Mun isomummon veli oli suojeluskuntalainen. Toimi aliupseerina kouluttamassa nuoriso-osastoa ilmeisesti rauhan aikana ja jonkin verran myös talvisodan aikana. Kaatui jatkosodan alussa.
Olisi mielenkiintoista kuulla samankaltainen jakso Suomen poliisin historiasta. Kenties myös Suojelupoliisista ja pelastuslaitosten historiasta saisi kiinnostavia pätkiä.
Siis osa Punakaartilaisisa oli saanut koulutusta suojeluskunnissa. Kun työväestön ja omistavan luokan välit kärjisty, niin osa suojeskuntalaisista meni punakaartiin... Uutta mielenkiintoista tietoa... 👍🤔
Mikä ihmeen "omistava luokka?" Suomen puolella Venäjän nukkehallintoa vastaan taisteli pelkästään torppareita yli 10 000. Niin suojeluskunnissa kuin asevelvollisissa oli väkeä kaikista yhteiskuntaluokista. Niin mäkitupalaiset kuin loisetkin olivat asevelvollisia.
Hyvä esitys. Jatkona voisi kertoa pesäpallosta. Se oli Suojeluskuntaurheilua ainakin pari ensimmäistä vuotta. Tahko Pihkala kuittasi asiasta maineen, mutta hän ei ollut hankkeen ainoa puuhamies, kuten yleisesti luullaan.
Kasakat olivat alun perin Itä-Euroopan stepeillä asuva sotilas- ja maanviljelijäyhteisö. He asuivat alueilla, jotka kuuluvat nykyään Ukrainaan ja Venäjään, erityisesti Donin, Dneprin ja Kubanin alueilla. Kasakat tunnettiin sotilaallisesta taidostaan ja itsenäisestä luonteestaan, ja he olivat usein Venäjän keisarikunnan palveluksessa. Suomessa kasakat toimivat osana Venäjän armeijaa erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja myöhemmin Venäjän keisarikuntaa. Suomen sodan (1808-1809) aikana kasakat olivat osa Venäjän joukkoja, jotka taistelivat Ruotsin armeijaa vastaan. Suomen sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana. Kasakat olivat tunnettuja ratsuväkijoukkoja, ja he osallistuivat partiointiin, tiedusteluun ja erilaisiin sotilaallisiin operaatioihin. Suomessa he toimivat usein rajan vartijoina ja osallistuivat sotilasoperaatioihin, jotka tukivat Venäjän strategisia tavoitteita alueella. Kasakat herättivät sekä pelkoa että kunnioitusta, ja heidän toimintansa jätti pysyvän jäljen Suomen sotahistoriaan.
Kasakat syyllistyivät sisällissodan aikana useisiin sotarikoksiin ja väkivallantekoihin, joista mainittavia esimerkkejä ovat muun muassa teloitukset, polttamiset ja omaisuuden ryöstely. Erityisesti Helsingin valtaus ja sen jälkeinen tapahtumien hallitsematon väkivalta osoittivat kasakoiden toiminnan raakuuden ja julmuuden. Sisällissodan jälkeen Suomessa käytiin pitkään keskustelua ja tutkimusta siitä, miten kasakoiden toiminta vaikutti sodan kulkuun ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Kasakoiden hirmutekoja muistetaan edelleen osana Suomen sisällissodan traagista historiaa, ja ne ovat jättäneet pysyvän jäljen maan kollektiiviseen muistiin.
