Tästä videosta puuttuu maininnat jälkihoidosta. On iso virhe jättää jälkihoito kunnolla tekemättä. Jos pari päivää valun jälkeen aloitetaan lämmitys- ja kuivatustyöt laittamalla lattialämpöjä ja puhaltimia päälle, aiheuttaa se laatan halkeilua sekä käyristymistä. Muovit pitäisi siis pitää lattiavalun päällä 2-4 viikkoa ennen kuivatustöiden aloitusta. Halkeilua ei välttämättä näe pintamateriaalien alta, mutta käyristymiset voi havaita esimerkiksi siitä, että joudutaan asentamaan lattialistat uudestaan vuoden asumisen jälkeen "kun lattia on painunut". Todellisuudeesa liian nopea ja voimakas kuivaaminen on yleensä aiheuttanut lattian käyristymistä (ulkonurkat nousee ylös) joka palautuu pitemmän ajan kuluessa.
Käytin omassa taloprojektissani Clas Ohlsonin ilmankuivainta, se isompi 20l/vrk malli. Ei todellakaan mikään raksamalli mutta se toimi raksallakin hienosti monta kuukautta lähes jatkuvassa käytössä. Ja toimii edelleen, on mulla autotallissa käytössä talvisin.
Se on sitten kestänyt hyvin 👌 Monet kotikäyttöön soveltuvat ilmankuivaimet kun ei kestä rakennuspölyä ollenkaan. Pitää laittaa korvantaukset ja kokeilla joskus itsekkin 👌
Olisko vinkkejä betonilattian hiontaan? Vedin 16 paperilla limut pois pinnasta ja sillä ei muuten kyllä lattia tasasemmaksi mene. Olis tarkoitus jättää lattia betonille, mut pitäisi keksiä jokin hienovarainen keino hioa pahimmat muhkurat esim. Timantilla. Nekin vaan tykkää syödä liikaa.
YakuzaChezi Hiominen on oma taitolajinsa, jos epätasaisuuksista on paljon työ on hirvittävän iso normaalilla 16 paperilla. Omassa asunnossani oli myös paljon hiottavaa, enkä timantti laiskalla halunnut ajaa. Se kun jättää niin syvät naarmut että... Sain tuttavani yrityksen jeesimään, hänellä löytyy niin sanottuja muovitimantteja. Eli tavallaan paperin ja normaalin timantin välimuoto, ei jätä lattiaan jälkiä, mutta silti onnistuu isommatkin patit ja reunat hioo pois :) Normaalilla paperi laikalla olisi mennyt ikä ja terveys, muovitimantilla se oli muutaman tunnin homma 👌 Kannattaa pyytää jotain paikallista ammattilaista käymään ja pyytämään tarjous :)
Oon tuosta muovitimantista kuullut, mutta en vielä ainakaan oo löytänyt mistään moisia. Muutaman tarjouksen ottanut ja 60e/m2 tuntuis olevan sääntö hinnoitukseen. Aivan liikaa meikäläiselle. Varsinkin kun ei haluta kiveä näkyviin.
