Hyvä video. Itselläni on nyt 5,76 kWp voimala lounas-etelä-suuntaan. 5,5 kW invertteri ei rajoita tehoa käytännössä koskaan. Mielessä on, että kahteen muuhun tuloon voisi lisätä paneeleja sekä lännen, että kaakon suuntiin, jotta päivän tuottoaika olisi pidempi.
Mielenkiintoinen. Ajoitus varmasti aika hyvä ajatellen sähkön hintaa. Lumitila alemman rivin alla vaikuttaa pieneltä. Olisi olla korkeussuunnassa lumitilaa 60 cm plus päälle viidessosa lappeen mitasta. Alemman rivin tuotto putoaa pois, kun alareunaan jää pienikin varjo - tilannettaan en tarkkaan tiedä. Varjoa voi tutkia peittämällä pienehköllä levypalalla panelia. Varjovaikutuksen suhteen mustat yksikidepaneelit ovat huonompia kuin nyt asentamasi eli vaikuttaa oikealta valinnalta.
Kiitos. Lumitilaa jää toisessa päässä noin 60 cm ja toisessa hieman vähemmän. Kevättalvella on käyty välillä vähän lapioimassa tilaa, jos on jäänyt lumen vuoksi varjostusta. Kovin usein ei onneksi ole silti tarvinnut käydä. Tosiaan enempi tila olisi parempi, mutta olisi vaatinut pidemmät ruuvipaalut joiden vääntäminen maahan ilman konetta olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta 😅
Hyvä video,minulla on ollut kohta neljä vuotta paneelit katolla,vuosi sitten lisättiin 6 Panelia.Nyt niitä on 24,sähköä on mennyt ulos ja saatu vähän rahaakin,kun itse ei tule kulutettua niin paljon..Minulla on puukattila,on siinä vielä öljypoltin kupeessa,mutta auringolla tulee vettä lämmitettyä silloin kun paistaa.
Cool. I built my own off-grid system here in Western Finland around the same time. 10kW solar (500W panels), with 28kWh of LiFePO4 storage for under €10k including inverter and charge controllers. All DIY to get to that price point...
@@larilehtovirta The battery is a DIY one with 280Ah EVE cells. Inverter is from MUST as are the charge controllers, but I've also added a Victron Multiplus II in the mean time.
@@larilehtovirta There is a link to my blog on my YT channel. I can't post a link as YT removes the comment, but I've documented my whole set-up (and other things like heating, water, etc.) there. Since building the system in 2020, I've also doubled the battery capacity to 56kWh.
Hello from Kokkola. I would love to have more details about your DIY installation. Do you have info, as pictures, somewhere we could see them? What are your solar panels version which are 500w? Are there equipment specificities required for the Finnish weather ? Did you have to arrange some legal tasks with the authorities for your DIY installation?
Viimeiset 10 paneelia 4,7 kw osti 1600e, 2vuotta vanha 5,5 kw internetin ostin ja laiton panelit varaston seinälle kallistettavaan telineeseen. Teline maksoi tutu metalliverstaalla teetettynä 500e. Yhteensä meni rahaa 2500e itse tein kaikki asennukset tuttu sähkäri kytki piuhat maksoi 50e. Tämä oli halpa paketti ja maksaa itsensä nopiaan. Talonkatolla on 10 paneelia 3,2 kw paketti se ei maksa itsensä vielä 5 vuoteen sileäksi. Mutta olemme keväästä pitkälle syksyyn omavarainen. Ja pitemän sähkökatkon aikana sähkötulee 8,5 kw agrekastista. Tuulimyllyn vielä aion hankki sellasen jotaki 3kw teholla😊
Nätti systeemi ja kiitos videosta! Oisko tuota taustapuolta syytä avata hieman, että tuulettuisi paremmin ja sitä myötä paneelit kävisi kylmempänä ja tuotto kasvaisi prosentin pari.
Mielenkiintoinen video. Itselläkin olisi joutavaa maata hyvään ilmansuuntaan... pitäisköhän rueta pohtimaan 🤔 katolle en niitä paneeleita tässä meillä laittaisi koska osan päivästä puut varjostaa.
Mainosti videolla että samaan hintaan saa asennettunakin. Toki hinnat on nykyään erit kuin pari vuotta sitten. Jätin katolle asennettavasta reilun 5kw setistä inverttereineen ja asennuksineen tarjouspyynnön ja reilu kuusi tonnia tekisi. Taidan tehdä ensin maa-asennuksena vastaavan tapaisen kuin videolla ja katoksessa kuivata sitten halkoja.
Itse asun kerrostalossa mutta tulevaa ajatellen ostin yhteensä 500W aurinkopaneeleja ja 1500Wh kannettavan akkupankin (litium joka ei syty palamaan helposti ja kestää tuhansia latauskertoja 0-100%). Jos tulee talvella katkoja niin on varavirtaa ja toimii tuolla yksi 55" TV ja läppäri noin 10 tuntia sekä tietysti latailee kaikenlaiset USB laturilla olevat vekottimet leikiten vaikka kuukausia putkeen. Tai sitten lämmittää sähkö (öljytäytteinen) patteria useamman tunnin ja pitää esim makkarin öisin lämpöisenä vaikka sähköt olisi poikki. Tietysti toimii myös talvisinkin (Ei ihan keskitalvella) kun on katteen alla nuo paneelit, niistä irtoaa nyt noin 460W tehoa eli ottavat aika hyvin talteen mitä lupaavat.
Saksassa on parvekkeenkaiteeseen asennettavien paneelien (balkonkraftwerk) suosio lisääntynyt viimeaikoina. Siellä yleisesti myydään paketteja jossa paneelit ja invertteri (syöttää verkkoon). Niiden tehot on siinä 600-800W ja asukas voi itse asentaa invertterin pistotulpalla verkkoon samalla tavalla kuin muutkin sähkölaitteet.
Jos tuottaa enemmän, kuin kuluttaa maksaako energian myyjä rahaa tilille vai onko ylituotto vain tasattava aikaan jolloin omatuotanto ei riitä. Lähinnä ajattelin, että jos rakentaa pienen aurinko voimalan erilliselle tonttille jolla ei ole juuri ollenkaan kulutusta niin se toimisi pienenä tulonlähteenä.
Suosittelen lämpimästi nostamaan paneelit noin 1,5m. korkeuteen josta ne on sitten helppo harjailla lumesta puhtaaksi ja näin saamme myös talvella kivasti sähköä. Kokemuksesta tiedän että jos osa paneelista on lumenpeitossa niin tuotto on pientä vaikka Aurinko paistaakin. Ilmiö johtuu teoriani mukaan siitä että paneelit on kytketty sarjaan.
