolokohtamittaus… tuleeko tuohon jonkinlainen kansipahvi? Jos tulee kannen tiiviste niin millainen ja voisiko kuvitella sen paksuutta säätämällä fiksata välystä kanteen? Toinen jota katselin, kun momenttiin kiristettäviä pultteja availlaan ja kiristellään niin eikös periaatteessa pitäisi pultit jokaisen avauksen jälkeen vaihtaa uusiin? (Voi olla harhaluulo tosin tämä, ei tieto)
Kansi tulee noita 1.3mm sylinterilohkon pinnasta koholla olevia sylinteriputkia vasten. Kannentiivisteellä kikkailu ei onnistu. Pulteista korjauskirja ei opasta että ne pitäs vaihtaa. Ja ainoastaan kannenpultteja saa uutena enää.
Ei noissa työkonemoottoreissa pultteja uusita käytännössä ikinä, no ehkä uudemmissa, joissa on venymäpultteja .... Itelläkin Nuffissa samat pultit ollut ainakin 10 kannen aukaisukertaa......
@@tommisworkshop Uusien pulttien sorvauttaminen tilaustyönä jossain pajalla tulee varmasti halvemmaksi. Ei se kuitenkaan tarvitse muuta kuin kierteet sopivaa materiaalia olevan sopivan paksuisen tangon päihin.
@@realkingburgerking3384 Oon nähny koneita missä nuo päittäis laakerit on kulunu niin, että päittäiset on jo yli millin, mutta ei tunnu menoa haitanneen.
ENSIN tarkistaa kaikki kiertokanket että reikäväli on taatusti sama kun yksihän noista oli joku varaosa kanki ja mäntä aikasemmasta korjauksesta eli voi olla mittaheittoakin ja paljon.
Jakopään peräseinä pitää laittaa ennen nokka-akselia, tai ainuttakaan jakopään pyörää, eli lipsahti jo. Männänpään pituuksia on helppo verrata männät irtaallaan liukusovitteisella männäntapilla. Kaksi mäntää rinnakkain ja sillä ristitapilla varovasti yhteen. korkeusero näkyy hyvin selvästi jopa silmällä. Männän päästä materiaalia pois, mikäli on liian pitkä? Mäntien painoero ei saa kasvaa liikaa työstössä, saman painoisia niiden kuuluu periaatteessa olla, tai kone ravistaa.Ohjeistahan se toleranssi pitää tuohon männän ja kannen väliin hakea. Ei kuullosta nimittäin mukavalta, kun mäntä hakkaa kanteen! Olen senkin kokenut Zetor 6045:n kanssa. Tehdasasenteiset kiertokangen yläpään puslat olivat väljät ja rupesivat pyörimään väärästä saumasta. Puslien väljyys oli huomattu jo tehtaalla, ne oli nimittäin varmistettu pistepuikolla, lyömällä puslan molempiin päihin yksi piste. Itälaatua vm. -81. Piti teettää siihen sorvissa uudet ylikoon puslat.
Toi nokkahan vai tuupataan tuonne, se lähtee heti myös irti jos kotelon seinä sen vaatii. Mutta tuo männänkorko on nyt paha paikka mikä se on itse kannen kanssa. Korjaamokirjakaan ei kerro siitä yhtään mitä pitää olettaa kun kansi on tiivisteenkanssa paikallaan. Kertoo vain että vähintään 0.9mm pitää olla ero männän ja kannen välillä, ei muuta. Myös uudemman Valmetin 311 moottorin kirja ei tähän männänkorkeuden säätöön ja mittaamiseen kerro mitään kuin että 0.9mm vähintään ja parin millin lyijyjuotoslankaa suutin reiästä sisään ja männällä puristaa lyijylanka. Se vaatii että kone on kasattu tiivisteellä ja kansi kiristetty. Tuota kanteen kolahdusta ei oikein kärsi jättää. Kyllä, tuo männän pituus ero on helppo tuolleen rinnan ja tapilla yhteen koettaa, myös vanhaan mäntään pystyy kokeilemaan näin.
Joo! tässä olisi sellaisen tekijän kokemus poikaa, joka tekee näitä jatkuvasti ja siis tietää tiivisteen paksuuden tuosta vaan! Minun näppituntumani on, että tiiviste on ainakin 0,5 mm, mutta tämä on pelkkää mutua. Lyijy, tai tinalangallahan se välys mitataan ja olen itsekin mittaillut, mutta vain moottorisahoja virittäessäni, niissä ehdoton minimi on 0,5 mm, johon asti minä en kyllä uskalla ikinä pudottaa välystä, vaan jätän välille 0,7-1 mm, eli melko tarkasti tuohon Valmetin suositukseen siis niissäkin. Mittaa tönärillä se vanha, litistynyt tiiviste niin pääset edes "hehtaareille". Kyllä siitä edes jonkinlaisen kuvan saa! Siis, mikäli et jo hävittänyt tiivistettä? Itse en ikinä hävitä vanhaakaan tiivistettä kovin hätäisesti, että pystyn vertailemaan uuden kanssa.@@tommisworkshop
@@anttikarioja5417 Nämä on nimenomaan juuri semmosia asioita, että tulee isomman määrän kautta jos kasaa tämmösiä moottoreita että miten osat passautuu toisiinsa. Mittasin vanhan kannentiivisteen tönörillä ja se on ~1.28mm eli oli liki sama kuin vanhat putket oli koholla sylinterin pinnasta. Enne purkua mittasin vanhat putkikorot ja ne oli hieman yli 1.2mm.
Aijai! Tiukille menee näköjään ilman mäntien koneistusta! No! Ninhän se tietenkin onkin, että sama pitää ottaa männistä, kuin sylinterilohkostakin periaatteessa, että alkuperäinen välys säilyy.@@tommisworkshop
Kyllä ne männät pitää siis sitten lyhentää! Kuinka paljon? No ensin vanhojen mäntien pituuteen ja sitten sama pois, mikä otettiin nyt lohkon pinnasta. Siinä, sen pitäisi olla, mikäli minä ja mahdolliset aiemmat männän lyhentäjät päättelivät asian oikein? Montako meitä torveloita siinäkin sitten lienee jonossa?@@tommisworkshop
@@tommisworkshop Alkuperäistä paksumpi kannentiivise on yksi vaihtoehto. Bemarilla on ainakin 0,7mm ja 1,0mm kannentiivisteitä ja paksumpi kannentiiviste voi olla seuraava osanumero alkuperäisen kannentiivisteen osanumeron jälkeen, eli näin on bemarilla. Bemarilla on ajateltu, että kansiremontti on mahdollista ja siksi ne myy eripaksuisia kannentiivisteitä.
ei oo kiertokanget vaihtunut. Mutta en mitannut purkaessa missä asennossa vanhat männät oli, nekin on voineet olla liian ylhäällä. Toki nyt on lohkosta siivua otettu pois mutta ei paljoa.
