Vanha sanontahan on: paree sian tonkima syksyllä, kuin miehen kyntämä keväällä. Noo, luomus tuo ei aiva pirä paikkaansa. Muovisiipi on aika metka kivikloperoosellakin maalla, ei se sieläkää kärsi tai kulu niinku luulis. Kyllä paluuauroolla onki heleppua kyntäminen, kun ei tarvitte kuin lähteä käälyn reunasta päästelemähän. Hyvinhän se sujuu sarka-auroollakin, joskin se kyntölinjojen mittaalu ja suunnittelu viöö aikaa ja päisteajua tuloo palio. Mutta tuolla variomaatti-versiolla saa pienet mutkat oikaastua ja kiilavat käälyt heleppo lopettaa. Noilla tasaasilla savimailla saa heleposti mallikasta kyntöjäläkiä. Asia muuttuu heti kun pelto on vähänkään kumpuilevaa ja maalaji vaihteloo. Siinä variomaatti aurat auttaa mallikkaaseen kyntötulokseen. Monikaan isäntä ei hoksaa tai välitä käyttää variomaatin etuja kynnössä. Tämä oli hyvä vireo, sain ittekki niksin tuosta. Puheääni toki vähä katos Massikan meluhun. Mutta yksi kuva kertoi enemmän kuin tuhat sanaa.
Kun yrittää keväällä äestää sopivasti kylyvösyvyytehen niin se syksysian tonkima ei oo hyvä juttu. Eka äestyskerta menöö pinnan tadaamisehen ja vasta toisella kertaa sitte kylyvöpohjan raapimisehen. Kovat savimaat ei muavisiivelle oo mukava paikka, siiven takatuetkin on kovilla. Vaihteeksi näillä Kvernelandin äijäauroolla oli mukava vetää savehen. Kyllä paluuauroilla vaan saa paljon nopiempaa valmista aikahan, ja vähemmillä pähkäälyillä. Sitten sillä pystyy jostakin kulmasta valittemahan sopivemman suunnan kääntää kiivu. Vuosien mittahan on tullut keksittyä omat omituiset kyntöniksit, nyt variomaatiilla piti uurelleenpähkäillä kuinka ne saa omihin oivalluksihin sovitettua. Jos vielä sais nämä syksyn kynnöt tehtyä niin olis oppinut taas jotakin uutta. Aika paljon meilläkin maalajit vaihteloo, niinkuin tuossa minkä aloitin niin oli 3 eri maalajia. Tuo Massikka on kova metelöömähän, vielä takaklasi auki niin pahee. Erillinen äänen tallentaminen mikillä olis hyvä juttu, mutta kun nytkin pitää ottaa kaikenmoosta kamaa aamulla joukkohon....niin ei viitti ihan kaikkia tehrä.
On ne sarka-aurat ihan kevyen näppärät perässä. Kyllähän noilla kyntelis jos olis sopivan kokoiset ja muotoiset lohkot. Kynnön tekniikan pähkäily on henkisesti rasittavaa...sais vaan ajaa niin olis mukavaa.
Mitäs toisille auroille tapahtui?!Säle siipi on todella hyvä kun on vaihtelevaa maalajia. Itsellä auroissa on kyllä muovisiivet mutta sain kokeilla juuri sälesiipiauroja ja hyvät oli.
@@januvalt3870 Siitä meni rungon kääntöakseli poikki, noiden tyyppivika ilmeisesti. Katsotaan talaven mittahan saarahanko kuntohon. Saahan ne, mutta saako sopuhintahan....on se juttu.
kuinka pitkä tuo pelto, mihin tuon alotuksen teit ? oliko monta tilaa mukana tilusvaihossa? muistan ku isä aikoinaan vaihtoi maita serkkunsa kanssa, eikä pinta-alat ollu samat ku isä sai mehtää vaihossa, heti oli verottaja kyselemässä,että mitäs se tämmönen touhu on...
