วีดีโอ

Olen mies. Muistan lapsuudestani yhden jutun. Neuvolassa lääkäri ja terveydenhoitaja kiinnitti huomiota minun ikuisuuteen ja ylipäätään arkuuteen. He kysyivät äidiltäni jotain käyttäytymisestäni. Äitini kuitenkin torjui kysymyksen ja vetosi siihen, että minä nyt vaan olen sellainen. Äiti säikähti ja vähätteli ongelmakäyttäytymistäni. Äidilleni kuitenkin kelpasi kansanomaiset diagnoosit käyttätymiseni syistä; pilalle hemmoteltu, saanut valmiina kaiken jne. Olisinko saanut lääkäreiden toimesta tieteellisemmän selvityksen ongelmakäyttäytymisestäni jäi ikuiseksi arvoitukseksi.

Mulla refluksi katoaa kun ferritiini yli 200. Olen saanut rautaa infuusioina.

Tää kuulostaa vähän myös mun käytökseltä kun valmistaudun henkisesti yliopistoluentoihin normaalilla arkiviikolla. Tarviin aikaa myös palautusa ja käydä läpi omia sanomisiani eri oppiaineiden välisellä tauolla ja yleensä tuun hetkeksi palautumaan kotiin ja lähden taas kampukselle luennolle tai luennolle. Kielten luennoilla kun on valitettavasti yliopistotasolla yleensä pari pienryhmä- tai parikeskustelutehtävää joka luennolla ja on muutama minuutti aikaa löytää keskustelukumppani ja tehdä toi tehtävä pois alta. Itse aina jään hetkeksi miettimään, että uskaltaisko nyt tolle mun vieressä tai lähellä istuvalta kysyä että haluaisitko olla mun pari kun noiden muutaman minuutin kestäneiden keskusteluiden aika alkaa jo loppumaan. Tuntuu että jo tässä vaiheessa mun pitää vähän naamioitua esittämään jotain roolia. Muuten kyllä tykkään paljon opiskella vieraita kieliä ja mulla on hyvä kielipää. T: yks aspergerdiagnoosin lapsena saanut joka opiskelee päänaineenaan yhtä kieltä yliopistossa

Väärin kirjoitettu tuo innocence. Muuten loistovideo. Traumojahan sitä tuli aika paljon kun avautui väärille ihmisille heidän tentatessaan. Traumalääkkeenä kannabis on ylitse muiden, mutta kun sitten yhteiskunta alkaa kiusaamaan ja vie työntekomahdollisuuden viideksi vuodeksi lopettaneeltakin kannabiksen käyttäjältä ja eliniäksi mahdollisuuden erityismielenkiintoni maihin sekä ajaa autoa vaikkei olisi ikinä autoa kuljettanutkaan vaikutuksen alaisena. Saispa kannabisreseptin, kun rikollisilta ostamalla on jo tullut pari titaaniraajaa. Mutta Suomessa ei saa edes saattohoitopotilas. Häntä suojellaan.

Itse en siedä maitoa, laktoositon menee ruuassa/herkuissa ja juustot. Gluteenittomalla ja sokerista väsähdän ja tulee oksettava olo. Nuorempana kärsin hiivasyndroomasta ja kaikki mun vaivat "vaatisi" just maidoton, gluteeniton, sokerittoman. Hiivaa vältän ja suosin fodmap ruokavaliota( ibs- todettu) siltä osin kun se itselle sopii. Syön pääsääntöisesti kanaa tai kalaa lihana, joskus nautaa. Sika-nautaan en koske enää pitkällä tikulla. Maidosta tullut itselle myös nielemisvaikeuksia, tuntuu et kurkku turpoaa ja en tie johtuko maidosta vai perunasta jos edes kummastakaan mut hengitys meni lukkoon kun noita olin nauttinut ja suoraan päivystykseen kotona otin allergia/kipulääkettä ensi hätään. Päivystyksessä ei kuitenkaan löytynyt mitään mutta korvista kylläkin jotain kellertävää nestettä "hiivaa" josta sain ajan polille mut sen viikon aikana mulle kehittyikin nielupaise ja taas nielu ihan tukossa, syöminen oli mahdotonta kunnes se puhkaistiin niin jo maistui ruoka. Itsellä myös aurallisia migreeni kohtauksia ja tajusinpa just et ne on tullu syömisen jälkeen. Ja eipä oo ollu ku oon mun -ton ruokavaliolla😅

