Lidlin Parkside ruuvitalttasarjassa on juuri tällainen jännitekynä. Etuvastuksen värikoodit on luettavissa kuoren läpi, resistanssi on 1,2 Mohm. Virtaa menee läpi mitattuna 0,15 mA. Laatikosta löytyi myös vanha jännitekynä Bebe merkkinen, made in West Germany, etuvastus 820 kohm ja virtaa läpi 0,22 mA. Molemmista kynistä on päätynuppi irrotettavissa, suurin riski näissä on kasata se uudelleen ilman etuvastusta. Heppoisen tuntuisia molemmat, jos kovemmin käännät niin varren muovi voi haljeta, vanhassa kynässä halkeaman alku jo on näkyvissä, kappaleiksi ja roskiin molemmat.
Johonkin aikaan noissa oli kielletty se ruuvitalttapää, mutta se taidettiin taas sallia. Tuossa on myös se ongelma, että se valo on tosi himmeä, joten voi jäädä huomaamatta, siksi tuo ei kelpaa jännitteettömyyden toteamiseen. Niissä uusissakin pitää katsoa, että pää on pyöreä. Täällä myydään paljon USA:han tarkoitetuja litteäpäisiä. Sellainen ei mene sisään rasiaan ja siksi saattaa antaa väärän negatiivisen tuloksen. Noilla voi kytkeä pöytälamput turvallisemmin. Panee katkaisimsesta virran pois, ja jos löytää jännitteen katkaisimen jälkeen niin kääntää töpselin. Jos pistoke on "väärin päin", on kannan kierreosassa aina jännite. Oikein päin ei koskaan ole. Töpseliin voi panna merkin, jotta tietää jatkossa kytkeä oikein (toimii vain samassa rasiassa)
Ehkä varmin tapa todeta onko jännitettä,ja paljonko ihan yleismittari.Näissä koetinkynissä tahtoo tuo valo syttyä vähän miten sattuu, varovainen pitää olla vaikka jännitetyö oikeilla välineillä ja koulutuksella on turvallinen tapa ammattilaisen tehdä sähkötöitä.
Yleimittarin ongelma on, että se kertoo vain jännite-eroja. Esimerkiksi maakoskettimessa olevaa jännitettä (väärin tehty nollaus) ei helposti huomaa yleismittarilla. Lisäksi yleismittari voi olla vahingossa väärässä mittausasetuksessa.Tämän takia sen käyttö Britanniassa on kielletty jännitteettömyyden toteamisessa.
Aina tuota samaa asiaa pohtinut tuosta vanhan mallin koetinkynän turvallisuudesta, joten tämän videon selostuksen katsottuani taisipa juuri tänään osuakkin arvaukseni oikeaan sen suhteen, että se tosiaan on vaarallinen tuo vanhan mallin kynä, Jotenka tuo Fluken Johdollinen malli on kaikken parhain, koska siitä näkee samalla kertaa paljonko on tarkalleen jännitettä. Hyvä tietää nämä kaikki turvallisuus seikat kaikki kaikessa, ennen sähköalan opiskelujen aloitusta ja sittemmin jälkeen päin kyseisellä alalla työtehtävissä.
Kyllä ja mun mielestä nuo vanhat jännitekynät pitäisi heittää joka pakista pois. Niitä kyllä vielä myydään monessakin paikassa ja turvallisuus ei ole niissä parantunut. Jännitteenkoetin tai yleismittari ovat ne parhaat. Jännitteenkoetin eli "piippari" kertoo myös jos toinen mittapää on vaiheessa. Uusimmat mallit siis siinä on pärisevät ja sitten kun laittaa toisen niin alkaa kunnolla piipata.
Työkalurepusta löytyy vanhanmallinen jännitteenkoetin, mutta en ole juurikaan kehdannut sitä käyttää juurikin turvallisuuden vuoksi. Tuli hankittua tuollainen fluken koetinkynä ja se on kyllä kätevä, erityisesti vian etsinnässä. Ei ollut hinnaltaankaan mikään mahdoton.
Tässä kun tarkemmin ajattelee niin sukotesterissä on myös vastaava toiminto. Siinä pikku lamppu syttyy kun koskettaa sen yläosaa. Onkohan siinä sitten vähempi riskiä saada tälli? Jotenkin se on rakenteeltaan aika kestävä, vaikkakin on mahis siitäkin kai saada sähköä sormeen ja sitä kautta maahan.
