Heräsi kysymys, kun olen ymmärtänyt, että olet kirjastossa töissä. Onko tullut tilannetta, että olet esim kerännyt omaa kirjaasi, kun joku on tilannut sen toiseen kirjastoon? Tai vaikka nykyään kaikki hoidetaan itse lainaten, mutta harvinaisissa tilanteissa kirjastohenkilökunta tekee sen launauksen, eli oletko joutunut olemaan se, joka tekee oman kirjan lainauksen toiselle. Tuntuuko se jotenkin oudolta, vai ihan hetki muiden joukossa? :) Ja tunnistan myös muissa julkaisujutuissa samoja kohtia. Kirjan kohdalla tunne on varmasti suurempi. Mutta onhan se kamalaa, jos joku lukee kirjoittaman juttusi sekä yhtälailla, jos kukaan ei lue sitä... sekä jos joku lukee sen, mutta ei pidä :D Mainostaminen on myös ihan jäätävän kuumottavaa. Vaikka olisi aiheesta puhunut jonkun kanssa etukäteen, toinen vaatii saada linkkiä. Kun sen sitten lopulta uskaltaa laittaa, eikä kuule yhtään, oliko se sysihuono tai mitään, niin on pientä nihkeyttä käsissä havaittavissa. :D Eli tunnistan tunteesi. Ai niin, varmaan on tapana onnitella uudesta kirjasta :)
Kiitos onnittelusta! Joo, olen töissä kirjastossa ja esimerkiksi kerran kävi, että eräs nuori tuli kysymään omaa kirjaani kun olin palvelutiskissä ja kävin sen sitten hakemassa hyllystä ja lainaamassa hänelle. Yritin vain siinä olla sanomatta mitään, mutta kollega käräytti. ;) Ja kiva kuulla, että en ole yksin näiden tuntemusten kanssa. :) / Sini
Heräsi kysymys, kun olen ymmärtänyt, että olet kirjastossa töissä. Onko tullut tilannetta, että olet esim kerännyt omaa kirjaasi, kun joku on tilannut sen toiseen kirjastoon? Tai vaikka nykyään kaikki hoidetaan itse lainaten, mutta harvinaisissa tilanteissa kirjastohenkilökunta tekee sen launauksen, eli oletko joutunut olemaan se, joka tekee oman kirjan lainauksen toiselle. Tuntuuko se jotenkin oudolta, vai ihan hetki muiden joukossa? :)
Ja tunnistan myös muissa julkaisujutuissa samoja kohtia. Kirjan kohdalla tunne on varmasti suurempi. Mutta onhan se kamalaa, jos joku lukee kirjoittaman juttusi sekä yhtälailla, jos kukaan ei lue sitä... sekä jos joku lukee sen, mutta ei pidä :D Mainostaminen on myös ihan jäätävän kuumottavaa. Vaikka olisi aiheesta puhunut jonkun kanssa etukäteen, toinen vaatii saada linkkiä. Kun sen sitten lopulta uskaltaa laittaa, eikä kuule yhtään, oliko se sysihuono tai mitään, niin on pientä nihkeyttä käsissä havaittavissa. :D Eli tunnistan tunteesi.
Ai niin, varmaan on tapana onnitella uudesta kirjasta :)
Kiitos onnittelusta! Joo, olen töissä kirjastossa ja esimerkiksi kerran kävi, että eräs nuori tuli kysymään omaa kirjaani kun olin palvelutiskissä ja kävin sen sitten hakemassa hyllystä ja lainaamassa hänelle. Yritin vain siinä olla sanomatta mitään, mutta kollega käräytti. ;)
Ja kiva kuulla, että en ole yksin näiden tuntemusten kanssa. :) / Sini