Ilman muuta uutta avaruusaikaa on odotettu varsin pitkään. Tulee olemaan mielenkiintoista kun tekoäly ja avaruusraketit saadaan uudelle tasolle. Mihin medioihin teet nykyään raportteja? Ennen ainakin taisit tehdä juttuja Ylelle.
Harmi, ettei suomessa järjestetä vastaavia tapahtumia, mut silloin joskus aikoja sitten oli otaniemessa itänaapurin avaruus kamppeita näytillä :) Monasti miettii sitä miten pitkällä avaruus tekniikka olisi jos yhteistyötä harrastettas myös aasian maitten kanssa. Saattaisi myös sitä rahaakin säästyä jonkin verran.
En nyt googlailemalla löytänyt suoraa vastausta säteilyolosuhteista ISS vs Gateway-asema. Mutta parin mutkan kautta päättelin vaarallisen säteilyn olevan noin viisinkertaista Gateway-asemalla. Kuinka tämä on otettu huomioon? Itse olen ollut uskossa ettei kovin keveillä menetelmillä saada riittävää suojaa aikaiseksi 24/7 säteilyä vastaan ja pidempiaikainen oleskelu ei olisi siten hyväksyttävää. Lisäksi vaarana isommat auringon purkaukset, joiden varalta saattaa asemalla ollu joku pienempi suoja, johon henkilöstä sulloutuu määräajaksi.
Ei ole ratkaisua säteilyn aiheuttamalle ongelmalle vielä. Siksi ihminen ei todellakaan mene Kuuhun vielä pitkään aikaan. Ei ole myöskään vielä ratkaistu telakoituuko Starship suoraan Gateway asemaan vai jääkö se viereen, josta jollain tavalla mennään sitten Gatewayn sisään. Starship ei voi telakoitua suoraan Gateway asemaan koska on liian iso. Tässä on niin paljon asioita ratkaistavana että Kuuhun ei mennä vielä pitkään aikaan miehitettynä. Luotaimia kyllä laukaistaan.
@@shortkari Kuussa voi toki käydä parin viikon reissulla. Pysyvä asema on sitten toinen juttu. Ei liene taloudellisesti järkevää vaihtaa miehistöä parin kuukauden välein kuun kiertoradalla. Olen pitkään ollut sitä mieltä että miehitetyt lennot eivät ole kannattavia (etenkään tieteen kannalta). Miehitetyt lennot ovat älyttömän kalliita. Samalla rahalla saisi kivasti kaikenlaista tiedejännää lähetettyä ympäri aurinkokuntaa. Uudessakin kuukilvassa on vahva poliittinen sivumaku.
@@jape1100 Kuussa säteilee sen verran että ei parin viikon reissuakaan tehdä tuosta vaan. Auringosta tulevat varautuneet hiukkaset sekä kosminen säteily ovat vaarallisia. Kuun regoliitin röntgensäteily (varautunut hiukkanen osuu regoliittiin niin jarrutussäteily, valosähköinen ilmiö, ym tuottaa ionisoivaa säteilyä) osuu astronautteihin, ym. Siihen päälle matka kuuhun ja takaisin plus kaksi kertaa Van Allenin kenttien läpäisy. Siinä on annosta jo sen verran että nykyisillä suojauksilla ei olla menossa kuuhun pariksi viikoksi vielä pitkään aikaan. Olen samaa mieltä nykyisestä poliittisesta ilmastosta liittyen kuumatkojen suunnitteluun. Samalla rahalla saisi upean määrän luotaimia. Mutta mielestäni on tärkeää kehittää teknologiaa jolla sinne loppujen lopuksi mennään. Toivoisin vain että insinöörit olisivat suunnittelemassa eivätkä poliitikot.
Pradalla on aika paljon kankaisiin ja muihin vaatemateriaaleihin liittyvää tietotaitoa sekä se tekee alaan liittyvää tutkimusta, eli heillä on varmasti ihan oikeasti annettavaakin projektille. PR-asiat on sitten oma juttunsa, ja niillä on myös merkitystä. Avaruusala etsii kuumeisesti kumppaneita (tunnetuista ja siten hyvää mainosta tuovista) yhtiöistä, jotka eivät ole perinteisesti avaruusalalla.
@@tiedetuubi_jari_makinen Itellä tuli mieleen Pradasta ihan vain käytännölliset syyt. Parhaat ompelijat ovat nykyisin muotitaloilla töissä. Yhteistyö on siis etenkin järkevää. 1960 luvulla kun ensimmäisiä kuupukuja tehtiin löytyi laadukasta ompelutyötä laajemmin kuin nyt.
