Aivan uskomattoman hienot videot laitoit tulille Inarlilta .Inarin autiotuvat on mulle tosi tuttuja .Oli mukava palata Teidän seurassa,kauas historiaan.....Kiitos .
Kiitos paljon kehuista. Lisää videoita on tulossa tältä reissulta. Tällä viikolla seuraava osa ja parin viikon päästä sitten neljättä ja viidettä osaa🙂
2 ปีที่แล้ว +3
Aivan ensiksi onnittelut harjuksesta! Kuten huomasitte, niin kyseessä on loistava ruokakala. Teillä on juuri sopiva vene harjuksen/siian/ahvenen kalastukseen Inarilla. Asennat irrotettavat sivuvapatelineet tuohon etukaiteen takaosaan molemmin puolin ja taakse yhden telineen parävavalle. Noilla sitten pysyt Inarilla kalaruuan maussa, kunhan tiedät, mistä, miten ja millä sitä kalaa tehokkaammin pyydetään. Lyhyet vastaukset noihin kohtiin ovat; karikoiden kupeilta ja niiden päältä/uistelemalla/lotto lipoilla ja pienillä vaapuilla. Tarkemmin voit vinkkejä katsella, vaikka meidän Inarin videoilta. Sen verran Inarin retkeilystä, että siellä tuuli on kuningas, jota vastaan ei kannata pyristellä. Eli on oltava valmius muuttaa täysin etukäteen tehtyjä suunnitelmia, jos tuuli yltyy tai on hankalasta suunnasta. Alle 6 metrin veneille keli voi muuttua todella nopeasti vaaralliseksi selillä oltaessa. Tuosta syystä tuo teidän läpikäymä Etelä/Itä Inarin alue on hiukan ”varmempi” retkialue kuin Pohjois-Inari, missä selät ovat aukeampia. Tämä videosarja on hyvä, sillä tästä näkee eri alueiden autiotupia ja joukossa on muutama, jossa mekään ei olla vielä käyty. Retkeilyn kannalta voisi jatkossa harkita suunnitelmaa, missä tukikohta pysyy aina 2 yötä samassa paikassa ja ns. ”välipäivänä” voisi sitten kalastella tukikohdan ympäristön karikoilla ja tutustua muuten lähialueeseen veneillen. Suosittelen heinäkuun puolivälin jälkeistä kesäaikaa ja isomman tukikohtateltan hankintaa. Tuolloin ei ole sidoksissa edes autiotupiin ja isossa teltassa on tilaa mukavasti. Jos tuon kalastuksen vinkit kiinnostavat, niin niihin voidaan palata tarkemminkin, mutta se pitää hoitaa sitten sähköpostin kautta, eikä täällä kommenttikentissä.
Kiitos loistavasta kommentista! Selvittelin jonkin verran etukäteen noita paikkoja mistä sitä harjusta voisi saada. Tuli katseltua vinkkejä youtubesta ennen retkeä. Mulla olikin seuraavalle päivälle suunniteltuna ihan kalapaikka johon mennä oikein tarkoituksella. Se tuottikin sitten tulosta mutta siitä seuraavassa osassa ;) Katselin itseasiassa paria sun videotakin just paria päivää ennen veneen laskua :D Tuo tuuli ja sen aiheuttamat suunnitelmanmuutokset on kyllä sellainena asia joka tulee ottaa huomioon. En nyt paljasta ihan kaikkea etukäteen mutta sarjan viimeisessä osassa tulet näkemään että kommenttisi osuu tässä asiassa täysin nappiin. Meillä olikin seuraavaksi kahdeksi yöksi selkälahden vuokratupa varattuna, siitä seuraavassa sarjan osassa. Tuo on hyvä vinkki että pari yötä samassa paikassa, siltä tuntui nyt tälläkin reissulla että jatkossa toimitaan niin. Joka päivä siirtyminen on vähän liikaa suorittamista mutta siihen ajoi tällä reissulla halu nähdä mahdollisimman monta paikkaa viikon aikana. Seuraava retki ensi kesänä menee rennommalla rytmillä, välipäivät kunniaan. Jäi kokonaan vielä veneilyseikkailut tuvattomiin saariin tekemättä sillä oli kova tahti kiertää tupia. Ainakaan tällä reissulla ei tullut ongelmaksi olla tupien varassa. Joka päivä löytyi paikka johon mennä ja "hätätilassa" telttaillaan sitten.