Hyvä huomio! Käytännössä tuo ei meillä enää mahdollista kovin helpolla, sillä telineet pitäisi rakentaa uudestaan. Olemme poistaneet lumet lapioimalla paneelien edestä, se on riittänyt. Aurinkoisella kelillä lumi tippuu sitten kevättalvella itsestään, kun paneelit ovat jyrkässä 50° kulmassa. Vuositasolla kaikkien eo. toimenpiteiden merkitys on vähäinen tai liki olematon.
Videossa esimerkki laskelmassa kotitalousvähennys laski hintaa 1600. Jos kotitalousvähennys osuus on 3000, vähennys on 1100 omavastuun jälkeen. Kotitalousvähennys on verotuksessa saatu vähennys. 25% veroprosentilla hyöty on 275.
Korjaan laskelmaasi: Kotitalousvähennys tehdään suoraan maksettavasta verosta eli esimerkkisi mukaan 3000 sta 40 % on 1200 - omavastuu 100, on 1100 e suoraan etuna, ei lasketa tuloveroprosentin mukaan.
Paneelien teho laskee kennojen lämpötilojen noustessa. Onkohan kukaan laittanut lämpötila-antureita ja seurannut miten sähköntuotto laskee suhteessa kennojen lämpötilojen nousuun. Jos tehonlasku on merkittävä, saattaisi olla fiksua vetää kennoille jäähdytysputket tai ehkä laittaa jäähdytyslevyä ja järjestää ilmankierto.
Moro. Kysyisin vähän että onko sulla kokemusta Kärsämäen Recharge asemasta Teslalla? Antaako hyvällä nopeudella ja kuinka tasaisesti? Tuntuu että nuo Kempowerit kyykähtää kohtuu nopeaan.
Onko aurinkopaneelit loppuvuoden krypto. Jos on maita ja mantuja mihi asenella ni nämähä maksaa äkkiä ihtensä takasi ja alkaa tuottamaan +35c kw/h hinnoilla :D
aika halpa jos ny 1000 euroo kuussa sähkö on kallista itellä vuosi jää alle reilusti LOL. mutta jos puolittaa kulutuksen sähkölaitos saa vaan saman kuin ennen ei haluamaansa TUPLAA. näin helposti sähköä saa siis tulee ilmaiseksi
Kiitokset hyvästä videosta. Pitääkö paikkansa huhu, että sarjaan jos kytketyssä paneelissa yksi on varjossa esim puun tai rakennuksen osalta niin se piiri ei tuota sähköä?
Kiitos mielenkiinnosta! Se pitänee osittain paikkansa, mutta paneeleissa on nykyään ohitusdiodeja, joilla varjostettuja osia voidaan ohittaa ja virta kulkee silti sarjaan kytkettyjen paneelien lävitse. Minulla ei ole tästä suurempaa asiantuntemusta, mutta elän käsityksessä että varjot kuitenkin käytännössä edelleen vähentäisivät tuotantoa enemmän kuin mitä se varjon myötä menetetty tehoa tuottava pinta-ala on.
Riippuu myös millainen invertteri on - mikroinverttereillä jokainen paneeli on oma yksikkö. Yhdessä paneelissa on useita kennoja jotka ovat sarjaan kytkettynä. Tällöin yhden kennon kohdalle osuva varjo heikentää koko paneelin tuottoa. Katolle asennettuna jopa televisioantennin varjo pienentää paneelin tuottoa havaittavasti.
Kuinka pitkät ruuvipaalut laitoitte ja kuinka päättelitte routarajan? Mikä maaperä ja onko perustus pysynyt täysin liikkumattomana nämä pari talvea? Kuinka talvella lumenpoisto onnistui, mietin kannattaisikohan laittaa paneelit vähän korkeammalle maasta?
@@timogronroos4642 Juuri näin, valitsimme osin tuon syyn takia jyrkähkön asennuskulman. Toinen syy oli, että jyrkemmällä kulmalla vuosituotannossa painottuu kevät ja syksy, jolloin energiaa tarvitaan lämmitykseen.
hello kyllä tuo on hyvä,mutta yksi on huonoa minin jemmaat sähkön?Se on vielä hakusessa ,talvikautena ei tule paljoa sähköä,silloin sitä tarvitaan.Ei kesää niinkään.Tuulimylly tuottaa hyvin paikasta riippuen sekä tuulesta,kuitenkin talvellakin saa sähkö👍😀
Mielenkiintoinen video, ja yllättävän matalaksi jäivät paneelien kokonaiskustannukset! Onkohan kukaan rakentanut vastaavaa telinettä auringon suuntaan kääntyvänä ja kallistuvana? Saisi tehon optimoitua etenkin täällä pohjolassa, jossa suunta muuttuu vuodenaikojenkin mukaan paljon.
On tuolla facebookissa muistaakseni jollain sellaisia, mutta ainakin 2v sitten oli tilanne ettei se ollut taloudellisesti kannatavaa, vaan kääntyviin telineisiin kuluvat lisäeurot oli järkevämpää sijoittaa ylimääräisiin paneeleihin.
Akun voi ladata 50 - 100 kertaa vuodessa, riippuen akun kapasiteetistä. Tämän voimalan vuodessa tuottamalla energiamäärällä voi ajaa sähköautolla yli 20 tuhatta kilometriä.
hinta jos meinaat paneelin hintaa /W on 100W paneelin hinta nykyisin kaikkialla ollut alle 1€ /W eli 100W paneelin normaali hinta on alle 100€ nykyisin kaikkialla jos enemmän myyjä pyytää nini on huijari roisto varas ja kusettaja. ja tämä on jälleenmyynti hinta ei tukkuhinta.suoraan tehtaalla tukkuhinnat on puolta halvempia vielä.
Taisi olla kieli poskessa kirjoitettu mutta kyllähän niitä maa-asennuksia saa tehdä kunhan pykälien mukaan. Katolle vaan usein laittavat jos ei muualle mahdu. Seinä olisi paras asennuspaikka kylmiä ajanjaksoja ajatellen kun aurinko paistaa alempana ja lumi lisää tehoa alhaisen lämpötilan kanssa.
Tässä oikeastaan kolme tarkkaan harkittua syytä: ero optimaaliseen kulmaan (42 astetta muistaakseni) vuosituotossa on pieni, noin 5 % max. Toinen syy on, että isompi kulma painottaa hieman tuotantoa kevät-syksy kun aurinko paistaa matalammalta. Silloin oma tarve lämmityssähkölle on paljon suurempi. Kolmas syy on, että lumi tippuu helpommin kevättalvella ja saadaan hyvää tehoa ulos silloinkin. Tuulen nuo telineet kyllä kestävät.
