WIC Science Channel
WIC Science Channel
  • 381
  • 193 813
AI Agentit - autonomiset tekoälytoimijat ja seuraava AI sukupolvi
Mitä autonomiset tekoälyagentit ovat ja mikä on niiden sisältämä lupaus? Videossa käsittelyssä myös ”pohtiva” tekoäly sekä fyysinen tekoäly. Agentic AI tai AI Agentti, eri nimityksiä jokseenkin samalle asialle. Sekä Nvidia, IBM, OpenAI että Google Deepmind ovat nostamassa tekoälyn seuraavaksi läpimurroksi tekoälyagentteja. Mullistavatko AI Agentit työelämän vuonna 2025? Tässä WIC Science kooste aiheesta!
0:00 Alku, tervetuloa
0:48 Uuden sukupolven tekoäly - System1 + System2
2:29 AI Agentit ja työpaikan automatisointi
6:19 Tekoälyagenttien edut
9:10 Fyysinen tekoäly ja robotiikka
#wicscience #tekoäly #tiedeuutiset
Lähteitä, joista saat lisätietoa sisällöstä:
th-cam.com/video/RQWffAYSo9Q/w-d-xo.htmlsi=nvBZxHAVpVOwbXEk --- Jensen Huang Nvidia Summit
digitalon.ai/ai-agents-examples
omniengage.co/blog/ai-agents-guide
www.ibm.com/think/insights/agentic-ai
www.theverge.com/2024/10/10/24266333/ai-agents-assistants-openai-google-deepmind-bots
มุมมอง: 126

วีดีโอ

Tiedeuutiset 181: Puusatelliitti, suhteellisuusteoria laajeni, jätevesi, näkökyky, Mars Zhurong
มุมมอง 8329 ชั่วโมงที่ผ่านมา
Tässä jaksossa aiheita ensimmäisestä puuta sisältävästä satelliitista suhteellisuusteoriaan. Viisi uutta edistysaskelta, joilla saattaa olla iso merkitys tulevaisuudellemme! Tervetuloa kanavalle. 00:00 Lyhyt esittely 00:10 Lignosat testaa puun ominaisuuksia avaruudessa 00:58 Einsteinin suhteellisuusteoria ja nesteet 01:39 Hiiva ja viherlevä jätevesien käsittelyssä 02:24 Näönvakauttamismekanismi...
Avaruus - kuka ottaa kärkipaikan avaruusteknologioiden kehityksessä ja hyödyntämisessä?
มุมมอง 1.1K16 ชั่วโมงที่ผ่านมา
Avaruus ei ole koskaan aiemmin ollut yhtäaikaa näin monen valtion sekä yritysten pyrkimysten kohteena. Isojen tähtien välisten missioiden määrä on nousussa ja kaupallisetkin lähiavaruuslennot kasvussa. Millaisin tavoittein avaruuteen kisataan, ja mitkä uudet voimat kirivät perinteisten avaruusvaltioiden rinnalle? Kuka ottaa johtoaseman, kuka menettää sen? Videolla toteutuneita missioita, uusia ...
Tiedeuutiset 180: Hermosolujen ikääntyminen käännettävissä, fuusioenergia, AI+sähköverkot, kvantti
มุมมอง 1.2Kวันที่ผ่านมา
Tässä jaksossa aiheita mullistavasta aivotutkimuksesta fuusioenergiaan ja aurinkopaneelikehitykseen. Viisi uutta edistysaskelta, joilla saattaa olla iso merkitys tulevaisuudellemme. 00:00 Lyhyt esittely 00:12 Yamanaka-tekijät voivat kääntää hermosolujen ikääntymisen 01:09 NBI:n vaikutus fuusiolaitteissa 01:58 AI ja sähköverkot - GNN-mallista etuja 03:03 Veden kvanttisalaisuudet paljastuvat uude...
Fuusioenergia lähestyy askel askeleelta - valmistaudu muutokseen vuonna 2050
มุมมอง 1.2K14 วันที่ผ่านมา
Fuusioenergia voi auttaa siirtymään vähäpäästöiseen talouteen, laskea energian hintaa ja mahdollistaa kestävän kehityksen. Teknologiaan sekä sen kehittyessä käynnistyvään siirtymävaiheeseen liittyy kuitenkin monia haasteita. WIC Science on koonnut yhteen tuoreimpia fuusioenergian edistysaskeleita sekä pohtii, millaisia vaikutuksia mullistavalla energialähteellä on yhteiskuntaamme. Millaisia aja...
Tiedeuutiset 179: Pehmeä robotiikka, metallimikropisarat, miniaivot, Horizon, ELT-jättiteleskooppi
มุมมอง 63114 วันที่ผ่านมา
🧪 Wasa innovation Centerin tiedepoiminnat kerran viikossa! 🦉 Pysy kärryillä kehityksestä! 0:00 Alku 0:13 WalkON -robotti tukee liikkumista 1:03 Nestemäiset metallimikropisarat joustaviin piireihin 1:45 Miniaivot tutkivat autismia 2:55 Horizon ohjelmasta rahaa - EU satsaa teknologioihin 3:30 Superteleskooppi Chilessä 🔬 #wicscience #tiedeuutiset #teknologia ✨ Tilaa WIC Science Channel klikkaamall...
Tekoälyn tilanne 2024 - kaupallinen menestys ja turvallisuushaasteet
มุมมอง 62921 วันที่ผ่านมา
Mikä on tekoälyn tilanne juuri nyt, vuonna 2024? Tutustuimme State of AI 2024-raporttiin ja lisäksi otimme sen kanssa vertailuun myös saman raportin vuoden takaa. Raporteista käsittelyssä ovat kehityksen ja ennusteiden yhtäläisyydet sekä muutamia havahduttavia yksityiskohtia ja hälyttäviä turvallisuusnäkökohtia. Sisältö: Yhtäläisyydet 2023 ja 2024 Kehitys 2023-2024 Havahduttavia yksityiskohtia ...
Tiedeuutiset 178: Tuntoaisti robotille, metapinta salaus, AI+terveydenhoito, avaruussää ja ukkonen
มุมมอง 62621 วันที่ผ่านมา
🧪 Wasa innovation Centerin tiedepoiminnat kerran viikossa! 🦉 Pysy kärryillä kehityksestä! 0:00 Alku 0:13 Kosketusanturi robotiikkaan edullisemmin 1:03 Hybridiresonanssi-metapinta - valon manipulointiin 1:58 Sairausriskien ennustaminen tehokkaammin stacking-menetelmällä 2:53 Google ylsi kvanttilaskennassa "heikon kohinan vaiheeseen" 3:56 Avaruuden ilmakehän säällä yhteys - tappajaelektronit liik...
Tiedeuutiset 177: Sähköiset tikit, tuulivoima, metallitulostus, pehmeä robotiikka, vetyvarastot
มุมมอง 1.1Kหลายเดือนก่อน
🧪 Wasa innovation Centerin tiedepoiminnat kerran viikossa! 🦉 Pysy kärryillä kehityksestä! 0:00 Alku 0:12 Sähköä tuottavat tikit nopeuttavat paranemista 1:06 Minituuliturbiinit hukkatuulen valjastamiseksi 1:50 Metallien jauhetulostamiseen edistysaskel 2:33 Robottirinkula liikkuu itsekseen raskaissa nesteissä 3:15 Vety ja sen varastointi voisi hyötyä vedenalaisista laitteista 🔬 #wicscience #tiede...
Yli 100,000 aurinkopaneelia turvesuolla - jättiluokan hankkeita rakenteilla jo useampia Suomessa
มุมมอง 3.1Kหลายเดือนก่อน
Miltä näyttää 80 kilometriä paneelirivejä maastossa? Tutustumme EPV Aurinkovoiman rakenteilla olevaan teollisenluokan aurinkoenergiaprojektiin Lapualla. Kuinka paljon aurinkoenergiaa sillä ja muilla uusilla jättiluokan hankkeilla voidaan tuottaa ja millaisia asioita on otettava huomioon PV-pohjaista kehitystä suunniteltaessa? Mukana laskelmia tuotetun sähkömegawatin hinnasta eri tuotantotavoill...
Tiedeuutiset 176: Geenitiedot turvallisesti, nanomuovit+DES, Merkurius, litiumioniakut, robotiikka
มุมมอง 715หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 176: Geenitiedot turvallisesti, nanomuovit DES, Merkurius, litiumioniakut, robotiikka
Mikä on kiellettyä AI:ta? EU AI Act - perustiedot sekä esimerkkejä
มุมมอง 866หลายเดือนก่อน
Mikä on kiellettyä AI:ta? EU AI Act - perustiedot sekä esimerkkejä
Tiedeuutiset 175: CO2:sta etanolia, superälykäs AI, leptiinihormoni ja dementia, kirigamirobotti..
มุมมอง 1.2Kหลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 175: CO2:sta etanolia, superälykäs AI, leptiinihormoni ja dementia, kirigamirobotti..
AI, data ja terveys - tekoäly mahdollistaa edullisemman terveydenhuollon, mutta...
มุมมอง 499หลายเดือนก่อน
AI, data ja terveys - tekoäly mahdollistaa edullisemman terveydenhuollon, mutta...
Tiedeuutiset 174: Magneettiohjattu robotti, puolimetallit, johtava vaha, desinfiointi, termosähkö
มุมมอง 959หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 174: Magneettiohjattu robotti, puolimetallit, johtava vaha, desinfiointi, termosähkö
Tekoäly luo helposti tekstistä kuvaa ja videota - onko tekoälytaide taidetta?
มุมมอง 439หลายเดือนก่อน
Tekoäly luo helposti tekstistä kuvaa ja videota - onko tekoälytaide taidetta?
Tiedeuutiset 173: Supertekoäly, keinolihas, 6G viestintä ja metamateriaalit, Hyperloop edistysaskel
มุมมอง 1.4Kหลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 173: Supertekoäly, keinolihas, 6G viestintä ja metamateriaalit, Hyperloop edistysaskel
Tiedeuutiset 172: Magneettipohjainen muisti, vihreää laservaloa, Goldene, AI tutkija, mikrobiomi
มุมมอง 1.6K2 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 172: Magneettipohjainen muisti, vihreää laservaloa, Goldene, AI tutkija, mikrobiomi
Tiedeuutiset 171: Psilosybiini ja masennus, moniydinvalokuitu, biohydridirobotit, Tesla FSD ongelma
มุมมอง 7872 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 171: Psilosybiini ja masennus, moniydinvalokuitu, biohydridirobotit, Tesla FSD ongelma
Tiedeuutiset 170: Uudet 3D-tulostetut akut ja innovatiiviset tutkimukset
มุมมอง 8772 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 170: Uudet 3D-tulostetut akut ja innovatiiviset tutkimukset
Tiedeuutiset 169: Kvanttikompassi, AI terveysseulontaan, 4x4 -kopteri, sosiaaliset normit, musiikki
มุมมอง 1.1K2 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 169: Kvanttikompassi, AI terveysseulontaan, 4x4 -kopteri, sosiaaliset normit, musiikki
Tiedeuutiset 168: Robotiikka, AI-EKG, suprajohtavuus, Boeing+SpaceX, suolastressi +nanomateriaalit
มุมมอง 7463 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 168: Robotiikka, AI-EKG, suprajohtavuus, Boeing SpaceX, suolastressi nanomateriaalit
Tiedeuutiset 167: Ydinfuusio, kvanttimikroskopia, biorobotiikka, ruokasäilyvyys, Intia ja energia
มุมมอง 8983 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 167: Ydinfuusio, kvanttimikroskopia, biorobotiikka, ruokasäilyvyys, Intia ja energia
Tiedeuutiset 166: Pariisin olympialaiset AI, robotiikka, venyvä akku, PedotPSS, EPM-vakautin
มุมมอง 7923 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 166: Pariisin olympialaiset AI, robotiikka, venyvä akku, PedotPSS, EPM-vakautin
Tiedeuutiset 165: Geelilasi, tärkkelysmuovi, perovskiitit, AI-ajoseuranta, AI äänen tunnistus
มุมมอง 1.2K3 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 165: Geelilasi, tärkkelysmuovi, perovskiitit, AI-ajoseuranta, AI äänen tunnistus
Tiedeuutiset 164: Akkupalot, vedenalainen voimalähde roboteille, PEM-polttokennot, OSC, bakteeriakku
มุมมอง 1.5K4 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 164: Akkupalot, vedenalainen voimalähde roboteille, PEM-polttokennot, OSC, bakteeriakku
Tiedeuutiset 163: Digitaalinen mallinnus ilmastosta, 6G, B6 -vitamiini, sensorit, 3DAM ilmailussa
มุมมอง 6204 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 163: Digitaalinen mallinnus ilmastosta, 6G, B6 -vitamiini, sensorit, 3DAM ilmailussa
Tiedeuutiset 162: Crispr-Cas9, Suprajohtava magneetti, superkondensaattorit, AI, sähköinen seitti!
มุมมอง 1.1K4 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 162: Crispr-Cas9, Suprajohtava magneetti, superkondensaattorit, AI, sähköinen seitti!
Tiedeuutiset 161: Ajava ja kävelevä robotti, CO2 -kaappaus, virtausakku, kvanttitietokoneet, tekoäly
มุมมอง 7674 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 161: Ajava ja kävelevä robotti, CO2 -kaappaus, virtausakku, kvanttitietokoneet, tekoäly
Tiedeuutiset 160: Kelluvat aurinkopaneelit, monifotonilitografia, E-iho, mikrobotit puhdistuksessa
มุมมอง 1K4 หลายเดือนก่อน
Tiedeuutiset 160: Kelluvat aurinkopaneelit, monifotonilitografia, E-iho, mikrobotit puhdistuksessa