Tuli katsottua äsken ns salaliittoteorioihin kuuluvan videon vanhan kuulennon lavastuksesta. Nyt kun katsoi tämän videon, jäi kyllä epäily, millä tekniikalla ne olisivat silloin aikanaan päässeet kuuhun ja sieltä pois. Tämä oli valaiseva video, kiitos.
Ehkäpä paras epäilyden hälventämiskeino on se, että tutustuu avaruuslentojen teoriaan ja historiaan ihan alusta asti ja miettii sitten jokaista edistysaskelta omana saavutuksenaan, joka pohjautuu kaikkeen aiemmin saavutettuun tietämykseen ja osaamiseen. Jokaisen vaiheen kohdalla voi sitten miettiä, onko olemassa jokin aivan perustavanlaatuinen syy, miksi juuri sitä edistysaskelta ei olisi voitu saavuttaa, vaikka ne kaikki edelliset oli saavutettu.
Netti on myös pullollaan kuvia kuun pinnalta missä näkyy laskeutujan alusta ja kuu auton jälkiä. Kuvat otettu satelliitilla mikä kiertää kuuta. En lähtis uskomaan mitään salaliittoteorioita.
@@shortkari Joo, LRO:n resoluutiolla yksi pikseli taitaa parhaassa tapauksessa edustaa n. 0,5 * 0,5 m ruutua Kuun pinnalla, joten siitä nyt ehkä just nipinnapin näkee, että jotain "epägeologista" siellä on, muttei kauheasti sen enempää.
@@Leskinen85 Lähinnä säteily on ongelma. Apollo Command Module oli suojattu 8g/cm2 alumiinilla ja Artemis 1:n Orion melkein kolminkertaisella paksuudella alumiina verrattuna Apolloon ja silti Artemis 1:n säteilymäärät eivät ole toivottavat. On se kummallista että säteily on nyt ongelma kun Apollo astronauttien kokonaisannokset laskettiin muutamissa keuhkoröntgenmäärissä, eikä mitään ongelmaa säteilystä heille ollut vaikka viettivät Kuun pinnalla jopa päiviä.
En tajuu miks kuuhun paluu on niin iso juttu, sinnehän pitäisi päästä aika helposti. Ekan kerran siellä käytiin jo 1969. Aikana jolloin tehokkaimmat supertietokoneet oli Commodore 64:n tasoa.
@@tommikoivuniemi967 En ittekään mikään salaliitto hörhö oo, eikä oma pohdinta mikään piilo vinkkaus salaliitto teorioiden suuntaan ollutkaan. Hauska jotain Rauni-Leena Luukkosta tai Juhan af Grannis joskus kuunnella mut en kyl usko juuri mitään.
Kuuhun paluu on monella tavalla iso juttu. Se on lähin taivaankappale, johon ihminen voisi perustaa pysyvän aseman. Samalla se on ensimmäinen ja tärkein askel laajempaan avaruusmatkailuun ja testailuun. Mars olisi sitten seuraavana vuorossa, mutta kuu on tässä tavallaan tärkein etappi tällä hetkellä. Avaruusmatkailu on lopulta hyvin vaikeaa ja haastavaa. Epäselvää on miten pitkälle ihminen voi lopulta päästä vai tarvitaanko avuksi tekoäly ja robotit. Ärsyttävästi TH-cam piilottaa kommentit toisella kanavalla.
@@teratornid Ei tuo toimi. Kyseessä on TH-camn tilikohtainen shadowbanni vastauksiin. Tämä piilottaa joissakin tilanteissa myös omat vastaukset. En ole löytänyt ratkaisua. Ainoa keino on katsoa vastaukset toisella tilillä.
Ilman kovaa avaruuskilpailua USA:n ja NLn välillä Kuuhun tuskin olisi menty aikoinaan. Jokainen lento oli suuri riski.
Totta, mut ajankohta olisi varmaan ollut eri
Onpa suurta toimintaa avaruudessa, koskahan tulee törmäyksiä? Jarille taas kiitos. 😀👍
Ilman muuta uutta avaruusaikaa on odotettu varsin pitkään. Tulee olemaan mielenkiintoista kun tekoäly ja avaruusraketit saadaan uudelle tasolle.
Mihin medioihin teet nykyään raportteja? Ennen ainakin taisit tehdä juttuja Ylelle.
Paljon kiitoksia hienosta videosta! 👍👍
Tiedetuubi on kyllä hämmästyttävän hyvä kanava.
@@R2-D292 Kyllä! 👍
Melkoisen suurta toimintaa näyttää avaruuden osalta on ja tulee olemaan. Melkoista tietotaitoa tarvitaan.
