Hyvä ajoitus minulle! Tulin just metsästä ja ensimmäinen pieni METKA -kuvio on tehty ja nyt hakemuksen tekoon. Tämä kuvio odotti METKAa. Isomman kiinteistön pieni kuvio jäi tien toiselle puolelle eikä sitä voinut yhdistää niin, että olisi voinut saada KEMERAa. Kokeilenpa nyt sitten hakemuksen tekoa. Kiitos tuhannesti tästä videosta🙏.
Hienoa Ilkka! 👍 Tuli tosiaan pieniä muutoksia niiden pienimpien kuvioiden osalta METKA-järjestelmään, joita ei KEMERA:ssa saanut välttämättä mukaan. Hyvää kevättä sinne! ☀️
Terve Aki! Kyllä se pitäisi onnistua, jos siellä on kuusia ja koivuja riittävästi. Tärkeää on kuinka paljon on kasvatuskelpoista puustoa (runkoluku/ha) raivauksen jälkeen. Jos on oikein viljava paikka ja isompi kuvio, niin sieltä voisi mahdollisesti tehdä energiapuun korjuun, jolloin voisi tulla myös pienpuun korjuun lisä. Tämä siis jos mitään ei ole tehty vuoden 2009 jälkeen. Riski on, että lehtipuu on jyrännyt kuusen ja ne ovat jääneet ”jalkoihin”. Kannattaa lukea tästä tarkemmin: www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/taimikon-ja-nuoren-metsan-hoidon-tuki
Kiitos JP! 🙏 Kyllä se hakemuksien teko on aivan mahdollista, vaikka siinä muutama vaihe olikin. Kunhan perustiedot kohteen koealoilta on käytettävissä, niin kyllä se sitten pitäisi onnistua. 👍
Kiitos vaivannäöstä videoiden suhteen - aina ollut pieni kiinnostus metsänomistamiseen ja nyt näyttää siltä, että tänä vuonna ollaan metsätilallisia :) !
Eipä kestä! 🙏 Kuulostaa hienolta! Onkin hyvä valmistautua metsänomistamiseen ja pohtia ja makustella mitä sitä itse metsänomistajana haluaa. Mukava vaihe tiedossa joka tapauksessa! 😊
Tämä ei ole moite mutta pitäisin rajana 5m se helpottaa raivaamista ja on nopeampaa kasvaa nopeammin. Tukien hakuun oli hyvä opastus seka taimikko oli hyvän näköinen mutta raivaaminen vaatii muutaman hikipisaran.👍
Kiitos Jouko! 👍 Olet enemmän kuin oikeassa ajoituksesta. Kemeran seitsemän vuoden aikaikkuna varhaisperkauksen toteutusilmoituksen käsittelystä jälkeen tuli marraskuussa 2023 täyteen. Seitsemän vuoden väli oli selvästi liikaa (puusto oli jo aika kookasta) ja jatkossa METKA:ssa oleva viiden vuoden väli on järkevämpi. Yritän nyt olla aika toimelias muiden kuvioiden varhaisperkauksien kanssa ja hoitaa myös taimikonharvennuksen, kun puusto on hieman lyhyempää. Vaikutus työmäärään on selvä. 😅
Terve! Jos kasvatettavia puita jäi noin 2000 kpl / ha, niin silloin puiden etäisyys toisistaan on noin 2,5 metriä. Toki käytännössä puut eivät ole ihan tasaisesti jakautuneet, mutta noin keskimäärin.
Eipä kestä! Runkoluku 2500 kpl/ha vastaa noin 2,25 m etäisyyksiä puiden välille. 3000 kpl/ha tiheydellä olisi noin 2,0 m etäisyydet. Paavo Puuntuottajalla on myös tähän hyvä artikkeli ja sieltä löytyy myös taulukoita: www.puuntuottaja.com/taimikon-runkoluvun-maarittaminen/
Metka on siinä mielessä huonompi, että työtä tehdessä et voi olla mitenkään varma, että tulet tukea saamaan. Näin voi käydä jos jaettava tukipotti on loppunut. Jos niin käy, voikohan tuen hakea seuraavan kalenterivuoden puolella? Pitää kai vaan olla nopea ja seurata uutisointia.
Terve Rami! Näin se taitaa olla. Parempi siis tehdä hakemus heti, kun kohde on tullut valmiiksi. Toisaalta viime vuosina on tainnut jäädä usein varattua tukibudjettia yli, joten saa nähdä miten METKA:n kanssa ensimmäiset vuodet sujuvat.
Onko taas keksitty uusi tukimuoto veronmaksajien piikkiin, taitaisi olla Purralla työtä myös muulla saralla kuin verojen nostolla, turhia tukia pitäisi karsia, jokainen saisi hoitaa omaisuuttaan ihan omaan piikkiin.
