Mielestäni hyvää analyysia. Olen aina ollut skeptinen tuon arvon nousun kanssa tulevaisuudessa. Tämä siksi, että Suomen väestö vanhenee jatkuvasti, ja väkiluku pysyy yllä lähinnä maahanmuuton vuoksi, jonka nettolisäys kohdistuu lähes täysin pääkaupunki seudulle. Tulevina vuosikymmeninä odota, että jopa keskisuurissa kaupungeissa tulee olemaan vaikea saada "omiaan takaisin", jos edes saa ylipäätänsä myytyä. Lisäksi nuorille sukupolville tulee jäämään yhä enemmän perinnössä vanhoja taloja ja asuntoja, joista halutaan päästä eroon. Tämä on jo nyt nähtävissä kovimmissa muuttotappiokunnissa, jossa kohtuullisessa kunnossa olevia kerrostaloasuntoja ja omakotitaloja saa naurettavaan hintaan jopa keskusta-alueelta. Ja toisaalta Helsingissa asuntojen hinnat ovat pitkään olleet todella korkealla, jolloin erotus kuukausierässä vuokran ja lyhennyksen välissä on isompi ero, mikä näkyy korkeampana vaihtoehtoiskustannuksena sijoitusmielessä.
Kiitos. Yritän nykyään korostaa "arvon" ja "hinnan" eroa. 0-korkoaikana pääsi vähän ote lipsumaan. Hinta on se, mikä maksetaan, ja arvo on se, mikä saadaan. Hinta voi heilua monesta syystä, kuten koroista johtuen. Arvo on sitten monimuotoisempi käsite ja määrittää omistuasuntoja ja vuokrakotia etsiville mitä erinäisimmillä tavoilla. Olemme melkein valmiit yhden pienen paikkakunnan taloyhtiön korjaushankeohjelman toteuttamisessa. Talo on teknisesti asumiskelpoinen seuraavat 40 vuotta. Valtaosa asumismuodon valintaa tehdessään ymmärtää jo, että omistusasumiseen kerrostalossa varsinkin liittyy riski, että asuntoa ei saa myytyä. Liian helposti kuitenkin oletetaan, että asunnon arvo lähestyy nollaa, koska siitä ei omistusasuntokauppoja juurikaan tehdä. Talo on kuitenkin täynnä asukkaita ja harvoin vaihtuvan vuokralaisen tilalle löytyy helposti uusi. Talon ja sen asuntojen arvo näkyy kenties siinä, että siitä on mahdollista vuokrata koti, josta ei tarvitse muuttaa pois sen takia, että taloyhtiötä ei enää korjata tai pankki ei myönnä rahoitusta sen korjaamiseen. Korjaushankkeen alussa pankki myönsi vain puolet rahoituksesta "katsotaan nyt" -periaatteella. Erilaisilla osakkaita osallistavilla keinoilla saimme tuon rahoituksen riittämään 80 %:in asti, jonka jälkeen toinen laina pankista onnistui helposti.
Se puoli asiassa myös on, että yksityinen vuokranantaja maksaa vuokratulosta pääomatuloveron ja yritykset yhteisöveron. Näinollen vuokralainen voi omistusasujaan verrattuna tuntea suurta ylpeyttä valtion verokirstun täyttämisestä.
Mielestäni hyvää analyysia. Olen aina ollut skeptinen tuon arvon nousun kanssa tulevaisuudessa. Tämä siksi, että Suomen väestö vanhenee jatkuvasti, ja väkiluku pysyy yllä lähinnä maahanmuuton vuoksi, jonka nettolisäys kohdistuu lähes täysin pääkaupunki seudulle. Tulevina vuosikymmeninä odota, että jopa keskisuurissa kaupungeissa tulee olemaan vaikea saada "omiaan takaisin", jos edes saa ylipäätänsä myytyä. Lisäksi nuorille sukupolville tulee jäämään yhä enemmän perinnössä vanhoja taloja ja asuntoja, joista halutaan päästä eroon. Tämä on jo nyt nähtävissä kovimmissa muuttotappiokunnissa, jossa kohtuullisessa kunnossa olevia kerrostaloasuntoja ja omakotitaloja saa naurettavaan hintaan jopa keskusta-alueelta. Ja toisaalta Helsingissa asuntojen hinnat ovat pitkään olleet todella korkealla, jolloin erotus kuukausierässä vuokran ja lyhennyksen välissä on isompi ero, mikä näkyy korkeampana vaihtoehtoiskustannuksena sijoitusmielessä.
Kiitos. Yritän nykyään korostaa "arvon" ja "hinnan" eroa. 0-korkoaikana pääsi vähän ote lipsumaan. Hinta on se, mikä maksetaan, ja arvo on se, mikä saadaan. Hinta voi heilua monesta syystä, kuten koroista johtuen. Arvo on sitten monimuotoisempi käsite ja määrittää omistuasuntoja ja vuokrakotia etsiville mitä erinäisimmillä tavoilla. Olemme melkein valmiit yhden pienen paikkakunnan taloyhtiön korjaushankeohjelman toteuttamisessa. Talo on teknisesti asumiskelpoinen seuraavat 40 vuotta. Valtaosa asumismuodon valintaa tehdessään ymmärtää jo, että omistusasumiseen kerrostalossa varsinkin liittyy riski, että asuntoa ei saa myytyä. Liian helposti kuitenkin oletetaan, että asunnon arvo lähestyy nollaa, koska siitä ei omistusasuntokauppoja juurikaan tehdä. Talo on kuitenkin täynnä asukkaita ja harvoin vaihtuvan vuokralaisen tilalle löytyy helposti uusi. Talon ja sen asuntojen arvo näkyy kenties siinä, että siitä on mahdollista vuokrata koti, josta ei tarvitse muuttaa pois sen takia, että taloyhtiötä ei enää korjata tai pankki ei myönnä rahoitusta sen korjaamiseen. Korjaushankkeen alussa pankki myönsi vain puolet rahoituksesta "katsotaan nyt" -periaatteella. Erilaisilla osakkaita osallistavilla keinoilla saimme tuon rahoituksen riittämään 80 %:in asti, jonka jälkeen toinen laina pankista onnistui helposti.
Kiitos taas viihdyttävästä ja opettavaisesta podcastista 😇
Mukava palaute, kiitos
Se puoli asiassa myös on, että yksityinen vuokranantaja maksaa vuokratulosta pääomatuloveron ja yritykset yhteisöveron.
Näinollen vuokralainen voi omistusasujaan verrattuna tuntea suurta ylpeyttä valtion verokirstun täyttämisestä.
Harvemmin valtamedioissa arvostettu fakta. Kiitos sen nostamisesta.