Harmi, ettei suomessa järjestetä vastaavia tapahtumia, mut silloin joskus aikoja sitten oli otaniemessa itänaapurin avaruus kamppeita näytillä :) Monasti miettii sitä miten pitkällä avaruus tekniikka olisi jos yhteistyötä harrastettas myös aasian maitten kanssa. Saattaisi myös sitä rahaakin säästyä jonkin verran.
Olin siellä lapsena ja viirikin on tapahtumasta vielä tallessa. Olikohan sen nimi "Avaruus 2000" - tapahtuma.
@@shortkari Tuo tapahtuma se taisi olla, joskus 80 luvulla. Peruskoulussa sitä silloin olin itsekkin. Kovasti oli väkeä ihmettelemässä :)
@@leopiipponen7693 Jep. Dipoli on kyllä legenda. Ja siellä ollut Dragons Lair - peli. (Arcade kaappi). 😀
@@shortkari Tuo peli oli aikaansa edellä. Joskus lintsillä sitä pelasin, muut huonolla menestyksellä :)
En nyt googlailemalla löytänyt suoraa vastausta säteilyolosuhteista ISS vs Gateway-asema. Mutta parin mutkan kautta päättelin vaarallisen säteilyn olevan noin viisinkertaista Gateway-asemalla. Kuinka tämä on otettu huomioon? Itse olen ollut uskossa ettei kovin keveillä menetelmillä saada riittävää suojaa aikaiseksi 24/7 säteilyä vastaan ja pidempiaikainen oleskelu ei olisi siten hyväksyttävää. Lisäksi vaarana isommat auringon purkaukset, joiden varalta saattaa asemalla ollu joku pienempi suoja, johon henkilöstä sulloutuu määräajaksi.
Ei ole ratkaisua säteilyn aiheuttamalle ongelmalle vielä. Siksi ihminen ei todellakaan mene Kuuhun vielä pitkään aikaan. Ei ole myöskään vielä ratkaistu telakoituuko Starship suoraan Gateway asemaan vai jääkö se viereen, josta jollain tavalla mennään sitten Gatewayn sisään. Starship ei voi telakoitua suoraan Gateway asemaan koska on liian iso. Tässä on niin paljon asioita ratkaistavana että Kuuhun ei mennä vielä pitkään aikaan miehitettynä. Luotaimia kyllä laukaistaan.
@@shortkari Kuussa voi toki käydä parin viikon reissulla. Pysyvä asema on sitten toinen juttu. Ei liene taloudellisesti järkevää vaihtaa miehistöä parin kuukauden välein kuun kiertoradalla. Olen pitkään ollut sitä mieltä että miehitetyt lennot eivät ole kannattavia (etenkään tieteen kannalta). Miehitetyt lennot ovat älyttömän kalliita. Samalla rahalla saisi kivasti kaikenlaista tiedejännää lähetettyä ympäri aurinkokuntaa. Uudessakin kuukilvassa on vahva poliittinen sivumaku.
@@jape1100 Kuussa säteilee sen verran että ei parin viikon reissuakaan tehdä tuosta vaan. Auringosta tulevat varautuneet hiukkaset sekä kosminen säteily ovat vaarallisia. Kuun regoliitin röntgensäteily (varautunut hiukkanen osuu regoliittiin niin jarrutussäteily, valosähköinen ilmiö, ym tuottaa ionisoivaa säteilyä) osuu astronautteihin, ym. Siihen päälle matka kuuhun ja takaisin plus kaksi kertaa Van Allenin kenttien läpäisy. Siinä on annosta jo sen verran että nykyisillä suojauksilla ei olla menossa kuuhun pariksi viikoksi vielä pitkään aikaan.
Olen samaa mieltä nykyisestä poliittisesta ilmastosta liittyen kuumatkojen suunnitteluun. Samalla rahalla saisi upean määrän luotaimia. Mutta mielestäni on tärkeää kehittää teknologiaa jolla sinne loppujen lopuksi mennään. Toivoisin vain että insinöörit olisivat suunnittelemassa eivätkä poliitikot.
Onks jo ihan loppuun saakka miettiny mitä toi Prada tekee tieteen uskottavuudelle 🤔
Pradalla on aika paljon kankaisiin ja muihin vaatemateriaaleihin liittyvää tietotaitoa sekä se tekee alaan liittyvää tutkimusta, eli heillä on varmasti ihan oikeasti annettavaakin projektille. PR-asiat on sitten oma juttunsa, ja niillä on myös merkitystä. Avaruusala etsii kuumeisesti kumppaneita (tunnetuista ja siten hyvää mainosta tuovista) yhtiöistä, jotka eivät ole perinteisesti avaruusalalla.
Pradalla Suominen suunnittelija jonka teidän. En ole kysynyt onko hän tässä mukana. Koska on suunnitellut työvaatteita, saattaa hyvinkin olla.