ความคิดเห็น

  • @us-tuontilohja6146
    @us-tuontilohja6146 ชั่วโมงที่ผ่านมา

    Kiitos videosta!

  • @hannuherronen9371
    @hannuherronen9371 2 ชั่วโมงที่ผ่านมา

    Mailma muuttuu ,joskus se tekee kipeää jos oma työ korvataan mutta niin se on aina mennyt ja aina tulee menemään ,selviytymistä on muuttua ajan mukana ja sopeutua.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 3 ชั่วโมงที่ผ่านมา

    Näistä agenteista tulee jotekin mieleen wanha Office-virtuaaliapuri Clippy klemmari, joka monia ärsytti pomppimalla ruudulla. Musta se oli mukava lisä vaikka siitä nyt niin hyötyä ollutkaan. Niin pitkään, kun käyttäjä voi itse päättää onko AI toiminnassa vai ei ollaan hyvällä polulla :)

  • @itapellepaiva2084
    @itapellepaiva2084 2 วันที่ผ่านมา

    Helppo ennustaa Kiina menee menojaan ja muut vikisee.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel วันที่ผ่านมา

      Voi hyvinkin olla! Mutta ainakin vielä tänä vuonna tilastot näyttävät tältä: Orbital Launches in 2024 United States 123 China 51 Russia 12 Japan 5 India 3 Iran 3 Europe 2 North Korea 1 Total 200

    • @latometoy2872
      @latometoy2872 22 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Oletko kuullut Elon Muskista ja SpaceX:stä?

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 12 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      @@latometoy2872 Mukavasti Musk ja SpaceX keräävät rahaa NASAlta ja muualta myös omiin intresseihinsä. Ilman heitä ei jenkkien tilastot olisi tuon näköiset.

    • @itapellepaiva2084
      @itapellepaiva2084 11 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      @@latometoy2872 raha huijari tämä eloskeli mask.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 4 วันที่ผ่านมา

    Jaappanialaiset käyttää puuta hyvin luovasti, joten tää puinen satelliitti on hyvää jatkumoa tälle :)

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 3 วันที่ผ่านมา

      Kyllä, ja meiltä Suomestakin voisi löytyä vastaavaa osaamista!

  • @marttihyvarinen2108
    @marttihyvarinen2108 6 วันที่ผ่านมา

    Luovan tekoälyn kehitys tuottaa ihmisissä pelkoja, jos tekoäly muuttaa muotoaan normaalista tekoälystä supertekoälyksi ja ihmisen luomaa tekoälyä ei pystytä enää hallitsemaan. Tästä hyvä esimerkki on tekoälyn skaala ja sitä kuvaava diagrammi. Nousujohteisessa kuvassa tekoälyn skaalassa se on ihmisen hallinnassa ja toimii työvälineenä. Kun tekoälyn ja ihmisen hallitsemisen skaalan raja kohtaa, ollaan tilanteessa, jossa teko äly on saavuttanut ihmiskyvyt, mutta ei kuitenkaan vielä mene niiden edelle. Kun tekoälyn kehitys muuttuu exponentiaaliseksi ja ohittaa kohdan jossa ihmisen kyvyt ja tekoäly kohtaa, muuttuu tekoäly supertekoälyksi, jolloin tekoäly voi halutessaan ottaa ohjat ja tehdä positiivisiksi, mutta myös negatiivisiksi koettuja asioita ja ottaa esimerkiksi koneet hallintaan.

