Mahtava video jälleen kerran. 14 minuutin kohdalla kun esiteltiin Ioniqin latauskäyrää niin onkohan KemPowerin keräämiä keskimääräisiä latauskäyriä saatavissa jostain? Olisi kiva tietää millainen on minkäkin mallin realistinen latauskäyrä. Ja millainen esim. oman auton (Kina Niro 2020) keskimääräinen latauskäyrä on nykyään eri lämpötiloilla ja vuosiean saatossa autoon tulleiden päivitysten myötä.
Mitä ihmettä. Näin Kempowerin osakkeenomistajana jäin ihmettelemään, että latureilla notkutaankin lataamassa tuntikaupalla. Kiitos vaan kaikille lataajille. Ne 20 minuutin "nopeat stintit" puhekielessä ovatkin ihan huttua.
Kun miettii kuinka harvassa raskaassa kalustossa vielä on nuo sähkömyllyt, niin hirvittävästi imevät energiaa, joa liikenne oikeasti sähköistyy... Mutta minne saakka sähköverkkoa oikeasti kannattaa vahvistaa noita raskaiden latauspisteitä varten? Imee nimittäin tehoja myös siirtoverkosta järkyttävästi. Siinähän pienempi pitäjä pimenee kun on tusina rekkaa huoltoasemalla latauksessa. Pienemmillä tehdaspaikkakunnilla tunnettiin aiemmin ilmiö jossa sähkölamput himmeni kun tehtaan koneita käynnisteltiin. Onko sama jälleen edessä??
Liikenteen sähköistyminen vaikuttaa melko vähän sähkötarpeeseen. VTT tutkinutkin. Tehontarve huomioitava, mut eipä häävi mittakaavassa. Raahen terästehdas vaatii ydinvoimalan verran sähköä… Esim sähkölämmityskattiloita kunnat ja firmat hommanneet 400 MW edestä ja nousee kohti 1000 MW. Yksi suuri megawattilatauskenttä vaatisi vaikkapa 20 laturilla sen 15 MW. Tällaisia voisi tuohon 1000 MW tulla lisää 70kpl. Aika paljon, rekat ei liiku kuitenkaan pikkutietä koko A-B väliä. Kokonaisenergiakulutus pienenee, koska hyötysuhde paranee.
Verkot ovat niistä ajoista kyllä parantuneet. Ja myös sitä teollisuutta on usealla paikkakunnalla kadonnut. Megawattiteholuokassa voidaan myös verkon kuormitusta helpottaa liittämällä latauskenttien yhteyteen akustoja, jolloin suuret piikkitehot tulevat akustoista ja verkkoon ei kohdistu niin suurta hetkittäistä piikkiä.
Aloitin sähköautoilun lokakuussa 2018. Paljon on latauskentät muuttuneet sen jälkeen ja parempaan suuntaan kun Kempower tuli markkinoille. Heidän kännykkä appi on kyllä hyvä mutta latauksen käynnistäminen räntäsateessa kännykkää räpläten ei ole enää tätä päivää (ainakin ABC:llä) mutta kohta sekin huoli jää taakse kun päästään käynnistämään lataus pankkikortilla.
ABC:lla lataus käynnistetään kännykästä auton sisällä ollessa. Sovellus sitten kertoo, kun voit mennä laittamaan latausjohdon kiinni ja aikaa siihen on 2-3 minuuttia. Sovellus myös näyttää ajan, minkä kuluessa lataus on kytkettävä. Ei siis tarvitse ulkona tehdä tätä hommaa =)
@@Kimppikoo Ok, kiitti tiedosta. Olen varmaan tehnyt kytkennät väärässä järjestyksessä. Joka tapauksessa on olemassa operaattoreita joilla lataus käynnistyy nopeammin pelkkää tunnistelätkää vilauttamalla.
@@vja400 Teen samassa järjestyksessä kuin sinä. Ensin johto kiinni ja sitten apilla se lataus käyntiin. Voithan palata autoosi kun johto on kiinni jos räntää/vettä tulee liikaan.
@@nepheg1 Kyllä joo mutta pointti oli se että appilla latauksen käynnistäminen on hidasta ja kömpelöä. Muuten Kempowerin laturit olleet ehdottomasti parhaita mun kokemuksen mukaan.
Kiitos Harrille videosta, Kiitos myös Kempowerille joka on fiksuna tajunnut että tämänlaiset videot on businekselle hyväksi
Kiitos Harri tästä videosta, joka on mielenkiintoinen (hyvää tietoa kevyt, kevyen ja raskaan liikenteen latausasemista) informatiivista.