Kyllä pitää paikkansa. Muistelin että tuollakin pitäisi saada piippaus kun vaan kokeilee eri paikoista. No eipä sitten ílmoittanut kun johdon päältä. On muuten sanotaan 10v vanha ja voi olla että ovat kehittyneet. Hyvä Pointti kiitos.
Ei se sen takia ole läpinäkyvä että näkisi milloin koestuskynä on rikki, vaan jotta näkisi kynässä olevan polttimon valon. Esim. Pienen etu-vastuksen vaurioitumista ei välttämättä edes näe naarmuisen muovin läpi.
Niin ehkä yksi ongelma onkin että se on ruuvariksi tehty. On mahdollista, joskin epätodennäköistä, että täysiä ruuvattaessa se murtuu ja kärjestä tulee suora yhteys sinne kahvan metalliin. Sitten kun joku kokeilee sillä jännitettä, lopputulos voi olla sähkötapaturma. Ja eri asia on se, että jos noihin on joskus voitu vaihtaa vaikka se pikku lamppu, on toinen mahis tapaturmalle. Jos laittaa väärän lampun tai vaan metallia niin taas vaarana sähköisku. Olen nähnyt vastaavia koestimia, joissa ei ole talttapäätä tai mitään päätä, vaan katkaistu suoraan se varsi.
Ne tuonlaiset ruuvimeisseli virtakynät joita itse olen joskus erehtynyt käyttämään kiinni juuttuneiden ruuvien irroittamiseen, ovat murtuneet rikki. Eivät todellakaan kestä kovaa vääntämistä onton rakenteensa ja läpinäkyvän heikomman muovilaadun takia. Ne kaikista halvimmat umpimuoviset tavalliset ruuvaritkin murtuu suhkot helposti, jos niillä yrittää irroittaa kiinni ruostuneita ruuveja.
![ค้างคืนโรงเก็บกระสวยอวกาศร้างกลางทะเลทราย [Around The World Ep. 3]](http://i.ytimg.com/vi/E5bWZQhABJE/mqdefault.jpg)
Lidlin Parkside ruuvitalttasarjassa on juuri tällainen jännitekynä. Etuvastuksen värikoodit on luettavissa kuoren läpi, resistanssi on 1,2 Mohm. Virtaa menee läpi mitattuna 0,15 mA. Laatikosta löytyi myös vanha jännitekynä Bebe merkkinen, made in West Germany, etuvastus 820 kohm ja virtaa läpi 0,22 mA. Molemmista kynistä on päätynuppi irrotettavissa, suurin riski näissä on kasata se uudelleen ilman etuvastusta. Heppoisen tuntuisia molemmat, jos kovemmin käännät niin varren muovi voi haljeta, vanhassa kynässä halkeaman alku jo on näkyvissä, kappaleiksi ja roskiin molemmat.
Kiitos stoorista. Juuri näin niihin liittyy iso riski.
Johonkin aikaan noissa oli kielletty se ruuvitalttapää, mutta se taidettiin taas sallia. Tuossa on myös se ongelma, että se valo on tosi himmeä, joten voi jäädä huomaamatta, siksi tuo ei kelpaa jännitteettömyyden toteamiseen.
Niissä uusissakin pitää katsoa, että pää on pyöreä. Täällä myydään paljon USA:han tarkoitetuja litteäpäisiä. Sellainen ei mene sisään rasiaan ja siksi saattaa antaa väärän negatiivisen tuloksen. Noilla voi kytkeä pöytälamput turvallisemmin. Panee katkaisimsesta virran pois, ja jos löytää jännitteen katkaisimen jälkeen niin kääntää töpselin. Jos pistoke on "väärin päin", on kannan kierreosassa aina jännite. Oikein päin ei koskaan ole. Töpseliin voi panna merkin, jotta tietää jatkossa kytkeä oikein (toimii vain samassa rasiassa)
Ehkä varmin tapa todeta onko jännitettä,ja paljonko ihan yleismittari.Näissä koetinkynissä tahtoo tuo valo syttyä vähän miten sattuu, varovainen pitää olla vaikka jännitetyö oikeilla välineillä ja koulutuksella on turvallinen tapa ammattilaisen tehdä sähkötöitä.
Tuo ruuvarijännitekynä ei kyllä kuulu tämän päivän pakkiin. Ja totta ainakin ton fluken valo syttyy kun nopeasti vetäsee kangasta vasten. Kiitos!
Yleimittarin ongelma on, että se kertoo vain jännite-eroja. Esimerkiksi maakoskettimessa olevaa jännitettä (väärin tehty nollaus) ei helposti huomaa yleismittarilla.
