Todella vesominen on voimakkainta syksyllä kaadetuissa ,pitkä kanto vähentää vesomista keväällä vähiten että vois metsureita työllistää ennakkoraivausta ja karuja kankaita kevät-hankien aikaa ,tämä mun kokemuksia
Sepä vesoo yleensä aina juurista. Minä ainakin raivaan pitkään kantoon. Se nimittäin on tuommosessa risusavotassa yks hailee tukki puut on eri asia. Etenkin kun omaa tekkee
Tuodaanpas nyt omakin mielipide esille. Ensiksikin enakkoraivaus ja energiapuuhakkuu on kaksi eri asiaa riippuen jo sahattavien puiden koosta. Ne mitkä kaadettaisin enakkoraivauksessa jätetään pystyyn energiapuuhakkuussa. Jos ennakko/energia raivuu tehdään vähintään paria vuotta aiemmin niin se kanto kyllä ehtii pehmentyä niin että moton koura särkee sen kyllä. Mutta jos raivaus tehdään kahta viikkoa ennen hakkuuta niin oman lyhyen kokemuksen perusteella se pitkä kanto ei anna yhtään myöten harbesterin kouran alla, verrattuna että se räippä on kokonaan sahaamatta.
Pystyykö lehtipuiden vesomistakin ehkäistä pitkillä kannoilla? Perikunnan mökkitontti on hankala kun se puskee koivua kun sieniä sateella nytkin arviolta 40 erikokoista koivua 2000m³ tontilla pystyssä.
Koivikoit tos raivanneena, jotkuu vesoo juurest ja jotkuu kannost, jännää vaihteluu.. Ja tost vesomisest, ite muutama vuos sit tein ihan koe alan että raivasin talvel yhen kohan ja sit tein taas ku täys lehti oli puussa, mut en kyl huomannu mitää eroo ainakaa silmämääräsesti vesomises..
Moto jo hakannut kaikki kuviot mitkä nyt talven aikana sahattiin. Motomiestä haasteltiin, ei ollut kuulema kannoista haittaa. Tuommoset risut painuu maahan kouran painosta.
Motokouraa haittaa isommat raivuukannot puiden tyvillä, jää pitempi kanto myös motolla. Raivattu kanto joka on liki 10cm on hankala motokouralle jos joutuu kouran alle ja pitäisi saada puu alempaa kaadettua. Ohjeena on ennakkoraivuulla, alle metri ainespuusta, lyhyeen kantoon raivurilla. Muualla ei väliä eikä yleensä raivatakkaan muualta muuta kuin kulun estona olevaa raippaa pois.
Kun poikasena olin ensimmäistä kertaa metsähommissa, niin hakkasin vesurilla lehtipuu-pöhkeiköt pitkään kantoon. Työnjohtaja tuli tarkistamaan ja sanoi, että pistäpä poika nuo lyhyempaan kantoon. Tein työtä käskettyä, mutta nyt kuulenkin olleeni jo muinoin "oikeassa" 😀
Kyllä tässä pitkä talvi on takana. Itse saman alan yrittäjä, mutta ei vaan ole ollut asiaa reilu kolmeen kuukauteen raivuulle ainakaan täällä pirkanmaalla, kun lunta edelleenkin paikoin yli polven ja näkyy tuo sulaminen ottaneen taas kylmän pakkasyön jälkeen takapakkia. Kyllähän sitä toki voisi tehdä, jos ei ole aikataulua ja saman saisi päiväpalkakseen, vaikka työnteko on enemmän kuin puolet hitaampaa. Se vaan käy kalliiksi niin asiakkaalle kuin sitten itsellekin, kun tunnetusti vaikka kuussa on käyty niin raivaussahan kaasuvaijeria ei ole kehitelty sellaiseksi, että se pysyisi jäätymättä talvipakkasilla. Pakkasnesteitä yms kyllä sinne laittanut, mutta tahtoo ensimmäisen suojapäivän ja sateen jäljiltä vetää kosteuden takaisin. On se vain sellaista takkuamista pettävällä hangella myös lumikengillä, että niin henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta kannattaa se talvi antaa olla ja mennä ja tehdä sitten korvaavaa hommaa kuten pihapuiden kaatoja, leimikoiden nauhauksia yms yms talvitauolla. Jos se paljon puhuttu ilmastonmuutos joskus tulisi ja talvet olisi lumettomia. Nuista kannoista. Itsehän olen sitä koulukuntaa, että niin matalaksi kuin mahdollista ja samainen ohjesääntö on metsäyhtiöllä jolle pääasiassa työskentelen. Etenkin jätettävien puiden tyvet niin, että koura saa siitä kunnon otteen. Kai se lehtipuu melko nopeaan lahoaa pitkälläkin kannolla, mutta pihkapuu hitaammin ellei sitten jostain sivuoksasta ala nostamaan uutta latvaa, niin ei se sitten mihinkään siitä lahoa vaan versoo mutkan ja on kohta taas motokouran edessä.
Tässä olikin Hytösen jutussa että 5-6 vuoden jälkeen enskan teko. Siinä ajassa kannot lahoaa alta pois. Niin nämä ennakkoraivaukset pitäisikin tehdä. Ryöneikkö ei olisi ajokoneen riesana.
@@locomatikki On totta, että paras ajankohta hakkuulle olisi vuosi kaksi sen jälkeen, kun ennakkoraivuu on tehty. Pidemmän ajankohdan aikaväliin kerron juttua alempana. Mutta siihen, että lahoaako ne kannot voidaan olla monta mieltä. Itseasiassa minulle on tulossa keväällä seuraavaksi raivuukohteeksi ennakkoraivaus alueelle mihin tein ennakon jo muistaakseni 7 vuotta sitten. Se miksi yhtiö ei tuota silloin hakkuuttanut en tiedä, mutta näissä metsäyhtiöiden omistamissa metsissä on ainakin työllistävä vaikutus, kun saa ennakotkin tehdä kahteen kertaan.😅Meinaan melkoinen viidakko tuonne on kannoista versonut eikä mikään pieni alue, kun 10ha kohteesta kyse. Onhan se mielenkiintoista etenkin kun silloin raivasin, niin alueelle tehtiin perinteinen ennakkoraivuu eli kaikki pois tyylillä mistä ei myyntipuuta tule ja nyt samaiselle alueelle pitäisi tehdä fsc sertifikaatin raivuu . Kyseessä siis tietenkin ensiharvennus kohde.
Jos ennakkoraivaus tehdään oikeaan aikaan eli vähintään 1-2 vuotta ennen harvennusta, niin ei ongelmaa. Nykyisin valitettavasti ongelma tulee siinä, kun monesti juostaan koneen edellä ja ollaan jopa samaan aikaan työmaalla koneen kanssa. Jos kone tulee saman lumen aikana, kun raivattu ei kouraa saa riittävän matalalle. Ja sillon tulloo sanomista😅 Jos raivaus on jätetty viime tippaan ja kone on jo palstalla ja pakko saada hakattua, niin lopputuloksen kannalta parempi, ettei raivausta enää tehdäkään.
Todella vesominen on voimakkainta syksyllä kaadetuissa ,pitkä kanto vähentää vesomista keväällä vähiten että vois metsureita työllistää ennakkoraivausta ja karuja kankaita kevät-hankien aikaa ,tämä mun kokemuksia
Kiitos kommentista!
Sepä vesoo yleensä aina juurista. Minä ainakin raivaan pitkään kantoon. Se nimittäin on tuommosessa risusavotassa yks hailee tukki puut on eri asia. Etenkin kun omaa tekkee
Näit rentokapätkii on alaan vihkiytymättömän kiva kattella vaikka maalta oonki😊
Monet isännät/ metsänomistajat valittavat pitkistä kannoista, ei liene oikea ongelma, lopputuloksen kannalta parempi, että nuo työt tehdään ajallaan.
Se on se pääasia!
Tuodaanpas nyt omakin mielipide esille.
Ensiksikin enakkoraivaus ja energiapuuhakkuu on kaksi eri asiaa riippuen jo sahattavien puiden koosta. Ne mitkä kaadettaisin enakkoraivauksessa jätetään pystyyn energiapuuhakkuussa. Jos ennakko/energia raivuu tehdään vähintään paria vuotta aiemmin niin se kanto kyllä ehtii pehmentyä niin että moton koura särkee sen kyllä. Mutta jos raivaus tehdään kahta viikkoa ennen hakkuuta niin oman lyhyen kokemuksen perusteella se pitkä kanto ei anna yhtään myöten harbesterin kouran alla, verrattuna että se räippä on kokonaan sahaamatta.