Ja saa tuossa sähköruoholeikkuri kesäsin pörrätä, jottei kasvillisuus taasen kesällä varjosta paneeleja. Iso peukku esimerkin näytöstä, kuinka sitä omavarasuutta kartutetaan elintasosta tinkimättä.
@@kimmorintamaki4422 Laitettiin pari pitkää kattopeltiä eteen estämään heinän kasvua, ei ole tarvinnut vielä viikatoida heinää tänä kesänä. Olisi mielenkiintoista tietää minkä verran tulee heijastus energiaa pellistä. Ilmeisesti veden äärellä heijastus voi olla merkittävää?
6,2 kw:paneelien tuotto 4500 kw vuodessa???? OmaWatti-nimisen yrityksen paneelit tuottaa tuon saman 4,4 kw:n paneeleilla jos on uskominen ko. yrityksen Kemppaiseen. Kahtokaapa ite,hakusana: OmaWatti .
Riippuu täysin paneelien sijainnista, varjostuksesta ja kulmasta. Meidän paikka ei ole optimaalinen, mutta väittäisin että 4,4 kWp kentällä ei kyllä tuoteta 4500 kWh vuodessa Suomessa edes täydellisissä olosuhteissa.
@@larilehtovirta Just,ei ole luottamista suoramyyntiyritysten mainos-ja käyttäjäkokemusvideoihin eikä provikkapalkattuihin myyntimiehiin. 28.2.2020 jätti Freebon Mika Ranta tarjouksen,2.6 kw:n paneelit 7900€ Poweran Harri Peipon tarjous 8.11.2021, 2,96kw,7765€.
@@mattiahola1127 Näin on. Aurinkopaneeleiden kauppiaista osa on jos nyt ei huijareita niin ryöstäjiä hintoinensa. Minullekin on tarjottu 2-3x markkinahinnalla tuotteita.
@@larilehtovirta Juurikin näin Suomen olosuhteissa, muuten optimisti asennettuna ilman varjostuksia missään vaiheessa, etelään suunta päästään, n.80% nimellisestä => 4,4kwp tuottaa 3500kWh ja vastaavasti tuolla 6,2kwp voisi päästä 4,95kwp. Mutta esim. nyt mennyt kesä 2022 oli liian lämmin, siihen että olisi päästy noihinkaan lukemiin, paneelien tuotto tippuu kun paneelin lämpö nousee yli 25 asteeseen, (nimellinen ilmoitetaan 25 astetta 1000w/m2 säteilylle, ), ulkolämpötila 30 astetta aurinko paistaa paneeliin niin takapuolelta lasermittarilla olen saanut n.60-70 astetta lämpötiloja, niin netistä löytyy käyriä vaikuttaa jo merkittävästi tuottoa alentavasti, tuommoinen lämpö. Vertauksena hetkellisesti Suomessa saa hetkellisesti ulos yli nimellisen tehonkin helmi-maaliskuulla kun lämpö viileä ja säteily osaa olla ihan kohdillaan, mutta silloin vaan päivä on lyhyt ja lumi haittaa saantoja.
@@anttipeltonen9201 Kääntyvien paneelien vaatima lisäpanostus tuottaa paremmin kun saman rahan sijoittaa paneeleihin. Kääntyvät telineet eivät ole enää taloudellisesti paras mahdollinen valinta.
Teen tästä vielä toisen videon erikseen, mutta kyllä tuon takaisinmaksuaika näyttäisi olevan selvästi alle 10v ja sen jälkeen vuosituotto sijoitukselle on noin 10 %.
@Teknopottu ei tarvikaan mutta verottaja katsoo että on rakennus josta joutuu maksamaan kiinteistö vero. Jos ne rakentaa katolle ei tarvitse erikseen maksaa
@jooseppib1082 Verottajan sivuilta "Luonnollinen henkilö (verovelvollinen) voi hankkia käyttöönsä aurinkosähköjärjestelmän, tuulivoimalan tai muun vastaavan pienimuotoisen sähköenergiaa tuottavan laitteiston, jolla hän tuottaa pääasiassa sähköä omiin tarpeisiinsa. Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Tällaiset pienimuotoiset kotitalouksien sähköä tuottavat laitteistot, joista ei siirretä sähköä jatkuvasti myyntitarkoituksessa sähköyhtiön sähköverkkoon, jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Ne eivät ole kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rakennelmia."
Kiitos! Sellaista ei toistaiseksi ole. 2v sitten ei olisi ollut mitenkään taloudellisesti kannattavaa, nyt kohta voi alkaa jo olla kun sähkön hinnanvaihtelu on huimaa.
Suomessa ei akut oikein kannata (jos ei halua ns. harrastaa). Akut parhaimmat maissa jossa aurinko paistaa ns. koko ajan, eli saa ladattua ja purettua vuorokausirytmillä ympäri vuoden. Tein laskelmia softalla tämän vuoden pörssisähkökursseilla: 11kW akkujen takaisinmaksuaika 9-13v, joten kyllä se hollilla on, mutta Suomeen sopivampi vaihtoehto voittaa kuitenkin aina: paneelien määrä kannattaa maksimoida. Eli osta mieluummin akkujen hinnalla toinen satsi 6,2kW paneeleita, ne ovat halpoja ja kestäviä. Suomessa käytetty netotus nimittäin toimii "virtuaaliakkuna", eli myyt aurinkoisina kuukausina maksimaalisesti ylituotantoa, ja käytät sitten saadut rahat talvella ostosähköön, kun ei paneelit tuota. Pörssisähkö on kallista päivällä kun paistaa, halpaa yöllä kun ei, joten ylituotanto kannattaa aina. Bonuksena se, että teet hyvää työtä yhteiskunnalle tuottamalla sähköä muillekin.
@@larilehtovirta Käyttöveden lämmittäminen varaajassa aurinkosähköllä on yksi mahdollisuus. Siihen voi asentaa divertterin joka ohjaa lämmitystä siten että aurinkosähköä käytetään maksimaallisesti varaajan veden lämmittämiseen.
Kyllähän tuolla sopivalla ohjauksella lämmittää käyttövedet ja lämmittää lattiatkin suuren osan vuodesta. Kyllä aika isoksi asennukseksi sanoisin tätä. Onko sinulla isompi setti sitten?
