Tuostakin näkee, että kun muurari tukkii ilmaraon laastilla, seinän tuuletus ei muutenkaan toimi. Laastista selvästi näkee miten se on litistynyt tuulen suojalevyä vasten ja estää vapaan ilman virtauksen. Suunnitelmissa oli ja on lähes aina ilmaraolle varattu tilaa 20-25 mm, joka on liian vähän. Pienetkin mittavirheet hävittää ilmaraon kokonaan. Olen nähnyt kerrostalotyömailla, jossa villoitetaan ulkoseinä betoniseinää vasten ja julkisivumuurtaan, ilmarakoa ei jää ollenkaan. Lisäksi muurari repii villoja noitumisen kanssa ohuemmaksi kun villa sitten pyrkii pullistamaan tiiliä linjalangasta ulospäin
Joo kuvien mukaan tässä oli 20mm ilmarako, tuulensuojana ja tiilen välissä. Todellisuus oli 0mm, joka ei yllätä tämän tyyppisissä vanhemmissa rakenteissa. Nyt jätetään reilu ilmarako ✌️
@@timpuriltatalo mites, jotta saadaan ilmarako tiilen ja tuulensuojalevyn väliin, niin pitääkö noi purseet ajaa esim. iskuporakoneella+talttapäällä ajaa pois ennenkuin palkkeja lähtään katkomaan; lattia tulee täyteen siivottavaa laastipursetta
Kokeiltiin naputella vanhoja purskeita pois, kuitenkin todettiin vastaavan kanssa että siinä on järjetön työ. Oli meinaan sen verran tiukassa nuo ja jostain tiilestäkin lohkesi reuna mukana... Käytiin järeellä harjalla seinät läpi, eli kaikki irtoava siitä pois. Ilma mahtuu silti kiertää muutauksen takana hyvin, eikä muutama murkeen tippumisella ole merkitystä ilman kiertoon, mikäli niitä sieltä joskus muutama tulisi alass. Tärkeintä oli pitää seinä ehjänä.
@@timpuriltatalo Eikös tuollaisella PIR-levyllä saada periaatteessa rakennetta ohuemmaksi, kun tuulensuojalevyt jäävät pois ja levy villaa ohkaisempi ellei sitten haluta lisätä eristävyyttä? Eli ilmarakoa jää enemmän tiiliseinän väliin
Kannattaa muistaa, että tätä valesokkelin hyvyyttä kehuttiin estoitta tuon ajan rakentamisessa. Eli nykyään kun kuulet rakentajien kehuvan nykyrakentamisen tapoja, kannattaa suhtautua aina varauksella. Itse luotan rakennustapoihin, jotka ovat toimineet satoja vuosia.
Ihan kaikki ei tuota valesokkeli ratkaisua kehunut, itsekkin tiedän muutaman vanhemman rakentajan jotka omien sanojen mukaan ihmetellyt sitä ratkaisua aina. He tekivät omiin taloihinsa rossipohja tai sokkeli perustuksen tjs. ☺️ Lähtökohtaisesti kaikkina vuosina on rakennettu sen ajan parhaan tiedon ja taidon valossa, "seuraava sukupolvi" sitten joutuu tarvittaessa päivittämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Aivan varmasti tämän päivän ratkaisuista, joku tulevaisuudessa katsoo miksi tehty näin kun hiukan eri tavalla tehtynä ei olisi tullut ongelmia. Tietotaito kehittyy jatkuvasti ja rakennesuunnitelijat joutuu entistä enemmän ja tarkemmin suunnittelemaan tulevaisuuden rakennustapoja. 👍 Yksi mitä varmasti tulevaisuudessa tullaan jollain tasolla miettimään on talojen eristepaksuuksien kasvu ja sitä kautta kastepisteiden muodostuminen. Tämä jakaa mielipiteitä jo nyt paljon, kysymys kuuluu tehdäänkö tulevaisuudessa eristys eri materiaaleilla ja kokonaan rungon ulkopuolelle 🤔
poijat on urahkoihneet :) voi vain kuvitella miltä tuntuu saada noi isot projektit valmiiksi. Itellä vastaava oma projekti menollaan oulussa. Se on vapauttavaa tehdä omina herroina näitä juttuja... Terveiset Mikko teet kovaa duunia.
8:30 Hauska klippi, mutta oo varovainen. Menee selkä helposti rikki kun riuhtoo sivusuunnassa. t: Meni 10v elämästä 30-40 välillä hankalaksi kun kerran töhöilin ristiselän rikki ja se sitten uusi monilla tavoilla. Onneksi oikealla reenillä se siitä saatiin kuntoon ja taas mennään. 9:15 katoin kans että mitäs pirua tuota purkamaan. Näyttää hyvältä!
Joo selän kanssa pitää kyllä työmaalla olla varovainen, itselläni välilevy revennyt kertaalleen 3-4 nikaman välistä. Kaikki näytteet mitä otettu alajuoksusta muistaakseni 4 tai 5 eri kohtaa, sisälsi monia eri homeita ja muita ylläreitä. Yllättävän hyvässä kunnossa oli silmämääräisesti alajuoksu, siellä täällä oli selvästi home läikkiä. Tosin pesutilojen kohdalla oli jopa tolppien sisällä reikiä, niitä ei tähän videoon tullut mukaan tällä kertaa. Toinen missä valesokkeli oli todella huonossa kunnossa oli vuotavan läpiviennin takia, yksi kattotuoli piti sen takia korjata ja runkoa myös, siellä alajuoksu oli osittain murentunut pois.
Meillä on -77 valesokkelilla varustettu talo joka juuri ostettiin, edelliset asukkaat olivat alkuperäsiä ja sanovat että ei oo ongelmia ollu minkäänlaisia kosteuden kanssa, näytepala otettiin juuri ennen ostoa ja puu on kuin uutta, salaojat on ja taloon ei pääse suoraan skeittilaudalla rullailemaan sisään eli on hieman korkeammalla kuin usealla naapurilla, johtuneeko näistä?
Jokainen talo on omanlaatuinen joten asiaa pitää tarkastella talokohtaisesti. Valesokkeli ei sinäänsä suoraan ole "miina", juuri mainitsemasi asiat pienentää riskiä reilusti. Eli hyvä salaojitus, sekä katon sadevesien pois ohjaus talon vierestä. Tietysti mikäli runko on oikeasti maanpinnasta nostettu ylöspäin ja mahdollisesti on tajuttu aikoinaan laittaa huopakaista alajuoksun alle. Näillä pääsee jo pitkälle. Tietysti tilanetta kannattaa seurata ja etenkin välillä salaojat kuvata, näin varmistaa että talo pysyy pitkään hyvänä. Eikä tarvitse ryhtyä isompiin remontteihin.
@@saulikomulainen Vähän eri mieltä tästä kyllä. Kyllä tietous on lisääntynyt ihan toiselle tasolle menneistä vuosikymmenistä. Esim 60-70 luvun kerrostaloissa oli paljon ratkaisuja jotka oli tarkoitus kestää vain muutamia kymmeniä vuosia. Silti ne talot on paljolti vielä pystyssä. Kuitenkin noista asioista ollaan kehitytty todella paljon, esimerkiksi betonitekniikassa, lämmöneristeissä, haitta-aineissa, kapillaarisissa materiaaleissa, vedeneristyksissä, työmaiden kosteudenhallinnassa ym ym.
@@JukiReviewsHmm. Yksi huomioitava seikka on kuitenkin se, että onko talo rakennettu kuten on piirretty? Nykypäivän urakka-henkisyys ja kiireelliset aikataulut ovat todennäköisesti tämän nykyaikakauden suurin "rakennusvirhe". Ihan vaan sekin, jos edes kylppärin lattioiden kaatoja ei saada kuntoon, niin mikä on se piiloon jäävien virheiden määrä?