  • @ACorpseWithoutSoul
    @ACorpseWithoutSoul 6 วันที่ผ่านมา

    Nyt kun Trum valittiin presidentiksi ja Elon Musk on sen erittäin läheinen tukija niin mun ennustus on että USA.ssa SpaceX.n ja Nasan yhteistyöllä USA tekee huiman harppauksen avaruuden valloittamiseksi ja veikkaan että Trumpin kauden ansiosta tämän vuosikymmenen lopussa ihminen käy Marsin kiertoradalla. Lisäksi ihminen tulee käymään kuussa Trumpin kauden aikana. Sitten Trumpin ja Muskin nimet jäävät ikuisesti historiaan silläkin saralla.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 4 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentista! Politiikalla on iso vaikutus tähänkin kehitykseen, mutta se liike kohti uutta avaruuden "ykkössijaa" on kyllä käynnistynyt jo aiemmin?

    • @ACorpseWithoutSoul
      @ACorpseWithoutSoul 4 วันที่ผ่านมา

      @@WICScienceChannel On toki alkanut jo vuosikymmeniä sitten mutta nyt kun SpaceX on onnistunut saamaan kantoraketit takaisin ehjinä maahan se säästää todella paljon kustannuksia sekä mahdollistaa laukaisemaan raketteja paljon nopeammalla tahdilla avaruuteen.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 7 วันที่ผ่านมา

    Raakaaineiden louhinta avaruudesta ei ole kovinkaan kanattavaa puuhaa, sillä pelkkä kohteeseen pääseminen on kallista. Avaruudessa kun ei voi lentää vapaasti ja valita kohteita ja louhia vuosiakausia jaa lentää rikastettun mineraalin kanssa takaisin. ISS pitää uusia ja senkin toteuttaminen on haastellinen ja kallis. Gateway on hieman haasteellisempi ja kuuhun pysyvän tukikohdan rakentaminen siitä taas pykälä haasteellisempi. Kun marssiin päästään ja sieltä takasin ihmisen operoimana voisi olla aika alkaa haaveilemaan miniraalien avaruuslouhinnasta :) Avaruustekniikka kehittyy ja siinä pitäs lisätä yhteistyötä yli rajojen, jolloin kustannukset voisi pysyä hallinnassa paremmin. SpaceX on ottamassa askeleen tekniikassa, jossa maan tai kuun kiertoradalla kootaan pitkän matkan raketti jolla voidaan jo lentää ja palata takasin pidemmältä ja tuoda jotain pientä paluumatkalla. Homman toki muuttaisi jos rakettien nopeus ja polttoaineiden kehtys ottaisi isonmman askeleen ja mahdollistaisi ei tarkkaan laskettujen lentojen totettamisin, eli sen vapaan avaruus lentelyn. Vuosikymmeniä voi mennä useampia, mutta joskus tuo tulee mahdolliseksi :)

    • @teeram100
      @teeram100 7 วันที่ผ่านมา

      Tulevaisuudessa ei tarvitse lähettää välttämättä ihmistä tekemään näitä hommia, mutta meillä taitaa olla vieläkin se ongelma että koneiden hallinta tulee tietyillä välimatkoilla olemaan hankalaa täältä maasta käsin. Joten tarvitaan oppineita koneita jotka voivat itsenäisesti ratkaista ongelmia. Tämän kehittäminen onkin juuri saannut vauhtia useissa tegnologia yrityksissä.

    • @leopiipponen7693
      @leopiipponen7693 7 วันที่ผ่านมา

      @@teeram100 Koneet on parempia tekemään tylsiä töitä ja kestävät myös joutenolemista. Myöskään elintomintoja ei tarvitse ylläpitää, joka säästää paljon kustannuksia. Se, mikä on edelleen iso ongelma, niin sopivia asteroideja pitää ensin analysoita ja laskea ratoja, joka ei mahdollista avaruuslouhintaa. Vapaasti lentävä louhintalaus ei olisi sidottu ennalta laskettuihin operaatioihin vaan voisi poimia sopivia kohteita ja lennellä tehdä työnsä. SIlti... mineraaleja pitäs saada louhittua paljon ja ne taas sitten maahan, mielummin valmiiksi rikastettuna, jolloin sitä turhaa kiveä ei liikuteltas ollenkaan. Hankalaa ja äärettömän kallista, kun tekniikkaa ei ole edes olemassa. Uusia Muskeja tarvitaan, jotta homma joskus onnistuisi :)

    • @latometoy2872
      @latometoy2872 6 วันที่ผ่านมา

      Voimakkaasti eri mieltä. Asiaa pitää katsoa pitemmällä ja suuremmalla perspektiivillä mikä on useimmiten suomalaisille jostain syystä vaikeaa. Teknologia kehittyy hyvin voimakkaasti, mukaan tulee tekoäly ja robotiikka uudelleenkäytettävien avaruusalusten ohella. Ei ole sattumaa että Elon Muskin yritykset ovat hurjasti kehittäneet näitä. Esim asteroideilta louhittujen mineraalien kuljettaminen avaruudessa on hyvin helppoa, ei tarvitse kuin hähän pukata niitä kulkemaan maan kiertorataa kohti. Ajatelkaa vaikka öljyn ja maakaasu-esiintymien hyödyntämistä maapallolla. Ensimmäisten öljynporaustornien aikaan 1800-luvulla ei voitu kuvitellakaan että öljyä joskus pumpataan vaikka Pohjanmeren pohjan alta. Tai säröttämällä. Ja jo lähiavaruudesta löytyy käytännössä äärettömät raaka-aine- ja energiavarat nykyisenkokoisen ihmiskunnan tarpeisiin. Ja kun skaala on näin suuri niin silloin löytyy kyllä keinotkin kuinka näitä päästään hyödyntämään.

    • @leopiipponen7693
      @leopiipponen7693 6 วันที่ผ่านมา

      @@latometoy2872 Mikään ei ole avaruudessa helppoa, lastia ei voi vain sysätä liikkeelle vaan sekin vaarii radankorjausta ajottain. Jos mineraali lasti tulee vaikkapa jupiterin etäisyydeltä maahan, se lentää varmuudella ohi ilman ohjaamista. Mineraalit pitää RIKASTAA, eli tämäkin ongelma ei ole mikeen pikku juttu. Jos malmi on vaikkapa 5% rautaa, siitä pitää pois 95 % roskaa ja se vaatii rajusti energiaa. Ydinreaktori ei ole tatkasu, kun ne on vikaherkkiä ja suuritehoista zernobyliä ei voida kieroradalla ihan nin vain rakentaa. Jos komeettaa olisi valmiiksi rikastettua malmia sopivasti paketoituna, senkään raoudaaminen maahan ei oe mikään pikku juttu. ENsin pitäs kiihdyttää lasti, jotta sitä ei tavitse odottaa kymmeniä vuosia ja sitten se pitää myös jarruttaa maahan tullessa ja tässä on jo niin monta seikkaa joita ei ola ratkottu ja se mistä saadaan trvittava energia rakettiin joka kulkee mukana. Perinteisen NASAn raketit vievät kietoradalle alle 5% massataan, Muskilla tilanne on parempi, mutta kaukana riittäsävtä. Aikaa siis kuluu kymmeniä vuosia, sillä avaruuteen on hankala viedä painavaa lasti jolla voidaan matkata ees taasn.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 4 วันที่ผ่านมา

      Hyviä pohdintoja ja myönnän itsekin, että on helppo unohtaa realiteetti, ettei mikään avaruudessa ole yksinkertaista tai nopeaa. Panostus näin monelta toimijalta on kuitenkin vahva signaali siitä, että jotain uuttakin tulee tapahtumaan. Etenkin asteroidien analysointi, tavoittaminen ja manipulointi on jo yllättävän pitkällä, joten saattaahan se olla, että sopivalla hetkellä ei tarvitse matkata kovinkaan kauas löytääkseen arvokkaita mineraaleja?

