Vähemmän velkaantumista ja maahanmuuttoa

Arvoisa puheenjohtaja,
Länsiväylä-lehti nosti muutama päivä sitten otsikolla ’Raiteiden rakentaminen ei lopu Espoossa’ julkaistussa pääkirjoituksessaan esiin sen, miten viime vuonna avattu Länsimetron jatko ja nyt viikonloppuna toimintansa aloittanut Raide-Jokeri eivät ole jäämässä viimeisiksi espoolaisiksi raideinvestoinneiksi.
Lehti muistuttaa, että seuraavaksi kaupungilla on tähtäimessä tunnin junaa pohjustava kaupunkirata, ja katseet kohdistuvat lehden mukaan jo myös uusiin pikaraitioteihin, joista ensimmäistä hahmotellaan todennäköisesti Matinkylän ja Leppävaaran välille.
Lehdessä tiivistetään raideinvestointien idea toteamalla, että: ”Raiteet ovat Espoolle tärkeitä, sillä kaupungin väkiluvun kasvu jatkuu ennusteiden mukaan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Kymmenille tuhansille uusille asukkaille tarvitaan koteja, joista liikkuminen ei enää ole pelkästään auton varassa.”
Tässä on tiivistetty hyvin raideinvestointeihin liittyvä ongelmallisuus. Tehtävät investoinnit eivät palvele ensisijaisesti jo olemassa olevia kaupunkilaisia vaan niiden mielekkyyden perustellaan tulevan väestökasvun myötä. Raiteet tarjoavat toisaalta tekosyyn kiihdyttää uusien asuinalueiden kaavoitusta raiteiden varteen entisestään.
Tilanne on täysin päätön. Espoolla ei ole Suomen velkaisimpana kaupunkikonsernina varaa kylvää satoja miljoonia euroja raidehankkeisiin, jotka kiihdyttävät entisestään kaupungin epätervettä kasvua - kasvua, joka perustuu käytännössä nopeaan vieraskielisen väestön kasvuun, joka rapauttaa julkisen talouden kestävyyttä, heikentää turvallisuutta ja johtaa tätä menoa muutamassa vuosikymmenessä siihen, että kantaväestö on kaupungissa vähemmistönä. Vieraskielisten osuus kaupungin väestöstä on jo noin 22 % ja 8 000 hengen luokkaa oleva vuosittainen väestönkasvu, joka koostuu lähes yksin vieraskielisestä väestöstä, on käsittämättömän korkea.
Arvoisa puheenjohtaja,
Voimme valita, jatkammeko tällä maahanmuuttoon perustuvan kasvun tiellä, jossa maksamme itsemme kipeiksi investoinneilla, jotka mahdollistavat epäterveen kasvun jatkumisen ja saamme siitä palkkioksi maan velkaisimman kaupungin tittelin lisäksi lähinnä turvattomia katuja ja levottomia kouluja? Vai hillitsemmekö epäterveeseen kasvuun tähtääviä investointeja ja keskitymme pyrkimään nykyisten palveluiden pitämiseen riittävällä tasolla.
Esitän, että vuosittaista investointien tasoa lasketaan vuosina 2024, 2025 ja 2026 kunakin vuonna 50 miljoonalla eurolla, jotta kaupungin epätervettä kasvua ja velkaantumista saataisiin hillittyä.
- - -
Puhe vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2025-2026 kehyksestä Espoon valtuustossa 23.10.2023.

[@simogronroos1]

Arvoisa puheenjohtaja,
Länsiväylä-lehti nosti muutama päivä sitten otsikolla ’Raiteiden rakentaminen ei lopu Espoossa’ julkaistussa pääkirjoituksessaan esiin sen, miten viime vuonna avattu Länsimetron jatko ja nyt viikonloppuna toimintansa aloittanut Raide-Jokeri eivät ole jäämässä viimeisiksi espoolaisiksi raideinvestoinneiksi.
Lehti muistuttaa, että seuraavaksi kaupungilla on tähtäimessä tunnin junaa pohjustava kaupunkirata, ja katseet kohdistuvat lehden mukaan jo myös uusiin pikaraitioteihin, joista ensimmäistä hahmotellaan todennäköisesti Matinkylän ja Leppävaaran välille.
Lehdessä tiivistetään raideinvestointien idea toteamalla, että: ”Raiteet ovat Espoolle tärkeitä, sillä kaupungin väkiluvun kasvu jatkuu ennusteiden mukaan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Kymmenille tuhansille uusille asukkaille tarvitaan koteja, joista liikkuminen ei enää ole pelkästään auton varassa.”
Tässä on tiivistetty hyvin raideinvestointeihin liittyvä ongelmallisuus. Tehtävät investoinnit eivät palvele ensisijaisesti jo olemassa olevia kaupunkilaisia vaan niiden mielekkyyden perustellaan tulevan väestökasvun myötä. Raiteet tarjoavat toisaalta tekosyyn kiihdyttää uusien asuinalueiden kaavoitusta raiteiden varteen entisestään.
Tilanne on täysin päätön. Espoolla ei ole Suomen velkaisimpana kaupunkikonsernina varaa kylvää satoja miljoonia euroja raidehankkeisiin, jotka kiihdyttävät entisestään kaupungin epätervettä kasvua - kasvua, joka perustuu käytännössä nopeaan vieraskielisen väestön kasvuun, joka rapauttaa julkisen talouden kestävyyttä, heikentää turvallisuutta ja johtaa tätä menoa muutamassa vuosikymmenessä siihen, että kantaväestö on kaupungissa vähemmistönä. Vieraskielisten osuus kaupungin väestöstä on jo noin 22 % ja 8 000 hengen luokkaa oleva vuosittainen väestönkasvu, joka koostuu lähes yksin vieraskielisestä väestöstä, on käsittämättömän korkea.
Arvoisa puheenjohtaja,
Voimme valita, jatkammeko tällä maahanmuuttoon perustuvan kasvun tiellä, jossa maksamme itsemme kipeiksi investoinneilla, jotka mahdollistavat epäterveen kasvun jatkumisen ja saamme siitä palkkioksi maan velkaisimman kaupungin tittelin lisäksi lähinnä turvattomia katuja ja levottomia kouluja? Vai hillitsemmekö epäterveeseen kasvuun tähtääviä investointeja ja keskitymme pyrkimään nykyisten palveluiden pitämiseen riittävällä tasolla.
Esitän, että vuosittaista investointien tasoa lasketaan vuosina 2024, 2025 ja 2026 kunakin vuonna 50 miljoonalla eurolla, jotta kaupungin epätervettä kasvua ja velkaantumista saataisiin hillittyä.
- - -
Puhe vuoden 2024 talousarviosta ja vuosien 2025-2026 kehyksestä Espoon valtuustossa 23.10.2023.