Uskon eksyneeni metsän peittoon ja vierailleeni Maahisten maailmassa varhaisteini-iässä. Lähdin eräänä kesäisenä päivänä kaverini kanssa seikkailemaan luonnonsuojelualueelle tuttuun lähimetsään, jonka luontopolku on noin 7 kilometriä pitkä, mutta alueen kokonaisläpimitta on jotakin 15-20 kilometrin luokkaa. Ensin käppäilimme polkua pitkin joitakin kilometrejä, mutta lopulta päätimme jalkautua pois polulta syvemmälle tiheikköön. Vain joitakin satoja metrejä myöhemmin, huomasimme valon ja kaikkien värien muuttuneen paljon kirkkaammaksi, vaikka olimme syvällä pöpelikössä jonne ei pitäisi auringonvalon ulottua. Puiden lehdet ja ruohikko olivat lähes neonvihreää. Äkkiä myös huomasimme kaiken äänen kadonneen maailmasta, emme kuulleet yksinkertaisesti mitään, ei tuulta tai puiden lehtien havinaa, ei edes lintujen laulua. Saavuimme jonkinlaiselle suo- tai rämealueelle, jossa vesistö oli vehreää ja vihertävää, ja auringonvalo kirkastui vain entisestään. Oli jo niin kirkasta että hädintuskin pystyimme pitämään silmiä auki. Yhden lammen reunalla näimme harmaan parrakkaan miehen ja hänen vierellään vanhan harmaantuneen naisen, he olivat kyykkyasennossa ja pitelivät molemmat käsissään onkivapaa. Molempien vaatetus oli kuin jotain juuttikankaasta valmistettua. En osaa sanoa minkä kokoisia he tarkalleen olivat, koska olivat kyykyssä. Tuijotimme heitä hiirenhiljaa ja he vilkaisivat meitä, mutta eivät olleet meistä moksiskaan. Minua alkoi tässä vaiheessa hiukan pelottamaan ja ehdotin pikaista poistumista paikalta, mutta kaverini halusi jäädä yhä tutkimaan paikkoja. Kiersimme lammen toiselle puolelle ja löysimme maasta valtavan hauen pään terävine hampaineen. Kun katsoin miehen ja naisen suuntaan, he olivat kadonneet. Halusin nyt poistua paikalta, mutta rämäpää kaverini päätti vielä lähteä kipuamaan lammen reunalla sijaitsevan puun runkoa pitkin. Runko oli hyvin kaareva ja pitkä, ja se ulottui lähes kokonaan lammen toiselle puolelle, suuntaan josta saavuimme tuohon paikkaan. Pyysin häntä tulemaan alas, mutta hän yllytti minua myös kiipeämään. Lähdin vastahakoisesti kipuamaan pitkin puun runkoa ja pian istuin sen päällä haara-asennossa, vihertävä lampi suoraan alapuolellani. Kaverini oli jo päässyt toiselle puolelle lampea ja pudottautunut alas niin, että seisoi lammen reunalla vesi polviin asti ja hän hoputti minua liikkumaan nopeammin. Menetin hermoni ja tasapainoni, ja putosin noin kolmesta metristä lampeen joka ei onneksi kuitenkaan ollut kovin syvä ja jalkani ulottuivat pohjaan. Olin todella suuttunut kaverilleni ja hän vain nauroi minulle. Se mitä nyt panin merkille, oli että heti molskahdettuani veteen alkoivat kaikki kirkkaat värit ja valot kadota sekä muuttumaan ns. "luonnollisemmaksi". Yhtäkkiä alue ei näyttänytkään enää satumaisen kauniilta ja vehreältä, vaan enemmän joltain kauhuleffan synkältä kummitusmetsältä. Nyt kaverianikin alkoi pelottamaan ja lähdimme juoksujalkaa pois paikalta. Mitä lähemmäs tulimme luontopolkua, sitä enemmän aloimme kuulla taas luonnon ääniä ja auringonvalo palasi hiljalleen. Emme enää koskaan puhuneet asiasta tai palanneet tuohon paikkaan, vaikka tuskinpa olisimme sinne enää edes löytäneet.
Olipa milenkiintoista kuulla aiheesta pitkästä aikaa. 1890-luvulla syntynyt nyt jo edesmennyt kummini kertoili lapsuudessani minulle tarinoita metsänpeitosta. 🌲🌳🌲Ne tarinat jäivät mieleen jännittävinä ja aina metsässä liikkuessani mietin, että näkeeköhän kukaan enää minua. Aina sieltä kuitenkin kotiin osattiin. Kiitos, että teit aiheesta nyt jakson! 💚
Suomen mytologia on aiheena hyvin mielenkiintoinen ja muistan lapsuudesta sen verran et aina kun menin mun isovanhempien kanssa metsään niin ne ei päästänyt minua silmistä ja varoitelevat juurikin näistä suomen mytologiassa esiintyvistä otuksista.
Tuli tässä tätä kuunnellessa mieleen tapaus omasta lapsuudesta. Voi olla että se oli hyvinkin ihan vaan lapsen mielikuvitusleikkiä, joka sattuu vaan tuntumaan astetta todellisemmalta, mutta alakouluikäsenä ( arviolta 2lk ) olin silloisen kaverin ja hänen pikkusiskonsa kanssa metsässä kävelemässä. Taisi meillä olla eväitäkin mukana silloin, en muista tarkkaan. Me juteltiinnjotakin siellä metsäpolulla ja jossain vaiheessa mä pistin merkille että siinä meidän edessä oli puut vähän liian samalla tavalla. Vähän niinkuin siinä olis ollu peili puiden välillä. Me ei menty sitten siitä pidemmälle mutta mä muistan alkaneeni ihmettelemään sitä ja sitten kaverin pikkusisko hätääntyi ja me lähdettiin pois. Kuten sanottua, todennäköisesti oli vaan pikkulapsen mielikuvitusleikkiä metsikön keskellä, mutta jännä ilmiö sinänsä.