@@tommisworkshop Ihan hyvin saattaa se yksi kiertokanki olla pidempi kuin ne muut. Siksi se kannattaa tarkistaa. Männät ei välttämättä selitä tuota mittaeroa.
kaksi kankea on tod näk vanhempia ja yksi uudempi. kun noi päittäislaakaritkaan ei olleet kuluneet juuri yhtään, joku koneremontti tälle on tehty joskus. edes ulommainen iso päittäiskaakeri ei ollu kulunut.
jep kyllä voi, pitää löytää passelia bronssilevyä että ei tarvitseisi hioa enää leikkuun jälkeen. Silleensä hölömöä että niitä ei valmisteta. Jos noita laserista ottas niin vois jopa saada myytyä noitalakereita. No onneksi nyt ei tarvinnut etummaisia uusia.
moottorinkorjaussarjassa ne tulee. päittäislaakerit myydään erikseen, hölmöä kun ei mukana jo tule. On noita liki jokaisessa traktorikaupassa myynnissä.
kyllä se on, ja muutenkin kaikki vanha ajalta ennen tietokone ja 3D mallinnusta. Ne on ollu työläitä käsin viivottimen ja harppien kanssa piirtää ja valumuotit valmistaa. Pätee myös peltiosiin.
@@juharuotsalainen6938 löysäkarkaistutappi pyörii alumiinimännässä ja menee enemmän väljäksi. KK:ssa on sitä vasten laakeri joka on vaihdettavissa, männässä ei.
joo näin minä teen, otan 3 sen pois ja vertaan vanhaan ja katon onko tuo männän pituus se ongelma, sitten sorvissa raakasti lyhemmäksi. Voihan se kiertokangissakin olla pituus ero keskenään.
@@tommisworkshop Ei niistä kangissa yleensä pituus eroja ole jos samaa alkuperäistä sarjaa ovat, painoissa voi olla jonkun verran, pitää olla ero alle ohjearvojen, yleensä painottanut ne gramman tarkkudella samaan painoon, sama mäntien painot samalla tarkkudella.
@@tommisworkshopTarvikemäntien koneistus toleranssit voi olla mitä sattuu, alkuperäisissä ne on tarkalleen oikein, nuo alkaa lämmitessään pitämään kolinaa ajan kanssa, tappi ei saa liukua kuin kangen helassa.
@@grefe7356näin on. Itselläni oli erään auton moottori viritetty ihan loppuun, moottori lohko koneistettu niin isoksi kuin pystyi. Mäntien tapit oli "liukuvat" männissä ja kiertokankien männän tapin reijät laakeroidut. Kyseinen moottori toimi loistavasti ja kiersi +10000kier/min. Mitään ongelmia ei ollut männän tappien kanssa. Ei tule tuossa matala viritteisessä Valmetin moottorissakaan ongelmia männäntapeista.
@@mitale samoin, normaalissa koneessa on liukulaakerin kiertokankessa ja tappi liukuu hyvin ja männässä uivat reiät ja tapit ui siinä ei haittaa vaikka ei olekaan kuumennettava paikkansa ei hyvät uivat on normaalit liki joka koneessa, eli hieman väljä tappi mäntään.
Asennusrasva on sitkostettua mineraaliöljyä eli moottoriöljyä ja liukenee moottoriöljyyn. WD40 llä puhistetaan lattioita eikai sitä passaa moottoriin laittaa.
Miulla sorvattii männät sopivan korkusiksi, sekä oisin saattanu mitata kaikki männän renkaat. Itse ainki jouduin hiomaan omissa koneissa välystä isommaksi
Metallisen viivottajan tai suorakulman laitat siihe sylinteriputken päähän ja rakotulkilla kattot niin saa tarkemman lukeman männän korkeudesta.👍
Nyt se alkaa sano suutari nälkää ku viimestä limppua söi. Tulkoon kuinka monta osaa vaan, kyllä me näitä katsella jaksetaan. Hyvää uutta vuotta ja tekemisen iloa!
Vaihda uusi kakkosen mäntä kolmospyttyyn niin pystyt haarukoimaan hyvän ja huonon eron.
Opettavainen video ja hyvä jatketaan kasausta
Tuon mäntien korkeuden voisit mitata rakotulkin ja viivaimen avulla.Suora viivain männän päälle ja sitten rakotulkilla mittaat korkeuden,putkien korkeudenkin voit mitata samalla lailla.Heittokellollakin se onnistuu vieläkin tarkemmin.
Jep, pitää heittokelloa virittää seuraavaksi.
Kannattaa mitata männän korkeudet, tapin reiästä lakeen. Ja sitten myös tarkistaa onko kiertokankien pituuksissa eroja. Sitä ei tiedä mitä korjauksia ja miten on vanhoille moottoreille vuosien varrella tehty. Jos hyvä tuuri käy niin saa osien paikkoja vaihtelemalla korkeudet kuntoon. Jos ei, niin sitten menee sorvaus hommiksi. Vaikka sekään ei aivan optimi ratkaisu ole, jos männänlaen tasaopinnasta vain pois sorvaa. Palotilan tilavuus saattaa jäädä silloin hiukan pienemmäksi kuin muissa sylintereissä. Mutta harraste koneessa varmastikin menettelee niinkin. Jos viimeisen päälle tekisi, niin pitäisi mitata tilavuudet ja sen mukaan sitten männistä sorvata. Tuosta männäntapin sovitus välyksestä en olisi huolissaan. Männän valmistaja kohtaisia nuo välykset.
jos sorvuuttaa päälakea niin kannattaa ottaa kaikista männistä omat siivut, että tulisi likelle samaa yläkuolokohdan korkeus kaikkiin. Kaikkihan nuo nyt jää sen 0.9mm säätöarvon alle eli liian tiukka, liian lähellä kantta.
@@tommisworkshop Juuri näin, luonnollisesti. Mitä koitin selittää. Ainut ongelma voi siinä tulla palotilan tilavuuden kannassa, jos kovin eri suuruisia siivuja männänlaen tasopinnasta joutuu sorvaamaan. Kun se monttu männän päällä jää silloin alkuperäiseen korkoon. Tasapäisessä männässähän tätä ongelmaa ei ole. En nyt muista kuinka paljon tässä oli eroa mäntien korkeuksien kesken. Tuskin kuitenkaan se aiheuttaa ongelmia kun on matalaviritteisestä ns. pihakoneesta kyse. Vaikka on se aina parempi, mitä lähempänä tilavuudet toisiaan on.