Tuo lohko oli 975 m, mutta lyheni 675 metriin tilusvaihdossa. Laskuojan takana on lisää, kokonaismitta oli 1350 m. Tällä lakialla on monella pitkiä sarkoja, mulla ei läheskään pisimpiä. Tuon tilusvaihdon pääsijaintipaikka on joen toisella puolella. Varmaan kymmeniä tiloja järjestää tiluksia tiejärjestelyidenkin takia. Sieltä poistetaan rautatien tasoristeyksiä ja muutkin tiejärjestelyt lisäävät järjestelyn tarvetta. Tällä tilalla on pari tilaa jotka vaihtaa tiluksiaan ja me satutaan olemahan molempien rajanaapuri.
Hyvää tekemist ja oikeet asiaa.... itekki opetellu verkuil kyntämään ja omast mielest niil saa hyvän näköist aikaseks, onhan nois toi nostolaite millintarkka jos vaan kunnos... Sul olis hyvän malliset jä näköiset pellot sokerijuurikkaan viljelyyn...
No kyllä se jotenkin onnistuu, pikkuusen on kyntämistä vielä. Ferkus on aika hiras tuntimittari, 250 h tuloo vuores. Oon aika huono keksimään lempinimiä, tuo tuntui jotenkin hyvältä.😁
Voi ollakkin. Naapuri kyllä takkus uusien säleaurojen kans heteke aikaa jotta alkas homma sujumahan. Mutta sitte kun säleet kiiltää niin torennäköösesti homma onnistuu. Muavisiivet on hyvät heti pakasta repäästynäkin.
Leikkurilla ei ole merkitystä, aurojen merkillä ei merkitystä. Tosin mitään eksoottisen merkkisistä ei oo kokemuksia eikä mutuja.. Sälesiivet on paremmat, mutta niidenkin pitää olla kuluneet kiiltäviksi eikä ihan aina auta nekään. Muovisiivet on kertaheitolla paremmat, heti ensimetristä lähtien. Naapuri teki kovan työn että sai uusista sälesiipiauroista vähemmän tarttuvat. Rautaiset kuorimet muovisiivellisessä jonkinverran haittaavat kun maa tarttuu niihin, nekin pitäis olla muoviset.
@@luttisaari Mietin vaan että onhan teillä kynnetty silloinkin kun kaikki aurat oli leikkurillisia. Takertuiko tuo multa hevosauroihinkin aikoinaan? Mulla ei ole kokemusta kuin Fiskarsin L- ja KH-siivistä ja jos muistan oikein niin KH on pitkä ja loiva ruuvisiipi. Suomurakolla ja hiesusavessa se pelasi hyvin. Yhdessä paikassa oli sellaista hiilipitoista savea, joka kyllä helposti satehella liettyi. Se oli vanhaa tervahaudan pohjaa, eikä siinäkään kyllä mitään tarttumista tapahtunut. Kvernelandin siipi näyttää lyhyeltä ja jyrkältä. Tiedä sitten mikälaista maata Norjassa on. Siellähän nuo on kehitetty.
@@luttisaari Niin...joo vähemmän juurimassa. Mutta tuleehan siitä olkisilpustakin jotain korviketta. Ilmeisesti olki ei kerkiä kunnolla maatua, joka sitten aiheuttaa sen että maa-aines pakkaantuu eikä luista.
🤙🤙🤙🤙hyvin sujuu sarkapeleilläkin. Käytätkö muita muokkaustapoja? Lautasäes,kultivaattori, rullaäes? Ite kynnän noi kuivalantalevityspellot ja muihin sänkimaihin tulee käytettyä muita muokkaustapoja, etupäässä rullaäestä.