Suomalaisista mitä seuraan, ja niitä on paljon, sulla on ehdottomasti!!! paras ja monipuolisin sisältö. Puhumattakaan sun selkeestä ja hyvän kuuloisesta äänestä. Kiitos, jaksaa jatkaa ❤️
Muinaiset suomensukuiset kansat uskoivat tämänpuoleiseen eli elävien maailmaan ja tuonpuoleiseen eli Tuonelaan eli manalaan eli manan majoihin eli kuolleiden maailmaan. Normaalisti elävät ja kuolleet elivät toisistaan erillään, mutta tähän oli muutamia poikkeuksia: 1. ajanlaskuun liittyvät navat. Vuodennavat eli kun päivä on pisimmillään ja lyhimmillään (juhannus ja joulu), päivän- ja viikonnavat eli keskiyö ja se hetki kun viikko vaihtuu sunnuntaista maanantaiksi, kuunnavat, jne. Näinä aikoina rajan tämän- ja tuonpuolisen välillä uskottiin olevan erityisen ohut, mikä merkitsi sitä, että kuolleet pääsivät vierailemaan elävien maailmassa ja päinvastoin. Tästä juontui mm. perinne kattaa joulupöytä ennen saunaa, jotta kuolleet sukulaiset saisivat nauttia joululounaan rauhassa sillä aikaa kun isäntäväki saunoi, sekä jälkilöylyt, jotka heitettiin, jotta edesmenneetkin saivat nauttia saunomisesta omalla ajallaan. 2. Yksilön elämään liittyvät käännekohdat. Eli syntymä ja vauvan nimenantoon asti, naimisiin meno, sairastuminen. Kaikissa näissä tilanteissa uskottiin elävän olevan alttiimpi tuonpuoleisen vaikutukselle, ja esimerkiksi nimettömiä vauvoja suojeltaeksi tehtiin lukuisia taikoja, eikä vauvan tulevaa nimeä saanut missään nimessä paljastaa ennen nimenantoa, jotta nimen suojaava voima toimisi. Oma nimi on siis nähty yksilöä suojaavana, liekö tästä tapa, etteivät suomalaiset puhuttele toisiaan nimeltä. Myöskin sairastumisten nähtiin johtuvan siitä, että yksilö on ylittänyt tuonpuoleisen rajan, tai joku on hänet houkutellut toiselle puolelle, ja apuna parantumiseen käytettiin taikoja tai loitsuja ja usein käännyttiin tuonpuoleisessa olevan olennon puoleen parannuskeinon saamiseksi. Mistä päästäänkin suomalaisten uskomuksiin haltijoista, maahisista ja muista samankaltaisista olennoista. Tuonpuoleisessa asuivat samanlaista elämäänsä kaikki edesmenneet kuin mitä olivat eläessäänkin eläneet, tosin tietyin poikkeuksin. Kaiken sanottiin olevan nurin päin, nurinkurisesti: päivä on yö, elävä on kuollut, vanha on nuori jne. Tästä juontaa mm. perinteinen tapa pukea kekripukkina tai tapaninpukkina tunnettu esiintyjä nurin päin käännettyyn taljaan ja väärissä jaloissa oleviin saappaisiin. Vainajia kunnioitettiin, joissain tapauksissa pelättiinkin, ja he olivat arvovieraita talossa vuoden napakohdissa. Tästä juontaa juurensa mm. lintujen talviruokintaan: joissain tapauksissa ajateltiin, että vainajat matkustivat elävien maailmaan linnun muodossa, jolloin niitä ruokkimalla osoitettiin kunnioitusta esi-isille. Vanha kansa uskoi, että jokaisella suvun elävällä jäsenellä oli nimenannosta alkaen suvun edesmennyt vainaja haltijanaan. Suomalaisten sielukäsitys oli kolmiosainen: ruumissielu eli henki, itsesielu eli minä, ja haltijasielu eli yksilöä elävien maailmaan suojaamaan tullut esi-isä. Haltijasielun uskottiin olevan aavistuksen, intuition ja mm. etijäisten välittäjä sekä yksilön onnen ja suojeluksen tuoja. Uskottiin myös, että kaikella muullakin oli oma haltijansa: kodilla, saunalla, riihellä, kuten myös metsällä, vesistöillä, pelloilla (sadolla), eläimillä jne. Joskus esim. kodinhaltijan uskottiin olevan ennen talon rakentamista paikalla majaillut metsänhaltija, joka hyväntahtoinen jos oli, saattoi jäädä taloon majailemaan ja talon onnea ylläpitämään. Toisinaan taas uskottiin, että haltija oli talon rakentaneen henki (mikäli hän oli jo kuollut), tai muutoin vain talosta kovasti vastuuta kokenut suvun jäsen. Ihmisten mailla asuvia haltijoita nimitettiin myös tontti-ukoiksi eli tontuiksi. Heille kannettiin uhrilahjoja tuvan onnen varmistamiseksi, esim. säännöllisesti annos puuroa tai muuta ruokaa pihamaan uhripuullo tai tontun rakennuksen, esim. riihen, portaille. Uhreja annettiin myös "kesyttömille" haltijoille, jotka siis elivät pihapiirin ulkopuolella, aina kun heiltä haluttiin palveluksia tai suojausta. Metsän haltijaa (Tapio, Mielikki, maahinen) muistettiin metsästysonnen saamiseksi ja jotta vältyttäisiin epäonnelta heidän maillaan eli metsässä liikkuessa. Haltijan mailla liikuttaessa tuli olla myös erittäin kunnioittava ja ottaa vain se mitä todella tarvitsi. Epäkunniottavaa liikkujaa kohtaisi alueen haltijan epäsuosio tavalla tai toisella. Sama koski järvien ja jokien haltijoita. Vedenhaltijoilla nähtiin olevan erityisesti parantavia voimia, ja heidän puoleensa käännyttiin erityisesti sairastapauksissa. Uskottiin että tietyn paikan haltija oli sairauden kantajaansa tartuttanut, ja täten samaa haltijaa oli pyydettävä ottamaan vaiva pois. Usein tietyn voiman haltijoita maaniteltiin ja suostuteltiin loitsuin ja lauluin sekä voimasanoin. Toisaalta tietyn paikan haltija saattoi olla kahlittu paikkaan vasten tahtoaan, jolloin haltijan ainoa keino päästä paikasta eteenpäin olisi saada houkuteltua tilalle joku toinen. Tällainen haltija saattais pyrkiä eksyttämään tai hukuttamalla surmaamaan pahaa-aavistamattoman vierailijan, jotta pääsisi itse pois vastuusta. Vanhan kansan uskomusperinne on ollut rikas ja maailmankuva paljon yhtenäisempi kuin uskomus sattumanvaraisiin metsän satuolentoihin. Uskomusten taustalla on usein ollut pyrkimys harmoniaan: harmoniaan ajassa, kuten harmonia omaan sukuun ja edesmenneisiin nähden, tai harmonia paikassa, kuten harmonia ihmisen rakentaman ja kesyytömän erämaan välillä. Maailma on toki monilta osin muuttunut noista ajoista, esim. monille sairauksille on nykyään lääketieteellinen selitys. Silti on arvokasta myös säilyttää kulttuuriperintöä, ja muistaa omat juurensa, sillä vielä tänä päivänäkin moni selittämättömästä syystä tehty tapa (jälkilöylyt, kunnioittava käytös saunassa, lintujen ruokkiminen, viimeisen palan ottamatta jättäminen, humaltuminen merkittävänä osana juhlimista, puhuttelu nimeä käyttämättä, metsänantimien kerääminen metsää kunnioittaen...) juontaa juurensa hyvin kauas historiaan, mikä on kiehtovaa.
Minusta on jännää miten systemaattisesti ihmisen egolla on tapana tietää ja ymmärtää kaikki asiat niin, että kaikkea mikä menee yli oman ymmärryksen, pidetään jonkinlaisena hulluutena joka ei mitenkään voi olla ihan legit asia. Onneksi on avoimia ihmisiä jotka ei automaattisesti sulje kaikkea mahdollista pois, niin on vähemmän sotaisa meininkikin. 😻
Ois pirun mielenkiintoista jos saisit tehtyä videon Merestä ja mitä siellä voi olla. Just jotain semmosta Thalasophobia hommaa kun tämmönen on aina ainakin itseäni kiinostanut😅
Periaatteessa näin on käynyt itselleni kun metsässä kävelin. Tuttu reitti, varsin lyhytkin. Käytännössä 1,5km kehää ympäri. Jostain syystä poikkesin hieman reitiltä, noin 200m, tämän jälkeen palasin takaisin reitille. Olin kuin jossain täysin oudossa metsässä. Piti tosissaan rauhoitella itseään. Kasata mieli ja fyysinen olemus. Kesto tovin että pääsin tutulle reitille. Metsän muutos hämmästytti, en nähnyt mitään yliluonnollista vaan täysin erilaisen ympäristön. Tämän kokemuksen jälkeen jos olen lähtenyt metsään kävelylle merkkaan 50m välein puuhun merkin, käännän oksaa tai teen maahan x-merkin.