Suomen sisällissota vuonna 1918 oli traaginen jakso maan historiassa, johon liittyi monia väkivaltaisuuksia ja sotarikoksia. Kasakoiden osuus näissä tapahtumissa oli merkittävä erityisesti valkoisten joukkojen riveissä, joissa he toimivat ammattisotilaina ja osallistuivat useisiin koviin otteisiin. Joitakin kasakoiden tekemiä sotarikoksia sisällissodan aikana olivat muun muassa: Teloitukset ja joukkomurhat: Kasakat olivat mukana lukuisissa teloituksissa, joissa punaisten joukkojen jäseniä ja epäiltyjä kannattajia surmattiin ilman oikeudenkäyntiä. Erityisesti Helsingin valtauksen jälkeen tapahtui joukkomurhia ja teloituksia, jotka olivat osa laajempaa väkivalta-aaltoa. Ryöstely ja omaisuuden tuhoaminen: Kasakat osallistuivat laajamittaisiin ryöstöihin ja omaisuuden tuhoamisiin valloitettujen alueiden kaupungeissa ja kyliissä. Tällaiset toimet aiheuttivat merkittävää tuhoa ja kärsimystä väestölle. Vankileirien ja vankeinhoitolaitosten olosuhteet: Kasakat olivat mukana myös vankileirien ja vankeinhoitolaitosten hallinnassa, joissa pidettiin kiinni sotavangeista ja poliittisista vankeista. Leirien olosuhteet olivat usein hyvin huonot ja monet vangit kuolivat nälkään, tauteihin tai huonoon hoitoon.
Venäjän uhka sai sen aikaan että suojeluskunnat perustettiinVenäjän uhka on se,että liityimme Natoon! En juuri muuta selitystä voi nähdä,jos keksit paremman niin kerro heti!
Kuuntelin hetki sitten äänikirjan "Kapina Tehtailla". Aiheesta olisi hienoa saada tiivistetty video kuvien kera, jotta muutkin voisivat "nauttia" mielenkiintoisesta tapahtumaketjusta. Saattaa toki mennä turhan paikalliseksi, mutta tärkeä osa Suomen historiaa.
Suojeluskuntajärjestö on ehdottomasti vaikuttanut niin maanpuolustushengen kasvattamiseen kuin sotilaallisten taitojen kouluttamiseen ja kertaamiseen aikana jolloin armeijalla ei välttämättä tähän ollut resursseja.
Tarkoitat ns Panttipataljoonaa? Miehiä joiden piti saada sotilaskoulutusta Wehrmacthin riveissä, jääkärien jalanjäljissä kunnes Saksa muutti tilannetta. Se olisi kyllä mielenkiintoinen aihe.
Luojan kiitos, että emme ole Venäjän natsismin/fasismin taskussa, joka elää ja voi hyvin. Saksan natsismi puolestaan kuoli vuonna 1945. NATO oli perustettu Venäjän natsismin uhkaa vastaan.
Mun isomummon veli oli suojeluskuntalainen. Toimi aliupseerina kouluttamassa nuoriso-osastoa ilmeisesti rauhan aikana ja jonkin verran myös talvisodan aikana. Kaatui jatkosodan alussa.
Moni hyvä mies meni tuohon aikaan. Hän teki arvokasta työtä maanpuolustuksen eteen.
Suojeluskunnat suomen maassa järjestystä vaatii!
Kiitos videosta! Erityisesti oli kiinnostava kuulla, minkälainen jatkumo vuoden 1905 valko- ja punakaarteista oli sisällissodan kaarteihin.
Hieno esitys vaikeasta asiasta. Me nousemme kostona Kullervon❤
Kiitos paljon. Tätä jaksoa oli myös erittäin mielenkiintoista tehdä.
Kiitoksia videosta.
Ikuinen valppaus on vapautemme hinta!
Tää ei o mun keksimä, mut yleensä tietyn ajam läpi eläneet ihmiset ovat viisaampia. ❤
Kuten Väinö Linnakin totesi kapteeni Kaarnan sanoilla Tuntemattomassa Sotilaassa niin partiolaisen vyöhön on kirjoitettu "ole valmis".
Hyvin paketoitu sk:n historiaa👍 Mielenkiintoista peilata tuon ajan historiaa nykyaikaan, koska historia toistaa itseään.
Kiitoksia. Järjestön synnyllä on tosiaan juuret kauempana kuin 1918 vuodessa. Yhteiskunnallinen kahtiajako vaikutti osaltaan myös tähän.
Kiitos videosta.
Kiitos kun katsoit ja kommentoit.
Voisinko enää enempää tykätä aiheesta❤
Olisi mielenkiintoista kuulla samankaltainen jakso Suomen poliisin historiasta. Kenties myös Suojelupoliisista ja pelastuslaitosten historiasta saisi kiinnostavia pätkiä.