Olen seurannut useamman vuoden videoitasi ja nyt kun aloitin rakennusalan opinnot niin mielenkiintoa katsoa ja oppia on vielä enemmän. 😊Saanko kysyä mitkä työhousut ja työkengät teillä on käytössä?
onko tullut vastaan että alajuoksu lankku on naulattu kiinni anturissa olevaan puu tappiin. ne on sika hitaat poistaa myös mustuneet ja tuovat hajua. ja kun tappi sattuu oven karmin kohtaan ei työkalut mahdu. ps käytätättekö kapselointi aineita?
Mitenkäs semmoisissa tapauksissa että on valettu vaan laatta, jonka päällä alajuoksu ja lattia rakennettu samaan tasoon, 90 luvun alkupuolen valesokkeleita? Vaikka tolpat kengittäisi on lattia rakenne silti laattaa vasten. Jos vesi on päässyt harkkoon on se silloin myös laatassakin?
Valesokkeleissa pelkkä korjaus ja lahon alapuun poisto ei riitä. Pitäisi selvittää myös juurisyy. Onko salaojat ja kaadot kunnossa? Monesti hartiapankkitaloista puuttuu salaojat kokonaan.
Tietysti alkulähde ongelmalle pitää myös poistaa ja selvittää, mikäli semmoinen talossa on. Kuitenkin on taloja missä salaojat on suhteellisen hyvässä kunnossa silti kun talon alajuoksu on maanpinnan alapuolella. Se on mennyt huonoon kuntoon. Siksi videossa käsitellään tuota valesokkelin korjaus osuutta, kun syyt on moninaiset silti miksi ne menee huonoon kuntoon. Paljon kosteutta se ei tarvitse, jolloin alkaa jo menemään runko huonoon kuntoon....
Kun lähetään korjaamaan ensin sisältä, tutkimatta ensin minkä vuoksi mahdollinen vaurio on syntynyt, se on vähän niin kuin perä edellä puuhun kiipeäisi. Kosteus tunkeutuu rakenteeseen ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Ja sen aiheuttajaa, saattaa olla liki mahdoton poistaa, jos on perustettu liian syvälle ottamatta huomioon lopullinen maanpinta.
Otettiinko hankkeessa huomioon alapohjan ja ulkoseinän liittymäaluetta? Eräässä kohteessa oli isolla rahalla kengitetty, mutta jätetty tuo liittymäalue tiivistämättä ja sisäilma ongelmat jatkuivat... ei muutako seinät uudestaan auki. Muistittehan imuroida nuo sahanpurut, etteivät ne ala siellä käryämään😅
Ajatuksena, entäs jos valesokkeli on ollut kuiva 40v, kannattaako sitä lähteä korjaamaan etupeltoon tai jos salaojat on nolla niin kannattaako niitä tehdä jos pärjätty ilman tähän astikin ilman
Jos valesokkeli on "terve ja kuiva", eikä muuten remonttia ole tulossa. En missään nimessä lähtisi varmuuden vuoksi sitä purkamaan ja korjaamaan valesokkelia. Kuitenkin mikäli siinä havaitaan vikoja tai siinä ollaan eristeitä lisäämässä/vaihtamassa, kannattaa samalla korjata valesokkeli. Tietysti kohteen mukaan katsoa kuinka iso remontti on taloudellisesti järkevää, tällä korjaus menetelmä on helppo asentaa haastavin osuus on alajuoksun purku tuolta välistä.
Juuri näin. Meillä kanssa 67 valesokkelitalo. Viidestä kohtaa mitattiin kosteudet, katsottiin silmällä, kokeilitiin kädellä ja kuvattiin kameroilla. Oli rutikuivaa.
Jos sala ojia ei ole, lähtisin kyllä katsomaan onko budjettia ne lisätä, samalla tarkistaa rännit ja juoksutorvet ja sadevesi viemärit kuntoon. Kosteus pitää saada pois talon vierestä että rakenteet pysyy kuivina. Toinen on patolevyt jotka kannattaa lisätä jos niitä ei ole ja tarkistaa patolevy listat ettei maa aines pääse perustuksien ja patolevyn väliin, jolloin se ei pääse kuivumaan kunnolla. Suosittelen myös pitämään sen kierrä talo ympäri ainakin kerran kuukaudessa ja silmäile näkyykö mitään erikoista. Tämä pätee kaikkiin taloihin.
Mitenkäs tuollainen rakenneratkaisu pysyy ehkä ehjänä. Salaojitus kuntoon, patolevyt seinustalle, kengitys ja orgaanisen materiaalin kaivuu seinustan pohjilta? Pitäisikö jonkin aikaa ainakin kestää
Uskoisin hyvin pysyvän ehjänä, nytkin oli muutamissa paikoissa alajuoksi tosi huonossa hapessa. Ne kun kaikki korvattiin metallisilla ja asiakas on tekemässä myöhemmin vielä salaojaremontin, niin se vähäinenkin riski lähtee pois. Ilman salaojaremonttiakin pitäisi kestää vähintään samat mitä vanha rakenne joka meni kosteudesta huonoksi...
@@timpuriltatalo Tuossa pohdiskelin voiko salaojitus aiheuttaa joissakin tapauksissa muita ongelmia. Esimerkiksi tässä meidän lähistöllä paljon savimaata. Uudemmassa asuntokannassa pilarit maassa, mutta jälkikäteen kun vanhoissa taloissa korjattu niin ainakin muutamissa kohteissa maa lähtenyt elämään uudestaan ja tätä myöten viemärit mutkalla ym. kivaa tapahtunut
Koko runkoa ei kerralla voi sahata poikki, vaan tehdä vaikka yksi tolppa kerrallaan korjauksen. Maksimissaan 2 vierekkäistä, kuitenkin pitää ottaa huomioon että kattoa on riittävästi. Ei kannata ottaa sen suhteen riskiä kuitenkaan 😊
Hyvältä näyttää. Oliko alapohjarakenne miten tehty tässä kohteessa ? kaksoislaatta, muovikalvot, lämmöneristyksien puuttuminen tai sitä on liian vähän, vääränlaiset maatäytöt tyypillisiä ongelma kohtia.🔨
Kohteessa kaksoispohjalaatta, niiden välissä eriste hiekka ja muovi. Muovi kuitenkin pitänyt laatanpinnan aina kuivana, joten sen suhteen olisi turhaa lähteä laattaa purkamaan ja kallista. Pesuhuoneen kohdalta kuitenkin purimme lattiarakenteen, varmuuden vuoksi samalla sinne laitettiin uudet eristeet ja valu.
@@timpuriltatalo On siitä muovista välillä hyötyäkin, nykypäivänä sitä ei saa laittaa alapohjaan. Vuotovahinko tapauksissa ikävä, kun vesi jää muovin päälle eikä vapaasti pääsee imeytymään maaperään, menee pikkaushommiksi sitten. Aikonaan kuivattiin imu tai puhalluskuivauksilla näitä rakenteita paljon, alkuperäiset käyttövesiputket galvanoitu / kupari, ja rautaiset lämmitysverkostonputket kulkevat näiden valujen välissä ja vuotoja helposti tulee. Tiiviisti laitettu muovikalvo alapohjassa voi vähentää myös radonin nousua sisäilmaan riskipaikoilla.
On toi valesokkeli kyllä ollu oikeen insinöörin taidonnäyte aikanaan,kuka sen on aikanaan sitte keksinykkään. Ei oo mieleen juolahtanu vaurioherkkyys,että ku puurunko lähtee maantasalta,joskus jopa kostean maanpinnan alta😅
Älä muuta sano, ajan hienous taisi olla siinä että talon lattia on nimeomaan mahdollisimman lähellä maan pintaa... Eikä pelkästään noi puut, vaan ne villat maata vasten. Oikeen imee vettä kun pesusienet, aikanaan ei edes salaojia käytetty ja katon vedet laskettiin monesti myös sokkelin viereen. Ilman laajaa kuntotutkimusta, missä tehdään tarkastus aito rakennetarkastus purkamalla tai poraamalla reijät, en tämän vuosikymmenen taloa uskalla kenellekkään suositella.