Lapsesta asti metsät ovat olleet tärkeä paikka ja paikka johon voi mennä rauhoittumaan, sieltä saa voimaa ~ 😊 keijut, peikot ja maahiset ovat olleet aina läsnä ~ Erittäin mahtava video ❤ suomen mytologiaa ei saa unohtaa 💙❄🇫🇮
Ollaan kaverin kanssa parikytä vuotta sitten lukioikäisinä satakunnan syvissä metsissä aika varmasti nähty Mielikki, koska myöhemmin kun kohtaamisen jälkeen googlailtiin niin kuvaukset täsmäsi niin sijainnin puiden kuin itse olennon värien puolesta. Oli muuten havumetsä, mutta hyvin satunnaisten koivujen lomissa värähteli tumma hiuksinen valkomekkoinen nainen. Se ei lähestynyt, mutta jumalauta kun oli molemmilla kyyneleet silmissä ja kaikki karvat pystyssä. Eipä leikitty kyseisessä paikassa enää eikä metästetty kummituksia, meinas lähtee järki. Ja ei, ei käytetty mitään päihteitä vielä tuolloin.
Moro! Jos et oo vielä tehnyt, niin voisitko joskus tehdä jakson missä kerrot tarinoita hurjimmista tapauksista missä adrenaliini on pelastanut ihmishengen/ toisen ihmisen hengen. Aihe vois olla mielenkiintoinen, esim. Se nainen joka nosti auton ilmaan kun lapsi oli siellä alla 😊
Kiitos tästä mielenkiintoisesta videosta,nämä ovat jänniä juttuja ja tapahtuu ihmisille jotka ymmärtävät toisen maailman siinä ei ole mielestäni mitään kummallista itsellenikin on sattunut outoja juttuja ei maahisten muodossa mutta muutoin eiä ne ole olleet outoja minulle en ole koskaan pelännyt niitä eli nämä eivät olekkaan aivan satuja se joka uskoo toisiin ulottuvuuksiin heille se on normaalia kuten minulle
suomen mytologiassa maahiset ovat vielä pientä kuvauksen tuonpuoleisesta sekä eri jumalolentojen rinnalla, kannattaa aivan ehdottomasti tutustua, oikeasti.
Oon kattonu sun kanavasi kaikki videot kohta jo kolme kertaa. Kaikki se jännitys ja tieto mitä sun videot sisältää on vaan tosi inspiroivaa jatka samaan malliin. Menempä tästä sun seuraavaan videoosi😃ps tällä hetkellä mun lempi video sulta on luen katsojien kokemuksia#3!
Ihmisiä on tasan kahta laatua,niitä jotka uskovat siihen mitä näkevät,ja niihin jotka näkevät sen mitä uskovat,kuulun kyllä jälkimmäisiin,on meitä kyllä muitakin,sen tiedän,siksi maanväki pitää jättää rauhaan,emmehän me mene toisten ihmistenkään koteihin häiriköimään!Luonnonhenkiin ja maahisiin täytyy pitää hyvät välit!
Tiedän yhden ihmisen joka on jatkuvasti ns metsänväen kanssa tekemisissä. On hyvä tiedostaa että näemme valonspektristä vain 1-2%, joten 98% ympärillä olevasta maailmasta emme näe mitään ja mitä enempi pystymme olemaan pois omasta mielestämme niin sitä enempi voimme nähdä tuosta 98%. Aivoissa oleva käpyrauhanen eli kolmassilmä alkaa suurimmalla osalla umpeutumaan 6-7 vuoden ikäisenä kun aivoaallot muuttuvat theta-aallosta beta-aaltoihin. Tämän takia lapsilla on ns parempi mielikuvitus. Jos mietit myös että mikä on mielikuvitus, niin itse olen ymmärtänyt että mieli kuvittaa sitä 98% valonspektristä.
uskon että tuo metsänpeitto on ihan totta, oon kuullu paljon samanlaisia kertomuksia siitä että yhtäkkiä vaikka metsä on tuttu niin yhtäkkiä mikään ei oikeen ole tuttua ja vaikka itse näkeekin kaverin huhuilemassa ja ettimässä sua niin se ei selvästi näe tai kuule sua. joskus metsänpeitosta ei välttämättä pääse poiskaan.
Vielä metsän peitosta, itselle tapahtunut kaksi kertaa kaupungissa kun yhtäkkiä aivan kotikulmilla ei mitenkään löydä kotiin. Tietää kokoajan missä on mutta vaikka kuinka yrittää niin ei pääse oikealle kadulle. Todella hämmentävää, kuin unta joka kiertää kehää. Molemmat kerrat kesti 2-3 tuntia. Pelottavaa. Kaupungitkin tietysti on entisiä metsiä.
Harvoin mihinkään videoihin mitään kommentoin, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että oli aivan uskomattoman hyvää editointityötä tässä videossa! Kyllä täytyy arvostaa, että näin laadukkaasta viihteestä saa nauttia ilmaiseksi.
Video idea: Tee video deepstatesta kansainvälisestä eliitistä jolla on enemmän valtaa kuin millään maailman hallituksella tästä on tietoa mm. kirjassa Aatos Erkko yksityinen valtiomies kirjoittanut Lauri Karén. Aatos Erkko on yksi ensimmäisiä joka pääsi tällaisiin yläluokan sisäpiireihin Suomesta. Median mukaanhan deepstate on salaliittoteoria.
Nyt on mielenkiintoista, jos en olisi kiinnostunut koulussa historiaan en varmaan tätäkään kanavaa ikinä katsoisi! Ja ootan että tulee jo jouluna joku karmiva video 😮
Hyvä video, mutta alapeukku Ranta-Ahon kirjan hehkuttamisesta. Tuo narsistinen huumerikollinen on nostettu suurin piirtein sankarin pallille ja Linnanahde teki siitä vielä kirjan.
Mielenkiintoista. Myöskin Markku Mäkisellä on nuita mystisiä kokemuksia metsän hengistä ja metsänpeitosta. Hänestä on tehty pari dokumenttiakin, jotka löytyy netistä. Ne kertoo hieman eri näkökulmista hänen elämästään. Toisen dokumentin nimi on Profeetta ja toisen nimi on Metsänpeitto.
Minusta kiinnostavimmat suomen mytologian hahmot ovat -Tulikko. -Tapio. -Hiiden hirvi. -Vorna. -Otso. -Tyynen tuoni. -Kratti. -Kuu. -Sielulintu. -Huu. -Louhi.
Olisi kiva tietää kalvolan historiasta ja mistä Iittala lasi lähti ihan kiinnostus mielestä. Tai muista pikku kylistä kuten parola tai valkeakoski. Ja olisi kiva tietää Kalvolan niin sanotuista "mahtisuvuista"😮. Vinkkejä voi tietää löytää kuten Kalvolan Historia kirjasta. Ps kiitos kovasti työstä kanavan eteen!!
Jos Kimi on maahinen, niin sitten kyllä minäkin.😂Kiitos toivotusta mahtavasta videosta - Tällästä toivonutkin. Luonto ja Suomen mytologia ja muu lähellä sydäntä. ❤ Terveisin Toinen Foliohattu Maahinen 😉
Kyllä minä olen tavannut Maahisia tänäkin vuonna ainakin Jurvassa, Töysässä ja Peräseinäjoella. Töysän tapauksesta en ole varma, koska HÄN oli ihan Keskisen veljesten näköinen.
Kuuleman mukaan myös peikot harrastavat tätä vaihtoleikkiä omien lastensa kanssa. Kandidaatti Vuoden paskin vanhempi-palkinnon saajaksi? Olen kenties itsekin hieman sitä tyyppiä että puuttuu vaan häntä ja selkäkarvat niin peikko ois valmis.
