Ruotujakolaitoksen historia Suomessa
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 21 ธ.ค. 2024
- #Suomi #ruotujakolaitos #historia
Kun Ruotsista oli kasvamassa suurvalta tarve vakituiselle armeijalle oli jatkuvassa kasvussa. Sotäväen ottojen tilalle alettiin jo 1600-luvun alussa Kalmarin sotien yhteydessä vakituista väkeä. Tätä varten kyseisen vuosisadan aikan perusettiin ruotujakolaitos jonka tehtävä oli ylläpitää niin riittävää määrää taistelukykyistä sotaväkeä. Ruotujakolaitos tuotti taistelijoita lukuisiin kruunun sotiin aina Suomen sodan epäonniseen lopputulokseen asti. Tosin Venäjän vallan aikanakin Suomessa oli omaa sotäväkeä. Tästä kaikesta puhumme tässä They Talk Suomen jaksossa.
► TILAA KANAVA: / @theytalksuomi
Lukusuositus & lähteet:
► Suomi sodassa - Tuhat vuotta idän ja lännen puristuksessa - Robert Brantberg
► Ruotuväkeä ja värvättyjä
portti.kansall...
'
► Ruotusotaväki ja ruotujakolaitos
blog.myheritag...
Katso myös mielenkiintoinen:
► STRIKE THE TRUTH
Website: www.strikethetr...
Instagram: / strikethetruth
They Talk Suomi sosiaalisessa mediassa:
►INSTAGRAM: / theytalksuomi
►TWITTER: @TheyTalkSuomi
Theme:
"The Last Day" by Midnight Danger
• Midnight Danger - The...
Background theme:
Mystery - HolFix
FAIR USE NOTICE. They Talk's videos might contain copyrighted material, the use of which may not always be specifically authorized by the copyright owner. In these kind of cases, the material is displayed for commentary and educational purposes. We believe this constitutes a 'fair use' of any such copyrighted material as provided for in section 107 of the US Copyright Law. If you wish to use copyrighted material from this video for purposes of your own, you must obtain permission from the copyright owner.
Kiitokset mielenkiintoisesta videosta.
Kiitos paljon.
Olen Rantasalmelta kotoisin ja tietysti käynyt tuon kadettikoulun raunioilla. Siellä on muistomerkki nykyään. Kotipaikkani on ilmeisesti ollut alun perin ratsutila. Suvussa on kulkenut semmoinen tarina. Torppa se ainakin on ollut, kunnalliskodin torppa nimittäin. Se on todistettu asia. Torppia oli tietääkseni 6 kpl. Joista yksi on tällä hetkellä omistamani vapaa-ajan mökki. Noin kilometri kotipaikastani kirkonkylälle päin on isäni kertoman mukaan ollut sotilastorppa. En osaa sanoa onko isä nähnyt kyseistä rakennusta tai mitään torpan paikkaa, vai onko se vaan perimätietoa. Tietä oli jo varmaan 1930-luvulla oikaistu joten oletetun sotilastorpan paikka on nykyään keskellä metsää.
Nämä on aina mielenkiintoisia aiheita, lisää vaan tulemaan, kiitos.
Kiitoksia paljon. Tarkoitus on tehdä vanhemmastakin ajasta.
Todella hyviä videoita monesta kiinnostavasta aiheesta. Näitä on mukava katsoa!😃
Kiitos, loistavaa että tykkäät.
Olen kotoisin Tottijärven Sorvan kylästä (nykyisin Nokiaa). Muistan vielä poikasena 60 -luvulla maillamme olleen ruotusotamiehen mökin kivijalan. Viime kesänä en sitä enää onnistunut löytämään puuston ja aluskasvuston seasta... Kiitos mielenkiintoisesta jutusta!
Hyvä video aiheesta. Ylen Areenassa oleva tarina Ruotsin historiasta tietää kertoa, että osa miehistä vahingoitti itseään tahallisesti, että välttyi armejapalveluksesta, eikä ihme kun samainen jakso kertoo miesmenetysten olleen 80% luokkaa.
