Ammattikoulun pohjalta nämä kaikki tunteitta ja taidoitta tehdään 😅. Tuli muuten juuri käytyä täältä sitten työmaan valmistumisen. Harmaavesi viemäri oli talon ulkopolella tukossa. Vanhassa sakokaivossa purku putki notkahtanut niin että talosta tuleva putki oli kokoajan veden alla. Kodinhoitohuoneen kurasyöpöstä kun aikansa savi, sora yms päässy viemäriin ja sieltä ei ole virtaus huuhtonu vettä täynä olevaa pitkää vaakavetoa, ni sinnehän on kunnon savikakku jämähtäny. Muutoin tuolla systeemi pelannu ilman ongelmia.
Mitä halkaisijaa käytät tässä kupariputkissa? Mikä on kokemuksesi PEX -putkien kylmän veden tiivistymisestä? Yritän aina välttää kattoasennuksia tästä syystä.
Kupariputkia taitaa on kokoja väliltä 15mm-28mm tässä teknisessä tilassa, vai tarkotatko erityisesti jotain tiettyä kohtaa videolla ? Pex putkikin hikoilee jos tarpeeksi kosteaa ilmaa kylmän putken ympärillä on. Ehkä kerran on tullut vastaan suojaputkessa ollut pexi, jossa oli suojaputkessa jostain vahvistamattomasta syystä aika paljon vettä, eikä pexi vuotanut. Tämä pexi kulki lattiassa. En tiedä onko se voinut olla hikoilusta tullutta vettä vai pääsikö pexin ja suojaputken väliin jommastakummasta päästä roiskevettä tai muuta sellasita. Muuten ei ole haitaksi asti suojaputkessa oleva pexi hikoillut oman kokemuksen mukaan. Jos näkyvillä ilmavassa tilassa oleva pexi hikoilisi, sitä voi hillitä eristämällä suojaputki ja tukkimalla kevyesti suojaputken ja pexin rako putken päistä.
@@putkilassilvi-tohtorioy756 Kokemukseni mukaan kuparia koskevat suuntaviivat (poikkeuksia on aina) ovat seuraavat: - Cu 22 = vesimittarin ja keräimen väliset putket (= 3/4" UK). - Cu 15 = putket yksittäisiä yhteyksiä varten. - Cu 28 = lämpöpumpun liitäntäpiiri (= 1" UK). Onko tämä suurin piirtein oikein?
Onko totta että kun ottaa hanasta kylmää vettä niin patteriverkostoon menee lämmintä vettä. Olen huomannut että patterit lämpii kun ottaa kylmää vettä?
Ei pitäisi mennä nuin. Jos patteriverkosto olis lämpimässä käyttöveden kierrossa, niin sitte käyttöveden käyttö vaikuttais ehkä jotenki. Jos on rättipatteri käyttövedessä niin sen lämpö voi muuttua sillä hetkellä ku kuumaa vettä juoksuttaa.
Jep. Toisten mielestä optimi olis sellane lämmitysjärjestelmä missä lämpöpumppu jauhaa syksystä kevääseen, on kesän käytännössä kiinni, keräin tuottais käyttöveden isoon varaajaan jolloin sietää muutamat pilvipäivätkin. Talven huipputehon tarpeen aikoina olis vaikka vesitakka apuna ja muulloinkin kun halutaan puulla lämittää. Varaavuus vaatii kuitenkin aina massaa, vesimassaa. Ja sitämyöten tilaa. Toki aika paljon hyvällä suunnittelulla saadaan mahtuun pieneen tilaan niin jotta huollettavuus pysyy, ja 500-1000L varaajalla pääsee pitkälle.
En oikein ymmärtänyt tuota 8-11 min kohdassa ollutta . Mitkä pumput sotivat toisiaan vastaan? Jos lattiakierron pumppu työskentelee patterikierron pumppua vastaan mitä se auttaa että tuota lattiakierron paluu haaraa siirtää lähemmäksi lämpöpumppua?