No mieti nyt itsekin miltä tuntuisi kun joku rakentaisi talon suoraan sun oven päälle. Sitten voi toki miettiä miten on varoiteltu esim suonsilmäkkeistä(siellähän humpsahtaa sammalmättään "väärälle puolelle") tai sitten Lapissa lumihangessa kulkiessaan humpsahtaa lumen läpi kun lumeen on muodostunut ilmatasku eikä sieltä millään pääse ylös. Mutta onhan maahiset ja muu "fae folk" semmosia veijareita että en suosittelisi ekana astumaan metsässä sienien muodostamaan rinkiin jos ei satu oikein itsetuhoisella päällä olemaan... Äitini on Sallasta ja uskon semisti esim etiäisiin. Oli aika jännä tapaus kun hautasimme äitini kanssa koiramme tuhkat saareen Korpilahdella ja siinä kun hiljennyimme niin saarien välisen lahdelman läpi lensi vettä viistäen joutsen samalla laulaen. Murri taisi ilmoittaa olevansa nyt vapaa.
Mielettömän mielenkiinonen aihe! Jotenki nii haluan uskoa siihe et tollasia "yliluonnollisia" olentoja ois vaa olemassa!🤩. En kuitenkaa omalle pihalle toivois näitä tonttuja😂. Btw Vaihtuko tässä kertoja kesken videon?!
Moro siis olen itse ollut yhteydessä näihin ns peikkoihin ehkä paremmin nykyään luonnon henkiin koska he tässä nykyaikaisessa elämänmenossa ovat muuttuneet eteerimäisiksi kehoiltaan, he ovat viestittäneet että se on luonnollista olla heidän kanssaan ensin tekemisissä ennen muita oletoryhmiä muualta kosmoksesta. ja tiedän muitakin jolla on näihin yhteyksiä
No kieltämätttä hyvä sativa nostaa värähdettä ja laajentaa tietoisuutta vastaan ottimessa että se luo mahdollisuuden näihin taajuuksiin missä nämä olennet valetaa ; ) @@skateboard2135
Miun omat suosikkihenkiolennot on Päivätär (auringonjumalatar), Maaemo, maahiset, Surma (manalan musta koira/susi), Ulappala (koirien emuu), Nyyrikki/Tyytikki ja Vilunkoira/Vilunsusi.
Ennen kun pääsen edes alkuun videon aiheen parissa, niin haluan erikseen kiittää oikeasti mielenkiintoisesta mainossisällöstä. Valitettavan paljon näkee somessa yms. näitä maksettuja kumppanuuksia ja silmille hyppiviä influencereita, jotka sitten höpöttää jotain liibalaabaa ja pitää peukkuja pystyssä, että joku kiinnostuisi ko. tuotteesta/palvelusta. Tämä mainossisältö oli mun mielestä osattu tarjoilla kohderyhmälle juuri oikealla tavalla, joten minä en ainakaan pahastu, jos näitä silloin tällöin tulee vastaan. Olen tainnut joskus kokeilla nextorya, mutta jäänyt käyttämättä/en ole osannut etsiä sieltä mitään mielenkiintoista. Heti kun joku muu kertoo, että mitä jännää ja mielenkiintoista löytyy mistäkin, ilman minkäänlaista tuputtamista, niin siinä on ihan eri fiilis. 😁 Vaikka joulu menikin jo ja en ole uusi käyttäjä nextoryssa, niin taidanpa silti käydä kurkkimassa josko sieltä löytyisi kivaa ajanvietettä. ❤ Nyt takas videon pariin!
Mummini oli lapsi 1900 luvun alussa,asuen länsisuomessa,pienessä kylässä.kyläläiset näkivät pieniä ihmisiä metsässä usein,niitä kutsuttiin pikkuihmisiksi.niillä oli kaksi reittiä maan alle,jossa ne asuivat.niitä ei häiritty,eikä ne häirineet ketään.
Uskon eksyneeni metsän peittoon ja vierailleeni Maahisten maailmassa varhaisteini-iässä. Lähdin eräänä kesäisenä päivänä kaverini kanssa seikkailemaan luonnonsuojelualueelle tuttuun lähimetsään, jonka luontopolku on noin 7 kilometriä pitkä, mutta alueen kokonaisläpimitta on jotakin 15-20 kilometrin luokkaa. Ensin käppäilimme polkua pitkin joitakin kilometrejä, mutta lopulta päätimme jalkautua pois polulta syvemmälle tiheikköön. Vain joitakin satoja metrejä myöhemmin, huomasimme valon ja kaikkien värien muuttuneen paljon kirkkaammaksi, vaikka olimme syvällä pöpelikössä jonne ei pitäisi auringonvalon ulottua. Puiden lehdet ja ruohikko olivat lähes neonvihreää.
Äkkiä myös huomasimme kaiken äänen kadonneen maailmasta, emme kuulleet yksinkertaisesti mitään, ei tuulta tai puiden lehtien havinaa, ei edes lintujen laulua. Saavuimme jonkinlaiselle suo- tai rämealueelle, jossa vesistö oli vehreää ja vihertävää, ja auringonvalo kirkastui vain entisestään. Oli jo niin kirkasta että hädintuskin pystyimme pitämään silmiä auki. Yhden lammen reunalla näimme harmaan parrakkaan miehen ja hänen vierellään vanhan harmaantuneen naisen, he olivat kyykkyasennossa ja pitelivät molemmat käsissään onkivapaa. Molempien vaatetus oli kuin jotain juuttikankaasta valmistettua. En osaa sanoa minkä kokoisia he tarkalleen olivat, koska olivat kyykyssä.
Tuijotimme heitä hiirenhiljaa ja he vilkaisivat meitä, mutta eivät olleet meistä moksiskaan. Minua alkoi tässä vaiheessa hiukan pelottamaan ja ehdotin pikaista poistumista paikalta, mutta kaverini halusi jäädä yhä tutkimaan paikkoja. Kiersimme lammen toiselle puolelle ja löysimme maasta valtavan hauen pään terävine hampaineen. Kun katsoin miehen ja naisen suuntaan, he olivat kadonneet. Halusin nyt poistua paikalta, mutta rämäpää kaverini päätti vielä lähteä kipuamaan lammen reunalla sijaitsevan puun runkoa pitkin. Runko oli hyvin kaareva ja pitkä, ja se ulottui lähes kokonaan lammen toiselle puolelle, suuntaan josta saavuimme tuohon paikkaan. Pyysin häntä tulemaan alas, mutta hän yllytti minua myös kiipeämään. Lähdin vastahakoisesti kipuamaan pitkin puun runkoa ja pian istuin sen päällä haara-asennossa, vihertävä lampi suoraan alapuolellani. Kaverini oli jo päässyt toiselle puolelle lampea ja pudottautunut alas niin, että seisoi lammen reunalla vesi polviin asti ja hän hoputti minua liikkumaan nopeammin. Menetin hermoni ja tasapainoni, ja putosin noin kolmesta metristä lampeen joka ei onneksi kuitenkaan ollut kovin syvä ja jalkani ulottuivat pohjaan.
Olin todella suuttunut kaverilleni ja hän vain nauroi minulle. Se mitä nyt panin merkille, oli että heti molskahdettuani veteen alkoivat kaikki kirkkaat värit ja valot kadota sekä muuttumaan ns. "luonnollisemmaksi". Yhtäkkiä alue ei näyttänytkään enää satumaisen kauniilta ja vehreältä, vaan enemmän joltain kauhuleffan synkältä kummitusmetsältä. Nyt kaverianikin alkoi pelottamaan ja lähdimme juoksujalkaa pois paikalta. Mitä lähemmäs tulimme luontopolkua, sitä enemmän aloimme kuulla taas luonnon ääniä ja auringonvalo palasi hiljalleen. Emme enää koskaan puhuneet asiasta tai palanneet tuohon paikkaan, vaikka tuskinpa olisimme sinne enää edes löytäneet.