No ei nyt näin oikeestaan alkuunkaan. Laitetaas ensin sanasto kuntoon, eli betonin kanssa puhutaan aina kovettumisesta/lujittumisesta, ei kuivumisesta. Vai miten meinaat että vedenalasessa rakentamisessa veden alla valettu betoniantura "kuivuu"? Betonin kovettumisreaktion aikana kaikkein tärkeintä on vs-suhteen säilyminen, eli että betonimassaan sekoitettu vesi ei katoa konvektion kautta ilmaan, eli haihdu. Sementti näet tarvitsee betonin kovettumisreaktion/lujittumisen ylläpitoon kosteutta. Tasaiseen kovettumiseen riittävä kosteus voidaan varmistaa mm. pintakastelemalla ja peittämällä laatta sen jälkeen muovilla. Betonin kovettumisreaktio näet synnyttää samalla paljon lämpöä, jolloin haihtuminen voi olla suurta. Normaalilla sementillä betonin valulämpötila vaikuttaa suoraan betonin kovettumisaikaan. Laatan kovettumista voidaan nopeuttaa vaikkapa tilaamalla myllyltä lämpöisempää betonia, jonka kehitystä hidastetaan kuljetuksen ajaksi hidastimilla ja nopeutetaan työmaalla taas kiihdyttimillä. Lisäksi on olemassa erittäin nopeasti kovettuvia p-luku betonimassoja, joita käytetään mm. betonituoteollisuudessa paljon. Näissä vaikuttavia aineita ovat pikasementti, lisä- ja seosaineet. Jälkihoitoakaan ei voi liiaksi korostaa. Puhut laattojen lattialämmittämisestä. Tätä tehdään tosiaan etenkin paksuissa holveissa siksi, että laatan lämpötila saataisiin pidettyä kovettumisen aikana kauttaaltaan stabiilina, mikä takaa laatan tasaisen lujuudenkehitymisen. Ulkopinnat näet tuppaavat viilenemään paljon nopeammin ympärillä tapahtuvan ilmanvaihdon takia, joka on siis HUONOKSI laatalle ja sen pinnan laadulle. Pinnan "kuivuminen" on siis vain näennäistä laatan kuivimisen suhteen. PS. Ei ollut tarkoitus takertua, tykkään katella äijän autotalliprojektia mut tää video on "ohjeena/vinkkinä" niin huti, että kannattas vaikka piilottaa. Munki selitys on tosiaan vaan pintaraapasu faktoista. Terv. Betonituotteita suunnitteleva RI.
Ja kun tullaan pois sieltä betonikuplasta, niin tajutaan, että kyse on betonilaatan kohdallakin kuivumisesta. Vaikka kuivuminen ei liity suoraa sen kovettumiseen, se liittyy siihen ympäröivään maailmaan, jossa se laatta on. Siis asunnon kosteuden määrään, jolla nyt laatan lujuudesta riippumatta on kovasti merkitystä sen kannalta, että saadaan taloon rakennettua muutakin kuin seinät, katto ja laatta. Se, että jossain rakenteessa lujuus tai lujittuminen on kriittinen asia on tietysti totta, omakotiltalon maavaraisen laatan osalla normaaleilla ainevahvuuksilla suurin ongelma projektin etenemisen kannalta on nimenomaan kuivumisessa, ei kovettumisessa.
@@KoiranenAerospace Jep jep... Just naureskeltiin näille oletuksille betoniakatemian jatkokurssilla, jonka ohjaajana suomen kokeneimpia betonityönjohtajia, omaa fisen sertifikaatin vaativien betonirakenteiden työnjohtamisen osalta.
@@KZaLANbbMovies, eihän tuota kukaan kyseenalaista. Se, mikä tässä kyseenalaistetaan suhteessa betonimiesten kovettumispuheisiin, on rakenteessa olevan kosteuden määrä ja sen vaikutus siihen, koska sen laatan päälle voidaan jatkaa rakentamista. Sitä tarkoitin myös sillä kuplalla, jossa tunnut kovasti olevan. Eli, TÄYSIN riippumatta siitä, onko laatta KOVETTUNUT vai ei, sen laatan on oltava riittävän KUIVA, ennen kun sen päälle voidaan lähteä rakentamaan lisää, muuten on käsissä kosteusvaurio. Omakotitalon maanvaraisen märkäbetonilla valetun laatan kohdalla rakentamista rajoittaa käytännössä aina kosteuden määrä, ei kovettumisaste. Vaikka se laatta olisi täysin kovettunut ja lujittunut, sen päälle ei voi lähteä rakentamaan lattiapintaa, jos se laatta on edelleen märkä. Tästä on kyse kun rakennetaan pientaloa, sillan rakentamisessa asia voi olla toisin, mutta nyt ei olla rakentamassa siltaa.