Kyllä se noillakin onnistuu, vähän kulukoo vinos traktorin peräs mutta vähä on hakuusas mistä sais säärettyä. Pääasia jotta jäläki on kohtuuhyvää. Tällä hetkellä vain kynnän, jatkossa varmahan pitää tehrä jotaki muutaki. Vuosina 2011-2014 verin maamiesseuran Lemkeniä, mutta on liian suuri tuolle traktorille. Varpajyrän kans ei saa sitä ilimahan ja cat3 tapitkin. Vähän vihijaasin naapurin vanhalle isännälle jotta voitais ostaa joku muokkari yhyres, saappanährä tuottaako se naapurin nykyisännän kans tulosta.
Jotenkin vaan tottunut tekemähän 399:llä raskahemmat hommat. Noita Kvernelandeja mietiin 4255:n perään......mutta tuossa ne tuloo ainakin ilman säätämisiä, niin mennähän tuolla.
Oikein savimaata sanotahan täälä pohojoisempana pikileeriksi, miten lie sieläpäin. Hapan sulfaattimaa taitaa olla myös joku virallinen termi tietynlaisella savella.
Pikileeriksi sanotahan kait tuolla syvemmällä olevaa liejuista savea....sellaanen joka pursuaa pois saappahan alta. Tääläkin piti kaivella hapanta sulfaattimaata kun säätösalaojia asenneltihin...sai tukia.
Hyvältä näyttää. Täällä kans täytyy heinäpellon palanen koittaa kääntää 👍
Vanha sanontahan on: paree sian tonkima syksyllä, kuin miehen kyntämä keväällä. Noo, luomus tuo ei aiva pirä paikkaansa.
Muovisiipi on aika metka kivikloperoosellakin maalla, ei se sieläkää kärsi tai kulu niinku luulis.
Kyllä paluuauroolla onki heleppua kyntäminen, kun ei tarvitte kuin lähteä käälyn reunasta päästelemähän.
Hyvinhän se sujuu sarka-auroollakin, joskin se kyntölinjojen mittaalu ja suunnittelu viöö aikaa ja päisteajua tuloo palio. Mutta tuolla variomaatti-versiolla saa pienet mutkat oikaastua ja kiilavat käälyt heleppo lopettaa.
Noilla tasaasilla savimailla saa heleposti mallikasta kyntöjäläkiä. Asia muuttuu heti kun pelto on vähänkään kumpuilevaa ja maalaji vaihteloo. Siinä variomaatti aurat auttaa mallikkaaseen kyntötulokseen. Monikaan isäntä ei hoksaa tai välitä käyttää variomaatin etuja kynnössä.
Tämä oli hyvä vireo, sain ittekki niksin tuosta. Puheääni toki vähä katos Massikan meluhun. Mutta yksi kuva kertoi enemmän kuin tuhat sanaa.
Kun yrittää keväällä äestää sopivasti kylyvösyvyytehen niin se syksysian tonkima ei oo hyvä juttu. Eka äestyskerta menöö pinnan tadaamisehen ja vasta toisella kertaa sitte kylyvöpohjan raapimisehen.
Kovat savimaat ei muavisiivelle oo mukava paikka, siiven takatuetkin on kovilla. Vaihteeksi näillä Kvernelandin äijäauroolla oli mukava vetää savehen.
Kyllä paluuauroilla vaan saa paljon nopiempaa valmista aikahan, ja vähemmillä pähkäälyillä. Sitten sillä pystyy jostakin kulmasta valittemahan sopivemman suunnan kääntää kiivu.
Vuosien mittahan on tullut keksittyä omat omituiset kyntöniksit, nyt variomaatiilla piti uurelleenpähkäillä kuinka ne saa omihin oivalluksihin sovitettua. Jos vielä sais nämä syksyn kynnöt tehtyä niin olis oppinut taas jotakin uutta.
Aika paljon meilläkin maalajit vaihteloo, niinkuin tuossa minkä aloitin niin oli 3 eri maalajia.
Tuo Massikka on kova metelöömähän, vielä takaklasi auki niin pahee. Erillinen äänen tallentaminen mikillä olis hyvä juttu, mutta kun nytkin pitää ottaa kaikenmoosta kamaa aamulla joukkohon....niin ei viitti ihan kaikkia tehrä.