I aint readin allat💀
Olipa milenkiintoista kuulla aiheesta pitkästä aikaa. 1890-luvulla syntynyt nyt jo edesmennyt kummini kertoili lapsuudessani minulle tarinoita metsänpeitosta. 🌲🌳🌲Ne tarinat jäivät mieleen jännittävinä ja aina metsässä liikkuessani mietin, että näkeeköhän kukaan enää minua. Aina sieltä kuitenkin kotiin osattiin. Kiitos, että teit aiheesta nyt jakson! 💚
Lisää näitä vanhoja uskomuksia, kiitos 🙏 (ihan huippuja nää sun jutut!)
Suomen mytologia on aiheena hyvin mielenkiintoinen ja muistan lapsuudesta sen verran et aina kun menin mun isovanhempien kanssa metsään niin ne ei päästänyt minua silmistä ja varoitelevat juurikin näistä suomen mytologiassa esiintyvistä otuksista.
Tuli tässä tätä kuunnellessa mieleen tapaus omasta lapsuudesta. Voi olla että se oli hyvinkin ihan vaan lapsen mielikuvitusleikkiä, joka sattuu vaan tuntumaan astetta todellisemmalta, mutta alakouluikäsenä ( arviolta 2lk ) olin silloisen kaverin ja hänen pikkusiskonsa kanssa metsässä kävelemässä. Taisi meillä olla eväitäkin mukana silloin, en muista tarkkaan. Me juteltiinnjotakin siellä metsäpolulla ja jossain vaiheessa mä pistin merkille että siinä meidän edessä oli puut vähän liian samalla tavalla. Vähän niinkuin siinä olis ollu peili puiden välillä. Me ei menty sitten siitä pidemmälle mutta mä muistan alkaneeni ihmettelemään sitä ja sitten kaverin pikkusisko hätääntyi ja me lähdettiin pois.
Kuten sanottua, todennäköisesti oli vaan pikkulapsen mielikuvitusleikkiä metsikön keskellä, mutta jännä ilmiö sinänsä.
Suomalaisista mitä seuraan, ja niitä on paljon, sulla on ehdottomasti!!! paras ja monipuolisin sisältö. Puhumattakaan sun selkeestä ja hyvän kuuloisesta äänestä. Kiitos, jaksaa jatkaa ❤️
Muinaiset suomensukuiset kansat uskoivat tämänpuoleiseen eli elävien maailmaan ja tuonpuoleiseen eli Tuonelaan eli manalaan eli manan majoihin eli kuolleiden maailmaan. Normaalisti elävät ja kuolleet elivät toisistaan erillään, mutta tähän oli muutamia poikkeuksia:
1. ajanlaskuun liittyvät navat. Vuodennavat eli kun päivä on pisimmillään ja lyhimmillään (juhannus ja joulu), päivän- ja viikonnavat eli keskiyö ja se hetki kun viikko vaihtuu sunnuntaista maanantaiksi, kuunnavat, jne. Näinä aikoina rajan tämän- ja tuonpuolisen välillä uskottiin olevan erityisen ohut, mikä merkitsi sitä, että kuolleet pääsivät vierailemaan elävien maailmassa ja päinvastoin. Tästä juontui mm. perinne kattaa joulupöytä ennen saunaa, jotta kuolleet sukulaiset saisivat nauttia joululounaan rauhassa sillä aikaa kun isäntäväki saunoi, sekä jälkilöylyt, jotka heitettiin, jotta edesmenneetkin saivat nauttia saunomisesta omalla ajallaan.
2. Yksilön elämään liittyvät käännekohdat. Eli syntymä ja vauvan nimenantoon asti, naimisiin meno, sairastuminen. Kaikissa näissä tilanteissa uskottiin elävän olevan alttiimpi tuonpuoleisen vaikutukselle, ja esimerkiksi nimettömiä vauvoja suojeltaeksi tehtiin lukuisia taikoja, eikä vauvan tulevaa nimeä saanut missään nimessä paljastaa ennen nimenantoa, jotta nimen suojaava voima toimisi. Oma nimi on siis nähty yksilöä suojaavana, liekö tästä tapa, etteivät suomalaiset puhuttele toisiaan nimeltä. Myöskin sairastumisten nähtiin johtuvan siitä, että yksilö on ylittänyt tuonpuoleisen rajan, tai joku on hänet houkutellut toiselle puolelle, ja apuna parantumiseen käytettiin taikoja tai loitsuja ja usein käännyttiin tuonpuoleisessa olevan olennon puoleen parannuskeinon saamiseksi.
Mistä päästäänkin suomalaisten uskomuksiin haltijoista, maahisista ja muista samankaltaisista olennoista. Tuonpuoleisessa asuivat samanlaista elämäänsä kaikki edesmenneet kuin mitä olivat eläessäänkin eläneet, tosin tietyin poikkeuksin. Kaiken sanottiin olevan nurin päin, nurinkurisesti: päivä on yö, elävä on kuollut, vanha on nuori jne. Tästä juontaa mm. perinteinen tapa pukea kekripukkina tai tapaninpukkina tunnettu esiintyjä nurin päin käännettyyn taljaan ja väärissä jaloissa oleviin saappaisiin. Vainajia kunnioitettiin, joissain tapauksissa pelättiinkin, ja he olivat arvovieraita talossa vuoden napakohdissa. Tästä juontaa juurensa mm. lintujen talviruokintaan: joissain tapauksissa ajateltiin, että vainajat matkustivat elävien maailmaan linnun muodossa, jolloin niitä ruokkimalla osoitettiin kunnioitusta esi-isille.
Vanha kansa uskoi, että jokaisella suvun elävällä jäsenellä oli nimenannosta alkaen suvun edesmennyt vainaja haltijanaan. Suomalaisten sielukäsitys oli kolmiosainen: ruumissielu eli henki, itsesielu eli minä, ja haltijasielu eli yksilöä elävien maailmaan suojaamaan tullut esi-isä. Haltijasielun uskottiin olevan aavistuksen, intuition ja mm. etijäisten välittäjä sekä yksilön onnen ja suojeluksen tuoja. Uskottiin myös, että kaikella muullakin oli oma haltijansa: kodilla, saunalla, riihellä, kuten myös metsällä, vesistöillä, pelloilla (sadolla), eläimillä jne. Joskus esim. kodinhaltijan uskottiin olevan ennen talon rakentamista paikalla majaillut metsänhaltija, joka hyväntahtoinen jos oli, saattoi jäädä taloon majailemaan ja talon onnea ylläpitämään. Toisinaan taas uskottiin, että haltija oli talon rakentaneen henki (mikäli hän oli jo kuollut), tai muutoin vain talosta kovasti vastuuta kokenut suvun jäsen. Ihmisten mailla asuvia haltijoita nimitettiin myös tontti-ukoiksi eli tontuiksi. Heille kannettiin uhrilahjoja tuvan onnen varmistamiseksi, esim. säännöllisesti annos puuroa tai muuta ruokaa pihamaan uhripuullo tai tontun rakennuksen, esim. riihen, portaille.