Kyllä, astioilla niinkuin kaikilla muillakin tavaroilla on oma paikkansa jossa sen kuuluu olla. Saatan jopa siirtää ne "oikeille" paikoille jos joku on laittanut ne toisin. Enkä tarkoita sillä pahaa tai et joku olis tehnyt väärin mut se nyt on joku päänsisäinen juttu joka vähentää stressiä/ylikuormittumista. Harmonia ja siisteys on mulle tärkeitä jotka vähentää kuormittumista kun kaikki on paikoillaan. Ja kyllä aspin lisäksi löytyy juurikin kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö.. lähinnä väkivallan/koulu kiusaamisen takia mut on sitä lievää seksuaalistakin. Diagnoosin sain keväällä ja edelleen sulattelen mitä kaikkea asperger on ja kokoajan ymmärrys lisääntyy et oon ihan selvä tapaus, tytöllä 5v myös epäily ja koittanut sitä suojella ja ohjailla ettei joutuisi kokemaan samaa mitä itse. Kiitos sinulle näistä videoista, niistä on ollut apua ymmärtämään tilannetta paremmin ❤

Hei. Löysin vasta videosi. Aik.lapsillani on aut.kirjo dg + muitakin haastavia dg:seja, 2 3:sta lapsestani olleet eläkkeellä alaikäisestä. Olen 1:den om.hoitaja. 1 aik. lapsi pärjää, ei halua dg:siin. Oma elämäni ollut yhtä sillisalaattia: n.30 työpaikkaa jne. Pian pääsen eläkkeelle. Taannoin kysyin pääsyä dg:siin. Lääkäri naurahti asialle -ei se mitään auta -tyyliin. Auttaisi Itsetuntemuksen kannalta..

Kiistos Jeesus

❤

Kiitos hyvä video

Kiitos

Siun videoiden sanoma on kuin kotiin olis tullu <3 vihdoin semmonen olo, et kuuluu edes johonkin porukkaan 🥺

4:50 sama homma..... Rajallisesti indeed ;( Meille aistiyliherkille pitäis olla joku muu asumis-/elämismuoto ku tää urbaaninen, stereotypinen betoniboxi. Kuten esim. luonnonläheinen teltan tapainen mut vakituinen versio, sillee et siel pystyy olee ympäri vuoden ja käymää helposti WC yms. tarpeet hoitamas

7:37 KYLLÄ!!! XDDD high fivveee

5:59 täysin totta! Paras käydä WC kotona (ns. tuttu ja turvallinen), muualla jotenki liian intiimi prosessi -> ahdistaa

3:13 turvasatama <3 oma pikku nurkkansa, jossa saa olla oma ittensä ja toimia omien ehtojen mukaisesti tässä isossa, paikoin kauheessa maailmassa ;(

1:07 & 1:32 OI KYLLÄ! Järjestelmällisyys ja rutiininomaisuus.....

7:30 pakko kommentoida: sama <3 :)

5:14 siis jep! :D ei vrm ikinä vois olla missää eduskunnas tai muussa työtehtävässä, jossa jatkuva tarkkailu (kamerat) tai sairaallolliset "normit" siitä, miten tulee olla ollakseen "normaali" tai hyväksytty XD sillee: morjens... hirveetä muottiin asettamista ja kontrollointia/manipulointia... Ei oo mitää oikeeta/väärää vaa jokanen on omanlainen, ainut laatuaan! <3

2:55 sama! Teininä ku ilmottauduin yksin ekaa kertaa tanssitreeneihi kovatasosee tanssiorganisaatioo - jännitti nii paljon et pakotin itteni samaistumaan niihin kokeneisiin tanssijoihin ottamalla esimerkkii TH-camsta ja kuuntelemalla niiden tyyppistä musiikkia, vaikken varsinaisesti ees tykänny just siitä musiikkityylistä :o Oli paine samaistua ja ns. "kuulua joukkoon" nii ei uskaltanu mennä ihan osaamattomana aloittelijana

12:14 on joo päässy tapahtuu itseasias aika tuorekin juttu... tosi vahvasti ihastun/rakastun ja sitten luon omassa mielessä niitä seurustelun haavekuvia päässä, vaikka kommunikointi saattaa olla vasta jossain "Moi, mitä kuuluu" -tutustumisvaiheessa ja nähty toisiaan vaa jtn 1-2 krt :o Jotenki hirvee kiire parisuhteesee aina ja hyvin helposti seuraa sit semmonen pettymys, jos se suhde ei ookkaa menny/toiminu omien haaveiden ja ajatusten mukaa :( tosi paljon vie energiaa ja ite ainaki ajattelen tosi paljon (=pakkomielle?) sitä ihastuskohdetta X Kyllä, jättää tosi masentavat haavat ja surut.... varsinkin jos ollu yksipuolinen suhde/meininki, et vaa jompi kumpi antaa enemmän tai panostaa siihe juttuun