Suomeen turha rakentaa aurinkovoimaa, vaikka Suomessa aurinko paahtaa kesällä hyvin, niin se hyötykäyttö on aika pieni. Hyötysuhde erittäin huono, koska Suomessa ei UV-säteilyä ole niin paljon verrattuna esim. Espanjaan. Ainahan voi varastoida akkuun, mutta kustannukset menee moninkertaiseksi. Takaisinmaksu menee melkein koko elinkaaren mitä aurinkopaneelit kestää (n. 20 vuotta). Niin pitkään, kun menee toisen lompakosta minua ei haittaa, mutta valtion piikkiin tehdä aurinkopuisto tjsp se on ampua omaa jalkaan. Saksassa aletaan testaa rautateihin paneeleja joka alkuun kuulostaa hyvältä, mutta siinä on pari ongelma kohtaa a) sähköistys b) kunnossapito c) mahdollinen ilkivalta ulkopuolisilta. Hiukan skeptinen asialle, mutta ennemmin Saksassa kokeillaan ekana.
Viime aikoina on ollut kannattavinta myydä sähkö verkkoon, parempi mitä vähemmän käyttää paiste aikaan. Sähkön spothinta oli tänään 110 c/kWh max, keskihinta 9-19 oli n 60-70 c/ kWh. Jos sähkön hinta nousee vielä, niin takaisinmaksu aika jää reilusti alle 10 vuoden. Pääoman tuottokin alkaa olla hyvä. Sähkön spot hinta löytyy fingrid.fi. Sähkö on tuotettu aika puhtaasti ja esim. sähköauton lataus on geopoliittisesti hyvä asia.
Vaikka olisi 10 vuotta on se liikaa. 3-5 vuotta olisi eriasia. Eihän sitä tiedä asuuko 10 vuoden päästä tuolla, kun tuskin sitä saa "myytyy" asunnon yhteydessä. Auttaa asunnon myynnissä varmasti sitä en kiellä. Kyllä itse mietin ennemmin tuolla rahalla ilmalämpöpumppuun siirtymistä (jos käytössä sähkö- tai öljylämmitys) ottaen huomioon pystyy lisäksi viilentää. Geoterminen energiaan ennemmin tukisin kuten esim Islannissa tehdään ja pikku hiljaa Suomessa aloitettu. Siellä nyt käytetään lämmintä vettä hyväksi kylpylyihin, mutta sitä voisi käyttää hyväksi muuhun tarkoitukseen. Vihreässä energiassa oltava järjellä ei tunteella.
@@markuskankare3167 Vihreä energia toimii excelissä ja excelillä ei ole tunteita. Vaikuttaa yleisesti kommenttien perusteella siltä että pelottavan suuri osa suomalaisista ei osaa yksinkertaisia yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja...
6500 euron sijoitus ja 10 vuoden takaisinmaksuaika, eikös tämä meinaa, että saat 10 % tuoton sijoitetulle rahalle. Ja seuraava 20 vuotta puhdasta tuloa mikä on suunnilleen noiden paneelien käyttöikä. Ja ei muka kannata?!?
@@mr.wizeguy8995 Kyllä uudet paneelit maksaa 20 vuoden päästä yhtälailla, mutta toki halvempaa verrattuna alunperin asennettiin. Sähkön hinnan tilanne täysin eri todennäköisesti sillon. Suomessa n. 1000 h käyttö vuodessa, kun vertaa Espanjassa yli 2 000 h. Eniten sitä sähköä tarvitsee talvisin ja eipä aurinkoa näy tollon.
Hyvä video. Itselläni on nyt 5,76 kWp voimala lounas-etelä-suuntaan. 5,5 kW invertteri ei rajoita tehoa käytännössä koskaan. Mielessä on, että kahteen muuhun tuloon voisi lisätä paneeleja sekä lännen, että kaakon suuntiin, jotta päivän tuottoaika olisi pidempi.
Mielenkiintoinen. Ajoitus varmasti aika hyvä ajatellen sähkön hintaa. Lumitila alemman rivin alla vaikuttaa pieneltä. Olisi olla korkeussuunnassa lumitilaa 60 cm plus päälle viidessosa lappeen mitasta. Alemman rivin tuotto putoaa pois, kun alareunaan jää pienikin varjo - tilannettaan en tarkkaan tiedä. Varjoa voi tutkia peittämällä pienehköllä levypalalla panelia. Varjovaikutuksen suhteen mustat yksikidepaneelit ovat huonompia kuin nyt asentamasi eli vaikuttaa oikealta valinnalta.
Kiitos. Lumitilaa jää toisessa päässä noin 60 cm ja toisessa hieman vähemmän. Kevättalvella on käyty välillä vähän lapioimassa tilaa, jos on jäänyt lumen vuoksi varjostusta. Kovin usein ei onneksi ole silti tarvinnut käydä. Tosiaan enempi tila olisi parempi, mutta olisi vaatinut pidemmät ruuvipaalut joiden vääntäminen maahan ilman konetta olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta 😅
Hyvä video,minulla on ollut kohta neljä vuotta paneelit katolla,vuosi sitten lisättiin 6 Panelia.Nyt niitä on 24,sähköä on mennyt ulos ja saatu vähän rahaakin,kun itse ei tule kulutettua niin paljon..Minulla on puukattila,on siinä vielä öljypoltin kupeessa,mutta auringolla tulee vettä lämmitettyä silloin kun paistaa.
Cool. I built my own off-grid system here in Western Finland around the same time. 10kW solar (500W panels), with 28kWh of LiFePO4 storage for under €10k including inverter and charge controllers. All DIY to get to that price point...
Nice! What inverter and what batteries did you use?
@@larilehtovirta The battery is a DIY one with 280Ah EVE cells. Inverter is from MUST as are the charge controllers, but I've also added a Victron Multiplus II in the mean time.
@@larilehtovirta There is a link to my blog on my YT channel. I can't post a link as YT removes the comment, but I've documented my whole set-up (and other things like heating, water, etc.) there. Since building the system in 2020, I've also doubled the battery capacity to 56kWh.
Hello from Kokkola. I would love to have more details about your DIY installation. Do you have info, as pictures, somewhere we could see them? What are your solar panels version which are 500w? Are there equipment specificities required for the Finnish weather ? Did you have to arrange some legal tasks with the authorities for your DIY installation?
@@upnorthandpersonal Thank you, I found it on your blog. Are you happy with your investment, compare the rentability of electricity produced?