Leikkurit
Mulla on ollu veittileikkuria jostain 80-luvun puolivälistä lähtien. On hyvät.
kyllä sulla on komiat maat
Välillä on ihan hauskaakin kyntää sarka-auralla. Hienosti tehty alotus
On ne sarka-aurat ihan kevyen näppärät perässä. Kyllähän noilla kyntelis jos olis sopivan kokoiset ja muotoiset lohkot. Kynnön tekniikan pähkäily on henkisesti rasittavaa...sais vaan ajaa niin olis mukavaa.
Mitäs toisille auroille tapahtui?!Säle siipi on todella hyvä kun on vaihtelevaa maalajia. Itsellä auroissa on kyllä muovisiivet mutta sain kokeilla juuri sälesiipiauroja ja hyvät oli.
Katso erellinen vireo😩
Menni rikki
@@luttisaari joo Katsoin videon jo aiemmin, mutta mikä siitä hajosi?!
@@januvalt3870
Siitä meni rungon kääntöakseli poikki, noiden tyyppivika ilmeisesti.
Katsotaan talaven mittahan saarahanko kuntohon. Saahan ne, mutta saako sopuhintahan....on se juttu.
kuinka pitkä tuo pelto, mihin tuon alotuksen teit ? oliko monta tilaa mukana tilusvaihossa? muistan ku isä aikoinaan vaihtoi maita serkkunsa kanssa, eikä pinta-alat ollu samat ku isä sai mehtää vaihossa, heti oli verottaja kyselemässä,että mitäs se tämmönen touhu on...
Tuo lohko oli 975 m, mutta lyheni 675 metriin tilusvaihdossa.
Laskuojan takana on lisää, kokonaismitta oli 1350 m.
Tällä lakialla on monella pitkiä sarkoja, mulla ei läheskään pisimpiä.
Tuon tilusvaihdon pääsijaintipaikka on joen toisella puolella. Varmaan kymmeniä tiloja järjestää tiluksia tiejärjestelyidenkin takia. Sieltä poistetaan rautatien tasoristeyksiä ja muutkin tiejärjestelyt lisäävät järjestelyn tarvetta. Tällä tilalla on pari tilaa jotka vaihtaa tiluksiaan ja me satutaan olemahan molempien rajanaapuri.
Hyvää tekemist ja oikeet asiaa.... itekki opetellu verkuil kyntämään ja omast mielest niil saa hyvän näköist aikaseks, onhan nois toi nostolaite millintarkka jos vaan kunnos... Sul olis hyvän malliset jä näköiset pellot sokerijuurikkaan viljelyyn...
Meillä on tismalleen samanlainen ongelma rautasiipien kanssa että tarttuu ensimmäiseen siipeen..
Sellaasta se on, joskus tarttuu joka siipehen, ei ollenkaa kiva juttu.
On kyllä hyvä kyntö video 👍🚜 millo tekisit samposta esittely video
Kiitos!
Nyt ei taida olla Sampon aika. Mutta joitain muita jutustelu/esittelyvideoita on mielessä, kunhan kerkiäis.
Ehkä Sampokin sitte joskus.
Hyvin se meni,,on siulla lääniä siellä,ferkkuun tulee tunteja,nimee uskoisin että on sukunimi,
No kyllä se jotenkin onnistuu, pikkuusen on kyntämistä vielä. Ferkus on aika hiras tuntimittari, 250 h tuloo vuores.
Oon aika huono keksimään lempinimiä, tuo tuntui jotenkin hyvältä.😁
Sälesiivet on parhaat
Voi ollakkin.
Naapuri kyllä takkus uusien säleaurojen kans heteke aikaa jotta alkas homma sujumahan. Mutta sitte kun säleet kiiltää niin torennäköösesti homma onnistuu. Muavisiivet on hyvät heti pakasta repäästynäkin.