Juu, en kyllä itekkään enää muista, enkä omasta videosta saa nyt selvää mitä mulla tuossa oli mielessä. Vähän näköjään kehno tuo puhelimella kuvattu otos. Saatto olla asian yliajattelua tai sitten joku valtavan hieno ajatus siinä oli, jollei ilmakuplia aivoissa. Oli miten oli, kunhan patteri puolen paluu tulee siten, ettei pattereiden paluuvesi pääse sekottuun lattiapiirin shunttiin.
Videossa on rosteriputkissa kupariputket kiinni messinkisillä puserrusliittimillä, eli helmiliittimet. Voi laittaa myös HST puristusliittimet, tai punametallia olevat puristusliittimet. Kupariset puristusliittimet voinee myös puristaa tuohon rosteriin kiinni. Kuitenkin paras olla sellainen liitos jonka saa auki, eli puserrusliitos tai sitten joku muu yhdistäjäliitin.
Mikäs siinä olis virheellinen ? Varoventtiilien takana ainakin oikeat asiat ja syöttö/sekoitusventtiilissä on takaisku, että lämmin vesi ei pääse kylmän veden sekaan. Oikein pitäis olla, ellen ole väärin laittanu :D..
@@arinousiainen3618 takaiskun voisi kuvitella puuttuvan tuosta kuvasta ennen käyttöveden painesäiliötä, pohjaventtiilissä porakaivossa on yksi takaisku ja toinen on vielä lisäksi jossainkohtaa painesäiliön ja pumpun välissä kaivon päässä, muistaakseeni. Silloin tossa ei tarvi kolmatta saman putken varrelle. Ei kyllä tule mieleen muuta.
Mitä tapahtuu kun talon väki päättää lähteä lomalle vaikka 1vkoksi ja isäntä katkaisee vedet porakaivolta tulevan putken sulkuventtiilistä ja samaan aikaan emäntä huuhtelee wc:n ja porakaivopumppu lähtee päälle?
@@arinousiainen3618 pumppu pumppaa sulkua vasten, eikä saa painekytkimeltä tietoa jotta saa jo lopettaa ja saattaa tulla tulva. Toivottavasti talonväki laittaa myös porakaivon pumpun katkaisijasta virrat pois kun lähtee lomalle.... mutta toivon varaan ei voi laittaa. Hyvä huomio!, varoventtiili ei auta tossa jos sulku on kiinni ja pumppu pumppaa. Tarttee korjata tilanne, toisinsanoen ottaa toi ensimmäinen sulku pois käytöstä ja lisätä yksi varoventtiili oikeaan suodattimen sulu ja porakaivon välille.
Jaa tossa keruuputkiston osuudessa? Yhdistäjillä on täyttölaite kii ja molemmat putket porakaivon vaakaputkissa avattavilla hela liittimillä ja koneen päässä letkut kutereilla. . Muuten puristaen tai muovihitsaten teen niin paljon ku mahollista keruupiirin putket. Puserrusliittimissä on mutterin halkeamisen riski ku putki välillä pakkasellakin ja lämpötilaerot rasittaa, samoin puserrusliittimien mutterit ei tykkää välttämättä solukumieristeestä tai liimoista. Suora lainaus muualta. "Jos putkisto eristetään solukumi ym eristeellä on messinkiliitin eristettävä tästä esim. suojateipillä/muovilla ym niin, että liitin ei ole kosketuksissa eristemateriaaliin. Eristemateriaalit voivat sisältää esim. ammoniakkia ja/tai muita syövyttäviä aineita jotka voivat olla messingille haitallisia." niitä muttereita on lämpimissäkin putkissa harvinaisissa tapauksissa haljennu ihan eristeen tai sen liiman kemikaalien vaikutuksesta, puristusliittimille ei tuu sitä vaaraa.
@@putkilassilvi-tohtorioy756 Se eristekö ei sitten syövytä messinkisiä sulkuja, muhveja, kaksoisnippoja yms. yms.? Enpä ole itse koskaan kyseistä sääntöä parinkymmenen vuoden työurani aikana kuullutkaan.