Uhreja annettiin myös "kesyttömille" haltijoille, jotka siis elivät pihapiirin ulkopuolella, aina kun heiltä haluttiin palveluksia tai suojausta. Metsän haltijaa (Tapio, Mielikki, maahinen) muistettiin metsästysonnen saamiseksi ja jotta vältyttäisiin epäonnelta heidän maillaan eli metsässä liikkuessa. Haltijan mailla liikuttaessa tuli olla myös erittäin kunnioittava ja ottaa vain se mitä todella tarvitsi. Epäkunniottavaa liikkujaa kohtaisi alueen haltijan epäsuosio tavalla tai toisella. Sama koski järvien ja jokien haltijoita. Vedenhaltijoilla nähtiin olevan erityisesti parantavia voimia, ja heidän puoleensa käännyttiin erityisesti sairastapauksissa. Uskottiin että tietyn paikan haltija oli sairauden kantajaansa tartuttanut, ja täten samaa haltijaa oli pyydettävä ottamaan vaiva pois. Usein tietyn voiman haltijoita maaniteltiin ja suostuteltiin loitsuin ja lauluin sekä voimasanoin. Toisaalta tietyn paikan haltija saattoi olla kahlittu paikkaan vasten tahtoaan, jolloin haltijan ainoa keino päästä paikasta eteenpäin olisi saada houkuteltua tilalle joku toinen. Tällainen haltija saattais pyrkiä eksyttämään tai hukuttamalla surmaamaan pahaa-aavistamattoman vierailijan, jotta pääsisi itse pois vastuusta.
Vanhan kansan uskomusperinne on ollut rikas ja maailmankuva paljon yhtenäisempi kuin uskomus sattumanvaraisiin metsän satuolentoihin. Uskomusten taustalla on usein ollut pyrkimys harmoniaan: harmoniaan ajassa, kuten harmonia omaan sukuun ja edesmenneisiin nähden, tai harmonia paikassa, kuten harmonia ihmisen rakentaman ja kesyytömän erämaan välillä. Maailma on toki monilta osin muuttunut noista ajoista, esim. monille sairauksille on nykyään lääketieteellinen selitys. Silti on arvokasta myös säilyttää kulttuuriperintöä, ja muistaa omat juurensa, sillä vielä tänä päivänäkin moni selittämättömästä syystä tehty tapa (jälkilöylyt, kunnioittava käytös saunassa, lintujen ruokkiminen, viimeisen palan ottamatta jättäminen, humaltuminen merkittävänä osana juhlimista, puhuttelu nimeä käyttämättä, metsänantimien kerääminen metsää kunnioittaen...) juontaa juurensa hyvin kauas historiaan, mikä on kiehtovaa.
Minusta on jännää miten systemaattisesti ihmisen egolla on tapana tietää ja ymmärtää kaikki asiat niin, että kaikkea mikä menee yli oman ymmärryksen, pidetään jonkinlaisena hulluutena joka ei mitenkään voi olla ihan legit asia. Onneksi on avoimia ihmisiä jotka ei automaattisesti sulje kaikkea mahdollista pois, niin on vähemmän sotaisa meininkikin. 😻
Ois pirun mielenkiintoista jos saisit tehtyä videon Merestä ja mitä siellä voi olla. Just jotain semmosta Thalasophobia hommaa kun tämmönen on aina ainakin itseäni kiinostanut😅
Ookko kalat horoskooppi?😂🥲
Katso Finntop5:n vanhemmat videot, sieltä löytyy meriaiheisia
Periaatteessa näin on käynyt itselleni kun metsässä kävelin. Tuttu reitti, varsin lyhytkin. Käytännössä 1,5km kehää ympäri. Jostain syystä poikkesin hieman reitiltä, noin 200m, tämän jälkeen palasin takaisin reitille. Olin kuin jossain täysin oudossa metsässä. Piti tosissaan rauhoitella itseään. Kasata mieli ja fyysinen olemus. Kesto tovin että pääsin tutulle reitille. Metsän muutos hämmästytti, en nähnyt mitään yliluonnollista vaan täysin erilaisen ympäristön. Tämän kokemuksen jälkeen jos olen lähtenyt metsään kävelylle merkkaan 50m välein puuhun merkin, käännän oksaa tai teen maahan x-merkin.
Tästä aiheesta löytyy myös mielenkiintoinen peli nimeltä LEMPO, missä joudut työpäivän jälkeen metsänpeittoon seikkailemaan. Suosittelut!
Lapsesta asti metsät ovat olleet tärkeä paikka ja paikka johon voi mennä rauhoittumaan, sieltä saa voimaa ~ 😊 keijut, peikot ja maahiset ovat olleet aina läsnä ~
Erittäin mahtava video ❤ suomen mytologiaa ei saa unohtaa 💙❄🇫🇮
❤
Ei siellä oo rehellisesti oo ikinä ollut sulla ketään läsnä👐🏻 mielikuvitus tehny tepposet. Hyvää joulua kuitenkin!
@@VK20078 Läsnä elämässä Suomen mytologian kautta. ❤️
Ollaan kaverin kanssa parikytä vuotta sitten lukioikäisinä satakunnan syvissä metsissä aika varmasti nähty Mielikki, koska myöhemmin kun kohtaamisen jälkeen googlailtiin niin kuvaukset täsmäsi niin sijainnin puiden kuin itse olennon värien puolesta.
Oli muuten havumetsä, mutta hyvin satunnaisten koivujen lomissa värähteli tumma hiuksinen valkomekkoinen nainen. Se ei lähestynyt, mutta jumalauta kun oli molemmilla kyyneleet silmissä ja kaikki karvat pystyssä.
Eipä leikitty kyseisessä paikassa enää eikä metästetty kummituksia, meinas lähtee järki.
Ja ei, ei käytetty mitään päihteitä vielä tuolloin.
Moro! Jos et oo vielä tehnyt, niin voisitko joskus tehdä jakson missä kerrot tarinoita hurjimmista tapauksista missä adrenaliini on pelastanut ihmishengen/ toisen ihmisen hengen. Aihe vois olla mielenkiintoinen, esim. Se nainen joka nosti auton ilmaan kun lapsi oli siellä alla 😊
Okei ihmiset nyt kaikki lapiot kouraan ja metsiin kaivamaan, jos maahisia löytyisi😂 Hyvä video jälleen kerran!
Kyllä!
Ei saa häiritä maahisia tai ne suuttuu >:(
Elä mene häiritsemään
Minä en sitten auta ainakaan jos saat vihaisen maahisen perääsi
Lapiolla piähän vua
Mikä olisikaan parempi aika ja paikka kuunnella Mestarin videoita kuin omassa sängyssä keskellä yötä💪👍
Kiitos jälleen kerran videosta!!
Kyllä, omassa sängyssä yöllä hämärässä ja kaikessa hiljaisuudessa on kyllä paras
@@nuclear_cookie96 Jep jep 😄
Jälleen kerran lusikallinen mielenkiintoisia tarinoita👍
9:55 mitä ihmettä? Ääni yhtäkkiä muuttu…?
juu tää tuli mullaki mielii ei vaan tossa kohhasa
Tätä etinkin että huomasko muutkin
Taitaa olla sähkön ääni voimistunut videossa. Ehkäpä lähellä pyörinyt lentävä lautanen on aiheuttanut tämän videota tehtäessä.
Kiitos tästä mielenkiintoisesta videosta,nämä ovat jänniä juttuja ja tapahtuu ihmisille jotka ymmärtävät toisen maailman siinä ei ole mielestäni mitään kummallista itsellenikin on sattunut outoja juttuja ei maahisten muodossa mutta muutoin eiä ne ole olleet outoja minulle en ole koskaan pelännyt niitä eli nämä eivät olekkaan aivan satuja se joka uskoo toisiin ulottuvuuksiin heille se on normaalia kuten minulle
suomen mytologiassa maahiset ovat vielä pientä kuvauksen tuonpuoleisesta sekä eri jumalolentojen rinnalla, kannattaa aivan ehdottomasti tutustua, oikeasti.
Oon kattonu sun kanavasi kaikki videot kohta jo kolme kertaa. Kaikki se jännitys ja tieto mitä sun videot sisältää on vaan tosi inspiroivaa jatka samaan malliin. Menempä tästä sun seuraavaan videoosi😃ps tällä hetkellä mun lempi video sulta on luen katsojien kokemuksia#3!