Terve Skyman! Vanha KEMERA-tukijärjestelmän tukien myöntäminen loppui ja tilalle tuli METKA-järjestelmä. Ymmärtääkseni tukia on vuosittain jäänyt käyttämättä ja toisaalta monien taimikoiden hoito on jäänyt vähemmällä. Ihan hyvä, että kannustetaan toteuttamaan mm. varhaisperkauksia. Toki siellä on muitakin työlajeja. Metsä on omaisuusmuotona sellainen, että verottaja ehtii yhden kiertoajan aikana verottaa sitä moneen kertaan (varainsiirtoverot / perintöverot, puunmyyntitulojen verot, jne). Verottajan kannalta on järkevä, että METKA-tukia myönnetään, koska se kasvattaa tulevia verotuloja. Lopulta tukiasiat ovat poliittinen päätös ja mielipiteitä on monia ja metsänomistajien tulee vain sopeutua kulloinkin voimassa oleviin tilanteisiin.
Tuen nimi vain on vaihtunut, enkä pitäisi tukea turhanakaan. Se kannustaa hoitamaan metsiä paremmin ja helpottaa ulkopuolisen työllistämistä kuten kotitalousvähennyskin. Omistaja hyötyy toki eniten, mutta tuottaa se vaurautta pidemmän päälle muillekin: esimerkiksi puun myyntitulot kasvavat, mistä verottajakin saa osansa.
On hyötyä, sinulla niin rauhallinen ja selkeä tapa kertoa asioista, kiitos 🎉
Kiitos Elina! 🙏🏻
Suurkiitokset sulle opastuksesta nää ei oo mitenkään itsestäänselvyyksiä välttämäti 🙏
Kiitos Tarmo mukavasta palautteesta. 🙏 Toivottavasti tästä on apua muillekin. 👍
Juu hieno video. Kyllä ton perusteella on hyvä lähteä hakemuksia rustaamaan.
Kiitos mukavasta palautteesta! 👍
Hyvä ajoitus minulle! Tulin just metsästä ja ensimmäinen pieni METKA -kuvio on tehty ja nyt hakemuksen tekoon. Tämä kuvio odotti METKAa. Isomman kiinteistön pieni kuvio jäi tien toiselle puolelle eikä sitä voinut yhdistää niin, että olisi voinut saada KEMERAa. Kokeilenpa nyt sitten hakemuksen tekoa. Kiitos tuhannesti tästä videosta🙏.
Hienoa Ilkka! 👍 Tuli tosiaan pieniä muutoksia niiden pienimpien kuvioiden osalta METKA-järjestelmään, joita ei KEMERA:ssa saanut välttämättä mukaan. Hyvää kevättä sinne! ☀️
Hakupalvelussa on bugi, joka antaa valita puulajiksi havupuu tai lehtipuu. Puulajit pitää kuitenkin ilmoittaa lajeittain esim. mänty.
Kiitos tiedosta Juha! 👍 Toivottavasti asia on jo korjauslistalla softanikkareilla.
Hyvin olet raivannut😊ja hyvä tietoisku muutenkin.t:Jukka
Kiitos Jukka! 🙏
Jos on 2009 istutettu kuusikko Savossa ja ei ole tehnyt mitään. Leppää ja koivua yms.pukkaa. Saako siihen Metka-tukea jos innostuu raivaamaan?
Terve Aki! Kyllä se pitäisi onnistua, jos siellä on kuusia ja koivuja riittävästi. Tärkeää on kuinka paljon on kasvatuskelpoista puustoa (runkoluku/ha) raivauksen jälkeen. Jos on oikein viljava paikka ja isompi kuvio, niin sieltä voisi mahdollisesti tehdä energiapuun korjuun, jolloin voisi tulla myös pienpuun korjuun lisä. Tämä siis jos mitään ei ole tehty vuoden 2009 jälkeen. Riski on, että lehtipuu on jyrännyt kuusen ja ne ovat jääneet ”jalkoihin”.
Kannattaa lukea tästä tarkemmin: www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/taimikon-ja-nuoren-metsan-hoidon-tuki
Suuret kiitokset kansantajuisesti tehdystä videosta. Tämä antaa rohkeutta tehdä itsekkin hakemukset tulevaisuudessa🤗
Kiitos JP! 🙏 Kyllä se hakemuksien teko on aivan mahdollista, vaikka siinä muutama vaihe olikin. Kunhan perustiedot kohteen koealoilta on käytettävissä, niin kyllä se sitten pitäisi onnistua. 👍
Kiitos vaivannäöstä videoiden suhteen - aina ollut pieni kiinnostus metsänomistamiseen ja nyt näyttää siltä, että tänä vuonna ollaan metsätilallisia :) !
