Joitakin mietteitä. Yksi peruste, joka tuodaan esiin tässä yhteydessä on että "murhaamalla vain tapat ihmisen, seksuaalirikos taas murhaa sielun" tai jotain vastaavaa. Et tainnut mainita kertaakaan "uhrin" näkökulmaa tai puhunut "uhrin" kärsimyksistä. Mediassa sanotaan usein että "uhri ei saa rauhaa ennen kuin tekijä saadaan vastuuseen". Onko tämä totta? Pitäisikö se ottaa huomioon? Luin jostain joskus että mitä enemmän ihmisille kerrotaan rikollisesta ja asioista jotka ovat johtaneet rikoksen tekemiseen, sitä lempeämpiä rangaistuksia ihmiset ovat halukkaita langettamaan. Seksuaalirikoksissa usein tapauksen yksityiskohdat ovat salaisia tai niissä kuullaan vain uhria, joten tekijä jää äärimmäisen kaukaiseksi ja näin ollen rangaistushalu kasvaisi. Toinen sana jota et tainnut käyttää on kosto. Mikä on rangaistuksen ja koston suhde? Olen lukenut että moderni oikeusjärjestelmä korvaa verikoston: perheen B poika tekee pahaa perheen A pojalle, perhe A kostaa perheelle B, perhe B kostaa perheelle A ja koston kierre jatkuu ja pahenee. Legitiimi valtio jakaa lopullisen rangaistuksen. Olisiko puolen tunnin puhe jossa uudestaan ja uudestaan kerrotaan kuinka hirveästi uhrit kärsivät ja pahantekijät pääsevät kuin koira veräjästä vastauksena esitettyyn kysymykseen (siis Mp meidän liian pienet tuomiot seksuaalirikollisille) ollut jollain mittarilla huonompi tai "vähemmän tosi" kuin oma vastauksesi? Jos ei, miksi vastasit niin kuin vastasit? MP kansan oikeustaju?
Henkinen väkivaltahan voi myös tuhota "sielun" ja siitä ei saa mitään tuomiota. En tietoisesti maininnut uhrin näkökulmaa, koska koko video käsitteli sitä mikä ero on oikeussysteemin suhtautumisella ja yhteiskunnan suhtautumisella. Tässä siis ei ole varsinaisesti tekemistä sillä, että miten epäeettinen teko on suhteessa muihin tekoihin.
@@Icariusnatarius Joitakin lisämietteitä näin vähän myöhemmin. On totta että henkinen väkivalta voi tuhota "sielun" (käytin ilmaisua lähinnä siksi että olin jostain kuullut sen ilmaistavan juuri näillä sanoilla). Luin joskus jonkun ylen artikkelin jossa käsiteltiin rangaistuksia. Sen mukaan Suomen oikeusjärjestelmä rankaisee tai tulkitsee rangaistavuutta sen mukaan kuinka "moittittava" teko on. Esimerkkinä joku oli ajanut autolla jonkun päältä kuolemaan johtavalla tavalla ja rangaistus oli sakko kuolemantuottamuksesta. Tämä siksi että autoilija oli, olisiko puhunut kännykkään tai ajanut muuten keskittymättä. Mutta keskittymättä ajaminen on aivan tavallista, joten se ei siis ole "moitittavaa." Sama koskenee henkistä väkivaltaa. Jos lapsi kompastuu ja kaatuu ruokapöydälle ja tähän toteaa että Juu, pidät tanssimisesta mutta koita olla tanssimatta ruokapöydällä, niin lapsi voi muuttua näkymättömäksi, mutta onko tämän sanominen "moitittavaa". Sen sijaan seksuaalirikokset olisivat tekoina moitittavia. En oikein tiedä mitä moitittavuus tarkoittaa. Tieteen termipankista bongasin näin upean lainauksen: "Toisen maailmansodan jälkeen kehitetty normatiivinen syyllisyyskäsite rakentuu olennaisesti moitittavuus-käsitteen varaan. Syyllisyys ei ole klassisen koulun tapaan vapaan tahdon väärinkäyttämistä, vaan normatiivisesti ymmärretyn toisintoimimisen mahdollisuuden käyttämistä. Syyllisyys perustuu oikeudelliseen arvosteluun, jossa yleis- ja erityisestävät näkökohdat ovat usein väistämättä ristiriidassa vastaajan oikeusturvaa ja oikeudenmukaisuutta korostavan moitittavuuden vaatimuksen kanssa."