@@jannetuovinen6371 solukumi ei vaurioita messinkiä semmosenaan, mutta messinkisen puserrusliittimen mutteria voi vahingoittaa jos olosuhteet on sopivat, kiristyksen jännite + kosteus + ammoniakki tai joku muu haitallinen aine. Ajan kanssa tekee jännittyneeseen mutteriin herkemmin murtuman, se voi tulla toki muutenkin varsinkin maalämpöputkessa, jos puserrusliitos on liian kireä. Mutta jos mutteri halkee tän ammoniakin tms kemikaalin ja jännitteen vaikutuksesta, halkeema on ihan eri näkönen kun lämpölaajenemisesta tullu halkeema, Kalkun Onnisella on hieno mallipala tälleen haljenneesta puserrusliittimestä, joka ei ollut kaiketi edes maalämpöputken liitin. Suora lainaus Helan maalämpö/porakaivo liittimen tuotetekstistä: "Jos putkisto eristetään solukumi ym eristeellä on messinkiliitin eristettävä tästä esim. suojateipillä/muovilla ym niin, että liitin ei ole kosketuksissa eristemateriaaliin. Eristemateriaalit voivat sisältää esim. ammoniakkia ja/tai muita syövyttäviä aineita jotka voivat olla messingille haitallisia." Nykyään ei kaiketi ole solulumissa ammoniakkia, en ole varma. Mutta esim solukumi liimat yms voi jotkin sisältää jotain, mitä ei kannata hikoilevan puserrusliitimen päälle pistää suoraan. Puristus liittimiä voi vissiin surutta eristää vaikka olis ammoniakin vaara solukumissa.
Kyllä on kuparia ja messinkiä rajalla! Paljonko nuo pelkät materiaalit maksoi ilman lämpöpumppua ja varaajia?
En muista mitä osiin meni, reilu yli 2v aikaa tuosta. Kaauhia summa, kuitenkin, mutta paljo vähempi mitä tänää menisi, kun hinnat noussu.
On siinä hetki mietittävä, kun tuollaista suunnittelee, onko parempi miettiä lämpimästä kylmän suuntaan, kuin toisinpäin.
nyt,nyt,nyt on insinööri 😂
diplomi tai vähintään putki tohtori
Ammattikoulun pohjalta nämä kaikki tunteitta ja taidoitta tehdään 😅. Tuli muuten juuri käytyä täältä sitten työmaan valmistumisen. Harmaavesi viemäri oli talon ulkopolella tukossa. Vanhassa sakokaivossa purku putki notkahtanut niin että talosta tuleva putki oli kokoajan veden alla. Kodinhoitohuoneen kurasyöpöstä kun aikansa savi, sora yms päässy viemäriin ja sieltä ei ole virtaus huuhtonu vettä täynä olevaa pitkää vaakavetoa, ni sinnehän on kunnon savikakku jämähtäny. Muutoin tuolla systeemi pelannu ilman ongelmia.
Mitä halkaisijaa käytät tässä kupariputkissa? Mikä on kokemuksesi PEX -putkien kylmän veden tiivistymisestä? Yritän aina välttää kattoasennuksia tästä syystä.
Kupariputkia taitaa on kokoja väliltä 15mm-28mm tässä teknisessä tilassa, vai tarkotatko erityisesti jotain tiettyä kohtaa videolla ? Pex putkikin hikoilee jos tarpeeksi kosteaa ilmaa kylmän putken ympärillä on. Ehkä kerran on tullut vastaan suojaputkessa ollut pexi, jossa oli suojaputkessa jostain vahvistamattomasta syystä aika paljon vettä, eikä pexi vuotanut. Tämä pexi kulki lattiassa. En tiedä onko se voinut olla hikoilusta tullutta vettä vai pääsikö pexin ja suojaputken väliin jommastakummasta päästä roiskevettä tai muuta sellasita. Muuten ei ole haitaksi asti suojaputkessa oleva pexi hikoillut oman kokemuksen mukaan. Jos näkyvillä ilmavassa tilassa oleva pexi hikoilisi, sitä voi hillitä eristämällä suojaputki ja tukkimalla kevyesti suojaputken ja pexin rako putken päistä.
@@putkilassilvi-tohtorioy756
Kokemukseni mukaan kuparia koskevat suuntaviivat (poikkeuksia on aina) ovat seuraavat:
- Cu 22 = vesimittarin ja keräimen väliset putket (= 3/4" UK).