Itse olen tehnyt sorviin lisäkiinnityksen männän muotoilua varten jenkatangosta. Eli mäntä kevyesti kiinni pakkaan ja sitten karareijän läpi jenkatanko, jossa. toisessa päässä on lenkki. Tuo lenkki männäntapin reijän kohdalle ja siitä pultti, ikäänkuin männäntappina läpi. Sitten karareijän toiseen päähän vaan iso prikka ja mutterilla vetää männän tiukasti pakkaan kiinni. Vaikea selittää, mutta toivottavasti jotain ymmärtää. Samaisella systeemillä saa aika ison männän tuollaiseen pieneenkin pakkaan kiinni.
juu aivan, se palokuoppa männässä. Sehän pienenee 3 sen pytyssä koska siitä pitää isoin siivu ottaa. Nyt näyttää siltä että nopein tie on mennä johonkin lähisorvaamoon missä on isompi leukapakka, ja kaikista otan siivut pois. 1stä 0.3, 2sta 0.2 ja 3sta 0.5mm. Sitten kaikki yläkuolokohat osuu noin 0.7mm ilman kannentiivistettä sylinteriputken yläpäähän johon kansi teoriassa pitäs laskeutua jälikikiristysten jälkeen. Nyt ne männät on 1=0.40/0.45mm, 2=0.55/0.6mm ja 3=0.15/0.2mm. Vähimmäis etäisyys kanteen kun se on tiivisteen kanssa paikallaan on 0.9mm, yläraja 1.15mm. Tiivisten vaikutusta kun kukaan ei pysty sanomaan mitä se antaa apuja korkeudelle, tai antaako yhtään kun on kiristetty loppuun.
@@tommisworkshop tämä on oikea ratkaisu kyseiseen ongelmaan, ja eikun hyvät uudet vuodet 👍👍.
@@petrikuljukka5571 ELLEI männän varret kiertokanket ole reikäväli eri mittainen sitten menee ihan sudeksi joutuu kanket vaihtaan kaikki samanmittasiksi tai yksi liian pitkä oikean mittaiseksi.
Sorvilla pyyhkäset päästä pois👍
tämänkin oli jo eilen illalla mielessä. Pitää kattoa saanko omaan sorviin kiinni kun on vain 3 leukapakka. Kaljapurkinpellistä suojaa väliin leukojen kohille.
Kyllä siitä moottorista tulee kuin uusi sinun käsissä hyvää uutta vuotta tv Paula ja markku Suomussalmelta
harvoin päittäislaakeri kuluu paineettomalta puolelta. enemän se kuluu siltä puolen missä on painetta eli kytkintä painetaan ni tulee painetta päittäislaakerille, siksi ne on isommatki toisella puolen. miksi työntömitalla mitata korkeuksia kerta heittokellokin olemassa. kello telineineen lohkon päällä ja kellon nollataan lohkon pintaan. sitte kääntää kellon männän päälle ni mitta on siinä. joskus tullut vastaan lohkoja mikkä on toisesta päästä matalempia ku toisesta. ei se haitaa vaikka tappi liikkuu männissä. liikkuu se niisäkin männissä missä krympillä tappi kiinni kangessa ku ei muualta pääse liikkuun. iteki joutunut monesti auton moottorin koekasaan ennen lopullista kasaamista ku osia sekoteltu toisista auton moottoreista ja mikää ei sovi keskenään ilman muutoksia.
Liukusovitteinen männäntappi on riittävän tiukka, ei huolta.
Juu näin on tuo on vaan parempi ja uudempi tapa männäntpille, uiva.
Hyvä video
Mittaappa varuksiis lohkon etupään ja takapään korkeus suhteessa runkolaakerin yläpäähän, että onko eroja niissä, elikkä vaikuttaisi että lohkon oikaisussa olisi otettu takapäästä liikaa verrattuna etupäähän. Saattaapi olla että kiertokangeissa ja männissä on korkeuseroa tai yhteensä kaikkien osatekijöiden summana tulee korkeuseroa. Veivit ja männät tulisi olla osapuilleen samanpainoisia, vaikka tästä ei kisakonetta tulisikaan.
Lastuava / hoiva työstöstä tulee suora jos ei tapahtunut moottorivaurio mutta silloin käytettävä stressilevyä, harvemmin kk pituuseroja painoeroja kyllä mäntiä voi olla mitä vaan, moottori voi olla kootut teokset??
@@akilimnell7694 ilmeisesti moottori on ollut ns, kootut teokset, elikkä moottoriin on tullut moottori vaurio ja heti saatavista olevista käytetyistä moottorista on otettu jotakuinkin ehjiä osiaja niistä kasattu kone,kun on ilmeisesti ollut kiire traktorilla urakkahommiin.
voi olla haastavaa mitata tätä. harmi kun en mitannut purkaessa mäntien korkoja.
Sinulla 1,2,3 vanhat männät renkaat laakerit järjestyksessä mistä verrata, älä heitä pois mitä voit mitata käyttää .
Mittaa mäntien korkeus ja paino niin näet heittääkö mitat mäntien kesken, moottorikoneistamo tekee korjauksen oikeaanmittaan.
Tarkista sen kiertokangen pituus,joka oli eri painoinen,johtuuko se männän korkeusero siitä!
Pitää yrittää katella, pakko ottaa muutama mäntä vielä poikkeen 1 stä ja 3 sta.
Permatex ei oo kovin nykyaikainen tiivistysaine kun se jää joustavaksi. Nuo kuppitulpat ja sovitteiset putket olisi hyvä tiivistää lukiteliimalla.
loppu se kallis Weiconin tasoliima millä pö tankin liimasin, mutta se ei oikein mene tommoseen tiukkaan väliin, pyyhkiytyy pois. Myös kierrelukite vois toimia noissa. "Ylikoon" Blommi menee tiukkaan, todennäköisesti on öljytiivis myös ilman mitään tiivisteainetta jos ei ole syvää vekkiä.
Toinen on se, että kun on sorvi, niin kannattaa tehdä sopiva lyöntikiekko ja siihen varsi. Silloin ne menee tasaisesti paikalleen.
Jos männät ja tapit on samaa sarjaa niin kai niiden kuuluu olla väljiä? Öljykylvyssä pyöriminen tuskin kuluttaa osia?
Ts ei tiukkoja vaan saavat pyöriä öljyä välissä?
Nyt kuulostaa siltä että Valmetit on lisääntymässä ei mene reisille😂
Paras lopputulos varmaan tulee, jos laittaa vanhat männät paikoilleen uusilla männänrenkailla. Vanhoja mäntiä saattaa joutua vähän madaltamaan, kun kerran lohkostakin on otettu materiaalia pois.
Vanhat männät on muutoin hyvät mutta kun mittasin ylempi männänrengas ura on kulunut 1mm ylimittaan, ei ole hyvä mäntä pitkäaikaiseen käyttöön. Myös kiertokangen uusi liukulaakeri on sovitettu tälle uudelle männäntapille. Joutuu uusien mäntien madallukseen.
Hyvä video seuraavaa odotellaan
tosi hyvä video😎👍👍👍👍👍ja hyvää uuttavuotta kaikille😊
Mittaa tönärin yläpäällä, se on levempi ja ei keinu. Sillä puikkopäällä on hyvä mitata reikien syvyyden.
Männässä voi olla pituus eroja jos huonolaatuisia. Kammessa on kaula voitu koneistaa väärin eli mäntä pielessä sekä korkeuden, että kiertoradan suhteen.
Kiertokanki voi olla vioittunut/venynyt tai sitten pusla on koneistettu väärin.
Todennäköisesti tämä on yhdistelmä vähän kaikkia. Mutta jos vanha mäntä jää alemmas ja painaa muutaman gramman sisällä yhtä paljon niin laita se.
SItä mäntäähän voi myös hioa jonkun kymmenyksen lyhemmäs, mutta jälleen kerran pitää se paino varmistaa.
