The oscilloscope can also be used to measure DC voltage. Then the figure will show only a horizontal line, the height of which indicates the value of the voltage
Tasajännitteessä voi olla hyvinkin mielenkiintoisia aaltomuotoja se ei vain vaihda etumerkkiä. Siis 0- plus paljon tai 0- miinus paljon. Sillä oskilloskoovilla saa selvitettyä kuinka huona virtaa tuo virta lähde syöttää. Eli kuormaa muutama ampeeri ja skoopista AC kouplin ja näkee sen tripperin. Nuo "rutut" juuri tuossa voltin tiennoilla olevassa jännitteessä on niitä joita virtalähteen hakkuri muodostaa. Noihin jännitteisiin ei digitaalinen yleismittari välttämättä sovi kun se periaatteessa "mittaa aina väärin". Perustelen. Digitaalimittari ottaa jännitteestä näytteen jossakin ajassa. Se muuntaa sen näytölle sopivaksi, suorittaa mittaukseen liittyviä korjauksia ja esittää sen näytöllä riittävän pitkän ajan jotta käyttäjä voi lukea sen. Tänä aikana jännite on voinut muuttua aivan joksikin muuksi ja esitetty jännite on jännite sinä hetkenä kun mittarin logiikka on sen suorittanut, ei sitä miten se on sinä aikana muuttunut. Mittauslogiikassa on eroja ja toiset mittarit selviävät paremmin lähemmäksi todellisuutta. Joissain tilanteessa analooginen mittari antaa tuloksen lähemmäksi kun puhutaan tehollisarvosta. Digitaaninen yleismittari on kaikesra huolimatta OK mitataan tasavirran viat, muutkset, signaalit skoopin kanssa mihin digiyleismittari kykene. Anteeksi. Tuli saarna kun skoopilla on tarkoituskin mitata nopeasti muuttuvia jännitteitä. Oli ne sitten vaihto tai tasajännitteitä.
2 หลายเดือนก่อน
Jos tuossa koopissa saa tuon keskilinjan nupeista säädetyä alalaitaan pystyy mittaamaan 2X suurempia jännitteitä. Yleimittari kylläkin paljon mukavampi jännitteiden mittaukseen toisaalta jos tasajännitelähteessä esiintyy nopeita lyhytaikaisia pätkimisiä nämä selviää koopilla paremmin.
Keskilija on oikeastaan tarpeeton. Monesti tapahtuna ei ole symmetrinen. Jos sen dc nolla on muutama voltti ja muuten sitten kymmenissä on turha jättää näyttöalaa hyödyntämättä. Jo ihan tarkkuuden vuoksi. Joissain tapauksissa hyvä hyödyntää koko kuvapintaala. Nykyisin uusimmista saa kuvan muistitikulle, mutta jos mahdollusuutta ei ole niin tarkkuuden vuoksi levitetään tapahtuma koko näytölle ja pirretään se kaavioon kerra jolloin tapatuman saa paremmin mitat arviotua esitykseen. Turha samaa yrittää pipertää pientä montakertaa peräkkäin. Sitten monesti unohdetaan mittaamisen tarve. Laitta ei pelkästään asenneta. Tulee myös tilanteita jossa laite ei toimi. Yrityksen ja erehtymisentie on yksi tapa selvittää mahdollista ongelmaa. Sitten nopan heittäminen missä vika. Sitten katsellaan ja kysellään netistä mitä voisi tehdä. Mitään edellistä ei ole auttanut kysytään joltakin jolla nyt sattuu olemaan sitten mittakaitteita. Tämä tuntuu olevan jotenkin valla oleva menettely monella toimialla ja vielä jopa suunnilleen tässä järjestyksessä.. Kiukutteleva laite voi olla tietysti rikki, mutta kiukuttelu voi johtua myös paikallisista ongelmista ja niiden selvittämiseen pelkkä yleismittari usenikaan riitä. Skoopi on monipuolinen mittalaite ja digiskoopi usein vielä monipuolisempi, kun monessa on se sinlesveep mahdollisuus. Siis saabaan yksi piirto hetkeltä jolla ongelma esiintyy. Siinä usein hödynnetään kahta kanavaa tai exrtatrc kuvan pysäyttämiseen ongelma hetkeen.
14:30 Jos kytkee virtalähteeltä hauenleuat 9 V paristokantaan, kannattaa muuten muistaa, että liitin on peilikuva. En suinkaan ole tehnyt tätä virhettä koskaan. 😂
Pitäisiköhän ennen mittausta kalibroida mittauspisteestä skoopin näyttö oikeaksi ja mittauspään alueen tarkistus 1/10 asetus. Vaikka asetuksesta löytyy auto-ominaisuus.