Tästä videosta puuttuu maininnat jälkihoidosta. On iso virhe jättää jälkihoito kunnolla tekemättä. Jos pari päivää valun jälkeen aloitetaan lämmitys- ja kuivatustyöt laittamalla lattialämpöjä ja puhaltimia päälle, aiheuttaa se laatan halkeilua sekä käyristymistä. Muovit pitäisi siis pitää lattiavalun päällä 2-4 viikkoa ennen kuivatustöiden aloitusta. Halkeilua ei välttämättä näe pintamateriaalien alta, mutta käyristymiset voi havaita esimerkiksi siitä, että joudutaan asentamaan lattialistat uudestaan vuoden asumisen jälkeen "kun lattia on painunut". Todellisuudeesa liian nopea ja voimakas kuivaaminen on yleensä aiheuttanut lattian käyristymistä (ulkonurkat nousee ylös) joka palautuu pitemmän ajan kuluessa.
Käytin omassa taloprojektissani Clas Ohlsonin ilmankuivainta, se isompi 20l/vrk malli. Ei todellakaan mikään raksamalli mutta se toimi raksallakin hienosti monta kuukautta lähes jatkuvassa käytössä. Ja toimii edelleen, on mulla autotallissa käytössä talvisin.
Se on sitten kestänyt hyvin 👌 Monet kotikäyttöön soveltuvat ilmankuivaimet kun ei kestä rakennuspölyä ollenkaan. Pitää laittaa korvantaukset ja kokeilla joskus itsekkin 👌
Olisko vinkkejä betonilattian hiontaan? Vedin 16 paperilla limut pois pinnasta ja sillä ei muuten kyllä lattia tasasemmaksi mene. Olis tarkoitus jättää lattia betonille, mut pitäisi keksiä jokin hienovarainen keino hioa pahimmat muhkurat esim. Timantilla. Nekin vaan tykkää syödä liikaa.
YakuzaChezi Hiominen on oma taitolajinsa, jos epätasaisuuksista on paljon työ on hirvittävän iso normaalilla 16 paperilla. Omassa asunnossani oli myös paljon hiottavaa, enkä timantti laiskalla halunnut ajaa. Se kun jättää niin syvät naarmut että... Sain tuttavani yrityksen jeesimään, hänellä löytyy niin sanottuja muovitimantteja. Eli tavallaan paperin ja normaalin timantin välimuoto, ei jätä lattiaan jälkiä, mutta silti onnistuu isommatkin patit ja reunat hioo pois :) Normaalilla paperi laikalla olisi mennyt ikä ja terveys, muovitimantilla se oli muutaman tunnin homma 👌 Kannattaa pyytää jotain paikallista ammattilaista käymään ja pyytämään tarjous :)
Oon tuosta muovitimantista kuullut, mutta en vielä ainakaan oo löytänyt mistään moisia. Muutaman tarjouksen ottanut ja 60e/m2 tuntuis olevan sääntö hinnoitukseen. Aivan liikaa meikäläiselle. Varsinkin kun ei haluta kiveä näkyviin.
16 paperilla ei syö pintaa oikeastaan yhtään, vaikka kuinka jurnuttaisi.
Mites sitten siinä tapauksessa, että lattiavalu tehdään ennen seiniä.
Kolme neljä päivää sen jälkeen betoni alkaa saavuttaa lujuuttta sen takia jälkihoito n.vk tai 2x sen jälkeen hionta
Betonin kuivuminen ja kovettuminenhan ei ole sama asia. Tämä lisänä videolle
No ei nyt näin oikeestaan alkuunkaan. Laitetaas ensin sanasto kuntoon, eli betonin kanssa puhutaan aina kovettumisesta/lujittumisesta, ei kuivumisesta. Vai miten meinaat että vedenalasessa rakentamisessa veden alla valettu betoniantura "kuivuu"?
Betonin kovettumisreaktion aikana kaikkein tärkeintä on vs-suhteen säilyminen, eli että betonimassaan sekoitettu vesi ei katoa konvektion kautta ilmaan, eli haihdu. Sementti näet tarvitsee betonin kovettumisreaktion/lujittumisen ylläpitoon kosteutta. Tasaiseen kovettumiseen riittävä kosteus voidaan varmistaa mm. pintakastelemalla ja peittämällä laatta sen jälkeen muovilla. Betonin kovettumisreaktio näet synnyttää samalla paljon lämpöä, jolloin haihtuminen voi olla suurta.