Ihmisiä on tasan kahta laatua,niitä jotka uskovat siihen mitä näkevät,ja niihin jotka näkevät sen mitä uskovat,kuulun kyllä jälkimmäisiin,on meitä kyllä muitakin,sen tiedän,siksi maanväki pitää jättää rauhaan,emmehän me mene toisten ihmistenkään koteihin häiriköimään!Luonnonhenkiin ja maahisiin täytyy pitää hyvät välit!
Just kattelin sun videoo ja toivoin et teet Suomen mytologiasta videota. Kiitos❤
Nämä ovat todella mielenkiintoisia tarinoita, hienoa kun toit nämä kansanperinteet esille
mahtava aihe! voisitko tehdä samanlaisen videon saamelaisesta mytologiasta tai ylipäätään jostain joka liittyy saamelaisiin? :)
9:45-10:00
Oonko hullu vai vaihtuuko toi kertojan ääni tossa kohtaa?
Oot hullu
et koska mullaki tuli semmone olo yhessä kohtaa videoo
luulin et oon ainoa
Kyl jotkut vua osaavat koota toisensa perään kiehtovia aiheita ja vielä tehdä aiheesta järkevä kokonaisuus. Arvostan
Sunnuntai aamun pelastus! 🙏
Tiedän yhden ihmisen joka on jatkuvasti ns metsänväen kanssa tekemisissä. On hyvä tiedostaa että näemme valonspektristä vain 1-2%, joten 98% ympärillä olevasta maailmasta emme näe mitään ja mitä enempi pystymme olemaan pois omasta mielestämme niin sitä enempi voimme nähdä tuosta 98%. Aivoissa oleva käpyrauhanen eli kolmassilmä alkaa suurimmalla osalla umpeutumaan 6-7 vuoden ikäisenä kun aivoaallot muuttuvat theta-aallosta beta-aaltoihin. Tämän takia lapsilla on ns parempi mielikuvitus. Jos mietit myös että mikä on mielikuvitus, niin itse olen ymmärtänyt että mieli kuvittaa sitä 98% valonspektristä.
Se mielikuvitus kun säilyiskin aikuiseksi asti,olis oikea supervoima. Nykyään täytyy nauttia psykedeelejä jos haluaa nähä verhon toiselle puolen.
Mitä se sepittää
Nyt on mielenkiintoinen aihe! 👍
uskon että tuo metsänpeitto on ihan totta, oon kuullu paljon samanlaisia kertomuksia siitä että yhtäkkiä vaikka metsä on tuttu niin yhtäkkiä mikään ei oikeen ole tuttua ja vaikka itse näkeekin kaverin huhuilemassa ja ettimässä sua niin se ei selvästi näe tai kuule sua. joskus metsänpeitosta ei välttämättä pääse poiskaan.
Kiitoksia olipa jälleen kerran todella mielenkiintoisia tarioit Finntop5
Vielä metsän peitosta, itselle tapahtunut kaksi kertaa kaupungissa kun yhtäkkiä aivan kotikulmilla ei mitenkään löydä kotiin. Tietää kokoajan missä on mutta vaikka kuinka yrittää niin ei pääse oikealle kadulle. Todella hämmentävää, kuin unta joka kiertää kehää. Molemmat kerrat kesti 2-3 tuntia. Pelottavaa. Kaupungitkin tietysti on entisiä metsiä.
Kiitos videoista, katson jokaisen, todella mielenkiintoisia. Pahan matkassa lähti kuunteluun!
Vanhat suomalaiset kansantarinat ja mytologia ovat niin mielenkiintoisia! Kiitos Finntop!!!
Harvoin mihinkään videoihin mitään kommentoin, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että oli aivan uskomattoman hyvää editointityötä tässä videossa! Kyllä täytyy arvostaa, että näin laadukkaasta viihteestä saa nauttia ilmaiseksi.
Jes vihdoin! Kiitos!
Olin ilmeisesti ainoa joka katsoi tämän videon kuulokkeiden kans. Nimittäin loppu videosta puhuu tätä tarinaa eri henkilö
Video idea: Tee video deepstatesta kansainvälisestä eliitistä jolla on enemmän valtaa kuin millään maailman hallituksella tästä on tietoa mm. kirjassa Aatos Erkko yksityinen valtiomies kirjoittanut Lauri Karén. Aatos Erkko on yksi ensimmäisiä joka pääsi tällaisiin yläluokan sisäpiireihin Suomesta. Median mukaanhan deepstate on salaliittoteoria.
Tää oli tosi hyvä video kun ei ollut niin kovin pelottava. Kun en uskalla yksin kattoa ikinä sun pelottavia videoita.😄
Toi eläindokkari musiikki, joka noissa välivaiheessa oli. Toi kyllä nostalgiaa niistä ajoista, kun tuli katsottua niitä eläindokkareita pienempänä.
Hieno video ja aihe, kiitos 💚🥰
Kiitos videosta ja kiitos että kerroit Matin tarinan!
Jess mahtavaa!! Erittäin mielenkiintosta, lisää tätä teemaa!
Vihdoin tuli tää video😊
Nyt on mielenkiintoista, jos en olisi kiinnostunut koulussa historiaan en varmaan tätäkään kanavaa ikinä katsoisi! Ja ootan että tulee jo jouluna joku karmiva video 😮
Koulussa historia oli tylsää . Ei juurikaan oman maan asioita
@@FINMrCurly no joo mut siel ainekin on jotain asioita mitkä liityy suomen historiaan.
Ihan huippu video👌🏻
muuttuko äänenlaatu vai koko henkilö kohdassa 9:54 , ei kuullosta fintopilta siitä eteenpäin.
älä muuta
Mielenkiintoinen video! Huomasiko kukaan muu kun ääni vaihtui kohdassa 9:53😅
Totta 👀
Todella kiinnostavaa taas vaihteeksi:3
Voi miten mielenkiintoinen hyvänmielen video!
Hieno video, kiitos. 😊
Mukava sunnuntain piristys😇👏🏻
Kiitos!
Kertojan ääni vaihtuu ajassa 9.54. Varmaan maahinen otti ohjat!
Kyllä kyvyt säilyy jos niille on avoin. Kokemusta on varsinkin periytyvistä moisista. 😊
Jakaisitko jotain kokemaasi? 😊
@@emilylintunainen minulla on omalla profiililla paljon juttuja tuolla anniina ak puolella :)
Hyvä video, mutta alapeukku Ranta-Ahon kirjan hehkuttamisesta. Tuo narsistinen huumerikollinen on nostettu suurin piirtein sankarin pallille ja Linnanahde teki siitä vielä kirjan.
Esteettisesti epämiellyttävä 😅 Äänesi ainakin on miellyttävä 😊 kiitos tarinoista...
Saa tulla lisää videoitta tästä aiheesta :)
Hyvää Joulun odotusta Kim❤
Jes vihdoin tää!
mitä tapahtu äänelle kohassa 9:55
Mielenkiintoista. Myöskin Markku Mäkisellä on nuita mystisiä kokemuksia metsän hengistä ja metsänpeitosta. Hänestä on tehty pari dokumenttiakin, jotka löytyy netistä. Ne kertoo hieman eri näkökulmista hänen elämästään. Toisen dokumentin nimi on Profeetta ja toisen nimi on Metsänpeitto.
Minusta kiinnostavimmat suomen mytologian hahmot ovat
-Tulikko.
-Tapio.
-Hiiden hirvi.
-Vorna.
-Otso.
-Tyynen tuoni.
-Kratti.
-Kuu.
-Sielulintu.
-Huu.
-Louhi.