9:00 kyllä 9:05

Pakko kommentoida: 1:32 ei haluu häiritä muita/ei osaa ottaa tilaa, ku on muutenki itsepärjäämiskulttuuri... Ottaa yhteyttä muihin arasti ja ilmasee tarpeensa tyylii vasta sillon, kun on kyse elämästä tai kuolemasta :( Jotenki hirvee kynnys olla se aloitteen tekijä sosiaalisissa tilanteissa, koska kokee, ettei oo tarpeeks kiinnostava/riittävä tms. tai ettei ihmisillä oo aikaa mun jutuille ja ongelmille. Jos on jo esim. entuudestaan saanu muutamaa otteeseen negtiivisia hylkääviä reaktioita -> ei haluu enää kokea sitä samaa pettymystä ja torjutuksi tulemisen tunnetta -> mielummi on sit vaivaamatta muita :(

Erityisherkkyys = HSP käsite yhtää tuttu? Aikalail samoi piirteit TAI myöskin mbti-testin mukaan esim. INFJ-persoonallisuus (mitä itse olen) täsmää melkoisen täydellisesti Aspergerin oireyhtymään/näihin puheisiin ja ominaispiirteisiin, mitä tuot esille ☺️

Kiitos tosi paljon näistä videoista. Itse sain tälleen 24v asperger ja ADD diagnoosit. Lievästi sanottuna putosi pohja kaikelta mitä olin itsestäni ajatellut aikaisemmin ja identiteetti kriisi on ihan todellinen ongelma. Se roolien luominen itselle ja sit samalla se pelko et kun oot erilainen sekä ulkoisesti että sisäisesti niin turpaan tulee ja ihan fyysisesti huonolla tuurilla. Lisäksi tässä on kaverina endometrioosi ja IBS. Voin vaan sanoa et AS ihmisenä kun on paljon yliherkkyyksiä jo muutenkin niin se sietämätön kipu jonka kanssa pakotetaan elämään estää yksinkertaisesti elämästä. Mistään en enää haaveile, ennen unelmoin matkustamisesta varsinkin aasiaan. Kerran siellä pääsin käymään mutta tais jäädä ainoaksi kerraksi jos ei näitä kipuja saada pois ja mulle edes jotain kiinnostusta jotain alaa tai ammattia kohtaan. Toi pelko ihmisiä kohtaan on mulla niin paha että olen misantrooppi tätä nykyä. Itseäkin on hyväksi käytetty, satutettu ja unohdettu monet kerrat. Ja just toi itsensä tarkkailu, yks moka kun aivot ei oo oikeen väsymyksen takia pelittäny on vieny multa kaveriporukan koulussa sekunnissa. Innovaatiot on mullakin vahvuus, se vaan et niitä tai sitä et puhun 8 eri kieltä, olen taitava kuvaamataidossa ja osaan musaakin tehdä... näitä ei arvosteta. Suomes ei arvosteta taidetta, kielitaitoa ei arvosteta edes matkailualalla ellet mee lappiin tai stadiin. Puhun kiinaa ja japania, arvaa kiinnostaako ketään? No ei. Eipä oo tälläsillä kriteereillä mua mihinkään palkattu. Opin nopeasti jos mulle näytetään kerran tai kaksi miten joku asia tehdään... paitsi jos oon ylikuormittunu ja stressin alla nii sit ei tosiaankaan onnistu mikään. Mun sosiaaliset taidot on just tota elokuvista, sarjoista ja kirjoista opittua. Mä ymmärrän hyvin sarkasmia ja huumori on mustaa tai piikikästä. Naljailen ihmisille usein ja pyrin olemaan ns niskanpäällä joka johtuu siitä et mua kiusattiin ala asteella ja yläasteella selviydyin siksi et osasin aina letkauttaa jotain nasevaa takaisin ja sain jopa opettajaa myöten koko luokan nauramaan silloin tällöin. Mä kadotin oman identiteettini yläasteella enkä oo vielä tähänkään päivään mennessä sitä löytänyt. Mä olin lapsena jo taitava piirtää ja kehityin siinä kokoajan kunnes sit tuli joku oikosulku enkä enää pystynytkään visualisoimaan kuvia mielessäni mitä halusin piirtää. Nyt vasta ihan näinä viime vuosina oon saanu tän kyvyn takaisin ja keskitynkin taiteen tekoon nykyään. Musta on kaikista kivointa kun nään miten iloisiksi ihmiset tulee tai hämmästyneenä katselevat mun teoksia. Oon ains tykänny tarkkailla muiden ihmisten käytöstä ja reaktioita, nuorempana oli tapana sanoa jotain kärkästä tai muuten odottamatonta nähdäkseni miten toiset ihmiset reagoivat. Ajattelin heidät labra rottina joiden käytöstä tutkin. (ei kovin tervettä) Mä olin patologinen valehtelija teininä just siksi et näin ihmisten reaktioita. Uteliaisuus ajoi siihen. 17v tein sit täyskäännöksen ja lopetin valehtelun kokonaan ensimmäisen seurustelu suhteen myötä. Regardless, tunnistan itseni tosi monista näistä jutuista ja on mukava nähdä että ehkä yrittäjyys ei oo mahdottomuus minullekaan. Muutoin olisin työtön lopunikääni... koska mua ei saa tekee sellasta mitä en itse halua tehdä.