Totta. Mielenkiintoisia aiheita. Laitetaan ylös!
Siis osa Punakaartilaisisa oli saanut koulutusta suojeluskunnissa. Kun työväestön ja omistavan luokan välit kärjisty, niin osa suojeskuntalaisista meni punakaartiin... Uutta mielenkiintoista tietoa... 👍🤔
Suojeluskuntahan ei varsinaisesti ollut aivan samanlainen järjestö syksyllä 1917 kuin se mikä perustettiin virallisesti seuraavana vuonna.
@@TheyTalkSuomi Ei ollut mut alku oli penakaarteilla ja suojeluskunnilla yhteinen...
Mikä ihmeen "omistava luokka?"
Suomen puolella Venäjän nukkehallintoa vastaan taisteli pelkästään torppareita yli 10 000. Niin suojeluskunnissa kuin asevelvollisissa oli väkeä kaikista yhteiskuntaluokista. Niin mäkitupalaiset kuin loisetkin olivat asevelvollisia.
Hyvä esitys. Jatkona voisi kertoa pesäpallosta. Se oli Suojeluskuntaurheilua ainakin pari ensimmäistä vuotta. Tahko Pihkala kuittasi asiasta maineen, mutta hän ei ollut hankkeen ainoa puuhamies, kuten yleisesti luullaan.
Erittäin hyvä esitys. Pitääkin laittaa mahdollisten tulevien aiheiden listalle.
Isoisoisäni perusti suojeluskunnan kotipitäjäänsä
Kasakat olivat alun perin Itä-Euroopan stepeillä asuva sotilas- ja maanviljelijäyhteisö. He asuivat alueilla, jotka kuuluvat nykyään Ukrainaan ja Venäjään, erityisesti Donin, Dneprin ja Kubanin alueilla. Kasakat tunnettiin sotilaallisesta taidostaan ja itsenäisestä luonteestaan, ja he olivat usein Venäjän keisarikunnan palveluksessa.
Suomessa kasakat toimivat osana Venäjän armeijaa erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja myöhemmin Venäjän keisarikuntaa. Suomen sodan (1808-1809) aikana kasakat olivat osa Venäjän joukkoja, jotka taistelivat Ruotsin armeijaa vastaan. Suomen sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Kasakat olivat tunnettuja ratsuväkijoukkoja, ja he osallistuivat partiointiin, tiedusteluun ja erilaisiin sotilaallisiin operaatioihin. Suomessa he toimivat usein rajan vartijoina ja osallistuivat sotilasoperaatioihin, jotka tukivat Venäjän strategisia tavoitteita alueella. Kasakat herättivät sekä pelkoa että kunnioitusta, ja heidän toimintansa jätti pysyvän jäljen Suomen sotahistoriaan.
Kasakat syyllistyivät sisällissodan aikana useisiin sotarikoksiin ja väkivallantekoihin, joista mainittavia esimerkkejä ovat muun muassa teloitukset, polttamiset ja omaisuuden ryöstely. Erityisesti Helsingin valtaus ja sen jälkeinen tapahtumien hallitsematon väkivalta osoittivat kasakoiden toiminnan raakuuden ja julmuuden.
Sisällissodan jälkeen Suomessa käytiin pitkään keskustelua ja tutkimusta siitä, miten kasakoiden toiminta vaikutti sodan kulkuun ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Kasakoiden hirmutekoja muistetaan edelleen osana Suomen sisällissodan traagista historiaa, ja ne ovat jättäneet pysyvän jäljen maan kollektiiviseen muistiin.
Suomen sisällissota vuonna 1918 oli traaginen jakso maan historiassa, johon liittyi monia väkivaltaisuuksia ja sotarikoksia. Kasakoiden osuus näissä tapahtumissa oli merkittävä erityisesti valkoisten joukkojen riveissä, joissa he toimivat ammattisotilaina ja osallistuivat useisiin koviin otteisiin.