Mutta tosiaan kannattaa ne kiertokanget ja männät mitata keskenään.
Kammelle tuskin kannattaa mitään tehdä. Vaikka sen koneistaisikin ns. väärin niin en ukso, että nähtäisiin siltikään yli 0,1mm eroja. Pitää kyllä aika surkea koneistaja/kone olla jos näin olisi, mutta kaikkihan on mahdollista.
Pitäs puntari joskus hommata talliin. Koska kaikki männät oli ohjearvon väärällä puolella (alle 0.9mm putken nokasta), pitänee jokaisesta uudesta männästä ottaa siivu pois niin painoerotkin tasaantuu. Jos vain yhdestä ottaa reilummin voi tulla eripainoinen yhdestä.
Joo kaikki männät pitää painaa saman verran. Se puntarointi tosin pitää tehdä kiertokankienk kanssa, että se koko pyörivä massa on oikeasti tasapainossa.
Mutta rehellisesti en lähtisi tuota 0,7mm sheivaamaan 0,9 milliin, koska nuo paksuusongelmat tulevat kuitenkin uudestaan vastaan kannen tiivisteen kanssa.
Mutta tässä vaiheessa se tulee tehdä jos sillä yönsä nukkuu paremmin.
Uudet tarviketiivisteet on monesti paksumpia ihan momenttiin laitettuna, mutta tosin jälkikiristys sen lopullisen paksuuden päättää. Kannentiivisteissä kun on myös niitä laatueroja.......🙄
Suutinputken reiästä 2mm tinalankaa väliin ja katsoa kuinka paksuksi jää.
Jos mietitään puristuksia niin tuo 0,2mm on oikeastaan etu, koska sitten kone lähtee varmasti todella kylmästä käyntiin.
Deutzin ilmajäähykoneissa, missä venttiilit ja männän palokupit eivät sinällään poikkea suhteessa tuohon Valmettiin jätettiin 1-1,2mm väli männän ja kannen väliin ja hyviä ovat -15c pakkasellä lähtemään käyntiin ilman hehkua.
Tuohonkin varmaan löytyy Valmetilta ohjearvo, mutta vertasin vain Deutziin jos se helpottaa päätöksen tekoa...
@@Diglo1 ei vaan männät erikseen ,sitten kiertokanket erikseen jokaiselle osalle oma erillinen punnitus ja hionta nini saadaan ne kaikki yhdessä oikeaan painoonsa. myös männän tapit. itse ainakin olen joka koneelle tehnyt näin ja värinätön kone tulee kun kaikki on tarkkaan samanpainoisia. ainoa on kiertokanki iso mötikkä hankala tasapainottaa mutta kotikoneessa ei tarvikaan,kilpakoneessa sekin on tasapainotettava, itse kyllä kiillotan kaikki valuosat myös työtä on mutta öljyt kulkee paremmin kanavissa sitten ja valuu takaisin ylhäältä alas.
keittövaaka pitää käydä hakemassa talliin. kun saan lyhennettyä männät punnita osat ennen uusintakasausta. löysin lukuarvot männille ja kiertokangille painoeroihin
@@mattivirta Kirjoitin epäselvästi, mutta juurikin noin ja ne kanki mäntätappi kombit tulee saman painoisiksi.
Kiertokangen painot oli ainakin minun moottorissa leimattu alapäähän, ei vuosimalleja niinkuin purkaessa mainitsit n.2 kg ja kaikki samanpainoisia!
OK, hyvä vinkki. Tuossa on tosiaan leimat 1970, 1970 ja yksi on 2000, korjaamokirjassa on KK-painotoleranssi raja 20 grammaa, sen sisään pitää saada kaikki KK:get. Jotakin tuolle koneelle oli tehty aiemmin koska jälkiä on mm yhdessä KK:ssa ja pulttien varmistinlaatat oli avattu.
männät sorviin niin ei tarvitse katua! samalla kun tekee noin hyvin konetta laittaisin kyllä painot kohdilleen mäntä+tappi yhdessä ja sitten kiertokanget kanssa samaan painoon vaikka on vakio kone tässä vaiheessa on turha kiirehtiä. tietenkin on vaan minun mielipide
Nimenomaan, näin minä teen!
Kyllä oli mukava katsella taasen video ei muuta kuin Hyvää Uutta vuotta kaikille katsojille ja Tommin Perheelle ei muuta kuin Moro. Pentti Martinniemestä 😊
Mäntää vaihtoon.. ei ne tapit kuulu noin väljät olla, eikä kuulu tulla noin ylös.
Joskus ollaan sorvattukin tarvike männistä poijes jos muuten ollu ok. Ja punnittu männät kun kilpa konneta tehty ni on hirveitä painoeroja mut se ny on jo toinen juttu.
Ei muuta kun vaihtaan männät.
Ja viel sen verran tuosta männän tapista et mittappa onko kaikissa männissä edes tappi samassa kohtaa.. niitäkin nähty.
Hyvää juttuu tullee..! 👍🏻
voi olla että jos vaihattaa männät niin tapit on edelleen löysiä jos ne on tehty tuolleen. Pitää kyllä kysyä myymällstä onko noi liikkuvat tapit oikein.
tse kunnostanut monet omat käyttöautot ja aina kaikki liikkuvat osat hionut kiiltäviksi ja punninnut kanket ja männät ja tapit, sillä saadaan pitkäikäisyyttä ja tärinätöntä ajoa koneelle kun fiilataan painot kohilleen vaikkei kilpakone olekaan. hyvä on tehdä jos auki kerran on, kiillotuksella lohkoa öljyt valuu paremmin ja tasapainottamalla vähenee tärinät ja kone toimii kauniimmin ja pidempään hyvin.
Hauska tuo nokka-akselin pään plommi, vanhoissa tuommoinen ja esimerkiksi 411C-koneessa on pultin paikoillaan pitämä O-rengastiivistetty lätkä. Uudemmissa on sitten taas peltiplommi... ei liene Linnavuoressa osanneet päättää kumpi on parempi 😁
Vaihda 1 ja 3 männä keskenään, tapit ok, uiva uudempi rakenne. Onko nuo mäntien palo tilat oikealla puolella, se on tärkeä. Tulee siihen se kannen Tiiviste mm. Zetorissa kahta paksuutta kannen tiivarille.
pitää kopasta jos ehdin kun noi kumiskin on lyhennettävä ja irrotettava
Moottoriremontit on mukavia silloin kun on hyvä paikka eikä kiirettä. Mukava seurata.
Kyllä, nyt ei kannata kiirehtiä turhaan.
Laittaisin palautetta sinne mistä ostit uudet männät. Jos on liian korkealla ja männäntapit noin löysiä
Palautteitahan voi aina laitella mutta löytyykö tilalle kuitenkaan parempia?
Enää en edes muista kun kaveri LT Wolkkarin koneen korjas et kertoko se mitään mäntien pituudesta tai tappien kireyksistä?
Pitääkin joskus muistaa kysyä ottiko mitään tuommosia sillon huomioonkaan... voi toki olla että männät oli laadukkaampia ja kaikki ok.