Olin muistaakseni laittanut mittapään 10 asentoon. Sitten skoopissa oli asteikko, nyt en muista mihin, mutta se oli vaan asteikon yli. En osaa sanoa saako kyseisestä skoopista näytöstä enempää sitten ulos. Ja kuten olen sanonut, mun osaamisalueen ydin on siellä sähkövoimatekniikassa ja eletroniikka- ja muut aiheet on sellaisia mistä tiedän toki mutta en niin paljon kuin haluaisin. Kiitos!
mikä on toi keskimmäinen coupling
Tasajännitteessä voi olla hyvinkin mielenkiintoisia aaltomuotoja se ei vain vaihda etumerkkiä. Siis 0- plus paljon tai 0- miinus paljon. Sillä oskilloskoovilla saa selvitettyä kuinka huona virtaa tuo virta lähde syöttää. Eli kuormaa muutama ampeeri ja skoopista AC kouplin ja näkee sen tripperin. Nuo "rutut" juuri tuossa voltin tiennoilla olevassa jännitteessä on niitä joita virtalähteen hakkuri muodostaa. Noihin jännitteisiin ei digitaalinen yleismittari välttämättä sovi kun se periaatteessa "mittaa aina väärin". Perustelen. Digitaalimittari ottaa jännitteestä näytteen jossakin ajassa. Se muuntaa sen näytölle sopivaksi, suorittaa mittaukseen liittyviä korjauksia ja esittää sen näytöllä riittävän pitkän ajan jotta käyttäjä voi lukea sen. Tänä aikana jännite on voinut muuttua aivan joksikin muuksi ja esitetty jännite on jännite sinä hetkenä kun mittarin logiikka on sen suorittanut, ei sitä miten se on sinä aikana muuttunut. Mittauslogiikassa on eroja ja toiset mittarit selviävät paremmin lähemmäksi todellisuutta. Joissain tilanteessa analooginen mittari antaa tuloksen lähemmäksi kun puhutaan tehollisarvosta. Digitaaninen yleismittari on kaikesra huolimatta OK mitataan tasavirran viat, muutkset, signaalit skoopin kanssa mihin digiyleismittari kykene.
Anteeksi. Tuli saarna kun skoopilla on tarkoituskin mitata nopeasti muuttuvia jännitteitä. Oli ne sitten vaihto tai tasajännitteitä.
Jos tuossa koopissa saa tuon keskilinjan nupeista säädetyä alalaitaan pystyy mittaamaan 2X suurempia jännitteitä. Yleimittari kylläkin paljon mukavampi jännitteiden mittaukseen toisaalta jos tasajännitelähteessä esiintyy nopeita lyhytaikaisia pätkimisiä nämä selviää koopilla paremmin.
Keskilija on oikeastaan tarpeeton. Monesti tapahtuna ei ole symmetrinen. Jos sen dc nolla on muutama voltti ja muuten sitten kymmenissä on turha jättää näyttöalaa hyödyntämättä. Jo ihan tarkkuuden vuoksi. Joissain tapauksissa hyvä hyödyntää koko kuvapintaala. Nykyisin uusimmista saa kuvan muistitikulle, mutta jos mahdollusuutta ei ole niin tarkkuuden vuoksi levitetään tapahtuma koko näytölle ja pirretään se kaavioon kerra jolloin tapatuman saa paremmin mitat arviotua esitykseen. Turha samaa yrittää pipertää pientä montakertaa peräkkäin.
Sitten monesti unohdetaan mittaamisen tarve. Laitta ei pelkästään asenneta. Tulee myös tilanteita jossa laite ei toimi. Yrityksen ja erehtymisentie on yksi tapa selvittää mahdollista ongelmaa. Sitten nopan heittäminen missä vika. Sitten katsellaan ja kysellään netistä mitä voisi tehdä. Mitään edellistä ei ole auttanut kysytään joltakin jolla nyt sattuu olemaan sitten mittakaitteita. Tämä tuntuu olevan jotenkin valla oleva menettely monella toimialla ja vielä jopa suunnilleen tässä järjestyksessä.. Kiukutteleva laite voi olla tietysti rikki, mutta kiukuttelu voi johtua myös paikallisista ongelmista ja niiden selvittämiseen pelkkä yleismittari usenikaan riitä. Skoopi on monipuolinen mittalaite ja digiskoopi usein vielä monipuolisempi, kun monessa on se sinlesveep mahdollisuus. Siis saabaan yksi piirto hetkeltä jolla ongelma esiintyy. Siinä usein hödynnetään kahta kanavaa tai exrtatrc kuvan pysäyttämiseen ongelma hetkeen.
14:30 Jos kytkee virtalähteeltä hauenleuat 9 V paristokantaan, kannattaa muuten muistaa, että liitin on peilikuva. En suinkaan ole tehnyt tätä virhettä koskaan. 😂
Niin sä meinaat siis 9 V patterin se musta pikku lätkä mikä menee siihen ja siinä ne on toisinpäin?
Juuri näin
Pitäisiköhän ennen mittausta kalibroida mittauspisteestä skoopin näyttö oikeaksi ja mittauspään alueen tarkistus 1/10 asetus.
Vaikka asetuksesta löytyy auto-ominaisuus.
Olin muistaakseni laittanut mittapään 10 asentoon. Sitten skoopissa oli asteikko, nyt en muista mihin, mutta se oli vaan asteikon yli. En osaa sanoa saako kyseisestä skoopista näytöstä enempää sitten ulos. Ja kuten olen sanonut, mun osaamisalueen ydin on siellä sähkövoimatekniikassa ja eletroniikka- ja muut aiheet on sellaisia mistä tiedän toki mutta en niin paljon kuin haluaisin. Kiitos!