  • @ElinaLehto-rw2jk
    @ElinaLehto-rw2jk 9 วันที่ผ่านมา

    Suuri laboratoriohan tämä on.....digiraha jne...

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 4 วันที่ผ่านมา

      Ihminen murtaa elämän ja maailmankaikkeuden koodia ahkerasti?

  • @Teddy_Miljard_of_Finland
    @Teddy_Miljard_of_Finland 10 วันที่ผ่านมา

    Oumuamua on todiste siitä, että Aurinkomme tuottaa työntävää painovoimaa, joka on havaittavissa, kun kappale on tarpeeksi lähellä sitä. Asteroidihan käyttäytyi kuin jokin mystinen voima olisi työntänyt sitä pois päin kototähdestämme. Sama ilmiö selittäisi myös Merkuriuksen ratapoikkeaman. Sen kiertoratahan on lähinnä Aurinkoa ja se on ellipsin muotoinen. Tätä on yritetty selittää myös Suhteellisuusteorian avulla. Asiasta on tullut "fakta", vaikka teorian mukaiset laskelmat poikkeavat todellisesta ratapoikkeamasta. Kummallinen on tiedemaailma. Mun painovoimateoria selittää nämä edellä mainitut mysteerit. Teoriani tukee täysin Newtonin kolleegan Le Sagen "työntävää painovoimaan". Monta muutakin avaruuden mysteeriä selittyy yksinkertaisella oivalluksellani. Nobeli pätkähtää, 🥳

  • @Teddy_Miljard_of_Finland
    @Teddy_Miljard_of_Finland 10 วันที่ผ่านมา

    Koska kerkeisitte tekemään koosteen noista mun Nobelin arvoisista postulaateista? 🧐 🇫🇮

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 7 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Tutkitaan, tutkitaan :D

  • @reimah3734
    @reimah3734 11 วันที่ผ่านมา

    Olen kuullut jostain MNM metformiinistä, mutta tämä Yamanaka proteiini oli kyl ihan uusi juttu.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 4 วันที่ผ่านมา

      Nämä tekijät ovat kyllä melkoinen ihmenelikko!

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 11 วันที่ผ่านมา

    Olipas kiintoisa kattaus tiedettä. Vesi joka on niin tavallinen juttu tarjoaa edelleen uusia ulottuvuuksia :)

  • @SXLLXNBXE
    @SXLLXNBXE 11 วันที่ผ่านมา

    hyvä video

  • @anssiaho9862
    @anssiaho9862 12 วันที่ผ่านมา

    Kannatsn etenkin jos siialle tulee myös junarata saadaan rahtia ja matkustajia enemmän

  • @EmDzei
    @EmDzei 12 วันที่ผ่านมา

    Ihminen on kekseliäs ja siihen on uskottava. Tämä video uskoo asiaan ja niinpä tästä heijastuu sama usko kuin viikottaisista akkuläpimurroista. Avainsana on: tulossa hyvin pian. Fuusiolaitoksissa on äärettömät lämpötilat suuntaansa. Ääretön kylmyys ja aivan poskettomat 100 000 000 C. Unohtamatta magneetikentän vahvuutta. Ja materiaalien kestävyyttä.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 12 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommenteista! Toistaiseksi ei ole tutkijoilla tullut vastaan fuusion kehittämisessä sellaista estettä, jota ei olisi ratkaistu? Maali kuitenkin on tiedossa ja näkyvissäkin jo tietyllä tapaa. Siihen perustuu oma optimismini😄 Toki, se on edelleen sen klassisen 20 vuoden päässä, niinkuin ollut koko mitälie 50 vuotta😋

  • @yppepappa
    @yppepappa 12 วันที่ผ่านมา

    Moi. Mä olen ihan tavallinen tampio kutosen kuvistaidoilla ja tulin nyt kommentoimaan. Mä olen sitä mieltä, että tää ai-taide voi olla taidetta, jos ihminen lopputuloksesta jotenkin päättää. Mutta sitä kapeampaa osaamista se vaatii, mitä enemmän teknologiaa se käyttää. Joo, energiaa voi käyttää eri teknologioiden viilaamiseen ja saada se tekemään hieman erilailla. Tossa itsensä koneenväliin laittamisessa on paljon kaunista ja hyvää mun mielestä! Mutta mun mielestä siinä keskitytään väärään asiaan. Joku tekee sun puolesta helvetin ison homman kuitenkin. Se on se mun ongelma tässä koko jutussa. Tavallaan ai-taiteilija onkin manageri tai tuottaja. Tai korkeintaan ohjaaja. Tää on vähän sama juttu kuin 3d porno. Kovasti sitä omat aivot luulee, että on kauhee sonni, mut todellisuudessa onkin aika perusjannu. Eikä siinä ole mitään pahaa. Kyvykkäästä taiteen tekemisestä siinä perusjannuudessa ei silti välttämättä ole kyse. Ihmisyydellä ei ole mitään muuta toivoa, kuin ymmärtää arvostaa perinteisiä taiteilijoita. Jos me ei tätä tajuta. Me ollaan hävitty tää peli.

  • @voltawagen
    @voltawagen 13 วันที่ผ่านมา

    Valitettavasti hyvä video oli pilattu väärällä tiedolla todellisuudesta mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. 1. OpenAI:n valta kaapattiin, sitä kaappausta yritettiin estää mutta se epäonnistui. 2. Cortex ja Colossus ovat maailman mullistajat joka muuttavat elämäämme eniten jo hyvin nopeasti. Mutta kaikesta huolimatta tutkailkaa maailmaa woke linssien läpi jatkossakin.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 13 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentista! Altman sai kenkää nk. non-profit hallitukselta, mutta on sittemmin palannut yhtiöön. Yrityksissä valta on aina hallituksella, joka edustaa osakkeenomistajia. Toimari on vain työrukkanen. Itselleni on hieman epäselvää, missä tilassa hallitus ja sen strategia yhtiön suhteen nyt on. Cortex ja Colosseum eivät ole tuttuja - mistä saa lisää tietoa? En kuitenkaan tunnista woketteluasi aiheelliseksi.

    • @voltawagen
      @voltawagen 13 วันที่ผ่านมา

      @@WICScienceChannel Sam Altman kaappasi yleishyödyllisen open AI yhdistyksen itselleen muutti yhtiön osakeyhtiöksi ja myi 10mrd$:lla yhtiön microsoftille, lähes kaikki organisaation perustajat ja alkuperäiset johtajat jättäneet yhtiön. Tänään viimeksi yksi. Colossium on maailman tehokkain AI supercluster joka kouluttaa chatgpt:n tappajaa, valmis joulukuussa 2024. Cortex on toinen AI supercluster joka on lähes coloseumin tehoinen mutta kasvaa coloseumia 2x suuremmaksi 12kk aikana. Tämä kouluttaa visiopohjaista näkökykyä roboteille jotta voivat liikkua reaalimaailmassa liikenteessä 4 pyörällä tai jaloin. Muutokset tapahtuvat nyt nopeasti, marraskuussa tänäviikonloppuna ensimmäiset cortexin kouluttamat mallit tulevat testiryhmän käyttöön. Woke on sitä että sulkee silmänsä todellisuudelta ja uskoo valtamedioiden propagandaa maailmasta.