Joitakin mietteitä. Yksi peruste, joka tuodaan esiin tässä yhteydessä on että "murhaamalla vain tapat ihmisen, seksuaalirikos taas murhaa sielun" tai jotain vastaavaa. Et tainnut mainita kertaakaan "uhrin" näkökulmaa tai puhunut "uhrin" kärsimyksistä. Mediassa sanotaan usein että "uhri ei saa rauhaa ennen kuin tekijä saadaan vastuuseen". Onko tämä totta? Pitäisikö se ottaa huomioon?
Luin jostain joskus että mitä enemmän ihmisille kerrotaan rikollisesta ja asioista jotka ovat johtaneet rikoksen tekemiseen, sitä lempeämpiä rangaistuksia ihmiset ovat halukkaita langettamaan. Seksuaalirikoksissa usein tapauksen yksityiskohdat ovat salaisia tai niissä kuullaan vain uhria, joten tekijä jää äärimmäisen kaukaiseksi ja näin ollen rangaistushalu kasvaisi.
Toinen sana jota et tainnut käyttää on kosto. Mikä on rangaistuksen ja koston suhde? Olen lukenut että moderni oikeusjärjestelmä korvaa verikoston: perheen B poika tekee pahaa perheen A pojalle, perhe A kostaa perheelle B, perhe B kostaa perheelle A ja koston kierre jatkuu ja pahenee. Legitiimi valtio jakaa lopullisen rangaistuksen.
Olisiko puolen tunnin puhe jossa uudestaan ja uudestaan kerrotaan kuinka hirveästi uhrit kärsivät ja pahantekijät pääsevät kuin koira veräjästä vastauksena esitettyyn kysymykseen (siis Mp meidän liian pienet tuomiot seksuaalirikollisille) ollut jollain mittarilla huonompi tai "vähemmän tosi" kuin oma vastauksesi? Jos ei, miksi vastasit niin kuin vastasit?
MP kansan oikeustaju?
Henkinen väkivaltahan voi myös tuhota "sielun" ja siitä ei saa mitään tuomiota. En tietoisesti maininnut uhrin näkökulmaa, koska koko video käsitteli sitä mikä ero on oikeussysteemin suhtautumisella ja yhteiskunnan suhtautumisella. Tässä siis ei ole varsinaisesti tekemistä sillä, että miten epäeettinen teko on suhteessa muihin tekoihin.
Kosto myös käsiteltiin sen kautta, että tehdään niin iso hirmuteko tekijälle missä alkuperäinen rikos uhria kohtaan unohdetaan.
@@Icariusnatarius Joitakin lisämietteitä näin vähän myöhemmin. On totta että henkinen väkivalta voi tuhota "sielun" (käytin ilmaisua lähinnä siksi että olin jostain kuullut sen ilmaistavan juuri näillä sanoilla).
Luin joskus jonkun ylen artikkelin jossa käsiteltiin rangaistuksia. Sen mukaan Suomen oikeusjärjestelmä rankaisee tai tulkitsee rangaistavuutta sen mukaan kuinka "moittittava" teko on. Esimerkkinä joku oli ajanut autolla jonkun päältä kuolemaan johtavalla tavalla ja rangaistus oli sakko kuolemantuottamuksesta. Tämä siksi että autoilija oli, olisiko puhunut kännykkään tai ajanut muuten keskittymättä. Mutta keskittymättä ajaminen on aivan tavallista, joten se ei siis ole "moitittavaa." Sama koskenee henkistä väkivaltaa. Jos lapsi kompastuu ja kaatuu ruokapöydälle ja tähän toteaa että Juu, pidät tanssimisesta mutta koita olla tanssimatta ruokapöydällä, niin lapsi voi muuttua näkymättömäksi, mutta onko tämän sanominen "moitittavaa". Sen sijaan seksuaalirikokset olisivat tekoina moitittavia.
En oikein tiedä mitä moitittavuus tarkoittaa. Tieteen termipankista bongasin näin upean lainauksen: "Toisen maailmansodan jälkeen kehitetty normatiivinen syyllisyyskäsite rakentuu olennaisesti moitittavuus-käsitteen varaan. Syyllisyys ei ole klassisen koulun tapaan vapaan tahdon väärinkäyttämistä, vaan normatiivisesti ymmärretyn toisintoimimisen mahdollisuuden käyttämistä. Syyllisyys perustuu oikeudelliseen arvosteluun, jossa yleis- ja erityisestävät näkökohdat ovat usein väistämättä ristiriidassa vastaajan oikeusturvaa ja oikeudenmukaisuutta korostavan moitittavuuden vaatimuksen kanssa."
Miksi et enään reagoi toisten videoihin.
th-cam.com/video/FHGENGeFb7c/w-d-xo.html
Onko itsensäpaljastaminen laitonta?
Sen pitäs ainakin olla koska se on seksuaalista ahdistelua.