Kiitos kommentista! Tässä on asiaa.
Pystyykö lehtipuiden vesomistakin ehkäistä pitkillä kannoilla? Perikunnan mökkitontti on hankala kun se puskee koivua kun sieniä sateella nytkin arviolta 40 erikokoista koivua 2000m³ tontilla pystyssä.
Kesäkuussa kun raivaa, eli karkeesti ku lehti on puussa. Silloin ravinteita ei niin paljoa juuristoissa, näin ne viisaammat sannoo.
Koivikoit tos raivanneena, jotkuu vesoo juurest ja jotkuu kannost, jännää vaihteluu..
Ja tost vesomisest, ite muutama vuos sit tein ihan koe alan että raivasin talvel yhen kohan ja sit tein taas ku täys lehti oli puussa, mut en kyl huomannu mitää eroo ainakaa silmämääräsesti vesomises..
Kiitos kommentista! Aiheesta löytyy paljon tutkittua tietoa netistä, Googleen vaan kirjoittaa haulla kannon vesominen.
Oletko pannut merkille sulan maan aikaan kun raivaa milloin ei vesoisi? Minulla on näkemys asiasta raivasimpa mihin vuoden aikaan tahansa aina vesoo!
Täyden lehen aikaan kun sahaa niin vesoo vähiten
Kyllä! Tästä vesomisesta on tehty mielenkiintoisia tutkimuksia. Löytynee kun kirjottaa Googleen aiheesta.
Mites sitten kun moto on tulossa seuraavalla viikolla?
Moto jo hakannut kaikki kuviot mitkä nyt talven aikana sahattiin. Motomiestä haasteltiin, ei ollut kuulema kannoista haittaa. Tuommoset risut painuu maahan kouran painosta.
@@samihytonen Tämä on hyvä tieto että ne pitkät kannot ei haittaa hakkuuta vaikka kone tulee heti perässä.
Tosiaan kohteet mitä myö tehtiin oli energiapuu kohteita, eli raivattava puusto oli valtaosaltaan risukkoa.
Motokouraa haittaa isommat raivuukannot puiden tyvillä, jää pitempi kanto myös motolla. Raivattu kanto joka on liki 10cm on hankala motokouralle jos joutuu kouran alle ja pitäisi saada puu alempaa kaadettua. Ohjeena on ennakkoraivuulla, alle metri ainespuusta, lyhyeen kantoon raivurilla. Muualla ei väliä eikä yleensä raivatakkaan muualta muuta kuin kulun estona olevaa raippaa pois.
Kun poikasena olin ensimmäistä kertaa metsähommissa, niin hakkasin vesurilla lehtipuu-pöhkeiköt pitkään kantoon. Työnjohtaja tuli tarkistamaan ja sanoi, että pistäpä poika nuo lyhyempaan kantoon. Tein työtä käskettyä, mutta nyt kuulenkin olleeni jo muinoin "oikeassa" 😀
Kyllä tästä pitkästä kannosta vesomisen suhteen on tehty tutkimuksia jo 1940 luvulla
Kyllä tässä pitkä talvi on takana. Itse saman alan yrittäjä, mutta ei vaan ole ollut asiaa reilu kolmeen kuukauteen raivuulle ainakaan täällä pirkanmaalla, kun lunta edelleenkin paikoin yli polven ja näkyy tuo sulaminen ottaneen taas kylmän pakkasyön jälkeen takapakkia.
Kyllähän sitä toki voisi tehdä, jos ei ole aikataulua ja saman saisi päiväpalkakseen, vaikka työnteko on enemmän kuin puolet hitaampaa.
Se vaan käy kalliiksi niin asiakkaalle kuin sitten itsellekin, kun tunnetusti vaikka kuussa on käyty niin raivaussahan kaasuvaijeria ei ole kehitelty sellaiseksi, että se pysyisi jäätymättä talvipakkasilla. Pakkasnesteitä yms kyllä sinne laittanut, mutta tahtoo ensimmäisen suojapäivän ja sateen jäljiltä vetää kosteuden takaisin.