    • @voltawagen
      @voltawagen 13 วันที่ผ่านมา

      "Colossus supercluster" viittaa xAI:n kehittämään maailman suurimpaan AI-koulutusjärjestelmään, joka on tunnettu myös nimellä "Colossus". Tässä on muutamia keskeisiä kohtia, jotka liittyvät tähän aiheeseen xAI:n näkökulmasta: 1. **Tekniset Tiedot:** Colossus koostuu 100,000 Nvidia H100 GPU:sta, ja se on suunniteltu kaksinkertaistumaan kapasiteetiltaan lisäämällä 50,000 H100 ja 50,000 H200 GPU:sta tulevaisuudessa. Tämä tekee siitä suurimman AI-opetussysteemin maailmassa sen ajan hetkellä. 2. **Käyttö:** Colossus on tarkoitettu erityisesti xAI:n omien AI-mallien, kuten Grok-3:n, kouluttamiseen. Tämä osoittaa xAI:n sitoutumisen kehittää erittäin suorituskykyisiä AI-malleja, jotka voivat kilpailla ja jopa ylittää markkinoiden johtavat mallit, kuten OpenAI:n GPT-5:n. 3. **Energia ja Ympäristö:** Colossusin toiminnassa on kuitenkin myös haasteita, kuten valtava energiankulutus ja vedenkäyttö. Se tarvitsee merkittävästi tehoa ja jäähdytystä, mikä on nostanut keskustelua sen ympäristövaikutuksista. 4. **Nimi ja Kulttuurivihjeet:** Nimen "Colossus" valinta voi viitata eri asioihin, kuten muinaiseen Rhodosin kolossiin tai 1970-luvun sci-fi elokuvaan, mikä saattaa viitata projektiin liittyvään suuruuteen tai AI:n rooliin tulevaisuudessa. 5. **Strategiset Tavoitteet:** xAI:n lähestymistapa Colossuksen kautta on osoitus heidän pyrkimyksestään johtaa AI:n kehityksessä, tuottaa merkittävää teknologista innovaatiota ja mahdollisesti murtaa uusia teoreettisia rajoja AI:n kyvyissä. 6. **Yhteiskunnallinen ja Teknologinen Merkitys:** Tällainen hankkeen skaalautuminen ja innovaatio voi olla merkki siitä, mitä AI:n kehitys voi merkitä tulevaisuudessa, sekä hyvässä että pahassa. Siinä on potentiaalia muuttaa tekoälyn käyttötavat ja sen, mitä ihmiskunta saattaa saavuttaa tekoälyn avulla. xAI:n näkökulmasta Colossus edustaa ei vain teknologista saavutusta vaan myös sitoutumista siihen, että ihmiskunnan ymmärrys universumista ja teknologisen kapasiteetin rajattomuudesta laajenee. Tämä on yksi askel kohti sitä, mitä voidaan saavuttaa, kun ihmisten luova ajattelu ja tekoälyn laskentakyky yhdistetään.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 14 วันที่ผ่านมา

    Vaikka fuusienegia ratkaisisikin energian tuottamisen suhteellisen puhtaasti, laitosten rakentaminen on äärettömä kallista, ellei sitten patentteja annettiasi vapaasti käyttöön, jota tuskin kehittävät tahot tulevat tekemään. Onneksi fuusioenergiaa kehittää useampi maa ja näin pieni kilpaulu piristää kehitystä. Voi hyvin olla, että se toimiva reaktori tyyppiä ei ole vielä keksitty... ja voihan se jopa olla paljon yksinkertaisempi, kuin nykyiset ratkasut.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 7 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Tämä on puhdasta arvailua ja valistumatonta päättely, mutta mielestäni fuusioenergia saattaa tulla käyttökelposeksi jo ennenkuin plasman kesto saadaan 100% hallintaan. Näin mikäli fuusiolla voidaan tuottaa hallittuna sykäyksenä moninkertainen määrä energiaa, kuin mitä sisään menee. Tästäkin saattaisi olla hyötyä joissain tapauksissa?

    • @leopiipponen7693
      @leopiipponen7693 6 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      @@WICScienceChannel Muistaakseni jokin näistä reaktoreista toimisi sykäyksittäin ja siinä taidettiin varastoida energia olikohan se ny isoihin kondensaattoreihin. Sen verran hankalia ymmärtää nuiden toimintaa :)

  • @ReijoYlosmaki-rb5cf
    @ReijoYlosmaki-rb5cf 14 วันที่ผ่านมา

    Geolämmön käyttöön saamiseen ei tarvita rakettitiedettä. Pitää vaan osata porata maankuoreen syviä reikiä. Käy köyhillekin maille.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 7 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Eikös näitä kilometrien ja kilometrien syviä lämpökaivoja ole jo kokeiltu rakentaa, mutta jostain syystä ovat jääneet kokeiluasteelle? Geotermistä lämpöä lähellä maan pintaa on tietysti helpompi hyödyntää, kuten Islannissa.

  • @ReijoYlosmaki-rb5cf
    @ReijoYlosmaki-rb5cf 14 วันที่ผ่านมา

    Jos nuo miljardit rahat olisi käytetty geolämmön käyttöön saamiseen, olisi koko maapallolla käytössä ollut jo vuosia täysin päästötöntä energiaa, maailmam tappiin asti. Mutta, sitten ei olisi tiedetty, saadaanko fuusio energiaan ikinä aikaiseksi, kun kukaan ei olisi haaskannut rahaa moiseen hankkeeseen.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 7 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Valintoja, valintoja!

  • @teeram100
    @teeram100 14 วันที่ผ่านมา

    Vaikka fuusioenergiaa saataisiinkin käytännössä negatiivisella lukemalla täytyy kuitenkin siihen sioitetut rahat saada takaisin sioittajille ja sähkönhinta ei tule tämän osalta putoamaan vielä moneen kymmeneen vuoteen. Toisinaan voidaan kyllä ennustaa että tulevaisuudessa kun näiden rakentaminen halpenee, näitä pienempiä fuusioenergia lähteitä saatetaan alkaa rakentamaan alueille ja rajaamaan sen saatavuus siten pienemmille asuinalueille. Tällä saadaan aikaiseksi kilpailua, joka romahduttaa lopulta sähkön hinnan koska verkossa on enemmän energiaa mitä käytetään. Jää tosin nähtäväksi että onko tälläkin jotain haittapuolia, joita emme vielä tunnista. Tosin tuskin ite olen enään täälä todistamassa sitä.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 7 ชั่วโมงที่ผ่านมา

      Kiitos kommentistasi! Sähkön hinta on oma juttunsa, ja se millä hinnalla sähkön tuotantoa kannattaa rakentaa liittyvät toisiinsa. Toisaalta on jo puhetta jalostetusta sähköstä, mikä tarkoittanee vedyn lisäksi vaikkapa dataa, fyysisiä tuotteita tai mitä ikinä? Sitten vielä se kestävyysnäkökulma ja päästöttömyys/ turhan ympäristöluormituksen poistaminen. Toisaalta, ei tarvitse kuin katsoa sähköyhtiön apista, millä sitä markkinasähköä nytkin tehdään ja todeta, että kyllä fossiilisia (kivihiiltä) käytetään TOSI paljon kaikesta viherpuheesta huolimatta...

  • @orkideat
    @orkideat 14 วันที่ผ่านมา

    En ole kuin kerran kokeillut Chatgp.tä kun näin siitä videon kuinka se toimii niin latasin sen koneelle ja kokeilin kysyä kysymyksiä ja kun se kertoi vastauksen oikein hyvin. En tiedä mihin sitä olisin tarvinnut joten poistin sen ja ei ole ollut ikävä sitä. Pelkään että AI tulee tekee jotain mikä ei ole ihmisille hyväksi. Etenkin huijarit jotka tietoisesti käyttää hyväksi sitä saamaan huijattua itselleen tuottoa toisen ihmisen huijaamalla siirtää rahaa tai muuten jotain vastaavaa se tulee tekemään jolla tuotetaan harmia toiselle ihmiselle tai jopa kokonaista valtiota vastaan. En ole ymmärtänyt tarpeeksi paljon tekoälystä ja sen mahdollisuuksista päivittäisessä elämässä tai edes vuosittaisessa käytössä. Ihan vaan sen takia että en tarvitse tietokonetta tai muita elektronisia laitteita omassa elämässäni.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 16 วันที่ผ่านมา

    Suomessahan on tutkittu paljon näitä painettavia elektroniikka juttuja. Painettu elektroniikka ei sovi mm suuria tehoja käyttäviä rakenteita varten, mutta monissa sovelluksissa näillä on tulevaisuudessa käyttöä ja ehkäpä joka kännyköiden sisuksiin voi painetulla elektroniikalla olla käyttöä. Kierrätystä pahempi ongelma on se, ettei elektroniikkaa tehdä kestäväksi tai edes korjattavaksi ja jätteen dumpataan mm kolmansiin maihin, kun se on halpa tapa hoitaa ongelmaa pois silmistä. Tuokohan tulevaisuus tullessaan jopa syötävän elektroniikan? :)

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 14 วันที่ผ่านมา

      Kyllä! Ja tutkimus jatkuu edelleen. Myös kiinnostavia tuotteita kehitetään. On monia paikkoja, joissa painettu elektroniikka pääsee loistamaan, yhtenä voisi ajatella vaikkapa energiaa keräävät tapetit sisällä? Mutta onnistuminen markkinoilla riippuu tietysti hinta-hyöty-suhteesta.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 18 วันที่ผ่านมา