- Cu 15 = putket yksittäisiä yhteyksiä varten.
- Cu 28 = lämpöpumpun liitäntäpiiri (= 1" UK).
Onko tämä suurin piirtein oikein?
Onko totta että kun ottaa hanasta kylmää vettä niin patteriverkostoon menee lämmintä vettä. Olen huomannut että patterit lämpii kun ottaa kylmää vettä?
Ei pitäisi mennä nuin. Jos patteriverkosto olis lämpimässä käyttöveden kierrossa, niin sitte käyttöveden käyttö vaikuttais ehkä jotenki.
Jos on rättipatteri käyttövedessä niin sen lämpö voi muuttua sillä hetkellä ku kuumaa vettä juoksuttaa.
Noista kytkennöistä ei puuttunut muuta kuin aurinkokeräin
Jep. Toisten mielestä optimi olis sellane lämmitysjärjestelmä missä lämpöpumppu jauhaa syksystä kevääseen, on kesän käytännössä kiinni, keräin tuottais käyttöveden isoon varaajaan jolloin sietää muutamat pilvipäivätkin. Talven huipputehon tarpeen aikoina olis vaikka vesitakka apuna ja muulloinkin kun halutaan puulla lämittää. Varaavuus vaatii kuitenkin aina massaa, vesimassaa. Ja sitämyöten tilaa. Toki aika paljon hyvällä suunnittelulla saadaan mahtuun pieneen tilaan niin jotta huollettavuus pysyy, ja 500-1000L varaajalla pääsee pitkälle.
En oikein ymmärtänyt tuota 8-11 min kohdassa ollutta . Mitkä pumput sotivat toisiaan vastaan? Jos lattiakierron pumppu työskentelee patterikierron pumppua vastaan mitä se auttaa että tuota lattiakierron paluu haaraa siirtää lähemmäksi lämpöpumppua?
Juu, en kyllä itekkään enää muista, enkä omasta videosta saa nyt selvää mitä mulla tuossa oli mielessä. Vähän näköjään kehno tuo puhelimella kuvattu otos. Saatto olla asian yliajattelua tai sitten joku valtavan hieno ajatus siinä oli, jollei ilmakuplia aivoissa. Oli miten oli, kunhan patteri puolen paluu tulee siten, ettei pattereiden paluuvesi pääse sekottuun lattiapiirin shunttiin.
KSulla on MLP käyttövesiputket rosteria ja laittanut kuparin kiinni tavallisella puristusliittimellä`? Tähän oma liitin tai mapress?
Videossa on rosteriputkissa kupariputket kiinni messinkisillä puserrusliittimillä, eli helmiliittimet. Voi laittaa myös HST puristusliittimet, tai punametallia olevat puristusliittimet. Kupariset puristusliittimet voinee myös puristaa tuohon rosteriin kiinni. Kuitenkin paras olla sellainen liitos jonka saa auki, eli puserrusliitos tai sitten joku muu yhdistäjäliitin.
Onkohan kylmän veden kytkennässä käynyt kytkentä virhe?
Mikäs siinä olis virheellinen ? Varoventtiilien takana ainakin oikeat asiat ja syöttö/sekoitusventtiilissä on takaisku, että lämmin vesi ei pääse kylmän veden sekaan. Oikein pitäis olla, ellen ole väärin laittanu :D..
0.40-1.15 pitäs selvitä?
@@arinousiainen3618 takaiskun voisi kuvitella puuttuvan tuosta kuvasta ennen käyttöveden painesäiliötä, pohjaventtiilissä porakaivossa on yksi takaisku ja toinen on vielä lisäksi jossainkohtaa painesäiliön ja pumpun välissä kaivon päässä, muistaakseeni. Silloin tossa ei tarvi kolmatta saman putken varrelle. Ei kyllä tule mieleen muuta.
Mitä tapahtuu kun talon väki päättää lähteä lomalle vaikka 1vkoksi ja isäntä katkaisee vedet porakaivolta tulevan putken sulkuventtiilistä ja samaan aikaan emäntä huuhtelee wc:n ja porakaivopumppu lähtee päälle?