Joitakin kasakoiden tekemiä sotarikoksia sisällissodan aikana olivat muun muassa:
Teloitukset ja joukkomurhat: Kasakat olivat mukana lukuisissa teloituksissa, joissa punaisten joukkojen jäseniä ja epäiltyjä kannattajia surmattiin ilman oikeudenkäyntiä. Erityisesti Helsingin valtauksen jälkeen tapahtui joukkomurhia ja teloituksia, jotka olivat osa laajempaa väkivalta-aaltoa.
Ryöstely ja omaisuuden tuhoaminen: Kasakat osallistuivat laajamittaisiin ryöstöihin ja omaisuuden tuhoamisiin valloitettujen alueiden kaupungeissa ja kyliissä. Tällaiset toimet aiheuttivat merkittävää tuhoa ja kärsimystä väestölle.
Vankileirien ja vankeinhoitolaitosten olosuhteet: Kasakat olivat mukana myös vankileirien ja vankeinhoitolaitosten hallinnassa, joissa pidettiin kiinni sotavangeista ja poliittisista vankeista. Leirien olosuhteet olivat usein hyvin huonot ja monet vangit kuolivat nälkään, tauteihin tai huonoon hoitoon.
Kasakat hääri suomessakin18 pelotellen asukkaita,josta suojeluskunnat tiesivät järjetäytyä
Muuten Suomessa toimii kasakoita nykyäänkin.. Juttua oli näistä HS:ssa
Venäjän uhka sai sen aikaan että suojeluskunnat perustettiinVenäjän uhka on se,että liityimme Natoon! En juuri muuta selitystä voi nähdä,jos keksit paremman niin kerro heti!
Syntyhistoria on ollut osittain tuntematon. Löytyy suvusta montakin jäsentä. Viime kesänä näin isän isän suojeluskuntakortin ja hänen veljiensä myös.
Toiminta kohti Suojeluskuntaa ja ensimmäistä Suomen organisoitua valtion armeijaa. Virta kehittyi myöhemmin melko pitkälle kun valtio syntyi.
Kuuntelin hetki sitten äänikirjan "Kapina Tehtailla". Aiheesta olisi hienoa saada tiivistetty video kuvien kera, jotta muutkin voisivat "nauttia" mielenkiintoisesta tapahtumaketjusta. Saattaa toki mennä turhan paikalliseksi, mutta tärkeä osa Suomen historiaa.
Kokilla oli komia viikse
Oli kyllä melkoinen tyyli.
Suojeluskuntalaiset saivat ensimmäisenä Suomessa konepistooli-koulutusta. Suoluskunnan tuki armeijalle oli korvaamaton.
Suojeluskuntajärjestö on ehdottomasti vaikuttanut niin maanpuolustushengen kasvattamiseen kuin sotilaallisten taitojen kouluttamiseen ja kertaamiseen aikana jolloin armeijalla ei välttämättä tähän ollut resursseja.
3:12 EI pölyteekkari vaan polyteekkari..
Totta. Siinä kävi pieni ääntämisvirhe.
Vihtori kuoli viinaan ja turhautumiseen.
Juuri tuli luettua Kosolan elämäkerta.
Aheena: suomalaisten sotilaiden natsikoulutus. Saksan sotilaallinen apu ja sopimus saksan kanssa.
Tarkoitat ns Panttipataljoonaa? Miehiä joiden piti saada sotilaskoulutusta Wehrmacthin riveissä, jääkärien jalanjäljissä kunnes Saksa muutti tilannetta. Se olisi kyllä mielenkiintoinen aihe.
Vihtori Kosola kunniaan
Tuolloin Saksa otti Suomen taskuunsa ja sillä tiellä ollaan nyt, NatoNatsismissa.
Luojan kiitos, että emme ole Venäjän natsismin/fasismin taskussa, joka elää ja voi hyvin. Saksan natsismi puolestaan kuoli vuonna 1945. NATO oli perustettu Venäjän natsismin uhkaa vastaan.
Se on hyvä tie kun kattoo toista kaistaa!
Parempi sekin , kuin Neuvostoliiton tai Venäjän taskussa. Harmittaako?