Tuo on hyvä lista tässä vielä muutama lisää Tuonelan Joutsen, Ahti, Ikutursas, Ukko, Vaka Vanha Väinämöinen
Ystävällinen neekeri on kans aika harvinainen
Itelleni Suomen Jumalattaret (Kuten Mielikki, Rauni, Päivätär, Kuutar yms) on todella mielenkiintoisia :)
Kylläpä tätä on ooteltu
Olisi kiva tietää kalvolan historiasta ja mistä Iittala lasi lähti ihan kiinnostus mielestä. Tai muista pikku kylistä kuten parola tai valkeakoski. Ja olisi kiva tietää Kalvolan niin sanotuista "mahtisuvuista"😮. Vinkkejä voi tietää löytää kuten Kalvolan Historia kirjasta. Ps kiitos kovasti työstä kanavan eteen!!
Tee ihmeessä lisää videoita mystisistä/pelottavista asioista🤩🤩🤩🤩🤩🤩
hyvä video taas! 👌🏻
6:13 ihana ääni en tiiä miks❤
Kauan odotettu video🤩🤩🤩👍👍💪
Näitä lisää🎉
Todella mielenkiintoinen video. Matin varmaan kannattaisi vähentää alkoholin vaikutuksen alaisena metsässä haahuilua😂
Hyvää sunnuntaita kaikille❤️
Vaihtuiko mikki kesken videon vai miksi ääni muuttuu niin paljon juuri ennen omia kokemuksia?
Jos Kimi on maahinen, niin sitten kyllä minäkin.😂Kiitos toivotusta mahtavasta videosta - Tällästä toivonutkin. Luonto ja Suomen mytologia ja muu lähellä sydäntä. ❤
Terveisin Toinen Foliohattu Maahinen 😉
Kyllä minä olen tavannut Maahisia tänäkin vuonna ainakin Jurvassa, Töysässä ja Peräseinäjoella.
Töysän tapauksesta en ole varma, koska HÄN oli ihan Keskisen veljesten näköinen.
lisää näitä suomi aiheita
hyvä video😄
Hyvä video
Joo varmasti ehit kattoo
miten katsot vartin pituisen videon alle minuutissa?
@@Vilpean pitäshän sun nyt ymmärtää että se on vaan semmonen tapa kommentoida hyvä video.
Ihan parhaita videoita..
Huikea tarina, lisää tällaisia
Vihdoin
Itselle muistuu mieleen pienistä ihmisistä kertovasta videosta kommentti: "kops vaan ja hobitti oppii lentämään"
Kuuleman mukaan myös peikot harrastavat tätä vaihtoleikkiä omien lastensa kanssa. Kandidaatti Vuoden paskin vanhempi-palkinnon saajaksi?
Olen kenties itsekin hieman sitä tyyppiä että puuttuu vaan häntä ja selkäkarvat niin peikko ois valmis.
No mieti nyt itsekin miltä tuntuisi kun joku rakentaisi talon suoraan sun oven päälle.
Sitten voi toki miettiä miten on varoiteltu esim suonsilmäkkeistä(siellähän humpsahtaa sammalmättään "väärälle puolelle") tai sitten Lapissa lumihangessa kulkiessaan humpsahtaa lumen läpi kun lumeen on muodostunut ilmatasku eikä sieltä millään pääse ylös.
Mutta onhan maahiset ja muu "fae folk" semmosia veijareita että en suosittelisi ekana astumaan metsässä sienien muodostamaan rinkiin jos ei satu oikein itsetuhoisella päällä olemaan...
Äitini on Sallasta ja uskon semisti esim etiäisiin.
Oli aika jännä tapaus kun hautasimme äitini kanssa koiramme tuhkat saareen Korpilahdella ja siinä kun hiljennyimme niin saarien välisen lahdelman läpi lensi vettä viistäen joutsen samalla laulaen. Murri taisi ilmoittaa olevansa nyt vapaa.
Mielenkiintosia tarinoita sulla. Teeppäs video Edvards Liedskanista ja coral castlesta.👍
Näin nuorena pienen, huppupäisen olennon tutulla metsäpolulla. Liekkö ois voinut olla tämmöinen. Vaikutti siltä, ettei halunnut tulla nähdyksi. 😁
Mielettömän mielenkiinonen aihe! Jotenki nii haluan uskoa siihe et tollasia "yliluonnollisia" olentoja ois vaa olemassa!🤩. En kuitenkaa omalle pihalle toivois näitä tonttuja😂.
Btw Vaihtuko tässä kertoja kesken videon?!
Moro siis olen itse ollut yhteydessä näihin ns peikkoihin ehkä paremmin nykyään luonnon henkiin koska he tässä nykyaikaisessa elämänmenossa ovat muuttuneet eteerimäisiksi kehoiltaan, he ovat viestittäneet että se on luonnollista olla heidän kanssaan ensin tekemisissä ennen muita oletoryhmiä muualta kosmoksesta. ja tiedän muitakin jolla on näihin yhteyksiä
Mitäs oot poltellu mulle 100€ samaa
No kieltämätttä hyvä sativa nostaa värähdettä ja laajentaa tietoisuutta vastaan ottimessa että se luo mahdollisuuden näihin taajuuksiin missä nämä olennet valetaa ; ) @@skateboard2135
Niitä kutsutaan lyhyiksi ihmisiksi, tai vähäkasvuisiksi ihmisiksi. He ovat hyvin aggressiivisia lähestyttäessä.
Miun omat suosikkihenkiolennot on Päivätär (auringonjumalatar), Maaemo, maahiset, Surma (manalan musta koira/susi), Ulappala (koirien emuu), Nyyrikki/Tyytikki ja Vilunkoira/Vilunsusi.
Kyllähän maahisia ja luonnonhenkiä,kaikille niitä ei näytetä!
Voi vaihokas. Olipa hyvä video🎉
14:39 Mikäli riipasee muutaman päivän kännin yksikseen metsässä.
Ennen kun pääsen edes alkuun videon aiheen parissa, niin haluan erikseen kiittää oikeasti mielenkiintoisesta mainossisällöstä. Valitettavan paljon näkee somessa yms. näitä maksettuja kumppanuuksia ja silmille hyppiviä influencereita, jotka sitten höpöttää jotain liibalaabaa ja pitää peukkuja pystyssä, että joku kiinnostuisi ko. tuotteesta/palvelusta. Tämä mainossisältö oli mun mielestä osattu tarjoilla kohderyhmälle juuri oikealla tavalla, joten minä en ainakaan pahastu, jos näitä silloin tällöin tulee vastaan. Olen tainnut joskus kokeilla nextorya, mutta jäänyt käyttämättä/en ole osannut etsiä sieltä mitään mielenkiintoista. Heti kun joku muu kertoo, että mitä jännää ja mielenkiintoista löytyy mistäkin, ilman minkäänlaista tuputtamista, niin siinä on ihan eri fiilis. 😁 Vaikka joulu menikin jo ja en ole uusi käyttäjä nextoryssa, niin taidanpa silti käydä kurkkimassa josko sieltä löytyisi kivaa ajanvietettä. ❤ Nyt takas videon pariin!
Video ideaa kun joulukin on kohta puoliin: Saturnilia, Sol Invictus ja Mithra
Löytyisikö tontuista jotain samankaltaista vai meneekö samaan kategoriaan maanväen kanssa?
Oon nähnyt kun joku on just tätä aihetta pyytäny kommenteissa monta kertaa, nyt saatiin se🙏🙏
Mummini oli lapsi 1900 luvun alussa,asuen länsisuomessa,pienessä kylässä.kyläläiset näkivät pieniä ihmisiä metsässä usein,niitä kutsuttiin pikkuihmisiksi.niillä oli kaksi reittiä maan alle,jossa ne asuivat.niitä ei häiritty,eikä ne häirineet ketään.
Tämmössiä lissööö!