Ruotsin historia sarja YLE Areenassa oli kyllä kovaa tavaraa. Olisi toivonut, että se olisi ollut vieläkin pidempi ja perehtynyt syvemmin tiettyihin ajanjaksoihin.
Kiitos hienosta videosta 👍 oot paras
Historia on aina mielenkiintoista ja olen katsonut monta tekemääsi. Tässä videossa on mielenkiintoista se että toistaako historia itseään tänä päivänä? Ajatellen että armeijamme saa käskyt Norfolkista (NATO) mutta käskyn toteuttaja on taas Ruotsissa. Ruotsilla ei ole varsinaisesti omia maajoukkoja. Niin mitä tästä pitäisi ajatella? Varsinkin jos tutkimme armeijoiden rakenteellista eroa.
Ei saa käskyjä Norfolkista vaan vain ja ainoastaan Suomen pääesilunnasta (rauhan aikana). Norfolkista sodan aikana saa käskyjä ne joukot jotka ovat erikseen Nato-operaatioihin määrätty eli Suomen tapauksessa muutaman tuhannen miehen joukko.
Esi-isissäni on ruotsalaisia upseereita ja aliupseereita sekä suomalaisia ruotusotamiehiä ja ratsutilojen rakuunoita. Asia oli osin tuttu, mutta uusia yksityiskohtia tuli kyllä esiin. Kiitos.
Tiesin kyllä ruotulaitoksesta, mutta en tuolla tarkkuudella. Hyvä video👍
Ruotujakolaitos toi Suomessa "torpat" talonpoikaiselle maalle, mutta sotilastorpan haltija ei ollut työvelvollinen oman ruotunsa ylläpitäviin taloihin. Ruotujakolaitos oli myös sosiaalisesti merkittävä, koska usein ammatti periytyi ja sotilaan tyttäretkin menivät naimisiin ruotusotilaiden kanssa. Sukututkimukselle ruotusotilaat muodostavat oman haasteensa, sillä ruodun nimestä tuli (useimmilla alueilla" sotilaan "sukunimi". Kun mies vaihto ruotua, niin nimikin muuttui. Tämä käytäntö alkoi ainakin Pohjanmaalla rapistua 1700-luvun puolivälin jälkeen.
Varsinkin aliupseereiden/upseeriperheissä taapero saatettiin kirjata rykmentin rulliin jopa 4-vuotiaana. Närpiön komppanian kersantin virassa oli suvun kolme miestä peräjälkeen. Keski-Suomessa varusmestarin virassa oleva tuli isäksi 15-vuotiaana ja vuoden kuluttua vääpeliksi (silti edelleen vain varusmestarin vakanssilla).
lisätessäni sukuni tietoja geniin sukuhistoria ulottui Pohjois-Karjalasta Pirkanmaalle, maatilalle nimeltä Mattila, jossa kirjattiin vuonna 1737 syntyneeksi Heikki Matinpoika Mattila, mutta pojan isästä on tiedossa vain nimi Matti Samulinpoika, ei sukunimeä eikä syntymäaikaa saati -paikkaa, Heikki Matinpojan vuonna 1794 syntynyt pojanpoika Mikko vaihtoi jossain vaiheessa sukunimeä ja lähti Lieksaan, mietin että mikä on mahtanut olla tarina kun arviolta vähän ennen Suurta Pohjan sotaa/sen aikana syntyneelle sukunimettömälle miehelle ilman syntymäaikaa tai -paikkaa merkittiin vuonna 1737 syntyneeksi poika jolla ON sukunimi ja joka ilmeisesti peri maatilan jolla syntyi, Mattilan tila on edelleen olemassa ja tämänpäivän valokuvien perusteella ei ole ollut mikään pieni tila 1800 -luvun alkupuolella Mikon lähtiessä Käkisalmen läänin korpeen (Mikon lähtö keskelle ei mitään selittynee sillä että isän kuoltua isoveli todennäköisesti löi Mikolle kukkarollisen hopeaa kouraan ja käski häipyä talosta, sitä lähinnä mietin että mistä Matti Samulinpoika tuolle tilalle aikanaan tuli ja miten tila hänen käsiinsä päätyi.)
Esi-isäni isän äidin puolelta oli ruotisotilas Kuhmoisissa ja sai silloin sukunimen Lustig.
Oma sukunimeni tulee Savon Rykmentin Iisalmen komppanian 101 ruodun sotamies Petter Niirasen saamasta ruotunimestä jouduttuaan vakinaiseksi ruotumieheksi 1770.
Tavallaan saadaan sotilaita armeijaan eri kannustimilla. Liikkeellekannalle varmistetaan armeijan reservi.
Järjestelmä toimi aikansa, mutta jo 1700-luvun lopulla esiin sen haitat, kun rullissa 50-kymppisiä patua, jotka siihen aikaan todella olivat "vanhoja".
Kannustin mahdolliselle henkensämenettämiselle on sodassa pakollinen. Se voi olla käytännössä mikä vain, oli se sitten raha, kunnia tai paikka taivaissa.
Mahtanut olla motivoituneita ne väkisin ja jopa vangittuna olleet sotilaat jotka vietiin sotimaan kolmekymmenvuotiseen sotaan aikoinaan.😂
Toisaalta Saksanmaalla oli samanlainen kannustin kun Putinin ryöväreillä Ukrainassa ja menetelmät olivat hyvin samanlaisia, joskin tuolloin ei tuotu pesukoneita
😍
Kruunun maksama sotilaseläke oli harvinainen. Mikäli esimerkiksi haavotuit jäit ilman eläkettä. Lisäksi eläke vaati 30 vuoden nuhteettoman palveluksen. Ruotu tietysti huolehti vanhoista sotilaistaan, mikä paremmin mikä huonommin. Kirkonkirjoissa on maininta kruunun eläkkeistä.
Norjan retken aikana tuntureilla paleltuneet invalidit lempattiin väestä ja ymmärtääkseni jätettiin heitteille Ruotsiin. Siinäpä sitä turvaverkkoa. Kiinnostava olisi tietää, pääsikö kukaan näistä ruotsia ymmärtämättömistä veteraaneista koskaan takaisin Suomeen?
onneksi on hovimäki sarja
Totta! Pitääkin katsoa uudelleen.
NATO ei jyökkää päinvastoin kuin Ruotsi aikoinaan. On puolustusliitto
NATO on tosiaan puolustusliitto.
Lapsuuskotini on entinen sotilastorppa. Taloa on vuosisatojen aikana laajennettu, mutta torppa taitaa olla "siellä edelleen". Myös pihapiirin navetta on hyvin todennäköisesti 1800-luvulta.Savon rykmentti, Pieksämäen komppania, ruotu 26.
Loppuiko tämä ruotujärjestelmä kun Suomi itsenäistyi
Varsinainen ruotujakolaitos loppui 1809. Sen jälkeen sitä ei enää ollut koko maan kattavana järjestelmänä. Vuoden 1878 asevelvollisuuslaki toi SUOMEEN yleisen asevelvollisuuden. Sen erityispiirteenä merkittävä rajoitus: osastoja ei voinut käyttää ULKOMAILLA. Vain kaartin pataljoona poikkeus, koska kuului keisarin henkivartioväkeen.
Toki 1800-luvulla oli köyhien ja vaivaisten ruodut, mutta tällä järjestelmällä ei ollut mitään tekemistä ruotujakolaitoksen kanssa. Mutta "Ruotuväki" sen sijaan on olemassa edelleen, ja se on Puolustusvoimain tiedotuslehti. Täytyy tunnustaa, että inttiaikana sitä ei tullut luettua, kun Kale ja Jalu yms olivat niin mielenkiitoisesti kuvitettuja.