Insinööreillä ei ole mitään tekemistä siinä että runko on lahonnut. Itse rakentajat ovat perustaneet liian syvälle ja kun pihatyöt on tehty, maanpinta on noussut lattian tasolle. Eihän betoni valesokkeli ole sen kummempi kuin että tiili lähtee sieltä sokkelin päältä. Ja lattia on toisekseen valettu liian korkealle. Lahovauriouden syy on alta päin nouseva ja sokkelin vierustalta sokkeliin imeytyvä kosteus, koska 70 luvulla ei mitään kapillaari katko kerroksia käytetty. Ostettiin halvalla hiekkaa, joka oli liian ohutta ja kapillaarivesi pääsi siinä nousemaan. Jos talon lattiakorkeus on suunniteltu tarpeeksi korkealle, salaojat toimii ja kapillaariveden nousu on estetty, valesokkelista ei ole mitään harmia.
Metallissa johtaa tietysti aina lämpöä, kuitenkin tuo eriste vähentää sitä samoin urat jota metalliin on tehty. Valmistajan mukaan lämpöä pitäisi johtaa suurinpiirteen saman verran kun normaalin puutolpan läpi, en tähän sen enempää osaa ottaa kantaa. Me laitettiin sisäpuolelle vielä 20mm eriste jolla viimeistään kylmäsilta katkaistaan :)
Loppujen lopuksi kengät oli helppo asentaa, sekä nopea. Isoin työ oli poistaa vanha alajuoksu. Itse rungon sahaus, kengän asennus ja termo palkki meni per tolppa noin 10min about kun pääsi rytmiin. Eli todella nopeeta, ei kuivumisaikoja ja samana päivänä teoriassa saisi rakennetta lyötyä kiinni taas. Näistä vaihtoehdoista kengitys mieluummin, samalla kylmäsilta on pienempi. ☺️
15:35 "Finnfoam on vettä imemätön materiaali" Viime syksynä tehtiin saunamökin pesuhuoneremontti ja pintalaatan alla oli pietyn betonin päällä 30mm paksu Finnfoam levy, se oli kaivon vierestä täysin vedellä vettynyt aivan, kuten EPS levyt usein myös on, kun pesuhuoneessa on jokin vuotanut. Että ilmeisesti jossain olosuhteissa sekin voi imeä itseensä vettä, ei kuitenkaan niin helposti, kuin EPS.
Mikä finnfoam levy oli kyseessä? XPS? Koska PIR kyllä ottaa itteensä jo vedessä uittaa pidempään 🧐 XPS levyä on ollut perustusten yms alla pitkään niistä en oo tullut vastaan ”kastunutta” levyä itellä ainakaan vielä 🧐
@@timpuriltataloKyllä se oli Finnfoam XPS levyä siinä oli tekstit näkyvissä. En ole kanssa ennen nähnyt, että olisi imenyt vettä itseensä. Useasti löytynyt rakenteista Finnfoamia ja kaikki ollut aiemmin kuivia, vaikka olisi ollut vesivahinkokin. Tämä kohde oli sen verran vanha, että saattaa olla niiltä ajoilta jolloin ko. yritys on perustettu eli melko ensimmäisiä Finnfoam levyjä. Lieko aika tehnyt tepposen vai onko valmistusmenetelmät muuttunut vuosien saatossa ja levy parantunut.
Tietääkseni kaksirunkoisissa/kelluke runko veneissäkin käytetään "vettä imemätöntä" foamia, mutta kyllä sekin vedet sisäänsä imaisee kun tarpeeksi kuplat murtuu ja vedessä lilluu. En menisi luottamaan foamiin kaiken korjaavana materiaalina. Onhan se toki parempi kuin vanhat styroksit, jotka imi kuin pesusieni mutta silti parempi suunnitella rakenteet alusta alkaen mahdollisimman monella turva ratkaisulla. Siltä varalta että foamiin ei oo luottamista kun ikää tulee. Jos se on perustuksien alla siellä se ei sentä aiheuta ihan mahdottomia ongelmia korkeintaan lytistyy kasaan, mutta rungon alla voipi lytistyä vain yhdestä enemmän kosteutta saaneesta kohdasta, mutta sen näkee sitten. Toinen on tuo metallin änkeminen perustuksiin, kylmä siltoja ja ruostumisen vaara tuommoisessa paikassa, eteenkin jos on tulvimisen mahdollisuutta.
Sama perjaate jokaisella ulkoseinällä, lähtökohtaisesti jokaisen runkotolpan alle kenkä. Ikkunoiden alle ei tarvitse, siellä riittää palkki ja sen päältä ikkunapenkin alaosan tuenta.
Tulee kritiikkiä, tosin itse olen vaan kaupunkiympäristölautakunnassa. En pääse vaikuttamaan urakoihin tai tilojen rakentamiseen muuten kun kaavoituksella. Itse olen ollut hyväksymässä alueelle kaava muutosta, esim parkkipaikkojen lisääminen yms. En ole nähnyt edes papereita urakka sopimuksista kun ne kuuluu hankita puolelle ja tilalautakunnan alaisuuteen.
Noin puolet uuden rakentamisen hinnasta, uutta ei kuitenkaan saisi rakentaa näin lähelle naapuria siksi tälle tontille ei ollut muita järkeviä vaihtoehtoja. Samalla saadaan useampi video aihe teille katsojille.
Kyllä ne kannattaa tehdä etukäteen, tosin siitä yhdestä tai kahdesta ruokalusikallisesta laastia ei haittaa ilmaraossa ole. Siellä kun väkisinkin enemmän muuta laastinjäämiä tiilien takana.
@@norkatorOnhan sillä, estää tehokkaan tuuletuksen ja jos sille ei tässä vaiheessa tehdä mitää niin tulee olemaan kiinni tuulensuojalevyssä ja josta ongelmaksi muodostuu esim. viistosateen aikana laastin kastuminen ja josta kosteus menee edelleen kapillaarisesti tuulensuojalevyyn
Syy miksi näitä valesokkeleita tehtiin oli siirtää eristettä perinteisen perustuksen alapintaan jolloin jos esim puurunko lattia sisällä tulee siitä eristetty laatikko, missä sen aikaisissa laatta rakenteissa laatta oli kylmä koska se oli sokkeleista kontaktissa kylmän ulkoilman kanssa ilman että oli mitään eristettä välissä. Nopealla ojalan laskuopilla lyö foamin pystyyn eristeeksi leikkaamaan betonisen kylmäsillan ja tekee valun tulee remontti about puolet halvemmaksi ja rakenteellisesti vastaa vähän uudempaa laatta rakennusta R arvon osalta. Oikeastaan ainoa hyöty tuossa kengityksessä on parempi R arvo tuossa alueella, plus tietysty herkästi homehtuvan/ongelma alueen poisto. Tosin itse repisin rakenteen auki ulkoa päin, tiili vuoraus pois, yllämainituilla tavoilla mitä budjettiin sopii korjaa valesokkelin, vetää tiilen verran lisää eristettä ja asentaa lauta vuokrauksen, jolloinka nykyisin viistossa tuleva sade ei kasaa kosteutta tiileen mikä ajan kanssa murtua eteenkin meidän pakkasissa. Puu vuorauksen voi kumminkin korjaus maalata ja vaihtaa suht huokealla, joka samalla vähentää painoa perustuksien päältä.