Ei tule kansi kiinni sylinteriputkiin asti edes jälkikiristyksen jälkeen. Muutama kymppi jää rakoa, jopa puoli milliä.
Mittasin kannentiivistettä ~1.5mm ja putken olake on ~1.3mm. Menee aikalailla rakokiinni. Massatiiviste ompi. Tiiviste voi 0.1-0.2mm antaa apuja toivon mukaan.
Sitä tarkoitin, että ei saa mennä rako kiinni. Jälkikiristykset oli vielä 50 ja 300h kohdalla.
OK, eli tuohon männän lyhentämiseen pitää ottaa oletuksena esim 0.2mm lisää tiivisteestä. Vanha tiiviste oli aikalailla litistynyt putken tasolle. Nyt vain pitäs päättää sorvuutanko kaikista männistä vähän vai ainoastaan 3 sen männästä. Tarkat mitat sain eilen illalla mittakellolla otettua. 1=0.4/0.45, 2=0.55/0.6, 3= 0.15/0.2 hyvin likelle sitä työntömittaa videossa putken yläosaan. Vanha mäntä passaa alle 0.1mm tarkkuudelle uuteen mäntään, eli mäntä ei ole juurikaan se syy, kiertokangesta pakko johtua ja 0.2 tasopintahionnasta.
@@tommisworkshop Mitattuna lohkon tasopintaan ylitykset ?
Bemarin uusissa moottoreissa on vähän samaa ongelmaa, jos moottoria pitää korjata, kun moottorin lohkon tai kannen pinnasta otetaan ainetta, niin välykset menee liian tiukille ja se vaikuttaa, myös moottorin ajotuksiin. Bemarilla oli paksummat kannentiivisteet tätä tarkoitusta varten. Vaihtoehdot on 0,70mm ja 1,00mm paksuiset kannentiivisteet. Toinen vaihtoehto on kai muokata mäntää, jos noita mäntiä pitää käyttää, koska lohkon tai kannen pintaan ei voi lisätä metallia enää helpolla. Yuotubesa oli ihan video tästä bemari aiheesta. Samcrac on sen youtube kanavan nimi ja kieli on englanti. Vika kyseisessä autossa oli se, että kannentiiveste oli rikki ja ainoa vaihtoehto oli lopulta kansiremontti paksummalla 1,00mm kannentiivesteellä. Kato toi kannentiiveste juttu, jos on saatavilla eripaksuisia tiivisteitä tätä tarkoitusta varten tuohon traktoriin. 👍Bemarissa paksumman 1,00 mm kannentiivisteen osanumero oli helppo, koska se oli yden numeron isompi, kuin alkuperäisen 0,70mm kannentiivisteen osanumero, eli seuraava osanumero orkkis kannentiivisteen jälkeen.
Tuli tuosta mieleen kun kaverit turbotti romuautoja nuorena poikana, Datsuniin turbo ja tupla kannentiivisteet niin kesti pari viikkoa pellolla 😅
@@HakkaDakka Mä aijoin aika monta vuotta 100A Datsunilla, jossa oli 1200 kone. Kulki 160 tai yli, ei nähny lukemia, koska mittarin viisari oli oli kiinni rajotin tapissa. Jarrut sai korjat 6kk tai 1v välein, kun ne oli itse tehnyt ja hinkannut kiiltäviksi ja puhtaiksi, niin pysty tekee käkkärikäännöksiä, joita kukaan ei uskonut 100A pystyvän. 100A:ta on hinkattu ainakin ihan tarpeeksi, mutta 100A Datsun oli tee-se-itse auto ja laturi oli heti vaihdettu datsun cherryn isompaan latuuriin, joka kesti autokäytön ja poppi vehkeet. 🥳🎉Orkis laturit oli täyttä kuraa ja ne hajosi jatkuvalla syötöllä, koska ne ei kestäneet lähellekkään vaaditavia tehoja. Se oli ihan uskomattoman hienoon kuntoon laitettu auto, mutta myin sen pois. Oli ralliratti, kasipallo vaihekeppinä ja aluvanteet.
🤣sellasta se oli silloin
@@artomontonen3722
Mutta oli ne hienoja pelejäkin ketkä rakenteli,itte en rakentele mutta arvoa annan tekijöille!
Jos lohkosta otettiin 0,2, niin paljonko ottivat kannesta pois?. Onko sitä lohkoa tai kantta ennen sitten oiottu, sitä ei tiedä edes vanha erkkikään. Taitaa mennä mennä madallukseen mäntä, eli oliko koneistus varmaan suora?. Muistan -80 luvun, kun tekivät innoissaan petroliautoja, vaikka Kadetista, kahdella paperilla, kun puristuksia piti madaltaa. Olen kuullut, että joihinkin autoihin olisi paksumpia kannentiivisteitä oikaisun takia.
se mitä kannesta otettiin ei vaikuta tähän. Kansi on sileä ja passautuu teoriassa noihin sylinterinputkiin kun kansi on lopullisesti jälkikiristetty. Mäntiä pitää lyhentää, muuta ei voi.
@@tommisworkshop Ei suoraan vaan kannen ja lohkon höyläys vaikuttaa palotilaan. Kummankin palotilat voi lekurin ruiskulla mitata, lisätä tiivisteen paksuuden ja saa millilitrat. Joka sylinterissä pitäisi olla samat tilavuudet ja jostain saada alkuperäisen tilavuustiedot ykk:ssa. 50cm2 mopossakin sylinterin ja kannen tiivisteen pois jättäminen vaikuttaa paljon tilavuuteen. Antti Logrenin juttuja olen seuraillut ihan mielenkiinnosta.
@@jussiruntti4713 Kannen höyläyksellähän on nyt saatu venttiiliien korko oikeaksi kansitasoon nähden. Eli siitä ei pidä murehtua ....
Taitaa kiittää myöhemmin ko ottaa uudesta ylimääräset pois, jos on hyvät vehkeet niin kannattaa työstää uus ko uus on uus.
Mää en tiiä mittään,mää katton vaa.😅 Hyvää Uutta Vuotta.
sama täällä, opettelussa on koko homma. 😅
Hyvää uutta vuotta!
Meinas ihan unohtua, että mukavaa ja hauskaa tätä vuotta.🧐 Pakkaasta piisaa teilläkin.😁
30pin paremmalle puolen menee.
Mistä näitä ulompia päittäislaakereita on ostettavissa? Ei tunnu löytyvän...
ikh sta ostin itse. Autionautosta ylivieska jossa koneistutin moottorin voi myös kysyä jos on tiskinalla jemmassa. purkupojat myös tarkistaa. sparex englanti valmistaa, sinne viestiä jos ei Suomesta löydy.
Jakopään kotelon takapuoli on kiinnitettävä ennen nokka-akselia
Niin se olikin, onneksi ei aiheuta mitään ylimääräistä se operaatio. pitää männät saada korjattua ensin.
joo ja kaikki ei tarvii aina olla niin kirjan tai uuden ohjeissa....maalaisjärki mukana..