On se vain sellaista takkuamista pettävällä hangella myös lumikengillä, että niin henkisen kuin fyysisenkin terveyden kannalta kannattaa se talvi antaa olla ja mennä ja tehdä sitten korvaavaa hommaa kuten pihapuiden kaatoja, leimikoiden nauhauksia yms yms talvitauolla.
Jos se paljon puhuttu ilmastonmuutos joskus tulisi ja talvet olisi lumettomia.
Nuista kannoista. Itsehän olen sitä koulukuntaa, että niin matalaksi kuin mahdollista ja samainen ohjesääntö on metsäyhtiöllä jolle pääasiassa työskentelen. Etenkin jätettävien puiden tyvet niin, että koura saa siitä kunnon otteen.
Kai se lehtipuu melko nopeaan lahoaa pitkälläkin kannolla, mutta pihkapuu hitaammin ellei sitten jostain sivuoksasta ala nostamaan uutta latvaa, niin ei se sitten mihinkään siitä lahoa vaan versoo mutkan ja on kohta taas motokouran edessä.
Kiitos kommentista! Kohtapa nuo lumet saa kyytiä, mikäli tämän päivän säätiedotuksiin on uskominen.
Tässä olikin Hytösen jutussa että 5-6 vuoden jälkeen enskan teko. Siinä ajassa kannot lahoaa alta pois. Niin nämä ennakkoraivaukset pitäisikin tehdä. Ryöneikkö ei olisi ajokoneen riesana.
@@locomatikki On totta, että paras ajankohta hakkuulle olisi vuosi kaksi sen jälkeen, kun ennakkoraivuu on tehty. Pidemmän ajankohdan aikaväliin kerron juttua alempana. Mutta siihen, että lahoaako ne kannot voidaan olla monta mieltä. Itseasiassa minulle on tulossa keväällä seuraavaksi raivuukohteeksi ennakkoraivaus alueelle mihin tein ennakon jo muistaakseni 7 vuotta sitten. Se miksi yhtiö ei tuota silloin hakkuuttanut en tiedä, mutta näissä metsäyhtiöiden omistamissa metsissä on ainakin työllistävä vaikutus, kun saa ennakotkin tehdä kahteen kertaan.😅Meinaan melkoinen viidakko tuonne on kannoista versonut eikä mikään pieni alue, kun 10ha kohteesta kyse.
Onhan se mielenkiintoista etenkin kun silloin raivasin, niin alueelle tehtiin perinteinen ennakkoraivuu eli kaikki pois tyylillä mistä ei myyntipuuta tule ja nyt samaiselle alueelle pitäisi tehdä fsc sertifikaatin raivuu . Kyseessä siis tietenkin ensiharvennus kohde.
Se kanto lahoaa paremmin kun kanto on pitkä Elikkä vesoo siitä kannosta niin tulevaisuus voi olla parempi. Näin neuvottiin 70 luvulla.
Kiitos kommentista, näin olen myös kuullut, nähnyt ja lukenut.
Jos ennakkoraivaus tehdään oikeaan aikaan eli vähintään 1-2 vuotta ennen harvennusta, niin ei ongelmaa.
Nykyisin valitettavasti ongelma tulee siinä, kun monesti juostaan koneen edellä ja ollaan jopa samaan aikaan työmaalla koneen kanssa. Jos kone tulee saman lumen aikana, kun raivattu ei kouraa saa riittävän matalalle. Ja sillon tulloo sanomista😅
Jos raivaus on jätetty viime tippaan ja kone on jo palstalla ja pakko saada hakattua, niin lopputuloksen kannalta parempi, ettei raivausta enää tehdäkään.
Kiitos kommentista!
Itte oon hiihtänyt ja pyörällä ajellut ..mutta pääsiäisen jälkeen pääsen taas 🙂✌️💌.
Kävelee ja hiihtoa vaikka kuinka.Kunto vain melkoisesti sahan kantoon heikkenee.Alkuun hiki valuu valtavasti.
Hieno homma! Paikoilleen jos jääpi nii se suattaa säikäyttää ku palstalle kävelee talven jälestä 😃
Se!
@@samihytonen Tykkään vaan metsätöitä paljon 💙🙂✌️.