Viimeiset 10 paneelia 4,7 kw osti 1600e, 2vuotta vanha 5,5 kw internetin ostin ja laiton panelit varaston seinälle kallistettavaan telineeseen. Teline maksoi tutu metalliverstaalla teetettynä 500e. Yhteensä meni rahaa 2500e itse tein kaikki asennukset tuttu sähkäri kytki piuhat maksoi 50e. Tämä oli halpa paketti ja maksaa itsensä nopiaan. Talonkatolla on 10 paneelia 3,2 kw paketti se ei maksa itsensä vielä 5 vuoteen sileäksi. Mutta olemme keväästä pitkälle syksyyn omavarainen. Ja pitemän sähkökatkon aikana sähkötulee 8,5 kw agrekastista. Tuulimyllyn vielä aion hankki sellasen jotaki 3kw teholla😊
Hyvältä näyttää, ei muuta kuin moottorisaha käteen ja puita pois, ensi talvena pitää saada kaikki mahdollinen talteen mitä voi. 🙂👍
Nätti systeemi ja kiitos videosta! Oisko tuota taustapuolta syytä avata hieman, että tuulettuisi paremmin ja sitä myötä paneelit kävisi kylmempänä ja tuotto kasvaisi prosentin pari.
Kiitos! Ihan hyvä idea, laudoissa toki on melko isot raot joiden kautta ilma pääsee kohtuullisen hyvin vaihtumaan.
Ihan hyvä video ja spektsit, kiitos.
Kiitos!
Mielenkiintoinen video. Itselläkin olisi joutavaa maata hyvään ilmansuuntaan... pitäisköhän rueta pohtimaan 🤔 katolle en niitä paneeleita tässä meillä laittaisi koska osan päivästä puut varjostaa.
Ei saa nykyään asennettuna läheskään 1e/wp. Mulla tutun sähköurakoitsijan kuttaa asennettuna n 7kwp ja n 9000e. Toinen tarjous 10500e luokkaa
Nämä ei ollut asennettuna, vaan asensivat itse.
Mainosti videolla että samaan hintaan saa asennettunakin. Toki hinnat on nykyään erit kuin pari vuotta sitten. Jätin katolle asennettavasta reilun 5kw setistä inverttereineen ja asennuksineen tarjouspyynnön ja reilu kuusi tonnia tekisi.
Taidan tehdä ensin maa-asennuksena vastaavan tapaisen kuin videolla ja katoksessa kuivata sitten halkoja.
Itse asun kerrostalossa mutta tulevaa ajatellen ostin yhteensä 500W aurinkopaneeleja ja 1500Wh kannettavan akkupankin (litium joka ei syty palamaan helposti ja kestää tuhansia latauskertoja 0-100%). Jos tulee talvella katkoja niin on varavirtaa ja toimii tuolla yksi 55" TV ja läppäri noin 10 tuntia sekä tietysti latailee kaikenlaiset USB laturilla olevat vekottimet leikiten vaikka kuukausia putkeen. Tai sitten lämmittää sähkö (öljytäytteinen) patteria useamman tunnin ja pitää esim makkarin öisin lämpöisenä vaikka sähköt olisi poikki. Tietysti toimii myös talvisinkin (Ei ihan keskitalvella) kun on katteen alla nuo paneelit, niistä irtoaa nyt noin 460W tehoa eli ottavat aika hyvin talteen mitä lupaavat.
Saksassa on parvekkeenkaiteeseen asennettavien paneelien (balkonkraftwerk) suosio lisääntynyt viimeaikoina. Siellä yleisesti myydään paketteja jossa paneelit ja invertteri (syöttää verkkoon). Niiden tehot on siinä 600-800W ja asukas voi itse asentaa invertterin pistotulpalla verkkoon samalla tavalla kuin muutkin sähkölaitteet.
Jos tuottaa enemmän, kuin kuluttaa maksaako energian myyjä rahaa tilille vai onko ylituotto vain tasattava aikaan jolloin omatuotanto ei riitä. Lähinnä ajattelin, että jos rakentaa pienen aurinko voimalan erilliselle tonttille jolla ei ole juuri ollenkaan kulutusta niin se toimisi pienenä tulonlähteenä.
Alle 100kw laitteet saa myydä suoraan verkkoon sähkön spot hintaa ilman välityspalkkioita. Ainakin näin kertoo Helen.
Suosittelen lämpimästi nostamaan paneelit noin 1,5m. korkeuteen josta ne on sitten helppo harjailla lumesta puhtaaksi ja näin saamme myös talvella kivasti sähköä. Kokemuksesta tiedän että jos osa paneelista on lumenpeitossa niin tuotto on pientä vaikka Aurinko paistaakin. Ilmiö johtuu teoriani mukaan siitä että paneelit on kytketty sarjaan.
Hyvä huomio! Käytännössä tuo ei meillä enää mahdollista kovin helpolla, sillä telineet pitäisi rakentaa uudestaan. Olemme poistaneet lumet lapioimalla paneelien edestä, se on riittänyt. Aurinkoisella kelillä lumi tippuu sitten kevättalvella itsestään, kun paneelit ovat jyrkässä 50° kulmassa.
Vuositasolla kaikkien eo. toimenpiteiden merkitys on vähäinen tai liki olematon.
Videossa esimerkki laskelmassa kotitalousvähennys laski hintaa 1600. Jos kotitalousvähennys osuus on 3000, vähennys on 1100 omavastuun jälkeen. Kotitalousvähennys on verotuksessa saatu vähennys. 25% veroprosentilla hyöty on 275.
Korjaan laskelmaasi: Kotitalousvähennys tehdään suoraan maksettavasta verosta eli esimerkkisi mukaan 3000 sta 40 % on 1200 - omavastuu 100, on 1100 e suoraan etuna, ei lasketa tuloveroprosentin mukaan.
Paneelien teho laskee kennojen lämpötilojen noustessa. Onkohan kukaan laittanut lämpötila-antureita ja seurannut miten sähköntuotto laskee suhteessa kennojen lämpötilojen nousuun. Jos tehonlasku on merkittävä, saattaisi olla fiksua vetää kennoille jäähdytysputket tai ehkä laittaa jäähdytyslevyä ja järjestää ilmankierto.
Omasta mielestäni paljon nätimmät telineet kun ne mitä on myynnissä valmiina. 🙂
Paljonko sähkölasku on ollut kuukaudessa, tuon käytön aikana?
Moro. Kysyisin vähän että onko sulla kokemusta Kärsämäen Recharge asemasta Teslalla? Antaako hyvällä nopeudella ja kuinka tasaisesti? Tuntuu että nuo Kempowerit kyykähtää kohtuu nopeaan.
Onko aurinkopaneelit loppuvuoden krypto. Jos on maita ja mantuja mihi asenella ni nämähä maksaa äkkiä ihtensä takasi ja alkaa tuottamaan +35c kw/h hinnoilla :D
Hyvä video.
aika halpa jos ny 1000 euroo kuussa sähkö on kallista itellä vuosi jää alle reilusti LOL.
mutta jos puolittaa kulutuksen sähkölaitos saa vaan saman kuin ennen ei haluamaansa TUPLAA.
näin helposti sähköä saa siis tulee ilmaiseksi
Kiitokset hyvästä videosta. Pitääkö paikkansa huhu, että sarjaan jos kytketyssä paneelissa yksi on varjossa esim puun tai rakennuksen osalta niin se piiri ei tuota sähköä?