Jos se kolmosen mäntä on liian korkealla, eikun sorvissa pieni siivu laesta pois. Joku hyvin tarkka varmaan mittaisi ja laskisi palotilan sekä sitä myöten puristussuhteen, mutta lieneekö tarpeen. Paljonko lienee sallittu poikkeama puristussuhteissa sylintereitten välillä? Kunhan tiivisteen paksuus riittää, eikä mäntä käy kiinni kanteen? Voisko joutua painoja tasaamaan muistakin esim. helmasta sorvissa pois, jos yhtä laesta madaltaa? Eipäs tullut ennen kasaamista vaaalla mitattua niiden painoja.
ja ei ole semmosta puntariakaan. 0.9-1.15mm on mitta-arvo männän yläkuolokohdalle, sen sisään pitäs kaikki mennä mutta kaikki männät jäi alle. 2 nen noin 0.7mm. Toi sorvaus voi olla ainoa keino ellei takuunkautta hae tasamittasia mäntiä. Voi olla mahdottomuus.
tarkista laakerien öljyreiän kohta /täsmäävyys on ollut joskus jopa puolet sivussa!
Katellaan miten kääp👍
Monessa traktorissa ilman lämpösovitusta männäntappi Hyvää uutta vuotta 😅
tunnostaa että kun se on löysä, tappipyörii alumiinireiässä ja hetkessä menee väljäksi ja sitten mäntä kolahtaa kanteen. Jospa se tämä vuosi alkais olla parempi.
@@tommisworkshop ei kulu väljäksi.
@@tommisworkshop moottorin lämmetessä männäntappi kiristyy mäntään kiinni, ei pitäisi pyöriä horona...
ok, eli kyllä tuo rakenne sitten pitäs pelata.
Jos tönäri tuntuu epävarmalta, mitä se todellisuudessa onkin, niin voihan sitä mittakelloa/mittakellon magneettijalkaa käyttää nollaamalla esim. ryhmän pinnassa ja siirtämällä putken tai männän päälle, kun ei laita magneettia päälle,vaan siirtelee vapaasti tasaisella pinnalla. Magneettijalan alapinta,ellei ole kolhittu, on kuitenkin aika tarkkaan koneistettu yleensä. Tai istuttaa sen varren johonkin leveään kiilatangon pätkään, jota liuttaa tasopinnalla. Näitä konsteja on töissä jouduttu keksimään mittaushommissa eli innovatiivisuus ollut joskus vallalla, kun sadasosia tähtäilty!!!!
Hyviä vinkkejä! pitää kokeilla. Tämä koko valumöntin korjuu on ollut myös ongelmanratkasua kokoajan 😊
Olikohan kinuskien tarvikemäntäsarja, kun tappi jo valmiiksi väljä? Tuo täytyykin huomioida, ettei astu halpaan suotta. Aina voi oppia toisen "vahingosta", siinäkö se on yksi alkuperäisen ja orkkis osan ero.
ei pieni väljyys edes haittaa mitenkään männän tapeissa, koska siinä on ne lukkorenkaat ja ainahan ne hiukan tulee falskaamaan, ei männän tappeja ikinä niin tiukoiksi saa edes tehdä että kuumana asennetaan.
Mielenkiinnolla seurataan, milloin savut irtoaa😅
joku savu varmaan tulee 😬😁
Se yläkuolokohtamittaus… tuleeko tuohon jonkinlainen kansipahvi? Jos tulee kannen tiiviste niin millainen ja voisiko kuvitella sen paksuutta säätämällä fiksata välystä kanteen? Toinen jota katselin, kun momenttiin kiristettäviä pultteja availlaan ja kiristellään niin eikös periaatteessa pitäisi pultit jokaisen avauksen jälkeen vaihtaa uusiin? (Voi olla harhaluulo tosin tämä, ei tieto)
Noissa vanhoissa koneissa ei yleensä ole venyvät pultit. Nykyaikaisten kertakäyttölaitteiden juttuja semmoiset.
Kansi tulee noita 1.3mm sylinterilohkon pinnasta koholla olevia sylinteriputkia vasten. Kannentiivisteellä kikkailu ei onnistu. Pulteista korjauskirja ei opasta että ne pitäs vaihtaa. Ja ainoastaan kannenpultteja saa uutena enää.
Ei noissa työkonemoottoreissa pultteja uusita käytännössä ikinä, no ehkä uudemmissa, joissa on venymäpultteja ....
Itelläkin Nuffissa samat pultit ollut ainakin 10 kannen aukaisukertaa......
tähän 565 seen kansipulttien uusiminen uusilla muttereilla maksaa aikalailla tasan 730€. Ei lompsakaan kestä niitä vaihtaa.
@@tommisworkshop Uusien pulttien sorvauttaminen tilaustyönä jossain pajalla tulee varmasti halvemmaksi. Ei se kuitenkaan tarvitse muuta kuin kierteet sopivaa materiaalia olevan sopivan paksuisen tangon päihin.
Ymmärsinkö oikein että kirjan mukaan päittäisvälys min. 0.03 ja max 0.1 ja sulla 0.16 eli inasen liikaa? Oli mitä oli mutta hyvää matskua tuotat🙂
Samaa jäin pohtimaan🤔
Kyllä se 0,3mm-0,1mm pitää olla. Eli kunnossa on. EI missään moottorissa mennä alle 0,1mm päittäisvälyksissä varsinkin mitä vanhemmasta puhutaan.
@@Diglo1 kiitos selvennyksestä. Ihmettelinkin että johan on tiukat toleranssit vallulla laitettu😄
@@realkingburgerking3384 Oon nähny koneita missä nuo päittäis laakerit on kulunu niin, että päittäiset on jo yli millin, mutta ei tunnu menoa haitanneen.
ehkä huonosti kerroin. 0.1mm - 0.3mm on säätöarvo. Ja tuossa tuli päittäisarvoksi 0.15mm, keskellä pitäs olla ja täten hyvä arvo.
olikos tossa männässä se uudempi kanki ? ei muutaku sorvilla pikku siivu päästä pois
Ei, se yksi uudempi kanki oli ja on ykkösen pytyssä.
ENSIN tarkistaa kaikki kiertokanket että reikäväli on taatusti sama kun yksihän noista oli joku varaosa kanki ja mäntä aikasemmasta korjauksesta eli voi olla mittaheittoakin ja paljon.
Tarvikeosia toleranssi on tommonen yleensä
näin se on, pikkasen joutuu nyt purkamaan kolmosen pyttyä auki, noin ei voi jättää.
1 ja 3 vaihtaa keskenään niin tulee aika tasaset kaikista jos on männissä eroa
mutta jäädään liian kaus 0.9mm minimiarvosta. Ykkösen 0.5mm on myös riskin puolella osuuko kuumana kanteen.
Onko saatavana vahvempaa kannentiivistettä jolla mäntien vaihdon jälkeen korjais tilannetta?
Ennen saatettiin harmaa ferguson bensakoneella muuttaa petrolikoneeksi kahdella kannentiivisteellä. Vois toimia tässäkin.
ei onnistu tässä omasta mielestä kannen tiivisteen paksunnos. sylinteriputken rakenne ja liekkirengas kansitiivisteessä pitää olla passattu yhteen
Kiertokanget ehkä eriparia painoluokat merkitty kirjaimilla vaakallakin selviää ...