2 ปีที่แล้ว
@@Astraalilaama Meillä taktiikka majoituksen suhteen on juurikin päinvastainen. Iso kotateltta on tukikohtana ja ikinä ei ole vielä tuvissa nukuttu. Oma petipaikka ja oma rauha on aina varma omassa teltassa;-). Mainitsit videolla tavaroiden siirtelyn haasteet. Oma kokemukseni on se, että iso reppu veneretkeilijälle on turha kapine. Itse olen rakentanut tavarapuolen isoihin 75l :n keikkalaukkuihin (varusteleka). Yhdessä laukussa majoituskamat ja toisessa henkkohtaiset. Laukusta on helppo kaivaa kamaa ja ne on myös helppo pakata ja kantaa lyhyt matka veneelle. Kuvaus ja kalastuskamat on erillisessä pikkurepussa. Viimeisin videoni esittelee yhden majoituskasseista. Suosittelen (siis kassia), kamat pysyy järjestyksessä.
@ Keikkalaukku olisikin varmasti hyvä ratkasu, mulla on pari sellastakin mutta kun kuitenkin tarttee sitten patikointihommissa isoa rinkkaa/reppua pohjoisen reissuilla ja patikointireissun jäljiltä suuri osa veneretkelle tarvittavista onkin jo pakattu niissä valmiiksi niin ei tekis mieli turhaan purkaa ja pakata uudestaan. Toki tässä videossa kun höpisen asiasta, olisin varmaan höpissyt myös keikkalaukun kohdalla samasta. Ei niinkään se kantolaite vaan se yleinen härväys ja totuttelu "leirielämään" oli se pointti. ja se kun siirryttiin joka päivä. Herkästi kuulostaa isommalta "valitukselta" tässä videossa kuin oikein aihetta olikaan :) Yksi sellanen huomio vaan mikä tuntui tarpeelliselta jakaa 😅
Mun setä on veneilly Inarilla kohta 40 vuotta ja melkosia kauhukertomuksia kuullu nuista Inarin keleistä. Saattaa ihan hetkessä tulla yli metriset ellei pahemmatkin keikkanat aika yllättäviinkin paikkoihin. Sumua, tuulta ja myrskyä ihan tyhjästä melkein. Vissiin sieltä Jäämereltä ne tulee. En uskaltais ite lähtä omalla veneilykokemuksella Inarille ilman asiantuntevaa opasta :D
@@entrace1 joo, on kyllä petollista. Kyllä tolla ekalla reissulla tuli tehtyä melkonen virhe lähteä myräkässä ylittämään Kasariselkää. Joka siirtymiselle täytyy olla varasuunnitelma mietittynä että mihin turvaan jos keli nousee ihan yllättäen. Tosi äkkiä muuttuu kyllä tuolla
Säät ainakin suosivat tätä retkikuntaa. Iso Inari osaa tarjota kyllä tosi ikävääkin säätä, kun niikseen sattuu. Ja sään muutokset ovat tosi nopeita, Jäämeri puskee hetkessä kylmän ja sumuisen rintaman veneilijän 'iloksi' ja mieliharmiksi
Nyt on mielenkiintoinen sarja. Itse oon veneillyt Inarilla jonkin verran, mutta lähinnä pohjois Inarilla ja siellä on upeita paikkoja ja maisemia. Pisterin tupaa suosittelen etenkin.
@@Astraalilaama Suolisjärvestä en tiedä, mutta itse olen mennyt aina Inarille Nitsin kautta. Nitsijärven ja Inarin yhdistää ”koski” jos kiinnostaa nähdä et millainen koski on kyseessä niin mun kanavalla on video siitä. Koskessa pystyy helposti pulpettiveneen uittamaan molempiin suuntiin. Mikäli on isompi vene niin sitten kiskoja pitkin onnistuu.
Hyvä video tosta "koskesta". Näyttää siltä että tosta kyllä silverfoxin uittaa jos vesitilanne on hyvä. Tubessa on hyvin vähän hyviä videoita tuosta niin että näkee, ylipäänsä tietoa noista löytyy vähän. Sinäänsä hyvä juttu mulle, ideaa videolle löytyy kun kokeilen uittaa silverin tuosta läpi ja/tai kokeilen sitä venetien kelkkaa. Niistä kelkkasysteemeistä ei ole edes kuvia kunnolla netissä. Ensi kesänä löytyy sitten kun teen :D
Aivan uskomattoman hienot videot laitoit tulille Inarlilta .Inarin autiotuvat on mulle tosi tuttuja .Oli mukava palata Teidän seurassa,kauas historiaan.....Kiitos .