Kiitos mielenkiinnosta! Se pitänee osittain paikkansa, mutta paneeleissa on nykyään ohitusdiodeja, joilla varjostettuja osia voidaan ohittaa ja virta kulkee silti sarjaan kytkettyjen paneelien lävitse. Minulla ei ole tästä suurempaa asiantuntemusta, mutta elän käsityksessä että varjot kuitenkin käytännössä edelleen vähentäisivät tuotantoa enemmän kuin mitä se varjon myötä menetetty tehoa tuottava pinta-ala on.
Riippuu myös millainen invertteri on - mikroinverttereillä jokainen paneeli on oma yksikkö. Yhdessä paneelissa on useita kennoja jotka ovat sarjaan kytkettynä. Tällöin yhden kennon kohdalle osuva varjo heikentää koko paneelin tuottoa. Katolle asennettuna jopa televisioantennin varjo pienentää paneelin tuottoa havaittavasti.
Kuinka pitkät ruuvipaalut laitoitte ja kuinka päättelitte routarajan? Mikä maaperä ja onko perustus pysynyt täysin liikkumattomana nämä pari talvea? Kuinka talvella lumenpoisto onnistui, mietin kannattaisikohan laittaa paneelit vähän korkeammalle maasta?
Palaan tähän, pitää vähän kaivella muistia!
Jos asennus on 50 asteen kulmassa, niin ei siinä lumenpoistoja tarvitse miettiä. Lumi tulee kyllä nopeasti alas itsekseen
@@timogronroos4642 Mikä on ideaali kulma? Meille tulee aurinkovoimala paikkaan, johon ei osu lainkaan varjoja.
@@timogronroos4642 Juuri näin, valitsimme osin tuon syyn takia jyrkähkön asennuskulman. Toinen syy oli, että jyrkemmällä kulmalla vuosituotannossa painottuu kevät ja syksy, jolloin energiaa tarvitaan lämmitykseen.
Mitkä oli ne sähkömiehen tekemät kytkennät ja paljon suurinpiirtein oli sen hinta?
hello kyllä tuo on hyvä,mutta yksi on huonoa minin jemmaat sähkön?Se on vielä hakusessa ,talvikautena ei tule paljoa sähköä,silloin sitä tarvitaan.Ei kesää niinkään.Tuulimylly tuottaa hyvin paikasta riippuen sekä tuulesta,kuitenkin talvellakin saa sähkö👍😀
Sähkön voi myydä verkkoon.
Oli kesä tai talvi, muutamankin tunnin tuoton voi ohjata tarpeen mukaan.
Mielenkiintoinen video, ja yllättävän matalaksi jäivät paneelien kokonaiskustannukset! Onkohan kukaan rakentanut vastaavaa telinettä auringon suuntaan kääntyvänä ja kallistuvana? Saisi tehon optimoitua etenkin täällä pohjolassa, jossa suunta muuttuu vuodenaikojenkin mukaan paljon.
Tuolla näyttäisi olevan trackerilla th-cam.com/video/D--5FymC4Vg/w-d-xo.html
On tuolla facebookissa muistaakseni jollain sellaisia, mutta ainakin 2v sitten oli tilanne ettei se ollut taloudellisesti kannatavaa, vaan kääntyviin telineisiin kuluvat lisäeurot oli järkevämpää sijoittaa ylimääräisiin paneeleihin.
Kuinka monta kertaa voit ladata Teslan tai muun täyssähköauton vuoden aikana voimalallasi, jos et käytä tuottamaasi sähköä muuten?
Akun voi ladata 50 - 100 kertaa vuodessa, riippuen akun kapasiteetistä. Tämän voimalan vuodessa tuottamalla energiamäärällä voi ajaa sähköautolla yli 20 tuhatta kilometriä.
Nuo pultit ei tule kauan kestämään painekyllästetyn sisässä.
Paljon tuo paneelien paino oli kun epäilit katon kantavuutta. Ei siis puita mukaan.
😎👌😎🤩🤩🤩🤩😂😂😂😂
Pitikö tuolle hakea rakennuslupaa? Itsellä harkinnassa myös paneelien hankkiminen peltotilkulle, kun talon katto on turhan pieni.
Jonkinlainen toimenpidelupa sähköpostitse kunnan insinööriltä riitti.
Korjaus: kunnan insinöörin vastaus oli, että ei tarvita lupaa, kun asiasta kysyttiin sähköpostitse. Mutta kannattanee varmistaa omasta kunnasta.
@@larilehtovirta Kiitos!
Abu dhabissa kävin aavikolla katsomassa niin siellä oli isohko paneelikenttä.
hinta jos meinaat paneelin hintaa /W on 100W paneelin hinta nykyisin kaikkialla ollut alle 1€ /W eli 100W paneelin normaali hinta on alle 100€ nykyisin kaikkialla jos enemmän myyjä pyytää nini on huijari roisto varas ja kusettaja. ja tämä on jälleenmyynti hinta ei tukkuhinta.suoraan tehtaalla tukkuhinnat on puolta halvempia vielä.
Tarkoitin koko valmiin järjestelmän hintaa per Wp.
Suomi--->Sitten tulee virkamies ja sanoo et tämä on laiton nämä kuuluu olla katolla ja teidän tulee tehdä kattoremontti hänen veljensä firmassa
Taisi olla kieli poskessa kirjoitettu mutta kyllähän niitä maa-asennuksia saa tehdä kunhan pykälien mukaan. Katolle vaan usein laittavat jos ei muualle mahdu.
Seinä olisi paras asennuspaikka kylmiä ajanjaksoja ajatellen kun aurinko paistaa alempana ja lumi lisää tehoa alhaisen lämpötilan kanssa.
Miksi noin jyrkässä asennossa?ei tuoton kannalta kovin optimaallinen siksi vähän outo asennus kulma
on ja aika kova tuulikuorma
Tässä oikeastaan kolme tarkkaan harkittua syytä: ero optimaaliseen kulmaan (42 astetta muistaakseni) vuosituotossa on pieni, noin 5 % max. Toinen syy on, että isompi kulma painottaa hieman tuotantoa kevät-syksy kun aurinko paistaa matalammalta. Silloin oma tarve lämmityssähkölle on paljon suurempi. Kolmas syy on, että lumi tippuu helpommin kevättalvella ja saadaan hyvää tehoa ulos silloinkin. Tuulen nuo telineet kyllä kestävät.