Jos tiilimuurauksen haluisi poistaa tai siihen olisi budjettia. Tulisi lisäeristys helposti ulos ja saisi saman pinnan koko ulkopuolelle 👌 valesokkeli korjaukseen monia vaihtoehtoja, tämä vaan yksi niistä. Sekä tässä vaihtoehdossa on jo kohtuullinen eristys 12cm + 2cm XPS eristettä ✌️
Onneksi en asu valesokkelitalossa.. Tässä jossa asun rakenne on kait puulattia-villa-betoni. Salaojia ei ole tai ne tuskin on toiminnassa. Talo rakennettu 1973 ja laajennettu 90-luvun alussa mm. saunalla ja kylpyhuoneella.
Todennäköisesti asut riskirakenne talossa. 70-luvulla ei yleensä pohjabetonilaatan alle laitettu lämmöneristeitä ja näin ollen pohjalaatta tasapainossa maaperän kosteuden kanssa, villa/koolaukset pohjalaatan päällä voi vaurioitua. Puurakenteiset väli / ulkoseinät lähtee sieltä pohjabetonilaatan tasosta ja ovat riskipaikassa. Kun pohjalaatta on myös viileä lämmöneristyksien puttumisen syystä voi myös kondenssivesiongelmaa olla, eli sisäilman kosteus tiivistyy alapohjassa vedeksi otollisissa olosuhteissa talvella.
Loistava on tuote! Oliko millä perselankut laitettu kiinni? Yhden kylppärin yhteydessä kun korjasin valesokkelin lankku oli hakattu puolen metrin välein pikanauloilla kiinni.. kyllä siinä jo meinas hiki virrata 😂
Mielestäni täytyy myös sanoa että on paljon 80 luvullakin tehtyjä valesokkeli taloja missä ei ole mitään ongelmia, kaikki ei ole susia. Talon paikka vaikuttaa varmasti kanssa asiaan millaisessa mäessä se on , minne sade vedet ohjautuu.
Näin on, mikäli valesokkeli pysyy kuivana ja rakenteet tehty hyvin. Ei välttämättä tule ikinä ongelmia, siksi se on riskirakenne jolle ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Hyvä kuitenkin että riskirakenteet pitää nykyään kuntotutkimuksissa erikseen mainita, tosin tämän talon kohdalla oli mainuttu ettei riskirakenteita eikä valesokkelia olisi ollenkaan. 😅 Tuo talon paikan sijoitus on iso tekijä, ennen vanhaa talot rakennettiin mäen päälle. Jolloin kosteuden kanssa ei ollut ongelmia, nykyään kun rakennetaan savipelloille kuopankin pohjalle salaojat tulevat aika tärkeään rooliin.
Monesti sanonut että Suomessa on tapa 10 vuotta kutsua "keksintöjä" uusiksi 😅 Toimiva järjestelmä ja tuolloin 7 vuotta sitten taisi ensimmäiset talot tuolla ratkaisulla korjattu.
Kyllä niillä merkitys on, mutta ei niin painokuormallinen kun harjan suuntaisilla seinillä. Hyvä huomio, olisi voinut tuon mainita itsekkin videolla 👌 nyt jäykistäviä rakenne tulee talon sisälle koolaus ja Habito kipsit. Koska tiilen ja rungon väliin ei saa tukevaa rakennetta. Ainakaan siten että ilmarako tulisi 😊
Useasti sanonut että tässä kohteessa uuden rakennus ei olisi ollut järkevää, naapuri talot alle 2m talon seinästä. Joten uusi rakennus olisi merkittävästi pienempi kun nykyinen. Uuden rakentaminen uudelle tontille on tietysti oma juttunsa, vanhan talon purkaminen ja samalle tontille uuden teko harvemmin on kannattavaa ellei tontille saa reilusti enemmän rakennusneljöitä tai esim useamman rakennuksen. Tässä kohteessa kumpikaan ei toteutuisi, sekä vanhalla talolla on aina jonkinlainen arvo ellei tonttia olisi myyty purkukuntoisela talolla. Video projektia tässä tehdään, eli vaiheta on enemmän mitä monessa projektissa on muuten järkevää tehdä. Kuitenkin videoista katsojat voi ottaa oman osan neuvot ja vinkit talteen, tai vaikka ihan viihteellisesti katsoa.
Sillon videot ei saa katselukertoja, kun harva katsoo kerralla useita. Koko ajan kuvataan lisää, saadaan rauhassa editoitua ja tehtyä nyt. Maksullinen sponssi jäsenyys pääsee katsomaan muutamia jaksoja eteenpäin, nyt heillä 2 jaksoa. He näkevät sitä tahtia kun videot on valmiita. Ilmaiseksi tulee kerran viikossa 😊
Mikko, miksi ne suomessa rakensi seinät betonilaatan alle? Se hän ois voinu seistä betonin päällä ja tätä hommaa ei tarvis tehdä. Ja tämä ”kenkä” homma, eikö se yhtä hyvin vois täyttää eps betonilla?
Suomessa valesokkeli oli yleinen ja suosittu 1960-1980 välissä. En itse keksi siihen yhtään järkevää syytä, miksi se on ollut suosittu. Eps betoni myös yksi korjaustapa, siinä omat positiiviset ja negatiiviset puolensa.
Tuostakin näkee, että kun muurari tukkii ilmaraon laastilla, seinän tuuletus ei muutenkaan toimi. Laastista selvästi näkee miten se on litistynyt tuulen suojalevyä vasten ja estää vapaan ilman virtauksen. Suunnitelmissa oli ja on lähes aina ilmaraolle varattu tilaa 20-25 mm, joka on liian vähän. Pienetkin mittavirheet hävittää ilmaraon kokonaan. Olen nähnyt kerrostalotyömailla, jossa villoitetaan ulkoseinä betoniseinää vasten ja julkisivumuurtaan, ilmarakoa ei jää ollenkaan. Lisäksi muurari repii villoja noitumisen kanssa ohuemmaksi kun villa sitten pyrkii pullistamaan tiiliä linjalangasta ulospäin
Joo kuvien mukaan tässä oli 20mm ilmarako, tuulensuojana ja tiilen välissä. Todellisuus oli 0mm, joka ei yllätä tämän tyyppisissä vanhemmissa rakenteissa. Nyt jätetään reilu ilmarako ✌️
@@timpuriltatalo mites, jotta saadaan ilmarako tiilen ja tuulensuojalevyn väliin, niin pitääkö noi purseet ajaa esim. iskuporakoneella+talttapäällä ajaa pois ennenkuin palkkeja lähtään katkomaan; lattia tulee täyteen siivottavaa laastipursetta
Kokeiltiin naputella vanhoja purskeita pois, kuitenkin todettiin vastaavan kanssa että siinä on järjetön työ. Oli meinaan sen verran tiukassa nuo ja jostain tiilestäkin lohkesi reuna mukana... Käytiin järeellä harjalla seinät läpi, eli kaikki irtoava siitä pois. Ilma mahtuu silti kiertää muutauksen takana hyvin, eikä muutama murkeen tippumisella ole merkitystä ilman kiertoon, mikäli niitä sieltä joskus muutama tulisi alass. Tärkeintä oli pitää seinä ehjänä.
Imuroitiinko sahanpurut pois sieltä valesokkelin pohjalta ennen uuden asennusta.
@@timpuriltatalo Eikös tuollaisella PIR-levyllä saada periaatteessa rakennetta ohuemmaksi, kun tuulensuojalevyt jäävät pois ja levy villaa ohkaisempi ellei sitten haluta lisätä eristävyyttä? Eli ilmarakoa jää enemmän tiiliseinän väliin
Kiitos taas, kyllä nämä katsotaan kaikki kun putkahtaa eetteriin👍😂 terveiset valesokkeli kämpästä 😬
Kannattaa muistaa, että tätä valesokkelin hyvyyttä kehuttiin estoitta tuon ajan rakentamisessa. Eli nykyään kun kuulet rakentajien kehuvan nykyrakentamisen tapoja, kannattaa suhtautua aina varauksella.