Normaalilla sementillä betonin valulämpötila vaikuttaa suoraan betonin kovettumisaikaan. Laatan kovettumista voidaan nopeuttaa vaikkapa tilaamalla myllyltä lämpöisempää betonia, jonka kehitystä hidastetaan kuljetuksen ajaksi hidastimilla ja nopeutetaan työmaalla taas kiihdyttimillä. Lisäksi on olemassa erittäin nopeasti kovettuvia p-luku betonimassoja, joita käytetään mm. betonituoteollisuudessa paljon. Näissä vaikuttavia aineita ovat pikasementti, lisä- ja seosaineet. Jälkihoitoakaan ei voi liiaksi korostaa.
Puhut laattojen lattialämmittämisestä. Tätä tehdään tosiaan etenkin paksuissa holveissa siksi, että laatan lämpötila saataisiin pidettyä kovettumisen aikana kauttaaltaan stabiilina, mikä takaa laatan tasaisen lujuudenkehitymisen. Ulkopinnat näet tuppaavat viilenemään paljon nopeammin ympärillä tapahtuvan ilmanvaihdon takia, joka on siis HUONOKSI laatalle ja sen pinnan laadulle. Pinnan "kuivuminen" on siis vain näennäistä laatan kuivimisen suhteen.
PS. Ei ollut tarkoitus takertua, tykkään katella äijän autotalliprojektia mut tää video on "ohjeena/vinkkinä" niin huti, että kannattas vaikka piilottaa. Munki selitys on tosiaan vaan pintaraapasu faktoista.
Terv. Betonituotteita suunnitteleva RI.
Ja kun tullaan pois sieltä betonikuplasta, niin tajutaan, että kyse on betonilaatan kohdallakin kuivumisesta. Vaikka kuivuminen ei liity suoraa sen kovettumiseen, se liittyy siihen ympäröivään maailmaan, jossa se laatta on. Siis asunnon kosteuden määrään, jolla nyt laatan lujuudesta riippumatta on kovasti merkitystä sen kannalta, että saadaan taloon rakennettua muutakin kuin seinät, katto ja laatta.
Se, että jossain rakenteessa lujuus tai lujittuminen on kriittinen asia on tietysti totta, omakotiltalon maavaraisen laatan osalla normaaleilla ainevahvuuksilla suurin ongelma projektin etenemisen kannalta on nimenomaan kuivumisessa, ei kovettumisessa.
@@KoiranenAerospace Jep jep... Just naureskeltiin näille oletuksille betoniakatemian jatkokurssilla, jonka ohjaajana suomen kokeneimpia betonityönjohtajia, omaa fisen sertifikaatin vaativien betonirakenteiden työnjohtamisen osalta.
@@KZaLANbbMovies, eihän tuota kukaan kyseenalaista. Se, mikä tässä kyseenalaistetaan suhteessa betonimiesten kovettumispuheisiin, on rakenteessa olevan kosteuden määrä ja sen vaikutus siihen, koska sen laatan päälle voidaan jatkaa rakentamista. Sitä tarkoitin myös sillä kuplalla, jossa tunnut kovasti olevan. Eli, TÄYSIN riippumatta siitä, onko laatta KOVETTUNUT vai ei, sen laatan on oltava riittävän KUIVA, ennen kun sen päälle voidaan lähteä rakentamaan lisää, muuten on käsissä kosteusvaurio. Omakotitalon maanvaraisen märkäbetonilla valetun laatan kohdalla rakentamista rajoittaa käytännössä aina kosteuden määrä, ei kovettumisaste. Vaikka se laatta olisi täysin kovettunut ja lujittunut, sen päälle ei voi lähteä rakentamaan lattiapintaa, jos se laatta on edelleen märkä. Tästä on kyse kun rakennetaan pientaloa, sillan rakentamisessa asia voi olla toisin, mutta nyt ei olla rakentamassa siltaa.