Kiitos paljon kehuista. Lisää videoita on tulossa tältä reissulta. Tällä viikolla seuraava osa ja parin viikon päästä sitten neljättä ja viidettä osaa🙂
Aivan ensiksi onnittelut harjuksesta! Kuten huomasitte, niin kyseessä on loistava ruokakala. Teillä on juuri sopiva vene harjuksen/siian/ahvenen kalastukseen Inarilla. Asennat irrotettavat sivuvapatelineet tuohon etukaiteen takaosaan molemmin puolin ja taakse yhden telineen parävavalle. Noilla sitten pysyt Inarilla kalaruuan maussa, kunhan tiedät, mistä, miten ja millä sitä kalaa tehokkaammin pyydetään. Lyhyet vastaukset noihin kohtiin ovat; karikoiden kupeilta ja niiden päältä/uistelemalla/lotto lipoilla ja pienillä vaapuilla. Tarkemmin voit vinkkejä katsella, vaikka meidän Inarin videoilta.
Sen verran Inarin retkeilystä, että siellä tuuli on kuningas, jota vastaan ei kannata pyristellä. Eli on oltava valmius muuttaa täysin etukäteen tehtyjä suunnitelmia, jos tuuli yltyy tai on hankalasta suunnasta. Alle 6 metrin veneille keli voi muuttua todella nopeasti vaaralliseksi selillä oltaessa. Tuosta syystä tuo teidän läpikäymä Etelä/Itä Inarin alue on hiukan ”varmempi” retkialue kuin Pohjois-Inari, missä selät ovat aukeampia.
Tämä videosarja on hyvä, sillä tästä näkee eri alueiden autiotupia ja joukossa on muutama, jossa mekään ei olla vielä käyty. Retkeilyn kannalta voisi jatkossa harkita suunnitelmaa, missä tukikohta pysyy aina 2 yötä samassa paikassa ja ns. ”välipäivänä” voisi sitten kalastella tukikohdan ympäristön karikoilla ja tutustua muuten lähialueeseen veneillen. Suosittelen heinäkuun puolivälin jälkeistä kesäaikaa ja isomman tukikohtateltan hankintaa. Tuolloin ei ole sidoksissa edes autiotupiin ja isossa teltassa on tilaa mukavasti. Jos tuon kalastuksen vinkit kiinnostavat, niin niihin voidaan palata tarkemminkin, mutta se pitää hoitaa sitten sähköpostin kautta, eikä täällä kommenttikentissä.
Kiitos loistavasta kommentista!
Selvittelin jonkin verran etukäteen noita paikkoja mistä sitä harjusta voisi saada. Tuli katseltua vinkkejä youtubesta ennen retkeä. Mulla olikin seuraavalle päivälle suunniteltuna ihan kalapaikka johon mennä oikein tarkoituksella. Se tuottikin sitten tulosta mutta siitä seuraavassa osassa ;) Katselin itseasiassa paria sun videotakin just paria päivää ennen veneen laskua :D
Tuo tuuli ja sen aiheuttamat suunnitelmanmuutokset on kyllä sellainena asia joka tulee ottaa huomioon. En nyt paljasta ihan kaikkea etukäteen mutta sarjan viimeisessä osassa tulet näkemään että kommenttisi osuu tässä asiassa täysin nappiin.
Meillä olikin seuraavaksi kahdeksi yöksi selkälahden vuokratupa varattuna, siitä seuraavassa sarjan osassa. Tuo on hyvä vinkki että pari yötä samassa paikassa, siltä tuntui nyt tälläkin reissulla että jatkossa toimitaan niin. Joka päivä siirtyminen on vähän liikaa suorittamista mutta siihen ajoi tällä reissulla halu nähdä mahdollisimman monta paikkaa viikon aikana. Seuraava retki ensi kesänä menee rennommalla rytmillä, välipäivät kunniaan. Jäi kokonaan vielä veneilyseikkailut tuvattomiin saariin tekemättä sillä oli kova tahti kiertää tupia.
Ainakaan tällä reissulla ei tullut ongelmaksi olla tupien varassa. Joka päivä löytyi paikka johon mennä ja "hätätilassa" telttaillaan sitten.