Samaistun siihen, että uusia lempikappaleita kuunnellaan jatkuvasti. Samoin olen sinänsä kranttu, että musiikin täytyy olla mielikuvituksellista, että siitä voi nauttia. Mulla on musiikin kans sellainen juttu että jos olen tutustunut johonkin tunteita herättävään kappaleeseen tietyssä jaksossa elämää, niin pystyn myöhemmin aina palaamaan helposti tuon ajanjakson tunnelmiin kun kuuntelen sitä musiikkia, eli toisin sanoen nostalgisointi musiikin avulla on todella helppoa ja toisaalta myös huono, jos kyseinen muisto on huonompi.

sä oot niin ihana!! Kiitos videoista

Sun videoissa on hyvää asiaa, ja ne on hyvin tehty, mut älä pliis änkytä. Änkytystä on ärsyttävä kuunnella. Sun puheessa ei muuten ole mitään vikaa, paisti aina, kun sanot sanat: se, et, niin, toi tai tää, niin ei niitä tarvitse sanoa kahteen kertaan. Riittää, että sanot ne vain yhden kerran. Se on ärsyttävää kuulla, et joka ikinen kerta sanoo: se se, et et, toi toi, niin niin ja tää tää. Mutta jos on ihan pakko sanoa ne kahteen kertaan, niin sano mieluummin ne yhdysanana ja nopeasti, niin kuulostaa paljon paremmalta, et sanoo: sese, täätää, etet, niinniin ja toitoi

aloitan aamun jää kylmällä suihkulla. noin 3vuotta sitten aloitin kylmällä kokeilun itseni kanssa alussa hyperventiloin ja heti huomasin vaikutuksen ässykkeiden normalisoitumiseen ja liika analysoimisen selättämiseen.

Ollessani töissä jätin taukoja väliin, sillä tauot yhteisissä tiloissa veivät voimat työn tekemiseltä. Kävin myös välillä muka vessassa, vaikka menin vain istumaan silmät kiinni ja odotin, että saisin hermot hallintaan. Myös tuo "normaalien" matkiminen, tein samalla tavalla. Kaipaisin sosiaalista kanssakäymistä enemmän mutta se on niin vaativaa, että olen ennemmin yksikseni. Pelkään ihmisiä hyvin paljon, sillä jos minua loukataan, saatan viikkoja ajatella ainoastaan kokemaani asiaa. Olen myös todella hyväuskoinen. Nyt minulla on loistava tilanne sillä asun maalla koiran kanssa ja aloitan työn jossa ollaan yksin työpaikalla. Minulla on takana useita burn-outeja. Yksi burn-outtiin vetävä asia on hämmennys, paine että miten pitää toimia, jota koen melkein joka tilanteessa. PS: Tätä viestiä kirjoittaessa. Luen kirjoittamaani yhä uudestaan ja uudestaan, enkä millään saa painettua "Lisää kommentti".

tulee tosta mieleen kun jotkut asiat ovat itsen jatke. niin tulee mieleen, että itsellä voi olla että vaatteet on sellasia, että ne ei oo vaan vaatteita vaan ikään kuin toinen iho ja jotkut asiat on niinkun tavallaan minun omia. lempi elokuvani on osa minua tavallaan, se on minun oma. en tiedä onko tämä mitä siinä haetaan mutta tällaisia tuli mieleen.

Miksi sinä lopetit tubetuksen. Anteeksi kysymys.