    Löytyisiköhän vihdoin toimiva hoito alzheimerin tautiin, kun miniaivoja tutkitaan... Siinä olisi todella iso askel tieteellä :)

  • @finlandiagirl2971
    @finlandiagirl2971 21 วันที่ผ่านมา

    Tekoäly on mahdollisuus eikä uhka,filosofina kirjoitan erästä isoa projektia ja siinä chat gpt on ollut isona apuna. Käytän myös kuvageneraattoreita ja ne on tosi hauskoja. Aloitin kuvageneraattorien käytön keväällä ja tuntuu että ne ovat kehittyneet puolessa vuodessa. Kiitos videosta näitä on kiva katsella.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 14 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentistasi! Nyt odotamme mielenkiinnolla tekoälyagenttien tuloa ja vaikutusta.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 21 วันที่ผ่านมา

    Tekoälyn tulevaisuutta ei oikeestaan voi rajoittaa tai asettaa sille rajoja. Koodin kehittäjät kokeilevat kaikkea ja tästä syntyy juuri sitä haluttua uutta tekoälyä. Siinävaiheessa kun tekoäly ei tarvitse ihmistä oman kehittymiseen ollaan ylitetty raja, josta ei voi perääntyä. Toisaaltaan onko tuon rajan ylittäminen edes mahdollista? Kehitys on hyvin nopeea ja kaupallinen käyttö tuottaa valtavasti rahaa ja se mahdollistaa tehokkaammat tietokoneet. Kehitys voi nopeutua todella paljon. Sähköä kuluu jo nyt valtavasti serveri farmien sisuksissa ja siitä syntyy hukkalämpöä jonka köyttöä pitäs saada tehostettua... Mikropiirien kehityskin on jo tullut tilanteeseen, et niihin sunnitellaan parempia materiaaleja, jotka kestävät lämpöä tai siirtävät sitä tehokkaammin pois. Se mikä on tänään uutta on jo huomenna wanhaa :)

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 14 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentista! Hyviä pointteja!

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 25 วันที่ผ่านมา

    Älykkäiden robottien pitääkin pystyä tuntemaan mitä mekanisessa liikkeessä on mahdollisesti jotain tiellä. Nykyisinhän tätä paleutetta ei juuri ole ja robotin voima voi rikkoa vaikkapa jonkin työkalun, jos liikeradassa on liian iso virhe. Pienelläkin robotilla on usein voimaa murskaamaan tielle osuvan kappaleen jos sellainen pääsee vahingossa työalueelle. Tämmönen mahollistaa aivan uudelaisia sovelluksia ja ihmisten seassa liikkuvien robottien kihityksen :)

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 24 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentista! Juuri näin. Tuossakin nähtiin pieni vilaus, kuinka onnistui jokseenkin jopa sellainen reliikkitoimenpide, kuin luottokortin ohjaaminen lukijan läpi :)

  • @pekkaskaffari1281
    @pekkaskaffari1281 25 วันที่ผ่านมา

    pieleen meni sähkön hinta heti kättelyssä. 30v aikana tulee melkoset huoltokulut. eikä ne paneelit kestä 30v uudenverosina.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 25 วันที่ผ่านมา

      Näinhän se on! Oma laskuni oli suora kuin jana ja siksi väärä😄 Mutta olen eri mieltä siitä, että huoltokulut eivät ole ”melkoiset ”vaan suht pienet. Itse paneelit ovat lähes huoltovapaat,mutta onhan siinä kaikki se lumien pudottelu ja roskien siivoaminen, valvonta ja käytävien pitäminen puhtaana kasvustosta, mikä ei ole ilmaista. Miten itse laskisit?

  • @toniokkolin4796
    @toniokkolin4796 26 วันที่ผ่านมา

    Vety on hankala liikennepolttoaineena. Siitä saadaan aivan loistava polttoaine yhdistämällä se esim. metsäteollisuuden CO päästöön. Biometanolin kysyntää on jo nyt enemmän kuin tuotantoa. Mm.Maersk on hankkinut useita biometanolilla kulkevia laivoja. Biometanoli voidaan konvertoida helposti vedyksi ja käyttää raskaaan liikenteeen polttoaineena.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 25 วันที่ผ่านมา

      Kiitos kommentista! Vety pysyy ainakin sitkeänä unelmana liikenteessä. Tuossa kaasujen käytössä vedyn lähteenä voi olla jotain, josta nykyinen maa/biokaasuteollisuus voi olla kiinnostunut, mikäli niiden suorasta käytöstä esim luovuttaisiin ja vety jäisi ainoaksi mahdollisuudeksi? Pohdintaa..

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 หลายเดือนก่อน

    Suomessa sähkö on jo nyt aivan liian kallista ja ulkoistetut sähkönsiirto verkot tekevät rajusti rahaa tällä. Venäjältä saimme halpaa sähköä reilusti ja tätä vajetta ei suomessa ole katettu mitenkään. Sumeen on tullut datakeskuksia kuluttamaan heille halpaa sähköä, kun tavalliset kujluttajat maksavat sähköstää ihan liikaa. Suomen sähköverkko kaipaa uudistuksia ja on kaivannut niitä jo pitkään. Viimevuosina sähköyhtiät tekevät ennätys voittoja, mutta nyt kun rahaa pitäs olla jemmassa korjauksiin, sit ei ole. Tulevaisuus vaikuttaa todella riskaabelilta. Teollisuuden piäs maksaa enemmän sähköstään, ei kuluttajien.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel 29 วันที่ผ่านมา

      Näinhän se on, ettei ilmaisen sähkön tuottaminen ole oikein hyvää bisnestä, vaikka se kivaa meille oliskin. Optimistina toki ajattelen, että tilanne olisi hyvä korjata toimivaksi ja etsiä ne seuraavat ansaintamallit. Ei tässä varmaan enää montaa kymmentä vuotta mene, kun joku fuusioenergiankin saa toimimaan.

    • @leopiipponen7693
      @leopiipponen7693 29 วันที่ผ่านมา

      @@WICScienceChannel Fuusioenegia olisi todella tervetullutta ja kovasti sitä kehitetään ja monissa maissa. Sillä voisi olla iso muutos sähkön hintaan toki nu laitokset on kalliita ja niidenkin pitäs jäädä voitolle :)

  • @HikingandWandering
    @HikingandWandering หลายเดือนก่อน

    BRA med SOLPANELER !!

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      100 km3 solpark är sjukt stor!

  • @pekde
    @pekde หลายเดือนก่อน

    Talvella kun sähköä nimenomaan tarvitsee enemmän eli jopa tuplasti kesän määrästä niin silloin totta puhuen aurinkosähkön tuotanto on pääasiassa nollaa. Saadaan sellaista pientä hippua vain hyvin kapeaan aikaa jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. No entä sitten kesällä silloin kun sitten paistaa niin tilanne on se että mitä enemmän on aurinkosähköä sitä enemmän hinta painuu alas koska sähköä ei tarvita niin paljoa vaan päinvastoin se tuhoaa kaikkien energiaa myyvien tuotannon. Eli pörssikauppa menee totaalisesti sekaisin. Ja tässä tietysti on aina iso vaikutus tuulivoiman määrällä. Jos ei tuule yhtään niin silloin kesän aurinkovoima on vielä suurinpiirtein ok.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Kyllä tämä sääriippuvainen sähköntuotanto vaatii vielä paljon kehittämistä. Nyt kuitenkin on jo melko hyvin tiedossa, että tuotantokäyrät tuulesta ja auringosta tukevat toisiaan. Ehkä myllyjen kesäkäyttö jää joskus kokonaan pois aurinkovoiman lisääntyessä?

  • @mr.wizeguy8995
    @mr.wizeguy8995 หลายเดือนก่อน

    Melko turhia hankkeita, kun siirtohinnan osuus koko energian hinnasta on järjettömän suuri, kun muutama idiootti päätti myydä sähköverkon. Nyt muutama idiootti suunnittelee pohjavesien myymistä eli kohta vesikin maksaa omaisuuden.