👍🏻👌🏼😉
Mahtava video jälleen kerran. 14 minuutin kohdalla kun esiteltiin Ioniqin latauskäyrää niin onkohan KemPowerin keräämiä keskimääräisiä latauskäyriä saatavissa jostain? Olisi kiva tietää millainen on minkäkin mallin realistinen latauskäyrä. Ja millainen esim. oman auton (Kina Niro 2020) keskimääräinen latauskäyrä on nykyään eri lämpötiloilla ja vuosiean saatossa autoon tulleiden päivitysten myötä.
Mitä ihmettä. Näin Kempowerin osakkeenomistajana jäin ihmettelemään, että latureilla notkutaankin lataamassa tuntikaupalla. Kiitos vaan kaikille lataajille. Ne 20 minuutin "nopeat stintit" puhekielessä ovatkin ihan huttua.
Nyt on teksitetty saksaksi. Kuinka tämä tapahtui?
Harrilla on se Volkkari niin kaikki tulee automaattisesti saksaksi.😋
Pari klikkausta ja Tuben konekääntäjä tekee käännöksen. Virheitä saattaa olla...
Kun miettii kuinka harvassa raskaassa kalustossa vielä on nuo sähkömyllyt, niin hirvittävästi imevät energiaa, joa liikenne oikeasti sähköistyy... Mutta minne saakka sähköverkkoa oikeasti kannattaa vahvistaa noita raskaiden latauspisteitä varten? Imee nimittäin tehoja myös siirtoverkosta järkyttävästi. Siinähän pienempi pitäjä pimenee kun on tusina rekkaa huoltoasemalla latauksessa. Pienemmillä tehdaspaikkakunnilla tunnettiin aiemmin ilmiö jossa sähkölamput himmeni kun tehtaan koneita käynnisteltiin. Onko sama jälleen edessä??
Liikenteen sähköistyminen vaikuttaa melko vähän sähkötarpeeseen. VTT tutkinutkin. Tehontarve huomioitava, mut eipä häävi mittakaavassa. Raahen terästehdas vaatii ydinvoimalan verran sähköä…
Esim sähkölämmityskattiloita kunnat ja firmat hommanneet 400 MW edestä ja nousee kohti 1000 MW.
Yksi suuri megawattilatauskenttä vaatisi vaikkapa 20 laturilla sen 15 MW. Tällaisia voisi tuohon 1000 MW tulla lisää 70kpl. Aika paljon, rekat ei liiku kuitenkaan pikkutietä koko A-B väliä.
Kokonaisenergiakulutus pienenee, koska hyötysuhde paranee.
Verkot ovat niistä ajoista kyllä parantuneet. Ja myös sitä teollisuutta on usealla paikkakunnalla kadonnut. Megawattiteholuokassa voidaan myös verkon kuormitusta helpottaa liittämällä latauskenttien yhteyteen akustoja, jolloin suuret piikkitehot tulevat akustoista ja verkkoon ei kohdistu niin suurta hetkittäistä piikkiä.
@@mikkorenvall428 Nyt on jo tiedossa, että sähkö ei tule riittämään kun sähköhärpäkkeet lisääntyy. Teollisuusinvestoinnit viivästyy/ siirtyy muualle.
Aloitin sähköautoilun lokakuussa 2018. Paljon on latauskentät muuttuneet sen jälkeen ja parempaan suuntaan kun Kempower tuli markkinoille. Heidän kännykkä appi on kyllä hyvä mutta latauksen käynnistäminen räntäsateessa kännykkää räpläten ei ole enää tätä päivää (ainakin ABC:llä) mutta kohta sekin huoli jää taakse kun päästään käynnistämään lataus pankkikortilla.
ABC:lla lataus käynnistetään kännykästä auton sisällä ollessa. Sovellus sitten kertoo, kun voit mennä laittamaan latausjohdon kiinni ja aikaa siihen on 2-3 minuuttia. Sovellus myös näyttää ajan, minkä kuluessa lataus on kytkettävä. Ei siis tarvitse ulkona tehdä tätä hommaa =)
@@Kimppikoo Ok, kiitti tiedosta. Olen varmaan tehnyt kytkennät väärässä järjestyksessä. Joka tapauksessa on olemassa operaattoreita joilla lataus käynnistyy nopeammin pelkkää tunnistelätkää vilauttamalla.
@@vja400 Teen samassa järjestyksessä kuin sinä. Ensin johto kiinni ja sitten apilla se lataus käyntiin. Voithan palata autoosi kun johto on kiinni jos räntää/vettä tulee liikaan.
@@nepheg1 Kyllä joo mutta pointti oli se että appilla latauksen käynnistäminen on hidasta ja kömpelöä. Muuten Kempowerin laturit olleet ehdottomasti parhaita mun kokemuksen mukaan.
Taitaa olla sähkiskuskit tehty sokerista😊