Itse luotan rakennustapoihin, jotka ovat toimineet satoja vuosia.
Ihan kaikki ei tuota valesokkeli ratkaisua kehunut, itsekkin tiedän muutaman vanhemman rakentajan jotka omien sanojen mukaan ihmetellyt sitä ratkaisua aina. He tekivät omiin taloihinsa rossipohja tai sokkeli perustuksen tjs. ☺️ Lähtökohtaisesti kaikkina vuosina on rakennettu sen ajan parhaan tiedon ja taidon valossa, "seuraava sukupolvi" sitten joutuu tarvittaessa päivittämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Aivan varmasti tämän päivän ratkaisuista, joku tulevaisuudessa katsoo miksi tehty näin kun hiukan eri tavalla tehtynä ei olisi tullut ongelmia. Tietotaito kehittyy jatkuvasti ja rakennesuunnitelijat joutuu entistä enemmän ja tarkemmin suunnittelemaan tulevaisuuden rakennustapoja. 👍 Yksi mitä varmasti tulevaisuudessa tullaan jollain tasolla miettimään on talojen eristepaksuuksien kasvu ja sitä kautta kastepisteiden muodostuminen. Tämä jakaa mielipiteitä jo nyt paljon, kysymys kuuluu tehdäänkö tulevaisuudessa eristys eri materiaaleilla ja kokonaan rungon ulkopuolelle 🤔
Hyvä jakso, opettavainen. Kyllä tosta vielä koti saadaan.
poijat on urahkoihneet :) voi vain kuvitella miltä tuntuu saada noi isot projektit valmiiksi. Itellä vastaava oma projekti menollaan oulussa. Se on vapauttavaa tehdä omina herroina näitä juttuja... Terveiset Mikko teet kovaa duunia.
Purkuvaiheeseen vinkkinä kun katkoo tolppia ja alapuita niin sahaa vinoon ne poikki. Lähtee huomattavasti keveemmin pois.
8:30 Hauska klippi, mutta oo varovainen. Menee selkä helposti rikki kun riuhtoo sivusuunnassa. t: Meni 10v elämästä 30-40 välillä hankalaksi kun kerran töhöilin ristiselän rikki ja se sitten uusi monilla tavoilla. Onneksi oikealla reenillä se siitä saatiin kuntoon ja taas mennään.
9:15 katoin kans että mitäs pirua tuota purkamaan. Näyttää hyvältä!
Joo selän kanssa pitää kyllä työmaalla olla varovainen, itselläni välilevy revennyt kertaalleen 3-4 nikaman välistä. Kaikki näytteet mitä otettu alajuoksusta muistaakseni 4 tai 5 eri kohtaa, sisälsi monia eri homeita ja muita ylläreitä. Yllättävän hyvässä kunnossa oli silmämääräisesti alajuoksu, siellä täällä oli selvästi home läikkiä. Tosin pesutilojen kohdalla oli jopa tolppien sisällä reikiä, niitä ei tähän videoon tullut mukaan tällä kertaa. Toinen missä valesokkeli oli todella huonossa kunnossa oli vuotavan läpiviennin takia, yksi kattotuoli piti sen takia korjata ja runkoa myös, siellä alajuoksu oli osittain murentunut pois.
Taas on opittu lisää. Tiedä vaikka joskus tätä tietoa tarvis, kun raksa hommat kiinnostaa vaikka ikää jo on.
Meillä on -77 valesokkelilla varustettu talo joka juuri ostettiin, edelliset asukkaat olivat alkuperäsiä ja sanovat että ei oo ongelmia ollu minkäänlaisia kosteuden kanssa, näytepala otettiin juuri ennen ostoa ja puu on kuin uutta, salaojat on ja taloon ei pääse suoraan skeittilaudalla rullailemaan sisään eli on hieman korkeammalla kuin usealla naapurilla, johtuneeko näistä?
Jokainen talo on omanlaatuinen joten asiaa pitää tarkastella talokohtaisesti. Valesokkeli ei sinäänsä suoraan ole "miina", juuri mainitsemasi asiat pienentää riskiä reilusti. Eli hyvä salaojitus, sekä katon sadevesien pois ohjaus talon vierestä. Tietysti mikäli runko on oikeasti maanpinnasta nostettu ylöspäin ja mahdollisesti on tajuttu aikoinaan laittaa huopakaista alajuoksun alle. Näillä pääsee jo pitkälle. Tietysti tilanetta kannattaa seurata ja etenkin välillä salaojat kuvata, näin varmistaa että talo pysyy pitkään hyvänä. Eikä tarvitse ryhtyä isompiin remontteihin.
Odotettu jakso .. Kiitos
Tämä avasi aikaisempaa keskustelua asiasta 😁
Hienoa tekemistä taas! Tai kuten appiukko sanoisi: ei voi pelkästään moittia 👌
70-80-luvun rakenneratkaisuista kiittävät tämän päivän remonttifirmat.
Käytettiin vielä 90-luvun alkupuoliskolla ainakin.
Sama homma vuonna 2070 yhtä ”tietäviä” ollaan nytkin kun silloin. Kukaan ei tiedä miten vituiksi tämän päivän rakentaminen on mennyt 60v päästä😅
@@saulikomulainen Vähän eri mieltä tästä kyllä. Kyllä tietous on lisääntynyt ihan toiselle tasolle menneistä vuosikymmenistä. Esim 60-70 luvun kerrostaloissa oli paljon ratkaisuja jotka oli tarkoitus kestää vain muutamia kymmeniä vuosia. Silti ne talot on paljolti vielä pystyssä. Kuitenkin noista asioista ollaan kehitytty todella paljon, esimerkiksi betonitekniikassa, lämmöneristeissä, haitta-aineissa, kapillaarisissa materiaaleissa, vedeneristyksissä, työmaiden kosteudenhallinnassa ym ym.
Niinhän se luultavasti on. @@saulikomulainen
@@JukiReviewsHmm. Yksi huomioitava seikka on kuitenkin se, että onko talo rakennettu kuten on piirretty? Nykypäivän urakka-henkisyys ja kiireelliset aikataulut ovat todennäköisesti tämän nykyaikakauden suurin "rakennusvirhe". Ihan vaan sekin, jos edes kylppärin lattioiden kaatoja ei saada kuntoon, niin mikä on se piiloon jäävien virheiden määrä?
Olen seurannut useamman vuoden videoitasi ja nyt kun aloitin rakennusalan opinnot niin mielenkiintoa katsoa ja oppia on vielä enemmän. 😊Saanko kysyä mitkä työhousut ja työkengät teillä on käytössä?
onko tullut vastaan että alajuoksu lankku on naulattu kiinni anturissa olevaan puu tappiin. ne on sika hitaat poistaa myös mustuneet ja tuovat hajua. ja kun tappi sattuu oven karmin kohtaan ei työkalut mahdu. ps käytätättekö kapselointi aineita?
Mitenkäs semmoisissa tapauksissa että on valettu vaan laatta, jonka päällä alajuoksu ja lattia rakennettu samaan tasoon, 90 luvun alkupuolen valesokkeleita? Vaikka tolpat kengittäisi on lattia rakenne silti laattaa vasten. Jos vesi on päässyt harkkoon on se silloin myös laatassakin?
Valesokkeleissa pelkkä korjaus ja lahon alapuun poisto ei riitä. Pitäisi selvittää myös juurisyy. Onko salaojat ja kaadot kunnossa? Monesti hartiapankkitaloista puuttuu salaojat kokonaan.