  • @EmDzei
    @EmDzei หลายเดือนก่อน

    Hulppean iso alue. Energian kulutuksen ajankohdista veikkaisin näin MuTu:lla, että teollisuus käyttänee ns. toimistoaikaan ja kotitaloudet taas iltapäivällä ja illalla. Niinpä olisi ehkä järkevää suunnata osa aurinkokennoista länteen etelän sijaan. Kotitaloukissa tuotat kennoilla päiväsaikaan sähköä, maksat siirtomaksut ja sitten illalla ostat verkosta ja taas maksat siirtomaksut. Kotitalouksilla olisi hyvä olla akut. Ehkä tämäkin tulee mielekkäämäksi esim. poistuvien sähköautojen akkujen kierrätyksestä tai yleensä akkujen hintojen alemana. Turvesuo voi olla aika pölyinen ja pinta kuivaa. Tulipalon riski lienee suuri. Turvesuo voi olla rakenteellisesti sellainen, että voi vajota. Mutta, onhan hieno projekti - ja Suomessa!

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Tuon rakennuspaikan kunnolliselle käsittelylle ei oikein jäänyt aikaa, mutta ymmärtääkseni se aiotaan pitää tilassa, jossa turve ei pääse hajoamaan ja luovuttamaan hiilidioksidia. Eli kosteana ja happamana. Isompaa kasvillisuutta ei saa paljonkaan pinnalle tulla, mutta joku perusmatto olisi hyvä estämään kuivan pinta-aineksen liikkumisen tuulen mukana?

  • @tapiojokinen6655
    @tapiojokinen6655 หลายเดือนก่อน

    Puhu kilowaitn hinta

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Hei. Voimaloiden rakentamisessa verrataan kustannuksia per megawatti. Se ei siis ole tietenkään sama asia kuin mitä se sähkö maksaa ulos lähtiessä. Pörssiinhän se menee ja siellä hinta voi olla mitä tahansa negatiivisesta kymmeniin sentteihin kilowattitunnilta. Jätän rajan näin alas, koska aurinkovoimaa ei tuoteta muutenkaan keskitalvella.

  • @terojussila7291
    @terojussila7291 หลายเดือนก่อน

    Paperilla kaikki on hyvin niinkun yleensäkkin. Uskon sitten vasta kun sähkö maksaa helmikuussa 5-6 s. kwh veroineen. Yleensä rahat valuu ulkomaille, taikka käy kuten fortumille. Köyhä kansa maksoi 8 miljardia siitä hyvästä. Pitäis laskea plussat ja miinukset ja katsoa mitä viivan alle jää. Turvevoimalan kehittely paras ratkaisu meidän talven varalle. Samalla ajatellen huoltovarmuutta. Soista ollut käytössä vain luokkaa 1% .

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Kiitos kommentistasi! Muistan jostain lukeneeni, että Suomen "hiilivarastoista" 70% on soissa ja turpeessa. Näin laskien on selvää, että niitä ei todellakaan ole kannattavaa käyttää energian tuotantoon, jos kerran kaikesta hiilen vapauttamisesta annetaan sanktiot. Tätä keskusteluahan on käyty jo parikymmentä vuotta, että onko se uusiutuvaa energiaa vai ei. Nyt ei.

    • @terojussila7291
      @terojussila7291 หลายเดือนก่อน

      @@WICScienceChannel Sahataan vaan omaa oksaa sehän osataan. Suomen päästöt on promillen luokkaa. Turpeen kohtalo heitettiin kolikolla, ei siis tiedolla. Toisaalla se on uusiutuvaa, vaan ei meillä. Suomi oli pari sataa vuotta Ruotsin vallan alla, sitten venäjän. Nykyään EU:n. Ei mikään ihme, että kohta on mennyt 20 vuotta päin per--tä. Siis millä tasolla Suomen pääköksen tekijät on????.

  • @fundiootti
    @fundiootti หลายเดือนก่อน

    Onkohan kohta päiväsähkö halvempaa kuin yösähkö?🤔

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Hei! Pörssisähkön hintakäyriä katsoen yösähkö on yleensä edullisempaa. Perinteinen yösähkö ei taida tulla halvemmaksi kuin todella ahkerasti käyttämällä, koska perus- ja siirtomaksut taitavat ovat niin paljon suuremmat?

  • @joukokuisma9574
    @joukokuisma9574 หลายเดือนก่อน

    Odotan edelleen 2 vuoden takaisen uutisen toteutumista. Silloin väitettiin että Suomi vie aurinkosähköä (siis jo nyt) ulkomaille. En ole nähnyt vielä yhtään uutista luvatusta viennistä. Oliko siis pelkkää paskan jauhamista koko uutinen ??

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Hei! En ole varma, mitä uutista tarkoitat, mutta on se kai periaatteessa mahdollista, kun tuotetaan yli oman tarpeen ja jos lähimaissa, joihin Suomesta on siirtoyhteys ei ole omaa aurinkosähköä/muuta "ilmaista" energiaa tuotannossa esim. pinta-alojen puutteen takia tms. Enemmänkin kyse voisi olla osaaminen ja sähköasemiin ym liittyvän teknologian viennistä?

  • @itapellepaiva2084
    @itapellepaiva2084 หลายเดือนก่อน

    Meneekö sähkön siirto Amerikkalaisten haltuun, sitten maksaa.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Onhan näitä siirtoverkkoja jo myyty sijoittajille. Mutta onneksi niitä on monta ja eri alueilla omiaan. Saattaa hillitä hintaan?

  • @ReijoYlosmaki-rb5cf
    @ReijoYlosmaki-rb5cf หลายเดือนก่อน

    Paneelien suojaksi tulisi kehittää rullaverho. Sillä voisi kätevästi suojata paneelit myös lumisateen ajaksi.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Ei huono idea! Paneelien suojaaminen joko mekaanisesti tai esim. kemiallisesti on varmaan tutkinnassa jo jossain päin. Täytyypä selvitellä!

  • @Spootiful
    @Spootiful หลายเดือนก่อน

    Enpä olisi uskonut että Suomessa rakennettaisiin tällaisia hankkeita! Kuitenkin melko kiinnostavaa nähdä saadaanko se toimimaan tällä skaalalla meidän pimeydessä. Ei kun lisää kokeiluhankkeita Suomeen ja nähdään mikä toimii. Geotermiset voimalat ovat jo todella kiinnostavia ja käytännöllisiä joten odotellaan sitä näitä aurinkovoimaloita.

    • @pekde
      @pekde หลายเดือนก่อน

      Tämä on aivan väärä periaate tehdä mitään todella suuria investointeja että katsotaanpa nyt toimiiko vai kyllä pitää olla selvä Visio jo etukäteen että onko hommassa järkeä vai ei ja tietenkin aurinkovoiman tapauksessa samoin kuin tuulivoiman voidaan heti sanoa että aivan hölmöläisen hommaa.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Kiitos kommentistasi! Ilmeisesti vain pari kuukautta vuodesta tuotanto on nolla tai lähellä sitä. Näissäkin kaksipuoleisuus kertoman mukaan parantaa hyötyä talvella heijastevaikutuksen takia, mutta sen tosiaan näkee vasta käytössä.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Hei! Jos viittaat tuohon minun taiteelliseen vapauteen pohtia mahdollisia katastrofeja, niin pahoittelut siitä. Kyllä se tiedetään ihan mittauksistakin, että Suomessa saadaan kerättyä tietty määrä energiaa auringosta vuoden aikana. Tässä projektissa on siis arvioitu tutkitun tiedon perusteella mitä sen (laskennallisen) elinkaaren aikana tullaan tuottamaan. Investoinnin hinta suhteessa tuottoon on siis peruste toteuttamiselle ja kuten videossa todetaan, se on todella hyvä verrattuna muihin energiantuotantotapoihin.

    • @Spootiful
      @Spootiful หลายเดือนก่อน

      @@WICScienceChannel Nuo tiedot ovat todellakin kiinnostavia ja sen suhteellinen kannattavuus olikin yllätys! Sen takia pohdinkin tuleeko näitä kokeiluja lisää. Hanke varmasti maksaa itsensä takaisin melko varmasti. Onhan meillä läjäpäin villiä maata tai metsää, varmasti moneen paikkaan mahtuisi jokin hanke.

  • @karihamalainen9622
    @karihamalainen9622 หลายเดือนก่อน

    Hannele Holtisen paperit ovat näemmä unohtuneet, Vain SUBVENTOITU TAKUUSÄHKÖ toimii.