Lisäksi yleismittari voi olla vahingossa väärässä mittausasetuksessa.Tämän takia sen käyttö Britanniassa on kielletty jännitteettömyyden toteamisessa.
Hyvä tarkennus myös olisi, että millään näillä kynillä ei voi todeta jännitettä tai jännitteettömyttä, vaan ainoastaan etsiä vaihetta
Aina tuota samaa asiaa pohtinut tuosta vanhan mallin koetinkynän turvallisuudesta, joten tämän videon selostuksen katsottuani taisipa juuri tänään osuakkin arvaukseni oikeaan sen suhteen, että se tosiaan on vaarallinen tuo vanhan mallin kynä, Jotenka tuo Fluken Johdollinen malli on kaikken parhain, koska siitä näkee samalla kertaa paljonko on tarkalleen jännitettä. Hyvä tietää nämä kaikki turvallisuus seikat kaikki kaikessa, ennen sähköalan opiskelujen aloitusta ja sittemmin jälkeen päin kyseisellä alalla työtehtävissä.
Kyllä ja mun mielestä nuo vanhat jännitekynät pitäisi heittää joka pakista pois. Niitä kyllä vielä myydään monessakin paikassa ja turvallisuus ei ole niissä parantunut. Jännitteenkoetin tai yleismittari ovat ne parhaat. Jännitteenkoetin eli "piippari" kertoo myös jos toinen mittapää on vaiheessa. Uusimmat mallit siis siinä on pärisevät ja sitten kun laittaa toisen niin alkaa kunnolla piipata.
Työkalurepusta löytyy vanhanmallinen jännitteenkoetin, mutta en ole juurikaan kehdannut sitä käyttää juurikin turvallisuuden vuoksi. Tuli hankittua tuollainen fluken koetinkynä ja se on kyllä kätevä, erityisesti vian etsinnässä. Ei ollut hinnaltaankaan mikään mahdoton.
Tässä kun tarkemmin ajattelee niin sukotesterissä on myös vastaava toiminto. Siinä pikku lamppu syttyy kun koskettaa sen yläosaa. Onkohan siinä sitten vähempi riskiä saada tälli? Jotenkin se on rakenteeltaan aika kestävä, vaikkakin on mahis siitäkin kai saada sähköä sormeen ja sitä kautta maahan.
Tolla uudellammalla kynällä on hyvä kiertää pistorasiaa niin huomaan kummalla puolella jännite on
Kyllä pitää paikkansa. Muistelin että tuollakin pitäisi saada piippaus kun vaan kokeilee eri paikoista. No eipä sitten ílmoittanut kun johdon päältä. On muuten sanotaan 10v vanha ja voi olla että ovat kehittyneet. Hyvä Pointti kiitos.
Nyt oli kyllä taas kaukaa haettu. Kai sen nyt näkee jos se ruuvari on rikki, sen takia tuo on läpinäkyvä
Ei se sen takia ole läpinäkyvä että näkisi milloin koestuskynä on rikki, vaan jotta näkisi kynässä olevan polttimon valon.
Esim. Pienen etu-vastuksen vaurioitumista ei välttämättä edes näe naarmuisen muovin läpi.
Niin ehkä yksi ongelma onkin että se on ruuvariksi tehty. On mahdollista, joskin epätodennäköistä, että täysiä ruuvattaessa se murtuu ja kärjestä tulee suora yhteys sinne kahvan metalliin. Sitten kun joku kokeilee sillä jännitettä, lopputulos voi olla sähkötapaturma. Ja eri asia on se, että jos noihin on joskus voitu vaihtaa vaikka se pikku lamppu, on toinen mahis tapaturmalle. Jos laittaa väärän lampun tai vaan metallia niin taas vaarana sähköisku. Olen nähnyt vastaavia koestimia, joissa ei ole talttapäätä tai mitään päätä, vaan katkaistu suoraan se varsi.
Ne tuonlaiset ruuvimeisseli virtakynät joita itse olen joskus erehtynyt käyttämään kiinni juuttuneiden ruuvien irroittamiseen, ovat murtuneet rikki.
Eivät todellakaan kestä kovaa vääntämistä onton rakenteensa ja läpinäkyvän heikomman muovilaadun takia.
Ne kaikista halvimmat umpimuoviset tavalliset ruuvaritkin murtuu suhkot helposti, jos niillä yrittää irroittaa kiinni ruostuneita ruuveja.