Mulla ei oo Minkää laista onkellmaa oma minuuden kaa MUN ei tarvii ESITÄÄ JOTAIN MUUTA KUIN OLEN TÄDELINEN JUURI TÄDELINEN VAKA TäläiSenään ETTÄ antaa MUIDEN TIOTAA TAI KATSOO MU PAHSUVASTI ILMEISETI HE ELÄÄ 30 LUVULLA ETTÄ SE OIS MUKA JOTENKIN OMITUISTA KU ON ADEHODE TAI ASPERKER TAI JOLLAIN TAVOIN KEHITYS VAMANEN MONESTI OLEN VÄLLLÄ SANONU KOVAA ÄÄEEN ETTÄ MOI TUNETAANKO ME JOSTAIN NIIN JOHA SE TONEN HÄPEE SITÄ ETTÄ KATSO TAI VILKAISI MINUUA JOS SULLE JÄI JOTAIN EPÄ SELVÄÄ SIITÄ ETTÄ OLEN ADEHODE VOI VOI MÄ ARVOSTANU SUS JA MONIA , MONIA MEIDÄN KALTAISIA ON KIVAA ETTÄ IHMISET HUOMAA MEIÄT JA ME NE KOSKA MUN MIELESTÄ ASENE VAMANEN ÄRSYTÄÄ VAIKA SE EI OO MIKÄÄ OIKEEA TIAKNO KOSKA ASENNE RATKAISEE

Lisää näitä vaan!

Täsmää Lievään älylliseen kehitysvammaan joskus on pakko kääntyä kotiin kun ahdistus tulee ja työkeskus toiminnassa jouduin lopettamaan tästä syystä

Ootko tehny videoita tän jälkeen, vai onks ne vaan shadowbannattu?

Tää on kyl käsittämätöntä, et halutaan hypätä heti johonki järeästi aivoja muokkavaan tai jopa tuhoavaan metodiin, ilman et ees kokeillaan ns. luomumetodeja, jotka todennäköisesti toimisi.

Mutta jos ei olisi sitä Ekkoa ratkaisevana olisi hyvä myös olla ratkaiseva myös se miten muodostavat kaveri suhteen

Minulle 2010 mainitsi psykologi sanan As mutta laittoi ADHD/ADD ja nyt tullut vahvasti esille ääniherkyys ja kirjaimellinen tulkinta mutta en puhu päälle niin paljon. Kehitysvammaisten ohjaaja sanoi että miten voin luetella puhelinnumerot ilman että on missään ylhäälle laitettu. Kaveri suhteen muodostan eri tavalla kuin kehitysvamma diagnoosi saaneet. Ja en toimi kuten muut Lievästi älyllisesti kehitysvammaiset ihmiset

Osaatko kertoa mistä erottaa Lievän älyllisen kehitysvamman ja Lievä autismi?

Missä osa 4??

Hei, kiitos tuhannesti selkeistä ja informatiivisista videoistasi. Niistä on ollut paljon iloa ja hyötyä, plus samaistun niihin kovasti. Mitä sinulle ja elämääsi kuuluu nykypäivänä? Oletko löytänyt masennukseen jotain apua?

Ihanaa että teet videoita aiheesta! Mulla on ADHD ja oon nyt pääsemässä ASD-tutkimuksiin, oon ihan varma että mulla on myös Asperger. Oon saanut sun videoista tosi paljon vahvistusta mun omaan haisuun!

Ootpa vanha

Ja tosta pakkomielle osuudesta, en tiedä onko se pakkomielle, mutta ihastukset on ollut tosi vahvoja, että saatoin olla niin palavasti ihastunut ja rakastunut siihen kuvaan toisesta, minkä oli päähän muodostanut, että vuodenkin (kun muutin paikkakuntaa) jälkeen kun ihastuksen kohteen näki jälleen, lamaannuin ihan täysin etten kyennyt edes liikkumaan kaupassa missä oltiin. Kuitenkaan en koskaan ole uskaltanut tehdä aloitetta, ja vaikka on yrittänytkin sitä tehdä, on myöhemmin hävennyt sitä. Aika hassua näin jälkeenpäin ajateltuna!

Kiitos paljon näistä videoista, ihanaa, että suomeksikin löytyy infovideoita ja näinkin laajasti ja tarkasti! Itselläni on diagnoosi alkuvaiheissaan tällä hetkellä:) Kiitos!

Hei! Mitä kuuluu tänä päivänä? Onko asiat menneet eteenpäin?

Kiitos, kun olit rohkea ja jaoit tämänkin. Kovasti voimaa tulevaan❤️

No, miks ajattelen vieläkin että mun pehmoilla on persoona ja tunteet. Mut tuo musiikki juttu, niin kyllä en voi kuunnella surullista. Alan itkee tai jotain muuta.

Nuorempana mä olin ihan hirvee tosikko, heitti joku mulle minkä vitsin tahansa. Tänä päivänä mä heitän vitsiä itsekin.