Tietysti alkulähde ongelmalle pitää myös poistaa ja selvittää, mikäli semmoinen talossa on. Kuitenkin on taloja missä salaojat on suhteellisen hyvässä kunnossa silti kun talon alajuoksu on maanpinnan alapuolella. Se on mennyt huonoon kuntoon. Siksi videossa käsitellään tuota valesokkelin korjaus osuutta, kun syyt on moninaiset silti miksi ne menee huonoon kuntoon. Paljon kosteutta se ei tarvitse, jolloin alkaa jo menemään runko huonoon kuntoon....
Kun lähetään korjaamaan ensin sisältä, tutkimatta ensin minkä vuoksi mahdollinen vaurio on syntynyt, se on vähän niin kuin perä edellä puuhun kiipeäisi. Kosteus tunkeutuu rakenteeseen ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Ja sen aiheuttajaa, saattaa olla liki mahdoton poistaa, jos on perustettu liian syvälle ottamatta huomioon lopullinen maanpinta.
Otettiinko hankkeessa huomioon alapohjan ja ulkoseinän liittymäaluetta? Eräässä kohteessa oli isolla rahalla kengitetty, mutta jätetty tuo liittymäalue tiivistämättä ja sisäilma ongelmat jatkuivat... ei muutako seinät uudestaan auki.
Muistittehan imuroida nuo sahanpurut, etteivät ne ala siellä käryämään😅
Etkö katsonut videota kun kyselet imuroinnista 🤔
Ajatuksena, entäs jos valesokkeli on ollut kuiva 40v, kannattaako sitä lähteä korjaamaan etupeltoon tai jos salaojat on nolla niin kannattaako niitä tehdä jos pärjätty ilman tähän astikin ilman
Jos valesokkeli on "terve ja kuiva", eikä muuten remonttia ole tulossa. En missään nimessä lähtisi varmuuden vuoksi sitä purkamaan ja korjaamaan valesokkelia. Kuitenkin mikäli siinä havaitaan vikoja tai siinä ollaan eristeitä lisäämässä/vaihtamassa, kannattaa samalla korjata valesokkeli. Tietysti kohteen mukaan katsoa kuinka iso remontti on taloudellisesti järkevää, tällä korjaus menetelmä on helppo asentaa haastavin osuus on alajuoksun purku tuolta välistä.
Juuri näin. Meillä kanssa 67 valesokkelitalo. Viidestä kohtaa mitattiin kosteudet, katsottiin silmällä, kokeilitiin kädellä ja kuvattiin kameroilla. Oli rutikuivaa.
Jos sala ojia ei ole, lähtisin kyllä katsomaan onko budjettia ne lisätä, samalla tarkistaa rännit ja juoksutorvet ja sadevesi viemärit kuntoon. Kosteus pitää saada pois talon vierestä että rakenteet pysyy kuivina.
Toinen on patolevyt jotka kannattaa lisätä jos niitä ei ole ja tarkistaa patolevy listat ettei maa aines pääse perustuksien ja patolevyn väliin, jolloin se ei pääse kuivumaan kunnolla. Suosittelen myös pitämään sen kierrä talo ympäri ainakin kerran kuukaudessa ja silmäile näkyykö mitään erikoista. Tämä pätee kaikkiin taloihin.
on niin mätä ja märkä etä oikee kolisee ja kilisee
Mitenkäs tuollainen rakenneratkaisu pysyy ehkä ehjänä. Salaojitus kuntoon, patolevyt seinustalle, kengitys ja orgaanisen materiaalin kaivuu seinustan pohjilta? Pitäisikö jonkin aikaa ainakin kestää
Uskoisin hyvin pysyvän ehjänä, nytkin oli muutamissa paikoissa alajuoksi tosi huonossa hapessa. Ne kun kaikki korvattiin metallisilla ja asiakas on tekemässä myöhemmin vielä salaojaremontin, niin se vähäinenkin riski lähtee pois. Ilman salaojaremonttiakin pitäisi kestää vähintään samat mitä vanha rakenne joka meni kosteudesta huonoksi...
@@timpuriltatalo Tuossa pohdiskelin voiko salaojitus aiheuttaa joissakin tapauksissa muita ongelmia. Esimerkiksi tässä meidän lähistöllä paljon savimaata. Uudemmassa asuntokannassa pilarit maassa, mutta jälkikäteen kun vanhoissa taloissa korjattu niin ainakin muutamissa kohteissa maa lähtenyt elämään uudestaan ja tätä myöten viemärit mutkalla ym. kivaa tapahtunut
Mielenkiintoista. Miten ne nuo kantavat rungot tuetaan, että alapäät uskaltaa vedellä poikki?
Koko runkoa ei kerralla voi sahata poikki, vaan tehdä vaikka yksi tolppa kerrallaan korjauksen. Maksimissaan 2 vierekkäistä, kuitenkin pitää ottaa huomioon että kattoa on riittävästi. Ei kannata ottaa sen suhteen riskiä kuitenkaan 😊
Hyvältä näyttää. Oliko alapohjarakenne miten tehty tässä kohteessa ? kaksoislaatta, muovikalvot, lämmöneristyksien puuttuminen tai sitä on liian vähän, vääränlaiset maatäytöt tyypillisiä ongelma kohtia.🔨
Kohteessa kaksoispohjalaatta, niiden välissä eriste hiekka ja muovi. Muovi kuitenkin pitänyt laatanpinnan aina kuivana, joten sen suhteen olisi turhaa lähteä laattaa purkamaan ja kallista. Pesuhuoneen kohdalta kuitenkin purimme lattiarakenteen, varmuuden vuoksi samalla sinne laitettiin uudet eristeet ja valu.
@@timpuriltatalo On siitä muovista välillä hyötyäkin, nykypäivänä sitä ei saa laittaa alapohjaan. Vuotovahinko tapauksissa ikävä, kun vesi jää muovin päälle eikä vapaasti pääsee imeytymään maaperään, menee pikkaushommiksi sitten. Aikonaan kuivattiin imu tai puhalluskuivauksilla näitä rakenteita paljon, alkuperäiset käyttövesiputket galvanoitu / kupari, ja rautaiset lämmitysverkostonputket kulkevat näiden valujen välissä ja vuotoja helposti tulee. Tiiviisti laitettu muovikalvo alapohjassa voi vähentää myös radonin nousua sisäilmaan riskipaikoilla.
On toi valesokkeli kyllä ollu oikeen insinöörin taidonnäyte aikanaan,kuka sen on aikanaan sitte keksinykkään. Ei oo mieleen juolahtanu vaurioherkkyys,että ku puurunko lähtee maantasalta,joskus jopa kostean maanpinnan alta😅
Älä muuta sano, ajan hienous taisi olla siinä että talon lattia on nimeomaan mahdollisimman lähellä maan pintaa... Eikä pelkästään noi puut, vaan ne villat maata vasten. Oikeen imee vettä kun pesusienet, aikanaan ei edes salaojia käytetty ja katon vedet laskettiin monesti myös sokkelin viereen. Ilman laajaa kuntotutkimusta, missä tehdään tarkastus aito rakennetarkastus purkamalla tai poraamalla reijät, en tämän vuosikymmenen taloa uskalla kenellekkään suositella.
Noh eipähän vedä lattiasta niin kuin oma 100v rossipohjainen! (tietenkin tähänkin on ratkaisut)
Insinööreillä ei ole mitään tekemistä siinä että runko on lahonnut. Itse rakentajat ovat perustaneet liian syvälle ja kun pihatyöt on tehty, maanpinta on noussut lattian tasolle. Eihän betoni valesokkeli ole sen kummempi kuin että tiili lähtee sieltä sokkelin päältä. Ja lattia on toisekseen valettu liian korkealle. Lahovauriouden syy on alta päin nouseva ja sokkelin vierustalta sokkeliin imeytyvä
kosteus, koska 70 luvulla ei mitään kapillaari katko kerroksia käytetty. Ostettiin halvalla hiekkaa, joka oli liian ohutta ja kapillaarivesi pääsi siinä nousemaan. Jos talon lattiakorkeus on suunniteltu tarpeeksi korkealle, salaojat toimii ja kapillaariveden nousu on estetty, valesokkelista ei ole mitään harmia.
