Ville Kortesalmi & Teija Lämpsä - Nyt mä luonas oon

NYT MÄ LUONAS OON
Valo kaupungin
luo taas kylmää loistettaan
kiiltävää ja turhaa, pettävää.
Jos jostain voisin löytää
miehen vahvan olkapään,
silmät sulkisin ja hiljaa itkisin.
Pettyneinä ympyrää me täällä kuljetaan.
Enkö ketään pysty pitään omanain?
Eksyneinä toisinaan me yössä kohdataan,
jokin sussa saa taas toivon palaamaan.
Katu kaupungin
johtaa uuden kulman taa
painun vasten tuulta jäätävää.
Jos jostain voisin löytää
naisen hennon olkapään,
silmät sulkisin ja hiljaa itkisin.
Eksyneinä toisinaan me yössä kohdataan,
jokin sussa saa taas toivon palaamaan.
Katso mua silmiin, näet saman kohtalon.
Olin eksynyt, vaan nyt mä luonas oon.
Eksyneinä toisinaan me yössä kohdataan,
jokin sussa saa taas toivon palaamaan.
Katso mua silmiin, näet saman kohtalon.
Olin eksynyt, vaan nyt mä luonas oon.
Säv. Assica Jelba San. Teija Lämpsä
Sov. Seppo Niemelä
Äänitys, miksaus, masterointi: Seppo Niemelä/Studio Helibor
Villen kuva: Kimmo Salo

[@hartsas.7400]

Hyvin stemmaa äänet ,kertova biisi ,sanoitus

[@maijajokela-ve2hx]

Kaunis duetto esitys ❤

[@pirjovaliaho9314]

Hyvää musaa🌹

[@punanena8241]

Ihana kappale, olet rakas.