Juuri Zen Cafeen tuotantoon paremmin tutusteena (pelkästään hittien sijaan joita aina rakastanut ) tässä viime viikkojen aikana tuli sopivaan aikaan tämä. Hieno idea sarjalle, hienoja valintoja ja hieman nyt puolueellisena uuden lemppari bändini takia mahtava vieras. Seuraavaksi Putron tuotantoa Äxästä hakemaan! :)
Se on räkki eikä dekki... Heart of Gold -biisin kovin keikkasuoritus minkä olen kuullut on Harri Marstio joskus kasarin alkupuolella Kouvolassa Mansikka-Ahon urheiluhallissa. Harri ei vielä ollut tehnyt ensimmäistä levyäkään, mutta tuli kerralla selväksi että tässä on jotain. Ja tietysti Heart of Gold oli siinä vaiheessa jo levyä aika paljon kulunut soittimessa. Needle on yksi parhaita Niilon biisejä... vähän sukua Paulin Blackbirdille, joka taas on sukua Bachille... Needle ei ole helppo biisi, mutta toisaalta Heart of Gold on varsin simppeli noin neljän soinnut biisi, ja pointti onkin just siinä miten tehdä yksinkertainen, vahva biisi missä on idea ja tunnelma mihin upota, ja mikä kestää. Ei se ole kiinni montako sointua on, se on sitä että on sanottavaa, on joku tunnetila välitettäväksi, mikä tarttuu ihmisiin. Dylanin Heaven's door on samaa sarjaa.
Hienoa, tulee mieleen ajat jolloin Lp-levyn osto oli melkoisen harkinnan ja väännön takana. En tarkkaan muista, mutta 29,90 vai oliko 37 Markkaa oli kuukauden säästämisen tulos, ja sen oikean levyn valinta oli vaikeaa.
Jonin Blue on noussut vuosien varrella arvostuksessa kovasti. Aina se on ollut arvostettu, mutta nyt se on jo mitalisijoilla, esim. Rolling Stonen 500 albumia listalla kolmosena. Joni on tiputtanut alaspäin monia muita 60-70-luvun staroja. Mutta onko se edes hänen paras levynsä? Monet myöhemmät kiekot on monipuolisempia...
Sama kuin Samulilla, jouduin hankkimaan osan levyistä kriitikoiden erityisen kehun vauhdittamana. Ja se voi olla hyvä keino avartua, koska et ole jonkun satunnaisen kuuntelukerran varassa..Kuten Samuli on kokenut.
Tämä oli hieno avaus sarjalle, Putron perustelut valinnoille loistavia! Kiitos!
mahtava sarjan avaus.hieno idea
Mielenkiintosta!
Mielenkiintoinen jakso ja konsepti.
Tämä oli iso yllätys. Ilman odotuksia tämä ylitti ne isosti 🎉
Histsivie! Kiitos tästä!
olipas hyvä pätkä. erittäin laadukkaasti kuvattu ja tehty noin muutenkin... lisää tämmöstä!
Siistiä että nyt on kotimainen versio What's in my bagista 👍
"Luojan kiitos täl ei ole sirkkelinteriä munissa" 😀
Samuli oli meillä isosena riparilla 😊😎
Terveisiä Kantasen Liisalle!
Juuri Zen Cafeen tuotantoon paremmin tutusteena (pelkästään hittien sijaan joita aina rakastanut ) tässä viime viikkojen aikana tuli sopivaan aikaan tämä. Hieno idea sarjalle, hienoja valintoja ja hieman nyt puolueellisena uuden lemppari bändini takia mahtava vieras.
Seuraavaksi Putron tuotantoa Äxästä hakemaan! :)
Vedät Samuli röökit ilman filtteriä tai jätät heittämättä mikromuovia ympäristöön,kiitti
Oo hiliaa.
Tää oli kova!
Se on räkki eikä dekki... Heart of Gold -biisin kovin keikkasuoritus minkä olen kuullut on Harri Marstio joskus kasarin alkupuolella Kouvolassa Mansikka-Ahon urheiluhallissa. Harri ei vielä ollut tehnyt ensimmäistä levyäkään, mutta tuli kerralla selväksi että tässä on jotain. Ja tietysti Heart of Gold oli siinä vaiheessa jo levyä aika paljon kulunut soittimessa. Needle on yksi parhaita Niilon biisejä... vähän sukua Paulin Blackbirdille, joka taas on sukua Bachille... Needle ei ole helppo biisi, mutta toisaalta Heart of Gold on varsin simppeli noin neljän soinnut biisi, ja pointti onkin just siinä miten tehdä yksinkertainen, vahva biisi missä on idea ja tunnelma mihin upota, ja mikä kestää. Ei se ole kiinni montako sointua on, se on sitä että on sanottavaa, on joku tunnetila välitettäväksi, mikä tarttuu ihmisiin. Dylanin Heaven's door on samaa sarjaa.
Hienoa, tulee mieleen ajat jolloin Lp-levyn osto oli melkoisen harkinnan ja väännön takana. En tarkkaan muista, mutta 29,90 vai oliko 37 Markkaa oli kuukauden säästämisen tulos, ja sen oikean levyn valinta oli vaikeaa.
Samaistun tosi paljon tohon Barbieleikki/Ankkalinna -vertaukseen siitä miten aatteli teininä pop/vaihtoehto-kulttuuri -idoleistaan
Jonin Blue on noussut vuosien varrella arvostuksessa kovasti. Aina se on ollut arvostettu, mutta nyt se on jo mitalisijoilla, esim. Rolling Stonen 500 albumia listalla kolmosena. Joni on tiputtanut alaspäin monia muita 60-70-luvun staroja. Mutta onko se edes hänen paras levynsä? Monet myöhemmät kiekot on monipuolisempia...
What’s in my bag: Finnish edition
Jep mutta ei huonol taval mun mielest
Sherlock. Finnish edition
Tätä vois kuunnella vielä toiset 5 levyä
En tiennyt että Hakaniemen äxän kellari on noin viihtyisä.
Ja osakeelta Rientolaan vai oliko se toisinpäin?
Löysä Samuli. Ei täällä Raahekaan sentään Lestalandiassa ole nykyään.
meni 20 minsaa, ku siivillä
Kultakaivoskonsepti. Ja Putro, Samuli. Huh
Sama kuin Samulilla, jouduin hankkimaan osan levyistä kriitikoiden erityisen kehun vauhdittamana. Ja se voi olla hyvä keino avartua, koska et ole jonkun satunnaisen kuuntelukerran varassa..Kuten Samuli on kokenut.
Radioheadin ok computer jäi mainitsematta(: