Köyhän Suomalaisperheen Ruoka 1755 - Hernekeitto - Osa 1
ฝัง
- เผยแพร่เมื่อ 14 พ.ค. 2024
- Köyhän suomalaisperheen ruoka vuonna 1755 - me söimme hernekeittoa. Loimme tällä videolla alkuperäisen reseptin mukaan annoksen hernekeittoa. Samalla Projekti Ruokatauko käynnistyy ensimmäisellä videolla.
Etsimme vastauksia kysymykseen mitä tapahtuu kun alamme syömään kuten suomalaiset satoja vuosia sitten? Tämä on kanavamme missio tästä lähtien ja tutkimme meidän suomalaisten ruokahistoriaa. Käymme läpi myös liikkumista ja selviytymistä kun projektimme etenee.
Tämä on osa 1. Emme vielä tiedä mihin suuntaan videoiden sisältö menee, mutta aloitamme tästä. Ruokahistoria kiinnostaa meitä valtavasti ja haluamme tuoda ideoita historiastamme nykyaikaan. Näin suomalaiset söivät ja elivät satoja vuosia sitten.
0:07 Projekti Ruokatauon esittely
0:52 Talonpojat viljelivät ja metsästivät ankarissa olosuhteissa
02:30 Sitkeys kiinnostaa meitä
03:14 Meillä ei ollut ylipainoa
04:14 Ongelma tiedossa
06:07 Suomen Ruokahistoria ja varkaat
08:07 Hernekeiton lyhyt historia
09:30 1755 luettiin Cajsa Wargin keittokirjaa
09:58 Hernekeitto mainitaan Oulusta 1788
11:22 Hernkeitto porisee Naantalissa
12:12 Kokki-Kirjan resepti hernekeitosta
15:26 Lihat irti potkasta
16:01 Syömään
18:20 Projekti Ruokatauon Ravintovalmennus
18:57 Outro
Projekti Ruokatauon Ravinto:
www.sorosuo.com/ruokatauko/
Harjoittelemme asioiden tutkimista samalla. Pahoittelemme jos mukana mahdollisia asiavirheitä.
Kuvien oikeudet:
Mies kyntää peltoa, Nainen savutuvan uunin ääressä, Leivän leivontaa tuvan pöydällä, Savutupa ja perhe tuvan pöydä ääressä : A. Ahlström osakeyhtiön kokoelma / Ivar Ekströmin Metsäkansa-kokoelma. Ekström, Ivar Aleksander, Valokuvaaja. Varkauden museot.
Ihmiset kävelevät pois kirkosta : Turun Museokeskus, kuvaaja tuntematon.
#ruoka #hernekeitto #ruokahistoria
Herneitä, kasleria, vettä, suolaa ja laitan myös merimiestapaan pilkottua sipulia.
Tästä hernekeitostakin on joku vetänyt herneet nenään, koska sitä ei tarjoilla enää siinä koulussa, missä meikäläisen mukula on.
(Muista kouluista en tiedä sanoa.)
Joka tapauksessa, kyseessä on mainio ruoka, jota voi tuunata loputtomiin.
Kiitos videosta 🤝
Mielenkiintoinen historia😊
Sitkeys tulee siitä, ettei (fyysisesti sekä henkisesti) heikot ja "kevytmielisemmät" yksinkertaisesti säilyneet hengissä. Eli luonnon valinnan tulosta, ei sen kummempaa.
Jopa yksittäinen taistelija voi saavuttaa ilmaherruuden hernekeiton avulla. 😁
Eiköhän tuon sopan sekaan, ole kelvannut pula-aikana myös rengin hikiset rukkaset. 🥺
Olet hyvin lähellä totuutta. Me jouduimme pahimpina aikoina jatkamaan leipätaikinaa oljella, sammaleella ja pohjoisessa myös jäkälällä... 😳
Osa 2 : Ruisleipä tulossa kesäkuussa 2024.
Selvittämätön mysteeri on se millä keripukki vältettiin? Raakaa kasvista on ollut pakko syödä. Kuumetaminen tuhoaa C-vitamiinin.
Näin siitäkin jotain merkintöjä lähteissä. Varmaan sivuan sitä tulevilla videoilla. Tutkin asiaa. T: Markku
Nauris sisältää runsaan c-vitamiinin lisäksi myös muun muassa kalsiumia, magnesiumia, seleeniä, sinkkiä ja rautaa. Sitä suomessa syötiin ennen perunaa. Toivon, että sen saatavuus ja käyttö lisääntyy.
@@MeMe-ph1wd Kyllä. Nauris oli välillä perheissä AINOA ruoka mitä oli saatavilla, silloin kun oli pahimmat ajat. Tulen kertomaan tästäkin. Vähän surullista mutta oikeaa elämää joskus aikoinaan.
@@MeMe-ph1wd Purjelaivojen ja keripukkiuhan aikaan oli eräällä laivalla arvoitus miksi vain yksi ei saanut keripukkia? Hänellä oli pakkomielle syödä salaa raakoja perunoita.
Mitenkähän sitä possua mahtui muinoin riittää?
Välillä sitä oli enemmän ja välillä vähemmän, se vaihteli historiassamme melkoisesti riippuen minkälaista satoa saatiin pelloista rehuksi karjalle.