Joo ne on eriparia koska ykkösen sylinteriin on vaihdettu kanki jossa on 30g enemmän massaa.
Jakopään peräseinä pitää laittaa ennen nokka-akselia, tai ainuttakaan jakopään pyörää, eli lipsahti jo. Männänpään pituuksia on helppo verrata männät irtaallaan liukusovitteisella männäntapilla. Kaksi mäntää rinnakkain ja sillä ristitapilla varovasti yhteen. korkeusero näkyy hyvin selvästi jopa silmällä. Männän päästä materiaalia pois, mikäli on liian pitkä? Mäntien painoero ei saa kasvaa liikaa työstössä, saman painoisia niiden kuuluu periaatteessa olla, tai kone ravistaa.Ohjeistahan se toleranssi pitää tuohon männän ja kannen väliin hakea. Ei kuullosta nimittäin mukavalta, kun mäntä hakkaa kanteen! Olen senkin kokenut Zetor 6045:n kanssa. Tehdasasenteiset kiertokangen yläpään puslat olivat väljät ja rupesivat pyörimään väärästä saumasta. Puslien väljyys oli huomattu jo tehtaalla, ne oli nimittäin varmistettu pistepuikolla, lyömällä puslan molempiin päihin yksi piste. Itälaatua vm. -81. Piti teettää siihen sorvissa uudet ylikoon puslat.
Toi nokkahan vai tuupataan tuonne, se lähtee heti myös irti jos kotelon seinä sen vaatii. Mutta tuo männänkorko on nyt paha paikka mikä se on itse kannen kanssa. Korjaamokirjakaan ei kerro siitä yhtään mitä pitää olettaa kun kansi on tiivisteenkanssa paikallaan. Kertoo vain että vähintään 0.9mm pitää olla ero männän ja kannen välillä, ei muuta. Myös uudemman Valmetin 311 moottorin kirja ei tähän männänkorkeuden säätöön ja mittaamiseen kerro mitään kuin että 0.9mm vähintään ja parin millin lyijyjuotoslankaa suutin reiästä sisään ja männällä puristaa lyijylanka. Se vaatii että kone on kasattu tiivisteellä ja kansi kiristetty. Tuota kanteen kolahdusta ei oikein kärsi jättää. Kyllä, tuo männän pituus ero on helppo tuolleen rinnan ja tapilla yhteen koettaa, myös vanhaan mäntään pystyy kokeilemaan näin.
Joo! tässä olisi sellaisen tekijän kokemus poikaa, joka tekee näitä jatkuvasti ja siis tietää tiivisteen paksuuden tuosta vaan! Minun näppituntumani on, että tiiviste on ainakin 0,5 mm, mutta tämä on pelkkää mutua. Lyijy, tai tinalangallahan se välys mitataan ja olen itsekin mittaillut, mutta vain moottorisahoja virittäessäni, niissä ehdoton minimi on 0,5 mm, johon asti minä en kyllä uskalla ikinä pudottaa välystä, vaan jätän välille 0,7-1 mm, eli melko tarkasti tuohon Valmetin suositukseen siis niissäkin. Mittaa tönärillä se vanha, litistynyt tiiviste niin pääset edes "hehtaareille". Kyllä siitä edes jonkinlaisen kuvan saa! Siis, mikäli et jo hävittänyt tiivistettä? Itse en ikinä hävitä vanhaakaan tiivistettä kovin hätäisesti, että pystyn vertailemaan uuden kanssa.@@tommisworkshop
@@anttikarioja5417 Nämä on nimenomaan juuri semmosia asioita, että tulee isomman määrän kautta jos kasaa tämmösiä moottoreita että miten osat passautuu toisiinsa. Mittasin vanhan kannentiivisteen tönörillä ja se on ~1.28mm eli oli liki sama kuin vanhat putket oli koholla sylinterin pinnasta. Enne purkua mittasin vanhat putkikorot ja ne oli hieman yli 1.2mm.
Aijai! Tiukille menee näköjään ilman mäntien koneistusta! No! Ninhän se tietenkin onkin, että sama pitää ottaa männistä, kuin sylinterilohkostakin periaatteessa, että alkuperäinen välys säilyy.@@tommisworkshop
Kyllä ne männät pitää siis sitten lyhentää! Kuinka paljon? No ensin vanhojen mäntien pituuteen ja sitten sama pois, mikä otettiin nyt lohkon pinnasta. Siinä, sen pitäisi olla, mikäli minä ja mahdolliset aiemmat männän lyhentäjät päättelivät asian oikein? Montako meitä torveloita siinäkin sitten lienee jonossa?@@tommisworkshop
Helppo juttu,sorvaat vähän niitä männän päitä.
niin on, pitää löytää sorvaamo läheltä
@@tommisworkshop Alkuperäistä paksumpi kannentiivise on yksi vaihtoehto. Bemarilla on ainakin 0,7mm ja 1,0mm kannentiivisteitä ja paksumpi kannentiiviste voi olla seuraava osanumero alkuperäisen kannentiivisteen osanumeron jälkeen, eli näin on bemarilla. Bemarilla on ajateltu, että kansiremontti on mahdollista ja siksi ne myy eripaksuisia kannentiivisteitä.
Voi olla vähän erihommat Bemareissa kun tuon ajan työkoneissa,hyvä kun jonkui tiivisteen yleensä löytää,jos löytää...
En nyt muista tuliko uudet kiertokanget, mutta jos ei, niin mittaapane. Se yksihän oli erilainen kuin ne muut.
ei oo kiertokanget vaihtunut. Mutta en mitannut purkaessa missä asennossa vanhat männät oli, nekin on voineet olla liian ylhäällä. Toki nyt on lohkosta siivua otettu pois mutta ei paljoa.
@@tommisworkshop Ihan hyvin saattaa se yksi kiertokanki olla pidempi kuin ne muut. Siksi se kannattaa tarkistaa. Männät ei välttämättä selitä tuota mittaeroa.
@@romppaukko näin on kiertokanket mittaukseen kummankin reiän pituus toiseensa. eli reikien väli. voi olla isojakin heittoja jos eri osista kasattu,
@@mattivirta Purkuvideollahan tuo käy ilmi, että yksi olisi 70-luvulta ja loput (ilmeisesti alkuperäisiä) 60-luvulta.
kaksi kankea on tod näk vanhempia ja yksi uudempi. kun noi päittäislaakaritkaan ei olleet kuluneet juuri yhtään, joku koneremontti tälle on tehty joskus. edes ulommainen iso päittäiskaakeri ei ollu kulunut.
Laita viivain päälle ja mittaa rakotulkilla molemmin puolin
Tuo on yleinen kosti jota käytetään, kun aletaan tutkimaan kannen suoruutta, mutta ilmeisesti moottorin kannesta on jo sorvattu 0,2mm metallia pois.