Suomalainen ei Suominen 😔
@@tiedetuubi_jari_makinen Itellä tuli mieleen Pradasta ihan vain käytännölliset syyt. Parhaat ompelijat ovat nykyisin muotitaloilla töissä. Yhteistyö on siis etenkin järkevää. 1960 luvulla kun ensimmäisiä kuupukuja tehtiin löytyi laadukasta ompelutyötä laajemmin kuin nyt.
@@tiedetuubi_jari_makinen Ja materiaalien toimitusketjuun liittyvää osaamista.
Tuli katsottua äsken ns salaliittoteorioihin kuuluvan videon vanhan kuulennon lavastuksesta. Nyt kun katsoi tämän videon, jäi kyllä epäily, millä tekniikalla ne olisivat silloin aikanaan päässeet kuuhun ja sieltä pois. Tämä oli valaiseva video, kiitos.
Ehkäpä paras epäilyden hälventämiskeino on se, että tutustuu avaruuslentojen teoriaan ja historiaan ihan alusta asti ja miettii sitten jokaista edistysaskelta omana saavutuksenaan, joka pohjautuu kaikkeen aiemmin saavutettuun tietämykseen ja osaamiseen. Jokaisen vaiheen kohdalla voi sitten miettiä, onko olemassa jokin aivan perustavanlaatuinen syy, miksi juuri sitä edistysaskelta ei olisi voitu saavuttaa, vaikka ne kaikki edelliset oli saavutettu.
Netti on myös pullollaan kuvia kuun pinnalta missä näkyy laskeutujan alusta ja kuu auton jälkiä. Kuvat otettu satelliitilla mikä kiertää kuuta. En lähtis uskomaan mitään salaliittoteorioita.
@@Leskinen85 Kauheeta resoluutiota ja näyttää fotoshopatulta. LRO:n kuvat ei kyllä ole hyvä todistusaineisto.
@@shortkari Joo, LRO:n resoluutiolla yksi pikseli taitaa parhaassa tapauksessa edustaa n. 0,5 * 0,5 m ruutua Kuun pinnalla, joten siitä nyt ehkä just nipinnapin näkee, että jotain "epägeologista" siellä on, muttei kauheasti sen enempää.
@@Leskinen85 Lähinnä säteily on ongelma. Apollo Command Module oli suojattu 8g/cm2 alumiinilla ja Artemis 1:n Orion melkein kolminkertaisella paksuudella alumiina verrattuna Apolloon ja silti Artemis 1:n säteilymäärät eivät ole toivottavat.
On se kummallista että säteily on nyt ongelma kun Apollo astronauttien kokonaisannokset laskettiin muutamissa keuhkoröntgenmäärissä, eikä mitään ongelmaa säteilystä heille ollut vaikka viettivät Kuun pinnalla jopa päiviä.
En tajuu miks kuuhun paluu on niin iso juttu, sinnehän pitäisi päästä aika helposti. Ekan kerran siellä käytiin jo 1969. Aikana jolloin tehokkaimmat supertietokoneet oli Commodore 64:n tasoa.
samaa miettiny. (lietsoo salalitto teorioita tollanen) no mä en niihin usko mutta kaikkee tulee mieleen.
@@tommikoivuniemi967 En ittekään mikään salaliitto hörhö oo, eikä oma pohdinta mikään piilo vinkkaus salaliitto teorioiden suuntaan ollutkaan. Hauska jotain Rauni-Leena Luukkosta tai Juhan af Grannis joskus kuunnella mut en kyl usko juuri mitään.
Kuuhun paluu on monella tavalla iso juttu. Se on lähin taivaankappale, johon ihminen voisi perustaa pysyvän aseman. Samalla se on ensimmäinen ja tärkein askel laajempaan avaruusmatkailuun ja testailuun.
Mars olisi sitten seuraavana vuorossa, mutta kuu on tässä tavallaan tärkein etappi tällä hetkellä.
Avaruusmatkailu on lopulta hyvin vaikeaa ja haastavaa. Epäselvää on miten pitkälle ihminen voi lopulta päästä vai tarvitaanko avuksi tekoäly ja robotit.
Ärsyttävästi TH-cam piilottaa kommentit toisella kanavalla.
@@teratornid Ei tuo toimi.
Kyseessä on TH-camn tilikohtainen shadowbanni vastauksiin. Tämä piilottaa joissakin tilanteissa myös omat vastaukset. En ole löytänyt ratkaisua. Ainoa keino on katsoa vastaukset toisella tilillä.
Niin, se olisikin helppoa jos hommaan tarvittaisi pelkkä tietokone 😂
Kosmonautti pukeutuu Pravdaan.