Tarttuuko tuo multa siipehen vaikka olis kaikissa siivissä leikkurit? Vai onko Kvernelandin siipi liian jyrkkä ja lyhyt?
Leikkurilla ei ole merkitystä, aurojen merkillä ei merkitystä. Tosin mitään eksoottisen merkkisistä ei oo kokemuksia eikä mutuja..
Sälesiivet on paremmat, mutta niidenkin pitää olla kuluneet kiiltäviksi eikä ihan aina auta nekään.
Muovisiivet on kertaheitolla paremmat, heti ensimetristä lähtien. Naapuri teki kovan työn että sai uusista sälesiipiauroista vähemmän tarttuvat.
Rautaiset kuorimet muovisiivellisessä jonkinverran haittaavat kun maa tarttuu niihin, nekin pitäis olla muoviset.
@@luttisaari Mietin vaan että onhan teillä kynnetty silloinkin kun kaikki aurat oli leikkurillisia. Takertuiko tuo multa hevosauroihinkin aikoinaan? Mulla ei ole kokemusta kuin Fiskarsin L- ja KH-siivistä ja jos muistan oikein niin KH on pitkä ja loiva ruuvisiipi. Suomurakolla ja hiesusavessa se pelasi hyvin. Yhdessä paikassa oli sellaista hiilipitoista savea, joka kyllä helposti satehella liettyi. Se oli vanhaa tervahaudan pohjaa, eikä siinäkään kyllä mitään tarttumista tapahtunut. Kvernelandin siipi näyttää lyhyeltä ja jyrkältä. Tiedä sitten mikälaista maata Norjassa on. Siellähän nuo on kehitetty.
@@romppaukko
Saattaa johtua siitäkin että nurmet on kierrosta pois, maalaji muuttuu.
@@luttisaari Niin...joo vähemmän juurimassa. Mutta tuleehan siitä olkisilpustakin jotain korviketta. Ilmeisesti olki ei kerkiä kunnolla maatua, joka sitten aiheuttaa sen että maa-aines pakkaantuu eikä luista.
🤙🤙🤙🤙hyvin sujuu sarkapeleilläkin. Käytätkö muita muokkaustapoja? Lautasäes,kultivaattori, rullaäes? Ite kynnän noi kuivalantalevityspellot ja muihin sänkimaihin tulee käytettyä muita muokkaustapoja, etupäässä rullaäestä.
Kyllä se noillakin onnistuu, vähän kulukoo vinos traktorin peräs mutta vähä on hakuusas mistä sais säärettyä. Pääasia jotta jäläki on kohtuuhyvää.
Tällä hetkellä vain kynnän, jatkossa varmahan pitää tehrä jotaki muutaki.
Vuosina 2011-2014 verin maamiesseuran Lemkeniä, mutta on liian suuri tuolle traktorille. Varpajyrän kans ei saa sitä ilimahan ja cat3 tapitkin.
Vähän vihijaasin naapurin vanhalle isännälle jotta voitais ostaa joku muokkari yhyres, saappanährä tuottaako se naapurin nykyisännän kans tulosta.
😀
miksi muuten et kynnä 4255. tietysti 399 ei tarvii radioo 😁
Jotenkin vaan tottunut tekemähän 399:llä raskahemmat hommat.
Noita Kvernelandeja mietiin 4255:n perään......mutta tuossa ne tuloo ainakin ilman säätämisiä, niin mennähän tuolla.
Oikein savimaata sanotahan täälä pohojoisempana pikileeriksi, miten lie sieläpäin. Hapan sulfaattimaa taitaa olla myös joku virallinen termi tietynlaisella savella.
Pikileeriksi sanotahan kait tuolla syvemmällä olevaa liejuista savea....sellaanen joka pursuaa pois saappahan alta.
Tääläkin piti kaivella hapanta sulfaattimaata kun säätösalaojia asenneltihin...sai tukia.