Tuliko öljyrenkaat rako eri ylä ja ala renkaat ettei pyyhi rakoista öljyt
Nyt en saanut tästä viestistä koppia? öljyrengashan on alimmainen ja tiukemmalla 0.25mm raolla, männänrenkaat 3kpl on 0.35 raolla.
4:30 alkaen männänrenkaista juttua: th-cam.com/video/EbzHRFEsHr4/w-d-xo.html&ab_channel=Myvintageiron7512
Aina voi laaserilta tilata uudet päittäis laakerit
jep kyllä voi, pitää löytää passelia bronssilevyä että ei tarvitseisi hioa enää leikkuun jälkeen. Silleensä hölömöä että niitä ei valmisteta. Jos noita laserista ottas niin vois jopa saada myytyä noitalakereita. No onneksi nyt ei tarvinnut etummaisia uusia.
äkkiä rusahtaa kantee männät jos mitat heittää ja löysät laakerit.
sehän se on että ei kärsi kopsahtaa jos männät tulee noin pintaan kuten 3ssa.
Saitko sinä uudet nuo runkolaakerit kun niitä ei Minun mielestä mulle ainakin ovat sanonut että ei saa
moottorinkorjaussarjassa ne tulee. päittäislaakerit myydään erikseen, hölmöä kun ei mukana jo tule. On noita liki jokaisessa traktorikaupassa myynnissä.
Ei kai Tommilla vaan ole veljeä joka myös tekee Tubeen videoita sillon tällön?
Sattumalta katsoin yhtä videota ja oli kyllä kuin kaksoisolento!
Ei tee broidi filmejä.
Kiitos,mutta oli kyl liian saman näkönen heh!
oisko tallilämmittimisestä videota
Piti tekasta tänään tarkempi "tilannepäivitys" kun tuota pakkastakin on nyt yli 30ppiä.👍
On tuo 1940-1950 Vuoden muotoilu tuossa moottori lohkossa suoraviivaista
kyllä se on, ja muutenkin kaikki vanha ajalta ennen tietokone ja 3D mallinnusta. Ne on ollu työläitä käsin viivottimen ja harppien kanssa piirtää ja valumuotit valmistaa. Pätee myös peltiosiin.
Joo mut eiks kaikki männät jois on lukkorenkut ni tappi mene sormin painamalla...ei välii ku lukkorenkut pitää tapin männäs vaik liukuski
ei mene, tässä vanhat tarvikemännät ja tapit mitkä purin pois oli lämpösovitteiset.
juu mut mitä haittaa näet jos tapit ei oo lämpösovitteella kiinni? koska lukkorengas sen pitää...@@tommisworkshop
@@juharuotsalainen6938 löysäkarkaistutappi pyörii alumiinimännässä ja menee enemmän väljäksi. KK:ssa on sitä vasten laakeri joka on vaihdettavissa, männässä ei.
jaa no minä näkisin kyllä että kun männissä tulee uudet tapit ja olipa liukuva tai ei ni sokat on ja se menee sillä siisti@@tommisworkshop
Mittaa vanhan 3 männän korkeus ja uuden 3 männän korkeus jos vanha mäntä hyvä? vaihdat tai sorvilla, hiomalla siivu pois uudesta.
joo näin minä teen, otan 3 sen pois ja vertaan vanhaan ja katon onko tuo männän pituus se ongelma, sitten sorvissa raakasti lyhemmäksi. Voihan se kiertokangissakin olla pituus ero keskenään.
@@tommisworkshop Ei niistä kangissa yleensä pituus eroja ole jos samaa alkuperäistä sarjaa ovat, painoissa voi olla jonkun verran, pitää olla ero alle ohjearvojen, yleensä painottanut ne gramman tarkkudella samaan painoon, sama mäntien painot samalla tarkkudella.
@@tommisworkshopTarvikemäntien koneistus toleranssit voi olla mitä sattuu, alkuperäisissä ne on tarkalleen oikein, nuo alkaa lämmitessään pitämään kolinaa ajan kanssa, tappi ei saa liukua kuin kangen helassa.
@@grefe7356näin on. Itselläni oli erään auton moottori viritetty ihan loppuun, moottori lohko koneistettu niin isoksi kuin pystyi. Mäntien tapit oli "liukuvat" männissä ja kiertokankien männän tapin reijät laakeroidut. Kyseinen moottori toimi loistavasti ja kiersi +10000kier/min. Mitään ongelmia ei ollut männän tappien kanssa. Ei tule tuossa matala viritteisessä Valmetin moottorissakaan ongelmia männäntapeista.
@@mitale samoin, normaalissa koneessa on liukulaakerin kiertokankessa ja tappi liukuu hyvin ja männässä uivat reiät ja tapit ui siinä ei haittaa vaikka ei olekaan kuumennettava paikkansa ei hyvät uivat on normaalit liki joka koneessa, eli hieman väljä tappi mäntään.
Elä hyvä mies laita asennusrasvaa männänrenkaisiin. Se palaa kiinteäksi mössöksi ensimmäisten 20 sekunnin aikana. WD40 on siihen oikea aine.
Moottorin katsauksessa ei missään nimessä mitään wd40:sitä! Mielummin moottoriöljyä sinältään tai sitkostettua moottorin kasausöljyä.
Asennusrasva on sitkostettua mineraaliöljyä eli moottoriöljyä ja liukenee moottoriöljyyn. WD40 llä puhistetaan lattioita eikai sitä passaa moottoriin laittaa.
Kyllä siihen kuitenkin öljy on oikea tuote, eikä mitään rasvoja.
Miulla sorvattii männät sopivan korkusiksi, sekä oisin saattanu mitata kaikki männän renkaat. Itse ainki jouduin hiomaan omissa koneissa välystä isommaksi
3 rengasta mittasin. Ovela että alarajalle valmistettu kaikki. Jos enemän joutuu viilaamaan rengasta se oikea rengas hiomavekotin ois kovasana.
Lämmetessään rengas kasvaa pituutta, jos päät ottaa yhteen alkaa leikkaantuminen, Mielellään löysä kuin tiukka.@@tommisworkshop
Oikein vimpan päälle kun tehdään mitataan renkaat siihen pyttyyn mihin ne tulee. Mutta maksaako vaivaa vanhaan valmettiin.. en tiedä.@@tommisworkshop
@@tommisworkshop voi ne fiilata renkaiden raon hiomakivelläkin sopiviksi noin on sata vuotta jo sovitettu renkaiden välikset oikeiksi.
ja ihan moottorisahan puruhammasviilakin kelpaa. se männänrengasrakohiomakone ois vaan kätsy, sekin on vanha keksintö
Eikös sorvilla vaa männän päältä pois
pitäs onnistua, omalla ei koska ei saa kiinni, nelileukapakkaa kaipaa tuon helmanmuodon takia.
@@tommisworkshop nii juu, senhän sä voit mitata myös että onko tuolta montun pohjalta männän päälle kuinka rajuja eroja, se kertoo suoraan laadusta.
Paksumpi kannentiiviste vaan ja vetoja
ei taida oikein saada, tarviketiivisteet tunnostaa että ovat samaa 1.3mm luokkaa kuten putken ylitys lohkon pinnasta