Eikö tuo termokenkä itsessään ole kylmäsilta? Metallia jonka sisäpuolella on eriste. Luulisi ainakin, että johtaa aika hyvin kylmää..
Metallissa johtaa tietysti aina lämpöä, kuitenkin tuo eriste vähentää sitä samoin urat jota metalliin on tehty. Valmistajan mukaan lämpöä pitäisi johtaa suurinpiirteen saman verran kun normaalin puutolpan läpi, en tähän sen enempää osaa ottaa kantaa. Me laitettiin sisäpuolelle vielä 20mm eriste jolla viimeistään kylmäsilta katkaistaan :)
Meillä taloyhtiön remontissa tehtiin sokkelit harkoilla tai valamalla. Nuo kengät vaikuttaa vähän työläiltä. Kummallla teet mielummin?
Loppujen lopuksi kengät oli helppo asentaa, sekä nopea. Isoin työ oli poistaa vanha alajuoksu. Itse rungon sahaus, kengän asennus ja termo palkki meni per tolppa noin 10min about kun pääsi rytmiin. Eli todella nopeeta, ei kuivumisaikoja ja samana päivänä teoriassa saisi rakennetta lyötyä kiinni taas. Näistä vaihtoehdoista kengitys mieluummin, samalla kylmäsilta on pienempi. ☺️
15:35 "Finnfoam on vettä imemätön materiaali" Viime syksynä tehtiin saunamökin pesuhuoneremontti ja pintalaatan alla oli pietyn betonin päällä 30mm paksu Finnfoam levy, se oli kaivon vierestä täysin vedellä vettynyt aivan, kuten EPS levyt usein myös on, kun pesuhuoneessa on jokin vuotanut. Että ilmeisesti jossain olosuhteissa sekin voi imeä itseensä vettä, ei kuitenkaan niin helposti, kuin EPS.
Jep, itelläkin tullut huomattua, että taitaa olla enemmänkin myyntimiesten puheita.
Mikä finnfoam levy oli kyseessä? XPS? Koska PIR kyllä ottaa itteensä jo vedessä uittaa pidempään 🧐 XPS levyä on ollut perustusten yms alla pitkään niistä en oo tullut vastaan ”kastunutta” levyä itellä ainakaan vielä 🧐
@@timpuriltataloKyllä se oli Finnfoam XPS levyä siinä oli tekstit näkyvissä. En ole kanssa ennen nähnyt, että olisi imenyt vettä itseensä. Useasti löytynyt rakenteista Finnfoamia ja kaikki ollut aiemmin kuivia, vaikka olisi ollut vesivahinkokin.
Tämä kohde oli sen verran vanha, että saattaa olla niiltä ajoilta jolloin ko. yritys on perustettu eli melko ensimmäisiä Finnfoam levyjä. Lieko aika tehnyt tepposen vai onko valmistusmenetelmät muuttunut vuosien saatossa ja levy parantunut.
Tietääkseni kaksirunkoisissa/kelluke runko veneissäkin käytetään "vettä imemätöntä" foamia, mutta kyllä sekin vedet sisäänsä imaisee kun tarpeeksi kuplat murtuu ja vedessä lilluu. En menisi luottamaan foamiin kaiken korjaavana materiaalina. Onhan se toki parempi kuin vanhat styroksit, jotka imi kuin pesusieni mutta silti parempi suunnitella rakenteet alusta alkaen mahdollisimman monella turva ratkaisulla. Siltä varalta että foamiin ei oo luottamista kun ikää tulee. Jos se on perustuksien alla siellä se ei sentä aiheuta ihan mahdottomia ongelmia korkeintaan lytistyy kasaan, mutta rungon alla voipi lytistyä vain yhdestä enemmän kosteutta saaneesta kohdasta, mutta sen näkee sitten. Toinen on tuo metallin änkeminen perustuksiin, kylmä siltoja ja ruostumisen vaara tuommoisessa paikassa, eteenkin jos on tulvimisen mahdollisuutta.
Tulipa nähtyä miten tuokin tehdään,kiitos👍 Mitenkäs se menee sitten kantavien kohdalla? Sama periaate?
Sama perjaate jokaisella ulkoseinällä, lähtökohtaisesti jokaisen runkotolpan alle kenkä. Ikkunoiden alle ei tarvitse, siellä riittää palkki ja sen päältä ikkunapenkin alaosan tuenta.
Teetkö videon myös Kuusijärven nuotiopaikasta?
Siinä olisi ollut super makee ja hyvä tuottoinen työ. Harmi kun Vantaan kaupunki ei soitellut, olisi voinut tehdä vaikka pienellä alennuksella 🤣
@@timpuriltatalo Meneekö tuo Kuusijärven keissi lautakunnassa läpi sellaisenaan vai tuleeko sieltä kritiikkiä poliitikoilta?
Tulee kritiikkiä, tosin itse olen vaan kaupunkiympäristölautakunnassa. En pääse vaikuttamaan urakoihin tai tilojen rakentamiseen muuten kun kaavoituksella. Itse olen ollut hyväksymässä alueelle kaava muutosta, esim parkkipaikkojen lisääminen yms. En ole nähnyt edes papereita urakka sopimuksista kun ne kuuluu hankita puolelle ja tilalautakunnan alaisuuteen.
Kuinka paljon tämän talon suuri remontti maksaa? Kiitos.
Noin puolet uuden rakentamisen hinnasta, uutta ei kuitenkaan saisi rakentaa näin lähelle naapuria siksi tälle tontille ei ollut muita järkeviä vaihtoehtoja. Samalla saadaan useampi video aihe teille katsojille.
Aivan loistava ohjevideo. Kiitoksia. 👍🏻
Kiitos 🙏
ulkovuoraus tiilen hengitys reijät kannattaa tehdä ensiksi sit vasta sisäpuolelta purku niin mujut saa pois
Kyllä ne kannattaa tehdä etukäteen, tosin siitä yhdestä tai kahdesta ruokalusikallisesta laastia ei haittaa ilmaraossa ole. Siellä kun väkisinkin enemmän muuta laastinjäämiä tiilien takana.
Vaikka en ammattilainen olekaan (korkeintaan aloitteleva amatööri), niin tuon seinän muuraajalle vois kyllä pari sanaa sanoa. 😅
Jos meinaat tuota tiiliverhoilun talon sisäpuolen pintaa niin onko tuolla merkitystä?
suomessa on valitettavasti ollut ja on nytkin tapa se mikä jää piiloon niin ei haittaa on tullut paljon vastaan samanlaisia muurauksia työmailla
@@norkatorOnhan sillä, estää tehokkaan tuuletuksen ja jos sille ei tässä vaiheessa tehdä mitää niin tulee olemaan kiinni tuulensuojalevyssä ja josta ongelmaksi muodostuu esim. viistosateen aikana laastin kastuminen ja josta kosteus menee edelleen kapillaarisesti tuulensuojalevyyn
Jep. Ja lisäksi siirtää kätevästi sadeveden muuraussaumojen kautta suoraan tuulensuojalevyn pintaan
@@kaupustelija aivan. Sitten täytyy seurata tehtiinkö tässä asialle jotain.
Eikö vois korjata katkomalla tolpat ja valamalla?