@@arinousiainen3618 pumppu pumppaa sulkua vasten, eikä saa painekytkimeltä tietoa jotta saa jo lopettaa ja saattaa tulla tulva. Toivottavasti talonväki laittaa myös porakaivon pumpun katkaisijasta virrat pois kun lähtee lomalle.... mutta toivon varaan ei voi laittaa. Hyvä huomio!, varoventtiili ei auta tossa jos sulku on kiinni ja pumppu pumppaa. Tarttee korjata tilanne, toisinsanoen ottaa toi ensimmäinen sulku pois käytöstä ja lisätä yksi varoventtiili oikeaan suodattimen sulu ja porakaivon välille.
Eihän sitä rättipatteria olisi tarvinnut käyttöveteen lisätä. Niitä on tavalliseen pistorasiaan kytkettäviä ja näin lämpii sähköllä.
Ei ni, eikä täs olekkaan. Rättipatteri on lämpöverkon veteen kytketty.
Sähkökäyttösiäki on tosiaan, semmosen kans pääsis putkari vähemmällä.
Onko tuossa kaikki liittimet kiinni puristusliittimillä?
Jaa tossa keruuputkiston osuudessa? Yhdistäjillä on täyttölaite kii ja molemmat putket porakaivon vaakaputkissa avattavilla hela liittimillä ja koneen päässä letkut kutereilla. . Muuten puristaen tai muovihitsaten teen niin paljon ku mahollista keruupiirin putket. Puserrusliittimissä on mutterin halkeamisen riski ku putki välillä pakkasellakin ja lämpötilaerot rasittaa, samoin puserrusliittimien mutterit ei tykkää välttämättä solukumieristeestä tai liimoista. Suora lainaus muualta. "Jos putkisto eristetään solukumi ym eristeellä on messinkiliitin eristettävä tästä esim. suojateipillä/muovilla ym niin, että liitin ei ole kosketuksissa eristemateriaaliin. Eristemateriaalit voivat sisältää esim. ammoniakkia ja/tai muita syövyttäviä aineita jotka voivat olla messingille haitallisia." niitä muttereita on lämpimissäkin putkissa harvinaisissa tapauksissa haljennu ihan eristeen tai sen liiman kemikaalien vaikutuksesta, puristusliittimille ei tuu sitä vaaraa.
@@putkilassilvi-tohtorioy756 Se eristekö ei sitten syövytä messinkisiä sulkuja, muhveja, kaksoisnippoja yms. yms.? Enpä ole itse koskaan kyseistä sääntöä parinkymmenen vuoden työurani aikana kuullutkaan.
@@jannetuovinen6371 solukumi ei vaurioita messinkiä semmosenaan, mutta messinkisen puserrusliittimen mutteria voi vahingoittaa jos olosuhteet on sopivat, kiristyksen jännite + kosteus + ammoniakki tai joku muu haitallinen aine. Ajan kanssa tekee jännittyneeseen mutteriin herkemmin murtuman, se voi tulla toki muutenkin varsinkin maalämpöputkessa, jos puserrusliitos on liian kireä. Mutta jos mutteri halkee tän ammoniakin tms kemikaalin ja jännitteen vaikutuksesta, halkeema on ihan eri näkönen kun lämpölaajenemisesta tullu halkeema, Kalkun Onnisella on hieno mallipala tälleen haljenneesta puserrusliittimestä, joka ei ollut kaiketi edes maalämpöputken liitin. Suora lainaus Helan maalämpö/porakaivo liittimen tuotetekstistä: "Jos putkisto eristetään solukumi ym eristeellä on messinkiliitin eristettävä tästä esim. suojateipillä/muovilla ym niin, että liitin ei ole kosketuksissa eristemateriaaliin. Eristemateriaalit voivat sisältää esim. ammoniakkia ja/tai muita syövyttäviä aineita jotka voivat olla messingille haitallisia."
Nykyään ei kaiketi ole solulumissa ammoniakkia, en ole varma. Mutta esim solukumi liimat yms voi jotkin sisältää jotain, mitä ei kannata hikoilevan puserrusliitimen päälle pistää suoraan. Puristus liittimiä voi vissiin surutta eristää vaikka olis ammoniakin vaara solukumissa.