@@Astraalilaama Meillä taktiikka majoituksen suhteen on juurikin päinvastainen. Iso kotateltta on tukikohtana ja ikinä ei ole vielä tuvissa nukuttu. Oma petipaikka ja oma rauha on aina varma omassa teltassa;-). Mainitsit videolla tavaroiden siirtelyn haasteet. Oma kokemukseni on se, että iso reppu veneretkeilijälle on turha kapine. Itse olen rakentanut tavarapuolen isoihin 75l :n keikkalaukkuihin (varusteleka). Yhdessä laukussa majoituskamat ja toisessa henkkohtaiset. Laukusta on helppo kaivaa kamaa ja ne on myös helppo pakata ja kantaa lyhyt matka veneelle. Kuvaus ja kalastuskamat on erillisessä pikkurepussa. Viimeisin videoni esittelee yhden majoituskasseista. Suosittelen (siis kassia), kamat pysyy järjestyksessä.
@ Keikkalaukku olisikin varmasti hyvä ratkasu, mulla on pari sellastakin mutta kun kuitenkin tarttee sitten patikointihommissa isoa rinkkaa/reppua pohjoisen reissuilla ja patikointireissun jäljiltä suuri osa veneretkelle tarvittavista onkin jo pakattu niissä valmiiksi niin ei tekis mieli turhaan purkaa ja pakata uudestaan. Toki tässä videossa kun höpisen asiasta, olisin varmaan höpissyt myös keikkalaukun kohdalla samasta. Ei niinkään se kantolaite vaan se yleinen härväys ja totuttelu "leirielämään" oli se pointti. ja se kun siirryttiin joka päivä. Herkästi kuulostaa isommalta "valitukselta" tässä videossa kuin oikein aihetta olikaan :) Yksi sellanen huomio vaan mikä tuntui tarpeelliselta jakaa 😅
Mun setä on veneilly Inarilla kohta 40 vuotta ja melkosia kauhukertomuksia kuullu nuista Inarin keleistä. Saattaa ihan hetkessä tulla yli metriset ellei pahemmatkin keikkanat aika yllättäviinkin paikkoihin. Sumua, tuulta ja myrskyä ihan tyhjästä melkein. Vissiin sieltä Jäämereltä ne tulee. En uskaltais ite lähtä omalla veneilykokemuksella Inarille ilman asiantuntevaa opasta :D
@@entrace1 joo, on kyllä petollista. Kyllä tolla ekalla reissulla tuli tehtyä melkonen virhe lähteä myräkässä ylittämään Kasariselkää. Joka siirtymiselle täytyy olla varasuunnitelma mietittynä että mihin turvaan jos keli nousee ihan yllättäen. Tosi äkkiä muuttuu kyllä tuolla
Säät ainakin suosivat tätä retkikuntaa. Iso Inari osaa tarjota kyllä tosi ikävääkin säätä, kun niikseen sattuu. Ja sään muutokset ovat tosi nopeita, Jäämeri puskee hetkessä kylmän ja sumuisen rintaman veneilijän 'iloksi' ja mieliharmiksi
Viitos osassa tätä reissua näytti tuo järvi kyntensä oikeen kunnolla😅
Nyt on mielenkiintoinen sarja. Itse oon veneillyt Inarilla jonkin verran, mutta lähinnä pohjois Inarilla ja siellä on upeita paikkoja ja maisemia. Pisterin tupaa suosittelen etenkin.
Jää vielä monta paikkaa ensi kesänä kierrettäväksi tältä reissulta.
@@Astraalilaama Joo Inari on lähes Päijänteen kokoinen järvi. Nähtävää kyllä riittää. Suosittelen myös Surnuvuonoa siellä päässä on hyvä leiripaikka.
@@hondamies8062 Joo, paljon on näkemättä. Suolisjärvi ja Nitsijärvi kiinnostaa kun ilmeisesti molempiin menee venetie jossa kelkka.
@@Astraalilaama Suolisjärvestä en tiedä, mutta itse olen mennyt aina Inarille Nitsin kautta. Nitsijärven ja Inarin yhdistää ”koski” jos kiinnostaa nähdä et millainen koski on kyseessä niin mun kanavalla on video siitä. Koskessa pystyy helposti pulpettiveneen uittamaan molempiin suuntiin. Mikäli on isompi vene niin sitten kiskoja pitkin onnistuu.
Hyvä video tosta "koskesta". Näyttää siltä että tosta kyllä silverfoxin uittaa jos vesitilanne on hyvä. Tubessa on hyvin vähän hyviä videoita tuosta niin että näkee, ylipäänsä tietoa noista löytyy vähän. Sinäänsä hyvä juttu mulle, ideaa videolle löytyy kun kokeilen uittaa silverin tuosta läpi ja/tai kokeilen sitä venetien kelkkaa. Niistä kelkkasysteemeistä ei ole edes kuvia kunnolla netissä. Ensi kesänä löytyy sitten kun teen :D