Syy miksi näitä valesokkeleita tehtiin oli siirtää eristettä perinteisen perustuksen alapintaan jolloin jos esim puurunko lattia sisällä tulee siitä eristetty laatikko, missä sen aikaisissa laatta rakenteissa laatta oli kylmä koska se oli sokkeleista kontaktissa kylmän ulkoilman kanssa ilman että oli mitään eristettä välissä. Nopealla ojalan laskuopilla lyö foamin pystyyn eristeeksi leikkaamaan betonisen kylmäsillan ja tekee valun tulee remontti about puolet halvemmaksi ja rakenteellisesti vastaa vähän uudempaa laatta rakennusta R arvon osalta. Oikeastaan ainoa hyöty tuossa kengityksessä on parempi R arvo tuossa alueella, plus tietysty herkästi homehtuvan/ongelma alueen poisto.
Tosin itse repisin rakenteen auki ulkoa päin, tiili vuoraus pois, yllämainituilla tavoilla mitä budjettiin sopii korjaa valesokkelin, vetää tiilen verran lisää eristettä ja asentaa lauta vuokrauksen, jolloinka nykyisin viistossa tuleva sade ei kasaa kosteutta tiileen mikä ajan kanssa murtua eteenkin meidän pakkasissa. Puu vuorauksen voi kumminkin korjaus maalata ja vaihtaa suht huokealla, joka samalla vähentää painoa perustuksien päältä.
Jos tiilimuurauksen haluisi poistaa tai siihen olisi budjettia. Tulisi lisäeristys helposti ulos ja saisi saman pinnan koko ulkopuolelle 👌 valesokkeli korjaukseen monia vaihtoehtoja, tämä vaan yksi niistä. Sekä tässä vaihtoehdossa on jo kohtuullinen eristys 12cm + 2cm XPS eristettä ✌️
Onneksi en asu valesokkelitalossa.. Tässä jossa asun rakenne on kait puulattia-villa-betoni. Salaojia ei ole tai ne tuskin on toiminnassa. Talo rakennettu 1973 ja laajennettu 90-luvun alussa mm. saunalla ja kylpyhuoneella.
Todennäköisesti asut riskirakenne talossa. 70-luvulla ei yleensä pohjabetonilaatan alle laitettu lämmöneristeitä ja näin ollen pohjalaatta tasapainossa maaperän kosteuden kanssa, villa/koolaukset pohjalaatan päällä voi vaurioitua. Puurakenteiset väli / ulkoseinät lähtee sieltä pohjabetonilaatan tasosta ja ovat riskipaikassa. Kun pohjalaatta on myös viileä lämmöneristyksien puttumisen syystä voi myös kondenssivesiongelmaa olla, eli sisäilman kosteus tiivistyy alapohjassa vedeksi otollisissa olosuhteissa talvella.
jotain tuollaista ajatellutkin. Onneksi ei oma talo vaan asun vuokralla. Tiilivuorattu puurakenteinen talo vieläpä
Loistava on tuote! Oliko millä perselankut laitettu kiinni? Yhden kylppärin yhteydessä kun korjasin valesokkelin lankku oli hakattu puolen metrin välein pikanauloilla kiinni.. kyllä siinä jo meinas hiki virrata 😂
8mm harjateräksellä oli asennettu ajajuoksut. Lyöty 8mm reikä läpi ja lekalla hakattu harjateräs laukkuun kiinni noin metrin välein 😂 Tiukassa oli 😅
Mielestäni täytyy myös sanoa että on paljon 80 luvullakin tehtyjä valesokkeli taloja missä ei ole mitään ongelmia, kaikki ei ole susia. Talon paikka vaikuttaa varmasti kanssa asiaan millaisessa mäessä se on , minne sade vedet ohjautuu.
Näin on, mikäli valesokkeli pysyy kuivana ja rakenteet tehty hyvin. Ei välttämättä tule ikinä ongelmia, siksi se on riskirakenne jolle ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Hyvä kuitenkin että riskirakenteet pitää nykyään kuntotutkimuksissa erikseen mainita, tosin tämän talon kohdalla oli mainuttu ettei riskirakenteita eikä valesokkelia olisi ollenkaan. 😅 Tuo talon paikan sijoitus on iso tekijä, ennen vanhaa talot rakennettiin mäen päälle. Jolloin kosteuden kanssa ei ollut ongelmia, nykyään kun rakennetaan savipelloille kuopankin pohjalle salaojat tulevat aika tärkeään rooliin.
Tämä "kengittämistapa" on varmaan hyvä kun löytyy 7vuotta vanha video jossa käytetty tuota samaa systeemiä ja edelleen käytetään
Monesti sanonut että Suomessa on tapa 10 vuotta kutsua "keksintöjä" uusiksi 😅 Toimiva järjestelmä ja tuolloin 7 vuotta sitten taisi ensimmäiset talot tuolla ratkaisulla korjattu.
On sairasta hommaa😆
Päädyn runkotolpat ei todellakaan ”hengaa vain mukana”, vaan on tärkeä osa rakennuksen tuulikuomien siirtämisessä perustuksille
Toki tähän tarvitaan avuksi myös jäykistävät rakenteet (kuten tuulensuojalevy)
Kyllä niillä merkitys on, mutta ei niin painokuormallinen kun harjan suuntaisilla seinillä. Hyvä huomio, olisi voinut tuon mainita itsekkin videolla 👌 nyt jäykistäviä rakenne tulee talon sisälle koolaus ja Habito kipsit. Koska tiilen ja rungon väliin ei saa tukevaa rakennetta. Ainakaan siten että ilmarako tulisi 😊
Ei mitään järkeä lähteä tuollaiseen remonttiin. Rakennus matalaksi ja uutta torppaa tilalle. Toki timpureille tällainen on mukavaa liiketoimintaa.
Useasti sanonut että tässä kohteessa uuden rakennus ei olisi ollut järkevää, naapuri talot alle 2m talon seinästä. Joten uusi rakennus olisi merkittävästi pienempi kun nykyinen. Uuden rakentaminen uudelle tontille on tietysti oma juttunsa, vanhan talon purkaminen ja samalle tontille uuden teko harvemmin on kannattavaa ellei tontille saa reilusti enemmän rakennusneljöitä tai esim useamman rakennuksen. Tässä kohteessa kumpikaan ei toteutuisi, sekä vanhalla talolla on aina jonkinlainen arvo ellei tonttia olisi myyty purkukuntoisela talolla. Video projektia tässä tehdään, eli vaiheta on enemmän mitä monessa projektissa on muuten järkevää tehdä. Kuitenkin videoista katsojat voi ottaa oman osan neuvot ja vinkit talteen, tai vaikka ihan viihteellisesti katsoa.
Pistä ny vaan ne kaikki osat näkyville. Turhaan niitä panttaat aina viikon.
Sillon videot ei saa katselukertoja, kun harva katsoo kerralla useita. Koko ajan kuvataan lisää, saadaan rauhassa editoitua ja tehtyä nyt. Maksullinen sponssi jäsenyys pääsee katsomaan muutamia jaksoja eteenpäin, nyt heillä 2 jaksoa. He näkevät sitä tahtia kun videot on valmiita. Ilmaiseksi tulee kerran viikossa 😊
Mikko, miksi ne suomessa rakensi seinät betonilaatan alle? Se hän ois voinu seistä betonin päällä ja tätä hommaa ei tarvis tehdä.
Ja tämä ”kenkä” homma, eikö se yhtä hyvin vois täyttää eps betonilla?
Suomessa valesokkeli oli yleinen ja suosittu 1960-1980 välissä. En itse keksi siihen yhtään järkevää syytä, miksi se on ollut suosittu. Eps betoni myös yksi korjaustapa, siinä omat positiiviset ja negatiiviset puolensa.
Muurarin on ollut kyllä rappari, niin paljon törseitä!
.