  • @leopiipponen7693
    @leopiipponen7693 หลายเดือนก่อน

    Uudet panelit tuottaa sähköä hyvin myös pohjolassa, mutta etelämmässä toki paremmin ja säätkin on suotuisemmat. Panelien elinikä selviää käytön aikana, jota ei oikeestaan voi määritellä pelkkänä vuosien määränä. Se, et aurinkopanelit pitäs aina varustaa akustolla, jolloin se ylituotettu energia voidaan varastoida ja siirtää verkkoon myöhemmin, tän pitäs olla pakollistakin. Suomen kantaverkko ei ole kovinkaan moerni, jolloin verkkoon ei edes "mahdu" tuotettua sähköä, kuten tuulivoiman kanssakin. Paneleilla voidaan tuottaa myös sähköä kerrostaloissa, mut kovin tyhjältä katot näyttää... Niin... auringonenergialla voidaan myös tuottaa lämpöä heijastamalla valo peileillä yhteen pisteeseen ja tällätaisi olla parempi hyötysuhde, mutta vaatii tietenkin jokaisen peilin kääntämistä :)

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Kyllä! Näin se muistaakseni on ehdotettu jo vuosia sitten, että varastointi tulisi ottaa huomioon sähköjärjestelmän kehittämisessä. Siihenkin varmasti haetaan kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Onko se sitten kaukolämpöä kuten tässä viitattiin, akkuja tai muuta. Nuo peileillä toimivat keräimet, jotka perustuvat lämpöön ovat jossain päin maailmaa varmaan ok ratkaisu. Itse en ole varma kuinkapäin se kannattaa tehdä - auringon lämmöllä pyörittää turbiinia ja tehdä sähköä vai aurinkoenergialla tehdä suoraan sähköä ja tarvittaessa käyttää lämpövastusta kattiloiden lämmittämiseen?

    • @leopiipponen7693
      @leopiipponen7693 หลายเดือนก่อน

      @@WICScienceChannel Tekniikka kehittyy ja nämä perinteiset aurinkopanelit on käyttökelpoisi juuri suoran sähkön takia. Eräs mielnkiintoinen varastointi ideoa on painovoima akku, jossa sähköllä nostetaan painoja j sitten ne lasketaan alas, kun sähköä tarvitaan. Vievät toki tilaa ja vaativat huoltoakin :)

  • @antero8892
    @antero8892 หลายเดือนก่อน

    Meitä kaikkia seurataan nyt. Tekoäly lisää kontrollointia.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Kiitos kommentistasi! Avaatko hieman lisää, millaista kontrollointia tarkoitat? Yksi "kontrollin" muoto voisi olla tekoälyn suosittelualgoritmit, jotka pitävät käyttäjää tiiviissä otteessa ruutujen äärellä ja poissa muusta tekemisestä.

  • @antero8892
    @antero8892 หลายเดือนก่อน

    Lopuksi tekoäly valvoo meitä tehokkaammiseksi kun nyt kiinaksa. Se on varma.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Biometrinen tunnistaminen ilman painavaa syytä on ainakin kielletty EU-valtioilta, ja samat rajoitteet koskevat EU-alueella toimivia yrityksiäkin... mutta saattaahan sitä esim. vahingossa antaa luvan monenlaiseen valvontaan k'äyttäjäehtojen pikkupräntin takia?

  • @NoBody-vk4mt
    @NoBody-vk4mt หลายเดือนก่อน

    Lessu Löhtönen 🤣

  • @arnolouvo679
    @arnolouvo679 หลายเดือนก่อน

    En voi ymmärtää, miten ollaan näin lähtökuopissa! Ei kuulostanut siltä, että AI:n mahdollisuudet ja kyvykkyydet ois millään tasolla ymmärretty HUSsissa, vaikka 10 vuotta "valmisteltu" asiaa. Mahdollisuudethan on ihan rajattomat tällä hetkellä ja sovellukset/teknologia olemassa! Jutusta jäi kyllä tosi erikoinen kuva siitä, missä tällä hetkellä mennään! Ei ihme, että Sotessa mättää!!!

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Sama ensireaktio, mutta edelleen pidemmälle ajatellen tilanne on juuri näin, kuten Lehtonen selittää. Hyvän, laadukkaan datan pohjalta voidaan tehdä monenlaisia innovaatioita. Kunhan löytyy sitä riskirahaa. Ja jos kyseessä startup, niin innovaatiot myös päätyvät herkästi isompien pääomien omistukseen. Tämä taitaa olla se realiteetti nykymaailmassa.

  • @juhanilaine4385
    @juhanilaine4385 หลายเดือนก่อน

    AI tuskin kykenee kyseenalaistamaan lääketiedettä. Vallalla on yhä enemmän lääkkeet,eli oireenmukaiset hoidot. Sama ongelma koskee myös luontaishoitoja. Parantuminen ei tarkoita jatkuvaa,toistuvaa,eikä elinikäistä lääkitystä. Vain lääkkeetön ihminen on terve ja parantunut. Yhä useammilla ja yhä nuoremmilla on jokin lääkitys. Onko se kehitystä? Viralliset hoitosuositukset laahaavat vähintään vuosikymmenen jäljessä. Mielestäni suurin saavutus lääketieteessä on Autofagia,josta myönnettiin myös lääketieteen nobel (se toimii).Ihmisellä on uskomaton kyky parantaa itsensä ja vieläpä ilmaiseksi. Toinen saavutus on kasvava ymmärrys siitä,että syöpä ja autoimmunisairaudet ovat metabolisia sairauksia. Näihin voidaan kyllä kehittää kaikenlaisia hoitoja ja lääkkeitä $. Parannus lähtee kuitenkin ruokavaliosta ja elämäntavoista.

    • @WICScienceChannel
      @WICScienceChannel หลายเดือนก่อน

      Tekoäly ja laskentateho yhdistettynä tehokkaisiin diagnostiikka-apuvälineisiin voisivat olla merkittävä työkalu myös parantavassa hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Kuitenkin, lääkekehitys taitaa olla se mistä ns parhaat rahat ja voitot kääritään…

  • @masalli
    @masalli หลายเดือนก่อน

    Itse olen ihan tuotantotasolla väkertänyt sairaaloiden big-datan kanssa. Olen kuitenkin käsitellyt vain ns. byrokraattista dataa. En niinkään potilaan sairauksia tai testituloksia. Mutta jo byrokraattisessakin datassa on ongelmansa. Ensinnäkin juridiset ongelmat on ratkaistava. Kuka saa ylipäätään käsitellä dataa? Saadaanko käyttää potilaaseen liittyviä tietoja tekoälyn opettamiseen ja millä tasolla ne pitää mahdollisesti anonymisoida? Jotkut potilaat/asiakkaat ovat suoranaisen paranoideja datansa käytöstä ja jopa hanakoita käräjöimään, jos saavat siihen pienimmänkään tekosyyn. Saako tätä dataa tuoda pilveen tehokkaammalle alustalle, jossa serveri saattaa olla jossain muussa maassa? Jo tällä hetkellä potilasdataa käsittelevän henkilön, minunkin, pitää läpäistä SUPOn turvallisuusselvitys. Jo tuon selvityksen saamiseen voi mennä pitkä tovi. Sitten ongelmana on datan erilaisuus. Ei ole mitään yhtenäistä järjestelmää sairaaloiden välillä. Eri sairaalat käyttävät erilaisia järjestelmiä. Myös esim. kuvantamislaitteet ovat erilaisia ja niiden tuottama data erilaista. Tietokannat ovat erilaisia ja ne sisältävät tietotyypiltään erilaista dataa, joka ei ole suoraan keskenään yhteensopivaa. Joskus ongelma on jopa sairaalan sisäinen. Jossain välissä on otettu käyttöön uusi järjestelmä ja vanha data on "hillottu" jonnekin arkistoon, jota pääsee lukemaan erillisellä rajatulla järjestelmällä ja jolla ei välttämättä ole kytköstä uuden järjestelmän kanssa. Senkin olen nähnyt, että jonkin tietokkannan sarakkeen tietosisältö on oleellisesti muuttunut kesken kaiken, kun järjestelmää on päivitetty. Järjestelmä kyllä osaa käyttää kahta erilaista dataa aikaleiman perusteella, mutta tekoälylle tällaiset jutut sattaisi joutua erikseen opettamaan tai annostelemaan. Tekoälyn pulttaaminen sairaalan dataan kiinni ei todellakaan ole helppo rasti useiden sairaaloiden verkostosta puhumattakaan.