Ja saa tuossa sähköruoholeikkuri kesäsin pörrätä, jottei kasvillisuus taasen kesällä varjosta paneeleja.
Iso peukku esimerkin näytöstä, kuinka sitä omavarasuutta kartutetaan elintasosta tinkimättä.
@@kimmorintamaki4422 Laitettiin pari pitkää kattopeltiä eteen estämään heinän kasvua, ei ole tarvinnut vielä viikatoida heinää tänä kesänä.
Olisi mielenkiintoista tietää minkä verran tulee heijastus energiaa pellistä. Ilmeisesti veden äärellä heijastus voi olla merkittävää?
Vetää clinic:llä maan ruskeaksi niin säästyy leikkaamiselta. Tai sitten muovi ja murske ympärille
ei alumiini ruostu
6,2 kw:paneelien tuotto 4500 kw vuodessa???? OmaWatti-nimisen yrityksen paneelit
tuottaa tuon saman 4,4 kw:n paneeleilla jos on uskominen ko. yrityksen Kemppaiseen.
Kahtokaapa ite,hakusana: OmaWatti .
Riippuu täysin paneelien sijainnista, varjostuksesta ja kulmasta. Meidän paikka ei ole optimaalinen, mutta väittäisin että 4,4 kWp kentällä ei kyllä tuoteta 4500 kWh vuodessa Suomessa edes täydellisissä olosuhteissa.
@@larilehtovirta Just,ei ole luottamista suoramyyntiyritysten mainos-ja
käyttäjäkokemusvideoihin eikä provikkapalkattuihin myyntimiehiin.
28.2.2020 jätti Freebon Mika Ranta tarjouksen,2.6 kw:n paneelit 7900€
Poweran Harri Peipon tarjous 8.11.2021, 2,96kw,7765€.
@@mattiahola1127 Näin on. Aurinkopaneeleiden kauppiaista osa on jos nyt ei huijareita niin ryöstäjiä hintoinensa. Minullekin on tarjottu 2-3x markkinahinnalla tuotteita.
kauppamiehillä on oma lisänsä aina, todellisuus ei varmasti kohtaa. mitattu varmaan saharassa tuotot jossa aurinko porottaa joka päivä ilman talvea.
@@larilehtovirta Juurikin näin Suomen olosuhteissa, muuten optimisti asennettuna ilman varjostuksia missään vaiheessa, etelään suunta päästään, n.80% nimellisestä => 4,4kwp tuottaa 3500kWh ja vastaavasti tuolla 6,2kwp voisi päästä 4,95kwp. Mutta esim. nyt mennyt kesä 2022 oli liian lämmin, siihen että olisi päästy noihinkaan lukemiin, paneelien tuotto tippuu kun paneelin lämpö nousee yli 25 asteeseen, (nimellinen ilmoitetaan 25 astetta 1000w/m2 säteilylle, ), ulkolämpötila 30 astetta aurinko paistaa paneeliin niin takapuolelta lasermittarilla olen saanut n.60-70 astetta lämpötiloja, niin netistä löytyy käyriä vaikuttaa jo merkittävästi tuottoa alentavasti, tuommoinen lämpö. Vertauksena hetkellisesti Suomessa saa hetkellisesti ulos yli nimellisen tehonkin helmi-maaliskuulla kun lämpö viileä ja säteily osaa olla ihan kohdillaan, mutta silloin vaan päivä on lyhyt ja lumi haittaa saantoja.
Onko invertteri asennettu paneelien yhteyteen vai asuinrakennuksen seinään ?
Asuinrakennuksen seinään.
Tänäänkin tuotto 0kwh, ensi toukokuussa taas jotain voi herua 😂
Pitäis muuttaa etelään😂.
Hei, montako kierrepaalua teidän telineessä on?
6 edessä ja 6 takana. Paneelisto pituus oli 11m.
@@arvolehtovirta8963 kiitos tiedosta👍🏻
Voit parantaa sähköntuottoa laittamalla heijastavaa pintaa ympärille.
Kääntyvillä panelilla saa tehot 1,8-2 kertaiseksi-
@@anttipeltonen9201 Kääntyvien paneelien vaatima lisäpanostus tuottaa paremmin kun saman rahan sijoittaa paneeleihin. Kääntyvät telineet eivät ole enää taloudellisesti paras mahdollinen valinta.
Kovasti kiinnostaa tietää miten hyvin saatte investoinnit takaisin, pääsettekö plustalle.
Teen tästä vielä toisen videon erikseen, mutta kyllä tuon takaisinmaksuaika näyttäisi olevan selvästi alle 10v ja sen jälkeen vuosituotto sijoitukselle on noin 10 %.
@@larilehtovirta Miten helposti sijoituksen pystyy kolmin kertaistaan panostukseen nähden, miten kauhan siihen menee?.
@@samimikaelnaumanen226 Jos vuosituotto pääomalle on 10% niin 300 % tulee 30 vuodessa. Laskentaa sekoittaa pahasti sähkön muuttuva hinta.
@@kivicoll3799 Miten verotus, miten se lasketaan tällaisesta sijoituksessa.
@@larilehtovirta Joulu-helmikuu ko spot hinta 1.2€ kw ni alkaa nopeutua se takaisinmaksu :D
🤝💚
Muista maksaa kiinteistö vero nyt kun ne on maassa niin toi on lain mukaan rakennu 😂😉
Rakennuslupaa ei näille tarvita kunhan sopii kaavaan.
@Teknopottu ei tarvikaan mutta verottaja katsoo että on rakennus josta joutuu maksamaan kiinteistö vero. Jos ne rakentaa katolle ei tarvitse erikseen maksaa
@jooseppib1082 Verottajan sivuilta
"Luonnollinen henkilö (verovelvollinen) voi hankkia käyttöönsä aurinkosähköjärjestelmän, tuulivoimalan tai muun vastaavan pienimuotoisen sähköenergiaa tuottavan laitteiston, jolla hän tuottaa pääasiassa sähköä omiin tarpeisiinsa. Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Tällaiset pienimuotoiset kotitalouksien sähköä tuottavat laitteistot, joista ei siirretä sähköä jatkuvasti myyntitarkoituksessa sähköyhtiön sähköverkkoon, jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Ne eivät ole kiinteistöverolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rakennelmia."
Mielenkiitoinen video. Onko käytössä joku akkujärjestelmä energian varastointiin?
Kiitos! Sellaista ei toistaiseksi ole. 2v sitten ei olisi ollut mitenkään taloudellisesti kannattavaa, nyt kohta voi alkaa jo olla kun sähkön hinnanvaihtelu on huimaa.