Eipä kestä! 🙏 Kuulostaa hienolta! Onkin hyvä valmistautua metsänomistamiseen ja pohtia ja makustella mitä sitä itse metsänomistajana haluaa. Mukava vaihe tiedossa joka tapauksessa! 😊
Tämä ei ole moite mutta pitäisin rajana 5m se helpottaa raivaamista ja on nopeampaa kasvaa nopeammin. Tukien hakuun oli hyvä opastus seka taimikko oli hyvän näköinen mutta raivaaminen vaatii muutaman hikipisaran.👍
Kiitos Jouko! 👍 Olet enemmän kuin oikeassa ajoituksesta. Kemeran seitsemän vuoden aikaikkuna varhaisperkauksen toteutusilmoituksen käsittelystä jälkeen tuli marraskuussa 2023 täyteen. Seitsemän vuoden väli oli selvästi liikaa (puusto oli jo aika kookasta) ja jatkossa METKA:ssa oleva viiden vuoden väli on järkevämpi. Yritän nyt olla aika toimelias muiden kuvioiden varhaisperkauksien kanssa ja hoitaa myös taimikonharvennuksen, kun puusto on hieman lyhyempää. Vaikutus työmäärään on selvä. 😅
Erittäin selkeä opastus Metka-hakemuksen täytöstä. Laitoin linkin MK;n teams kanavalle.
Kiitos Juha! 👍 Toivottavasti videosta on apua muillekin.
Mikä tässä oli harvennusväli? 2 metriä = raivaussahan mitta?
Terve! Jos kasvatettavia puita jäi noin 2000 kpl / ha, niin silloin puiden etäisyys toisistaan on noin 2,5 metriä. Toki käytännössä puut eivät ole ihan tasaisesti jakautuneet, mutta noin keskimäärin.
@@Metsanomistajakiitos 👍. Onko vastaavasti 2500kpl/ha 2 metriä?
Eipä kestä! Runkoluku 2500 kpl/ha vastaa noin 2,25 m etäisyyksiä puiden välille. 3000 kpl/ha tiheydellä olisi noin 2,0 m etäisyydet.
Paavo Puuntuottajalla on myös tähän hyvä artikkeli ja sieltä löytyy myös taulukoita: www.puuntuottaja.com/taimikon-runkoluvun-maarittaminen/
@@Metsanomistaja joo aika harvaa saa olla 👍. Hyvä artikkeli.
Metka on siinä mielessä huonompi, että työtä tehdessä et voi olla mitenkään varma, että tulet tukea saamaan. Näin voi käydä jos jaettava tukipotti on loppunut. Jos niin käy, voikohan tuen hakea seuraavan kalenterivuoden puolella? Pitää kai vaan olla nopea ja seurata uutisointia.
Terve Rami! Näin se taitaa olla. Parempi siis tehdä hakemus heti, kun kohde on tullut valmiiksi. Toisaalta viime vuosina on tainnut jäädä usein varattua tukibudjettia yli, joten saa nähdä miten METKA:n kanssa ensimmäiset vuodet sujuvat.
Onko taas keksitty uusi tukimuoto veronmaksajien piikkiin, taitaisi olla Purralla työtä myös muulla saralla kuin verojen nostolla, turhia tukia pitäisi karsia, jokainen saisi hoitaa omaisuuttaan ihan omaan piikkiin.
Terve Skyman! Vanha KEMERA-tukijärjestelmän tukien myöntäminen loppui ja tilalle tuli METKA-järjestelmä. Ymmärtääkseni tukia on vuosittain jäänyt käyttämättä ja toisaalta monien taimikoiden hoito on jäänyt vähemmällä. Ihan hyvä, että kannustetaan toteuttamaan mm. varhaisperkauksia. Toki siellä on muitakin työlajeja.
Metsä on omaisuusmuotona sellainen, että verottaja ehtii yhden kiertoajan aikana verottaa sitä moneen kertaan (varainsiirtoverot / perintöverot, puunmyyntitulojen verot, jne). Verottajan kannalta on järkevä, että METKA-tukia myönnetään, koska se kasvattaa tulevia verotuloja.
Lopulta tukiasiat ovat poliittinen päätös ja mielipiteitä on monia ja metsänomistajien tulee vain sopeutua kulloinkin voimassa oleviin tilanteisiin.
Tuen nimi vain on vaihtunut, enkä pitäisi tukea turhanakaan. Se kannustaa hoitamaan metsiä paremmin ja helpottaa ulkopuolisen työllistämistä kuten kotitalousvähennyskin. Omistaja hyötyy toki eniten, mutta tuottaa se vaurautta pidemmän päälle muillekin: esimerkiksi puun myyntitulot kasvavat, mistä verottajakin saa osansa.