Suomessa ei akut oikein kannata (jos ei halua ns. harrastaa). Akut parhaimmat maissa jossa aurinko paistaa ns. koko ajan, eli saa ladattua ja purettua vuorokausirytmillä ympäri vuoden. Tein laskelmia softalla tämän vuoden pörssisähkökursseilla: 11kW akkujen takaisinmaksuaika 9-13v, joten kyllä se hollilla on, mutta Suomeen sopivampi vaihtoehto voittaa kuitenkin aina: paneelien määrä kannattaa maksimoida. Eli osta mieluummin akkujen hinnalla toinen satsi 6,2kW paneeleita, ne ovat halpoja ja kestäviä. Suomessa käytetty netotus nimittäin toimii "virtuaaliakkuna", eli myyt aurinkoisina kuukausina maksimaalisesti ylituotantoa, ja käytät sitten saadut rahat talvella ostosähköön, kun ei paneelit tuota. Pörssisähkö on kallista päivällä kun paistaa, halpaa yöllä kun ei, joten ylituotanto kannattaa aina. Bonuksena se, että teet hyvää työtä yhteiskunnalle tuottamalla sähköä muillekin.
@@FinnenPynjar lainaus:
"11kW akkujen takaisinmaksuaika 9-13v"
Mikä on akkujen hinta laskelmassasi?
@@sitinij 6000€, 11,6kWh Solaxin akut (ostettuna Alma-Solarilta)
@@larilehtovirta Käyttöveden lämmittäminen varaajassa aurinkosähköllä on yksi mahdollisuus. Siihen voi asentaa divertterin joka ohjaa lämmitystä siten että aurinkosähköä käytetään maksimaallisesti varaajan veden lämmittämiseen.
Oliko se ISO järjestelmä jossain toisella videolla?
Kyllähän tuolla sopivalla ohjauksella lämmittää käyttövedet ja lämmittää lattiatkin suuren osan vuodesta. Kyllä aika isoksi asennukseksi sanoisin tätä. Onko sinulla isompi setti sitten?
Laskitko montako metriä meni painekyllästettyä? Kiinnostaisi tehdä kaareva voimala, nykyinen 6,3kWp on käynyt pieneksi
Meni noin 70m kun katselin laskua äsken. Kaarevan rakentamisen vaikeus vs saatava hyöty lienee niin ja näin?
@@larilehtovirta Miksi teit painekyllästetystä telineen, mikä kuitenkin on paneelien alla ja seinän takana suojassa sateelta?
Ehkä akusto vielä
Mikä on ollut paras päivätuotto tähän mennessä?
Noin 45 kWh. Huhti-toukokuussa yleensä parhaat kun kylmällä on parempi hyötysuhde.
@@larilehtovirta 45 kWh 6,2 kWp paneelistosta päivässä on kyllä hämmästyttävän hyvin Suomen olosuhteissa. Itse olisin veikannut max 35 kWh.
Asutaako tossa talossa?
Kyllä, ympärivuotisesti.
🤣🤣🤣🤣🤣
Suomeen turha rakentaa aurinkovoimaa, vaikka Suomessa aurinko paahtaa kesällä hyvin, niin se hyötykäyttö on aika pieni. Hyötysuhde erittäin huono, koska Suomessa ei UV-säteilyä ole niin paljon verrattuna esim. Espanjaan. Ainahan voi varastoida akkuun, mutta kustannukset menee moninkertaiseksi.
Takaisinmaksu menee melkein koko elinkaaren mitä aurinkopaneelit kestää (n. 20 vuotta).
Niin pitkään, kun menee toisen lompakosta minua ei haittaa, mutta valtion piikkiin tehdä aurinkopuisto tjsp se on ampua omaa jalkaan.
Saksassa aletaan testaa rautateihin paneeleja joka alkuun kuulostaa hyvältä, mutta siinä on pari ongelma kohtaa a) sähköistys b) kunnossapito c) mahdollinen ilkivalta ulkopuolisilta. Hiukan skeptinen asialle, mutta ennemmin Saksassa kokeillaan ekana.
Viime aikoina on ollut kannattavinta myydä sähkö verkkoon, parempi mitä vähemmän käyttää paiste aikaan.
Sähkön spothinta oli tänään 110 c/kWh max, keskihinta 9-19 oli n 60-70 c/ kWh. Jos sähkön hinta nousee vielä, niin takaisinmaksu aika jää reilusti alle 10 vuoden. Pääoman tuottokin alkaa olla hyvä.
Sähkön spot hinta löytyy fingrid.fi.
Sähkö on tuotettu aika puhtaasti ja esim. sähköauton lataus on geopoliittisesti hyvä asia.
Vaikka olisi 10 vuotta on se liikaa. 3-5 vuotta olisi eriasia. Eihän sitä tiedä asuuko 10 vuoden päästä tuolla, kun tuskin sitä saa "myytyy" asunnon yhteydessä. Auttaa asunnon myynnissä varmasti sitä en kiellä.
Kyllä itse mietin ennemmin tuolla rahalla ilmalämpöpumppuun siirtymistä (jos käytössä sähkö- tai öljylämmitys) ottaen huomioon pystyy lisäksi viilentää.
Geoterminen energiaan ennemmin tukisin kuten esim Islannissa tehdään ja pikku hiljaa Suomessa aloitettu. Siellä nyt käytetään lämmintä vettä hyväksi kylpylyihin, mutta sitä voisi käyttää hyväksi muuhun tarkoitukseen.
Vihreässä energiassa oltava järjellä ei tunteella.
@@markuskankare3167 Vihreä energia toimii excelissä ja excelillä ei ole tunteita. Vaikuttaa yleisesti kommenttien perusteella siltä että pelottavan suuri osa suomalaisista ei osaa yksinkertaisia yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja...
6500 euron sijoitus ja 10 vuoden takaisinmaksuaika, eikös tämä meinaa, että saat 10 % tuoton sijoitetulle rahalle. Ja seuraava 20 vuotta puhdasta tuloa mikä on suunnilleen noiden paneelien käyttöikä. Ja ei muka kannata?!?
@@mr.wizeguy8995 Kyllä uudet paneelit maksaa 20 vuoden päästä yhtälailla, mutta toki halvempaa verrattuna alunperin asennettiin. Sähkön hinnan tilanne täysin eri todennäköisesti sillon. Suomessa n. 1000 h käyttö vuodessa, kun vertaa Espanjassa yli 2 000 h. Eniten sitä sähköä tarvitsee talvisin ja eipä aurinkoa näy tollon.